Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
|
|
- Marja Leppänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1
2 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä, joita Natura 2000 verkosto suojelee FINMARINETin luontotyyppimallinnuksessa pääpaino kokonaan vedenalaisissa luontotyypeissä, joita ei voi mallintaa esim. rantaviivan muodon avulla Riutat (1170) Hiekkasärkät (1110) Sivutuotteena myös Harjusaarten (1610) vedenalaiset osat Ulkosaariston luotojen (1620) vedenalaiset osat Kartat tehty kaikille FINMARINET tutkimusalueille: esitelmässä esimerkkeinä Saaristomeri ja Itäinen Suomenlahti 2
3 Luontotyyppien määritelmät Riutat Vedenalaisia tai laskuveden aikana paljaana olevia kallioita tai eloperäisiä kivennäistymiä vedenalaisessa vyöhykkeessä. Yleensä pohjalevä- ja pohjaeläinyhteisöitä vyöhykkeinä Esimerkkilajeja: rakkolevä, haarukkalevä, liuskapunalevä, sinisimpukka... keskeistä kova pohja, ympäristöstä kohoaminen + levävyöhykkeet tai sinisimpukka (tyyppilajeja) Vedenalaiset hiekkasärkät Pysyvästi vedenalaisia hiekkasärkkiä, jotka kohoavat ympäristöstään, max 20 metrin syvyydessä Kasvittomia tai hiekkapohjien tyyppilajistoa Esimerkkilajeja: meriajokas, hapsivita, hapsikat (Ruppia), mukulanäkinparta keskeistä hiekka/sorapohja, ympäristöstä kohoaminen 3
4 Luontotyyppien mallinnus Pohjan muodot: kohoumat Pohjan maalaji Kasvillisuus (lajimallit) 4
5 AINEISTOT Syvyysmalli (TY Maantiede, Harri Tolvanen) Korkeusmalli Maanmittauslaitos Topografinen malli Geologiset aineistot: GTK:n geologiset kartat 1: Akustis-seismiset luotaukset, viistokaikuluotaukset Kartoituksissa 500m linjaväli Tulkinnat varmennettu pohjanäyttein Ei täyspeittävyyttä Alueilla, joilta ei tarkempaa geologista tietoa saatavilla 1: geologiset kartat Terrestriset aineistot 1: Pohjan muodot - Saaristomeri Anu Kaskela (GTK) Resoluutio 25m x 25m FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo
6 Pohjan muodot Anu Kaskela (GTK) ArcGISin lisäosa Benthic Terrain Modeller (BTM) Vertailee solun korkeutta ympäröivien solujen korkeuden keskiarvoon BPI arvo Positiivinen = ympäristöään korkeamalla Neagatiivinen = ympäristöään matalammalla 13 pohjanmuotoluokkaa FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo
7 BPI Struct ure Vertailu muodon ja geologian välillä Anu Kaskela (GTK) Pohjan muotoja ja maalajeja vertailtiin keskenään, alueilla joilla tarkkaa geologista tietoa oli saatavilla Tulokset ekstrapoloitiin alueille, joilta tarkkaa geologista tietoa ei ole. Saaristomerellä rajattiin lisäksi Salpausselän jatkeet erillisiksi alueiksi, joilla maalajien ja muotojen vertailu tehtiin erikseen Count of Main_subs Column Labels Row Labels Grand Total 2 20,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 25,00 % 30,00 % 5,00 % 20,00 % 0,00 % 100,00 % 5 89,60 % 1,80 % 1,64 % 0,23 % 1,56 % 3,05 % 1,80 % 0,04 % 0,27 % 0,00 % 100,00 % 7 10,49 % 0,70 % 1,57 % 0,70 % 2,27 % 15,38 % 43,01 % 7,69 % 18,01 % 0,17 % 100,00 % 8 68,21 % 3,79 % 1,92 % 1,08 % 3,74 % 12,16 % 5,84 % 0,89 % 2,38 % 0,00 % 100,00 % 9 66,48 % 3,66 % 1,44 % 0,43 % 3,30 % 17,37 % 3,88 % 0,65 % 2,80 % 0,00 % 100,00 % 11 45,04 % 3,84 % 1,49 % 0,96 % 4,04 % 18,88 % 17,67 % 2,39 % 5,64 % 0,07 % 100,00 % 13 77,78 % 2,97 % 3,19 % 0,99 % 2,64 % 6,93 % 4,95 % 0,22 % 0,33 % 0,00 % 100,00 % Grand Total 59,84 % 3,24 % 1,69 % 0,78 % 3,28 % 13,79 % 11,69 % 1,62 % 4,03 % 0,04 % 100,00 % Substrate 1 = Rock 7
8 Kovat kohoumat = mahdolliset riutat 8
9 Kovat kohoumat - syvyydet 9
10 Ulkosaariston luodot vedenalaiset osat Ulkosaaristossa pintaan tulevat riutat rajattu Ulkosaariston luodot - luontotyypin vedenalaisiksi osiksi 20m syvemmät alueet rajattu pois (ei kasvillisuutta) Kaikkien ulkosaaristossa sijaitsevien luotojen ympärille analyysi ei tunnistanut kohoumaa (Kökar, Hiittinen) resoluutiokysymys 10
11 Kovat kohoumat - lajit Tieto riutoille tyypillisten lajien esiintyismalleista yhdistetty kovien pohjien kohoumiin (kohoumat joissa rakkolevää, kohoumat joissa sinisimpukkaa jne. Saaristomerellä mallinnettu 7 lajia 11
12 Hiekka/sorakohoumat Itäinen Suomenlahti 12
13 Harjusaarten vedenalaiset osat Hiekka/sorakohoumat, jotka yhteydessä tunnettuihin harjusaariin 13
14 Luontotyypit Itäinen Suomenlahti 14
15 Luontotyypit - Saaristomeri FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo
