GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-97/1/10 Kuusamo Pohjaslampi 1 Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASLAMPI 1, KAIV. REK.N:O 4807/1 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUK- SISTA JOHDANTO Pohjaslampi 1 valtausalue sijaitsee Kuusamon kunnassa, karttalehdellä (1 : ) A noin kaksi kilometriä etelään Juomasuon kulta-kobolttiesiintymistä sekä noin kilometri etelään Hangaslammin ja noin kilometri lounaaseen Pohjaslammin kultaesiintymistä (liitteet 1 ja 2). Valtausalue rajoittuu pohjoisosistaan Pohjaslampeen. Muu osa on suurelta osin kovaa, moreenipeitteistä maata, jota pienet suot pilkkovat. Hyväkuntoinen metsäautotie menee valtausalueen läpi Säkkilänvaaraan. Metsäautotiestä on lisäksi kaksi sivuhaaraa eri puolille valtausaluetta (liite 2). Valtausalueen malmitutkimukset liittyvät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemiin Juomasuon ympäristön malmitutkimuksiin, joita GTK teki 1980-luvun loppu- ja 1990-luvun alkupuolella. Näistä tutkimuksista on julkaistu useita raportteja (kts. raporttiluet-telo). Valtausalueella on myös Outokumpu Oy:n malminetsintä (OKME) suorittanut jo 1970-luvulla hyvinkin yksityiskohtaisia malminetsintätöitä, mm. kairaten valtausalueelle ja sen lähiympäristöön 11 syväkairausreikää (liite 2, reiät PL1 - PL11). GTK:n tutkimukset valtausaluella ovatkin osaltaan OKME:n tutkimuksia täydentäviä. Malmitutkimukset on hoitanut geologi Erkki Vanhanen geologi Olavi Aurasen johdolla vuosina TUTKIMUKSET Valtausalueen ja sen ympäristön yksityiskohtaiset tutkimukset on selostettu Vanhasen (1992) raportissa. Suurin osa valtausalueen tutkimuksista on tehty detaljisin geologisin kartoituksin, joiden tukena ja täydentäjinä ovat olleet geofysikaaliset maastomittaukset ja kaivinkonemontutukset. Alueellisten geofysikaalisten maastomittausten lisäksi alueella on tehty kohteellisia VLF-R- 0,16 km 2 :n ja IP-mittauksia noin 0,175 ja 0,2 km 2 :n alueilla, joista osa sijoittuu valtausalueen ulkopuolelle. Tutkimusojia on kaivettu kaikkiaan 15 kpl, yhteensä noin 1380 m (liite 2). Syväkairausreikiä on kairattu kolme (R379 - R381, tankokoko T-56), joiden yhteispituus on 348,1 m. Pedogeokemiallisia näytteitä on otettu 243 kpl yhtä monesta

