SUKKESSIO ekologinen sukkessio = sarja muutoksia. Muutokset näkyvät lajikoostumuksessa ja lajien toiminnassa. Sukkession edetessä eri eliöyhteisöt seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos sukkessiomekanismeista monta teoriaa sukkessiota aiheuttaa sekä nk. primaariset kasvupaikkatekijät esim. ilmasto, maaperä jne. että sekundaariset eli muun kasvillisuuden aiheuttamat tekijät (varjostus, karike etc.)
SUKKESSIO jatk. PRIMÄÄRISUKKESSIO = Kasvillisuuden kehitys uudelle, ennen kasvipeitteettömälle maalle, esim. maankohoamisalueet, jäätikön sulamisalueet jne. Harvinaista. SEKUNDAARISUKKESSIO = häiriön jälkeen tapahtuva sukkessio maalla, joka aiemmin on ollut kasvipeitteinen. Esim. palon tai hakkuun jälkeinen sukkessio
Merenkurkun maailmanperintöalueen luontotyypit ja kasvillisuus Carina Järvinen 7.12.2006
LUONTOTYYPPI, KASVILLISUUSTYYPPI, METSÄTYYPPI, HABITAATTI, BIOTOOPPI ihmisten tarve luokitella, järjestää tyypittelyä pohjoismainen tyypittely vs. eurooppalainen Braun-Blanquet luokittelujärjestelmä luontotyyppi = laaja käsite sellaiset maa- tai vesialueet joita luonnehtivat tietyt maantieteelliset sekä abioottiset ja bioottiset ominaispiirteet (Natura luontotyyppiopas) luontotyypit voivat olla päällekkäisiä l-tyyppi voi sisältää monta eri kasvillisuustyyppiä = kasvillisuutta kuvaava käsite
Natura-luontotyypit luontotyyppien suojelu yl. paras keino säilyttää myös niissä elävät lajit luontodirektiivin liitteessä I listattu Natura-luontotyypit priorisoitu luontotyyppi = on vaarassa hävitä tai joiden suojelussa EU:lla on erityinen vastuu, esim. primaarimetsät, merenrantaniityt luontotyyppi-inventointi meneillään kartoitetaan pinta-ala, luonnontilaisuus ja edustavuus Merenkurkun saaristossa paljon (edustavia) Natura-tyyppejä
Natura-luontotyypit jatk. Ulkosaariston saaret ja luodot Kivikkorannat Merenrantaniityt Kasvipeitteiset merenrantakalliot Itämeren hiekkarannat Rantavallit Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät Lehdot Puustoiset suot Metsäluhdat Vaihettumis- ja rantasuot Kuivat nummet Hakamaat Boreala skär och småöar i Östersjön Perenn vegetation på steniga stränder Havsstrandängar av Östersjötyp Vegetationsklädda havsklippor i Östersjökust Boreala sandstränder i Östersjön Driftvallar Naturliga primärskogar i landhöjningskust Lundar Skogbevuxen myr Lövsumpskogar av fennoskandisk typ Öppna svagt välvda mossar, fattigkärr, intermediära kärr och gungflyn Torra hedar Hagmark (trädklädda betesmarker av fennoskandisk typ)
ULKOSAARISTON SAARET JA LUODOT
ULKOSAARISTON SAARET JA LUODOT meri- tai ulkosaaristovyöhykkeessä pieniä, puuttomia (yksittäiset puut ok) kasvillisuus niukkaa (ruohovartisia, jäkäliä) voi samalla olla esim. kasvipeitteistä merenrantakalliota, kivikkorantaa, merenrantaniittyä, rantavallia, kuivaa nummea tärkeitä linnuston pesimä- ja levähdysalueita
KIVIKKORANNAT
KIVIKKORANNAT kivikkoisia, soraisia, somerikkoisia merenrantoja. Ei lohkarerantoja. pienialaisia (Merenkurkussa ja muualla Suomessa) yleinen ja heterogeeninen luontotyyppi Suomessa usein tyypillinen kasvillisuus, mutta kasvillisuus vaihtelee maalajin mukaan (hiekka jne.) lintujen, rantavallien rehevöittävä vaikutus päällekkäisiä tyyppejä mm. ulkosaariston saaristot ja luodot
strandvänderot, merivirmajuuri Valeriana sambucifolia. ssp. salina Jari Taivainen
strandvänderot, merivirmajuuri Valeriana sambucifolia. ssp. salina lähilaji rohtovirmajuuri (läkevänderot) vaikea erottaa vanha, monipuolinen rohdoskäyttö isovaleriaanahappo juuressa ja juurakossa - tuoksu keskushermoston ja sydämen toimintaa rauhoittava vaikutus Jari Taivainen
hernekasvi kråkvicker hiirenvirna Vicia cracca yleistynyt ihmisen toiminnan myötä (pientareet, hakkuut jne.) mutta merenrannat alkuperäisiä elinympäristöjä merenrannoilla usein karvaisempi rotu Jari Taivainen