16 Karttojen luotettavuus / käytettävyys Kartoilta tieto luontotyyppien mahdollisesta esiintymisestä: kartat soveltuvat esim. tarkempien kartoitusten suunnitteluun. Luontotyypin esiintyminen tulisi varmentaa maastossa ennen karttojen käyttöä päätöksenteossa. Saaristomerellä rohkaisevia tuloksia riuttojen osalta: 88%:lla varmennetuista riutoista oli riutoille tyypillistä lajistoa. (pintaan ulottuvat mukana) Etenkin ulkomerellä syvyysmalli on epätarkka ja se vaikuttaa suoraan pohjanmuotokarttoihin; todellisuudessa pohja on paljon pienipiirteisempää kuin mitä kartat antavat ymmärtää. Tarkka geologinen tieto ei kata kaikkia alueita; pohjan muoto/geologia -tiedon ekstrapolointiointi aiheuttaa virhettä. Pohjan heterogeenisuus saaristoalueilla suuri haaste; Monet riutoiksi tai hiekkasärkiksi luokitelluista kohoumista sisältää sekä riuttamaisia että hiekkasärkkämäisiä elementtejä. 16
17 Tarkkaan kartoitettu alue Tammisaari EEZ 17
18 Yhteenveto Paljon uutta karttapohjaista tietoa merialueiden suojelun kannalta tärkeistä luontotyypeistä, riutoista ja hiekkasärkistä. Vastaavia kartoja ei ennen ole ollut saatavilla. Karttoihin yhdistetty syvyystieto ja lajitieto Antavat mahdollisuuden kartoitusten tarkempaan kohdentamiseen. Kartat perustuvat tällä hetkellä parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon. Karttoja käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa mallinnusprosessiin liittyvät epävarmuustekijät. Kartat saatavilla hankkeen päättyessä (6 / 2013) FINMARINETin karttapalvelussa. 18
19 Kiitos! FINMARINET-partnerit: GTK, TY maantiede, Metsähallitus, SYKE Muut VELMU-kartoituksia tekevät tahot 19
Vedenalaisten Natura-luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella
Geologian tutkimuskeskus 2018 Vedenalaisten Natura-luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella Anu Kaskela & Henna Rinne GTK:n tutkimustyöraportti 6/2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimustyöraportti 6/2018
Lisätiedot6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme
6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 2 Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotFINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin
FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin 1 Miksi FINMARINET? Suomen rannikkoalueen ja saariston rikkonainen ja pirstaleinen merenpohja muodostaa
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotItäisen Suomenlahden.
1 2 luonnosta ja eri eliölajien esiintymisestä Suomen rannikolla on olemassa vain vähän tietoa. Vuoden 2009 alussa käynnistyi uusi EU:n Life+ -ohjelman rahoittama hanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston
LisätiedotSuomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011
Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2011 Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO
LisätiedotKarttatuotanto ja mallinnus osaprojekti
Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut
LisätiedotSuomen mereisen NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2012
Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2012 Kannen kuva: Simpukkapohjaa Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Kuva Mats
LisätiedotMerenpohjan laajojen elinympäristöjen tila
Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien
LisätiedotEkologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma
Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
LisätiedotTieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava
LisätiedotMERILUONNON TILANNE EUssa 2015
VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE
LisätiedotITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET
ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon
LisätiedotVedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki
Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö Dosentti Anita Mäkinen 15.04.06.2010, Helsinki Sisältö: 1. Miksi luontotyyppien uhanalaisuuden tunnistamisella kiire? 2. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotOlli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus
Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto Merialuesuunnittelun tilannekatsaus MERIALUESUUNNITTELUN TARKOITUS, MRL 67 a Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää: - merialueen eri käyttömuotojen kestävää
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava, Kauppa ja merialue. Merialueselvitys 12 / 2013
Kymenlaakson maakuntakaava, Kauppa ja merialue Merialueselvitys 12 / 2013 Sisällys Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue / Merialueselvitys. 25.3.2013 Aluejako ja maisema alueet... 4 Luonto ja
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotVELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK
VELMUn tavoitteet VELMUn kokonaisarviointi seminaari 7.12.2010 Penina Blankett Kuva: Metsähallitus 2009/EK Lyhyt yhteenveto: VELMUn tavoitteet Määrittää ja kartoittaa vuoteen 2014 mennessä Suomen merialueen
LisätiedotMitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?
Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotVEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040
VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Taustaselvitys Elokuu 2019 Sisällys VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 5.2.2016 i Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän on koota alueellisen tason
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
LisätiedotFortum Power and Heat Oy
RAPORTTI 5.1.2008 Fortum Power and Heat Oy Loviisa 3 Natura 2000 luontotyyppikartoitus Loviisa 3, Natura-kartoitus 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa
LisätiedotOsaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2012 Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34 Kyberpuolustus on osaamista ja verkostoitumista s. 50 Säästöjä ja osaamista ympäristöyhteistyöstä s. 53 Viritä
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo
LisätiedotPaikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!
Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGeomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotYllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket
Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotSuojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotVELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila
VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU
LisätiedotLappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotNannut-luokittelu metatietokuvaus
Nannut-luokittelu metatietokuvaus Suomen vedenalaisluonnosta on tuotettu viime vuosina huomattava määrä tietoa VELMU-ohjelman (2004 2016) ja siihen liittyvien hankkeiden avulla (mm. NANNUT 2009 2012, FINMARINET
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotNiinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi
5.4.2016 Asiakas Tornator Oyj Raino Kukkonen raino.kukkonen(at)tornator.fi Raportin laatija WSP Finland Oy Tuija Pakkanen tuija.pakkanen(at)wspgroup.fi Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen(at)wspgroup.fi 2/16
LisätiedotVEDENALAISEN MERILUONNON INVENTOINNIT (VALKO) Suomenlahdella 2009
VEDENALAISEN MERILUONNON INVENTOINNIT (VALKO) Suomenlahdella 2009 Aarno Kotilainen 1, Kimmo Alvi 1, Jyrki Hämäläinen 1, Karoliina Ilmarinen 2, Anu Kaskela 1, Jouni Leinikki 2, Jyrki Rantataro 1 1 Geologian
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotZonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta
Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2013
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2013 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 18.3.2014 Mats Westerbom, Metsähallitus Toimittajien lisäksi tämän
LisätiedotPuhelinsoi tto Gardemeis ter/winterhalter. Akustinen ref lektioluotaus kaukolxmp6 johdon lin jausta " varten.
p i3.3i.4.003. GEOLOGINEN TUTKlMUSLAlTOS TKIMUSSELOSTUS Imatran Voima ' Oy I Tilausnumero ja plivhmllri: I TehtHvB: Puhelinsoi tto Gardemeis ter/winterhalter Akustinen ref lektioluotaus kaukolxmp6 johdon
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotLeena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus
7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotEUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä
EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä http://www.hel.fi/hki/kv/fi/kaupunkimittausosasto/kartat+ja+paikkatiedot/koordinaatisto Muutokset Helsngissä: Korkeusjärjestelmä: Tasokoordinaatisto: Pohjoiskoordinaatti
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotLintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009 17.12.2010 Sisältö Arvioinnin yhteenveto ja keskeisimmät ehdotukset vedenalaisen
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintakertomus 2015 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 23.3.2016 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen laadintaan ovat
LisätiedotMetsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille
Metsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille Selvityksen suorittaja: Suojelubiologi, Tri Mats Westerbom Kohde: Kallahdenharjun Natura alueen neljän kohteen inventointi.
LisätiedotKorkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
LisätiedotPaikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007
Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,
LisätiedotSisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014
Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012
1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotLaserin ja kaikuluotauksen yhdistäminen
Laserin ja kaikuluotauksen yhdistäminen Jani Pötrönen Meritaito Oy Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 13.10.2010 www.meritaito.fi 1 Meritaito Oy 1.1.2010 Merenkulkulaitos lakkasi olemasta
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2014. Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2014 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.2015 Ville Karvinen, 2014 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 24.1.2014 Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän
LisätiedotEHDOTUS SUOMEN NATURA VERKOSTON TÄYDENTÄMISEKSI JA TIETOJEN AJANTASAISTAMISEKSI
EHDOTUS SUOMEN NATURA 2000 -VERKOSTON TÄYDENTÄMISEKSI JA TIETOJEN AJANTASAISTAMISEKSI Ympäristöministeriö 1.9.2016 Sisällys 1. Esityksen sisältö ja perustelut... 3 1.1. Yleistä... 3 1.2 Natura 2000 verkostoon
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
LisätiedotMikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)
Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
Lisätiedot100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut
100m vyöhykeaineiston käytettävyys Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut 100m vyöhykeaineisto, aineiston laadinta 1/4 Mitä aineistoa oli käytettävissä lähtöaineistona? Maastotietokanta
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotFINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina
FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet
LisätiedotLaadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue
Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue Antti Lappalainen & Sanna Kuningas Innovaatiopäivät 9.11.2018 Porvoon-Sipoon kalatalousalue Yhteistyö kalastusalueen
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
Lisätiedot