2 2 näytepisteestä. Pedogeokemiallisista näytteistä ja 99:stä syväkairausnäytteestä (analyysipituus 1-2 m) on GTK:n Rovaniemen kemian laboratoriossa määritetty Ni-, Co-, Cu-, Pb-, Zn-, Ag-, Mo- ja Aupitoisuus (grafiittiuuni/aas, syväkairausnäytteillä 20 g:n punnitus). Detaljikartoituk- sissa kalliosta otetuista ura- ja palanäytteistä on tehty näiden alkuaineiden määritys 223:stä näytteestä sekä lisäksi Te-määritys 113:sta näytteestä. Petrografisia tutkimuksia varten GTK:n hielaboratoriossa valmistettu 53 kiillotettua ohuthiettä. GEOLOGIASTA Valtausalue koostuu pääosin vihreäkivi II muodostumasta ja serisiittikvartsiittimuodostu-man yläosan kivistä: serisiittikvartsiiteista ja -liuskeista. Kivien kerroksellisuus on lähes vaakaasentoinen, jolloin vihreäkivi on "kakkuna" em. liuskeiden päällä. Lisäksi tavataan paikoitellen kapeita albiittidiabaasijuonia. Kiviä leimaa paikoin hyvinkin voimakas hydroterminen muuttuminen. Tärkeimpiä muuttumistyyppejä ovat serisiittiytyminen, kloriittiutuminen ja biotiittiutuminen. Alueelta paikannetut mineralisoitumat keskittyvät vihreäkivien ja liuskeiden kontaktivyöhykkeeseen. TUTKIMUSTULOKSET Valtausalueelta on paikannettu neljä kultapitoista mineralisoitumaa sekä yksi sulfidimineralisoituma (liite 2). Näistä on OKME paikantanut yhden kultamineralisoituman (Pohjaslampi 1) sekä sulfidimineralisoituman (Pohjaslampi 3). GTK:n tutkimuksissa paikantui kolme kultapitoista mineralisoitumaa (Isoaho 2, Pohjaslampi 2 ja Hanhilampi 2). Pohjaslampi 1 Suurin tutkimusalueelta paikannetuista esiintymistä on Pohjaslampi 1. OKME on kaivanut esiintymän kohdalle yhden tutkimusojan ja kairannut kolme syväkairausreikää (liite 2, PL6 - PL8), joissa kaikissa on esiintynyt kultapitoisuuksia. Esiintymä sijoittuu aivan lähelle Pohjaslammin rantaa, jatkuen ilmeisesti lammen alle. GTK on kairannut kohteeseen yhden syväkairausreiän (R379), jolla tutkittiin esiintymän syvyysulottuvuutta. Lisäksi eteläpäähän on kaivettu yksi tutkimusoja sekä otettu jatkuvat uranäytteet OKME:n tutkimusojasta. Sekä OKME:n että GTK:n tutkimukset osoittavat, että Pohjaslampi 1 esiintymän kohdalla on kyse yli sata metriä pitkästä ja ainakin 80 m:n syvyyteen ulottuvasta kultapitoisesta vyöhykkeestä. Vyöhyke on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja kaatuu länteen asteen kulmalla. Vyöhyke on etelä- ja pohjoispäästä rajaamatta, samoin alaspäin. Tutkimuojasta otetuissa uranäytteissä kultapitoisuudet vaihtelivat 0,5-12 ppm:aan. Reiässä R379 on syvyydellä ,40 m lävistys, jonka kultapitoisuus on 2 ppm.