besksöta, punakoiso Solanum dulcamara Jari Taivainen
MERENRANTANIITYT
MERENRANTANIITYT matalakasvuisia, lähes pensaattomia, kasvillisuus on vyöhykkeistä tai mosaiikkimaista sekä luonnontilaiset että perinnebiotoopit (niitetyt, laidunnetut) sisältää monta eri kasvillisuustyyppiä edustavimmat: laajat, matalakasvuiset, lajistoltaan monipuoliset niityt joilla järviruokoa vain niukasti. Yleisiä Pohjois-Pohjanmaalla. Merenkurkussa tyypillisesti pienialaisia, jään vaikutuksesta avoinna pysyviä, kivisiä (jos kiviä yli 50 % = kivikkorantaa)
Eleocharis spp. sävbältet, luikkavyöhyke kuuluvat sarakasveihin (halvgräs) varsi lehdetön muodostavat joskus selvän vyöhykkeen veden rajassa, pystyvät kasvamaan murtovedessä veksäv, mutaluikka Eleocharis mamillata Jari Taivainen
havssälting merisuolake Triglochin maritima suolakkeiden suku on heimonsa ainut edustaja Suomessa monivuotinen kukinto pitkä terttu (ax) lähilaji hentosuolake kärrsälting Jari Taivainen
ormtunga, käärmeenkieli Ophioglossum vulgatum kuuluu sanikkaisiin lehti jakautuu lehtilavaksi ja itiöpesäkkeistöksi viihtyy matalakasvuisilla rannoilla harvinaisehko
fackelblomster rantakukka Lythrum salicaria kasvaa kaikilla rannoilla 40 120 cm, näyttävä (fackla, soihtu) houkuttelee pölyttäjiä (pistiäiset, kaksisiipiset ja perhoset) Jari Taivainen
strandveronika, rantatädyke Veronica longifolia tuntomerkkejä: isokokoinen, tädykekukka ja -hedelmä, sahalaitaiset pitkät lehdet + kasvupaikka alkuperäinen rantojen yläosissa, levinnyt myös niityille, pihoille pölytysbiologiassa säävaraus kukinta etenee tyvestä latvaan päin joten jaksolle sattuu todennäköisesti hyviä lentokelejä
KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT
KASVIPEITTEISET MERENRANTAKALLIOT rajataan pääosin maaperän ja sijainnin mukaan, rajana ylöspäin meren vaikutus kasvilajiston koostumukseen vaik. mm. kallion ravinteisuus, lintujen lannoittava vaikutus yleinen Etelä-Suomessa, Merenkurkussa harvinainen
gräslök ruoholaukka Allium schoenoprasum tunnusomainen merenrantakallioille, yleisempi Eteläsuomessa, sisämaassa harvinainen (jäänne), sirkumpolaarinen laji kukinnan alkaessa lehdet alkavat kuihtua maanrajassa pieni sipuli
gul fetknopp, keltamaksaruoho Sedum acre Jari Taivainen
ITÄMEREN HIEKKARANNAT
ITÄMEREN HIEKKARANNAT erityyppisiä, aaltojen muokkaamia hiekkarantoja. kasvillisuus useimmiten niukkaa, kasvittomia alueita esiintyy yleisesti harvinaisia koko Suomessa, kooltaan usein pieniä monet rakennus- tai virkistyskäytössä tyypillinen kasvilajisto usein rantavallivaikutusta
saltarv, suola-arho Honckenya peploides
strandvial rantanätkelmä Lathyrus japonicus
marviol merisinappi Cakile maritima
RANTAVALLIT
RANTAVALLIT useimmiten saariston ulko-osissa levistä, järviruo osta ja muusta eloperäisestä aineksesta koostuvat veden kasaamat vallit edustavimmat rakkolevävalleja, ovat harvinaistumassa tyypillisesti pienialaisia tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto
vejde morsinko Isatis tinctoria
ONGELMA: KURTTURUUSU, VRESROS Rosa rugosa Terhi Ryttäri
ONGELMA: KURTTURUUSU, VRESROS Rosa rugosa alunperin Koillis-Aasiasta kotoisin, yleistynyt koriste-istutusten myötä Eurooppaan 1800-luvulla alkuperäisellä levinneisyysalueellaan merenrantalaji, sietää suolaa alkoi levitä Suomessa 1900-luvun alkupuolella (moottori)tienvarsistutusten myötä, sieltä löysi pian myös rantojen hiekka- ja sorarannat. Tavattu jo Oulun korkeudelta. rannoilla levittäytyy nopeasti juurivesojen avulla läpitunkemattomaksi tiheiköksi syrjäyttäen alkuperäisen lajiston leviää uusille paikoille lintujen ja veden avulla vaaleanpunaiset, isot kukat, varret tiheään piikikkäitä, piikit eripituisia ja suoria, lehdet kurttuisia. torjunta työlästä pensaan katkominen, juurakon kaivaminen. Helpointa vetää pensaat nuorina maasta käsin.
Terhi Ryttäri