3 3 Pohjaslampi 1 sijaitsee voimakkaasti serisiittiytyneissä ja kloriittiutuneissa liuskeissa ja albiittikivissä, jotka pintaosissaan ovat kontaktissa voimakkaasti hydrotermisesti muuttuneiden vihreäkivien ja albiittidiabaasien kanssa. Vallitsevin sulfidimineraali on rikkikiisu. Lisäksi esiintymä on selvästi radioaktiivinen. Radioaktiivinen säteily OKME:n tutkimusojassa on paikoin yli 50- kertainen taustasäteilyyn verrattuna. Uraanipitoisuutta ei ole GTK:n tutkimuksissa kuitenkaan analysoitu. Esiintymän kobolttipitoisuudet vaihtelevat ppm. Pohjaslampi 2 Pohjaslampi 2 mineralisoituma paikannettiin IP-mittausten ja pedogeokemiallisen näytteenoton avulla Pohjaslampi 1 esiintymän lounaispuolelle (liite 2). Kohteeseen on kairattu yksi syväkairausreikä (R380). Kairasydämessä tavattiin voimakkaasti serisiittiytyneitä ja vaihtelevasti kloriittiutuneita albiittikarbonaattikiviä sekä hydrotermisesti muuttuneita kapeita albiittidiabaasijuonia. Voimakkaasti serisiittiytyneissä osissa on vaihteleva rikkikiisupirote sekä hiukan kuparikiisua. Kultapitoisuus jää kuitenkin alhaiseksi (maks ppm Au/l m). Pohjaslampi 3 Tämä sulfidimineralisoituma sijaitsee vaihtelevasti albiittiutuneissa kvartsiittisissa liuskeissa, jotka ovat lisäksi vaihtelevasti kloriittiutuneet, biotiittiutuneet ja karbonaattiutuneet. Sulfideja (rikki- ja magneettikiisu) tavataan vaihtelevasti yhdessä itä-länsisuuntaisessa tutkimusojassa (liite 2), jossa esiintyy sulfidoituneita, 1-3 m:n levyisiä vyöhykkeitä noin 70 m:n matkalla viisi kappaletta. Kultapitoisuudet ovat ainoastaan heikosti anomaalisia. Korkein kobolttipitoisuus on 0.46 % ja korkein kuparipitoisuus on 0.28 %. Isoaho 2 Tämä mineralisoituma sijaitsee noin 200 m Isoaho 1 mineralisoituman länsipuolella. Isoaho 1 mineralisoituma sijaitsee valtausalueen ulkopuolella. Kyseessä on huomattavasti pienempi mineralisoituma kuin Isoaho 1. Tosin mineralisoitumaa ei ole kokonaan rajattu eteläpäästään. OKME on kairannut esiintymän pohjoispuolelle yhden syväkairausreiän (PL 3), mutta reikä ei ole lävistänyt mineralisoitumaa, vaan on mennyt muutaman metrin päästä ohi sen pohjoispuolelta. Mineralisoituma paikannettiin kaivinkonemontutuksella ja IP-mittauksilla. Paikalle on kaivettu H:n muotoinen kaivanto, jonka pohjoiskoillinen-etelälounais-suuntaisessa levennetyssä poikkipalkissa mineralisoituma sijaitsee (liite 2). Mineralisoituma sijaitsee voimakkaasti serisiittiytyneissä ja kloriittiutuneissa kvartsiittisissa liuskeissa vihreäkivi II muodostuman kontaktin läheisyydessä. Kontaktivyöhykkeessä tavataan myös albiittisia kiviä sekä hydrotermistä amfibolin muodostusta.

4 4 Mineralisoituman kohdalla on selvä radioaktiivisen säteilytason nousu. Paikoin säteilytaso on yli kymmenkertainen taustasäteilyyn nähden. Lisäksi mineralisoituma on vaihtelevasti kiisuuntunut. Kiisuuntunut alue on noin 40 m pitkä ja 1-5 m leveä. Sulfidimineraali on pääasiassa rikkikiisu. Rapautumisen vuoksi magneettikiisun osuutta on vaikea arvioida. Palanäytteiden kultapitoisuudet vaihtelevat 0-15 ppm:aan. Kultapitoisuudet ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti. Merkittävää on, että parhaat pitoisuudet ovat mineralisoituman eteläpäässä, jossa mineralisoituma hautautuu ohuen irtomaapeitteen alle. Hanhilampi 2 Tämä mineralisoituma paikannettiin pedogeokemiallisen näytteenoton avulla, jossa sen pintapuhkeama tulee esille 3.5 ppm:n kulta-anomaliana. Mineralisoitumaan on kaivettu neljä itä-länsisuuntaista tutkimusojaa ja kairattu yksi syväkairausreikä (R381). Reiässä tavattiin kiisuuntunutta kiveä noin 60 metrin matkalla. Geologisesti Hanhilampi 2 mineralisoituma sijaitsee serisiittikvartsiittimuodostuman ja vihreäkivi II muodostuman kontaktivyöhykkeessä, kuitenkin edellisen muodostuman puolella. Isäntäkivet ovat voimakkaasti hydrotermisesti muuttuneita serisiittikvartsiitteja ja -liuskeita sekä tuffiittisia albiittikiviä. Voimakkaampia muuttumisia ovat serisiittiytymi-nen, biotiittiutuminen ja kloriittiutuminen. Kvartsiutuminen on huomattavaa yhdessä serisiittiytymisen kanssa. Samoin karbonaattiutuminen etempänä kiisuuntuneista kohdista. Rikkikiisu on lähes ainoa kiisumineraali, jota esiintyy vaihtelevana pirotteena. Kultapitoisuudet eivät ole kovin korkeita. Kultapitoisissa näytteissä ne vaihtelevat ppm. Co-pitoisuudet ovat hyvin alhaisia, yleensä selvästi alle 1000 ppm:n. Cu-pitoisuus voi nousta korkeammalle, paikoin noin 0,8 %:iin. Esiintymää ei ole kuitenkaan rajattu juuri mihinkään suuntaan. TUTKIMUSTULOSTEN ARVIOINTI Kullan suhteen valtausalue on hyvin malmipotentiaalinen. Ekonomisesti hyödynnettävän kultaesiintymän paikantaminen valtausalueelta on täysin mahdollista. Tähän viittaavat havaitut malminmuodostusprosessit ja kairanrei istä, tutkimusojista ja geokemiallisista näytteistä tavatut kultapitoisuudet. Kultaesiintymien paikantaminen vaatii kuitenkin voimaperäistä kairausta ja yksityiskohtaisia geofysikaalisia mittauksia. Siksi valtausalueesta on päätetty luopua ja suunnata rajalliset tutkimusresurssit muiden kultapotentiaalisten alueiden paikantamiseen Kuusamon alueella. Erkki Vanhanen geologi

5 5 LIITTEET 1. Valtausalueen sijainti 2. Valtausalueen sijainti Juomasuon ympäristön tutkimusalueella 3. Luettelo syväkairausrei istä LIITTYY (säilytetään GTK:n arkistossa ja tietokannoissa) Geofysikaaliset kartat: Q22.13/ /1986/12 Q24.321/ /1986/1 Q24.322/ /1986/1 Q24.32/ /1986/20 Q28.41/ Q28.42/ Q28.4/461302/1987/1 Magneettinen kartta VLF-R-kartta, vaihekulma VLF-R-kartta, ominaisvastus VLF-R-profiilikartta IP-kartta, polaroituvuus IP-kartta, ominaisvastus IP-profiilikartta Kemialliset analyysit: 1. Palanäyteanalyysit: Tilausnumerot: 38352, 38322, 37653, 38349, 38348, 37372, 37291, 37568, 38321, Pedogeokemialliset analyysit: M M analyysitilausnumero M M analyysitilausnumero Syväkairausreikäraportit: M52.5/4613/-91/R379 - R381 Syväkairausreikäprofiilit: M52.7/4613/-91/R379 - R381 Syväkairausreikäanalyysit: M52.6/4613/-91/R379 - R381, analyysitilausnumerot: 48471, 48472, Kiillotetut ohuthieet: Ro Ro 9937, Ro 9971, Ro 9973, Ro Ro 9980, Ro Ro 10003, Ro Ro 9944, Ro Ro 9968, Ro 9976, Ro Ro 9985, Ro Ro 9935, Ro 9975, Ro Ro 9970 Geologiset havainnot: JSK-90-M19 - JSK-90-M27, JSK JSK , JSK JSK , JSK JSK , JSK-90-M15 - JSK-90-M18, JSK-90-U115, SLK-90-U1, SLK-90-U3 - SLK-90-U6 Tutkimusraportit: Pankka, Heikki Kuusamon Juomasuon Co-Au-esiintymän malmitutkimukset vuosina

6 s., 8 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4613/-89/1/10. Pankka, Heikki Tutkimustyöselostus Kuusamon kunnassa valtausalueella Pohjasvaara 1 kaiv.rek. n:o 3965 suoritetuista malmitutkimuksista. 7 s., 18 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/4613/-93/1/10. Vanhanen, Erkki Tutkimustyöselostus Kuusamon kunnassa valtausalueella Pohjasvaara II, kaiv.rek. n:o 4432/2 tehdyistä malmitutkimuksista. 10 s., 5 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/4613/-91/1/10. Vanhanen, Erkki Tutkimustyöselostus Kuusamon kunnassa valtausalueella Juomasuo II, kaiv. rek. n:o 4432/1 tehdyistä malmitutkimuksista. 4 s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/4613/-92/1/10. Vanhanen, Erkki Kuusamon Juomasuon kulta-kobolttiesiintymien lähiympäristön kultamalmitutkimukset vuosina s., 4 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4613/-92/1/10.

7

8

9 Liite 3 LUETTELO VALTAUSALUEEN POHJASLAMPI 1 SYVÄKAIRAUSREI ISTÄ Reikä x y z syvyys suunta lähtökaltevuus (m) ( o ) ( o ) R , R , R , Yht. 349,10

10 8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Raportin laji M06/4613/-97/1/10 Vanhanen Erkki Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Kuusamon kunnassa valtausalueella Pohjaslampi 1, kaiv. rek.n:o 4807/1 tehdyistä malmitutkimuksista Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus teki Kuusamon kunnassa Juomasuon ympäristössä kultamalmitutkimuksia vuosina Tutkimusten tuloksena paikannettiin useita, myös kaivostoiminnan kannalta lupaavia kultaesiintymiä, joita ovat Juomasuon, Hangaslammin ja Pohjasvaaran esiintymät. Lisäksi paikannettiin pienempiä, paikoin korkeitakin kultapitoisuuksia omaavia esiintymiä. Pohjaslampi 1 valtausalueen malmitutkimukset liittyvät näihin tutkimuksiin. Valtausalueella on tehty geofysikaalisia mittauksia, geokemiallista näytteenottoa, kaivinkonemontutusta (n m) ja syväkairausta (3R/348 m). Tutkimusten tuloksena valtausalueelta on paikannettu Pohjaslampi 1, Pohjaslampi 2, Pohjaslampi 3, Isoaho 2 ja Hanhilampi 2 kultaesiintymät. Esiintymien kokoa ei ole määritetty. Osa on todennäköisesti melko pieniä. Analysoitujen näytteiden kultapitoisuudet ovat parhaimmillaan noin 15 ppm. Tutkimukset valtausalueella on lopetettu. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjaslampi 1, Pohjaslampi 2, Pohjaslampi 3, Isoaho 2, Hanhilampi 2, geofysikaaliset mittaukset, geokemiallinen näytteenotto, syväkairaukset, kaivinkonemontutukset, kemialliset analyysit, kulta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Kuusamo, Käylä, Pohjaslampi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus 6

11 9 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date: December 29th, 1997 Authors Type of report M06/4613/-97/1/10 Vanhanen Erkki Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Tutkimustyöselostus Kuusamon kunnassa valtausalueella Pohjaslampi 1, kaiv. rek.n:o 4807/1 tehdyistä malmitutkimuksista Abstract From the late 1980's to the early 1990's Geological Survey of Finland carried out gold exploration in the Juomasuo area belonging to the municipal area of Kuusamo. As a result, several gold deposits were located including the deposits of Juomasuo, Hangaslampi and Pohjasvaara which are the most promising for profitable mining, respectively. Minor gold occurences with high gold contents were located, too. The exploration methods used in the claim of Pohjasvaara 1 were geophysical ground measurements, tillsampling, diamond drilling (3 DDH/348 m) and trenching (1380 m). As a result, four gold occurences and showings were located in the claim area named as Pohjaslampi 2, Pohjaslampi 3, Isoaho 2 and Hanhilampi 2, respectively. The Pohjaslampi 1 occurence was located early in the 1970's. The sizes of the occurences and showings are not delineated. The best gold contents of the samples are up to 15 ppm. At the moment the exploration in the claim area of Pohjaslampi 1 has been ceased. Keywords Pohjaslampi 1, Pohjaslampi 2, Pohjaslampi 3, Isoaho 2, Hanhilampi 2, geophysical ground measurements, tillsampling, diamond drilling, trenching, assays, gold Geographical area Finland, Kuusamo, Käylä, Pohjaslampi Map sheet Other information Report serial Archive code Pages Language Price Confidentiality 6 Finnish