TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Transkriptio

1 KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTARAPORTTI TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 2 (30)

3

4 Sisältö 1 JOHDANTO MENETELMÄT Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Upossarpio Raportointi TULOKSET Ajoksen pohjoisranta Linjojen sijainti ja kuvaus Natura-luontotyypit Upossarpio Muut huomionarvoiset lajit Tuomilahti Linjojen sijainti ja kuvaus Upossarpio Takalahti Linjojen sijainti ja kuvaus Upossarpio Murhaniemi Linjojen sijainti ja kuvaus Natura-luontotyypit Upossarpio Muut huomionarvoiset lajit Ykskuusi Linjojen sijainti ja kuvaus Huomionarvoiset lajit VALOKUVAUS OHJEITA SEURANNAN JATKOON LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1 VALOKUVAT LIITE 2 SEURANTALOMAKKEET S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

5 1 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group omistaman Kaidi Finlandin Ajokseen suunnitteleman biodiesellaitoksen Natura-arvioinnista annetussa lausunnossa (Lapin Elinkeino-, Liikenneja Ympäristökeskus ) velvoitetaan seuraamaan hankkeen vaikutuksia erityisesti upossarpion esiintymiin. Lisäksi seurantaohjelmaan tulee lausunnon mukaan sisältyä vesija rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevalla Perämeren saaret (FI ) Natura-alueella. Seurannasta on tehty suunnitelma (Sweco Ympäristö Oy 2016), jossa kuvataan käytetyt menetelmät. Seurantasuunnitelma koskee hankkeen vaikutusten seurantaa Perämeren saaret (FI ) A) Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin ja Natura-alueen ulkopuolella B) upossarpioon. Natura-alueella seurantasuunnitelma koskee vesi- ja rantakasvillisuutta, joihin mahdollisilla veden laadun tai virtaamien muutoksilla voi olla vaikutusta. Seuranta on aloitettu kesällä Tässä raportissa kuvataan seurannan tulokset. Seurannan maastotyöt kesällä 2016 on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Seurantavälineet ja maastomuistiinpanot ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla (Mäkelininkatu 17 A) ja aineisto sähköisenä sekä valokuvat Swecon verkkolevyllä: P:\FIOLU04\WE\ _Sweco_Industry Luontoselvitys_2016\000\C Selvitykset 1 (26)

6 2 MENETELMÄT 2.1 Natura-luontotyypit, vesi- ja rantakasvillisuus Vesi- ja rantakasvillisuuden seurantaa tullaan tekemään Perämeren saaret Natura-alueen Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla. Natura-alueen ulkopuolella vertailualueena on Ykskuusen niemessä noin 11 km Ajoksesta itään sijaitseva yksityisten maalla oleva suojelualue Tiironhiekan eteläinen merenrantaniitty (LTA130034). Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan seurantalinjoja on perustettu kaksi kappaletta noin 250 m etäisyydelle toisistaan ja Murhaniemeen kaksi kappaletta noin 125 m etäisyydelle toisistaan. Vertailulinjat (2 kpl) sijaitsevat Ykskuusen niemessä Tiironhiekan eteläisellä merenrantaniityllä noin 100 m välein. Natura-alueen ulkopuolella linjoja on lisäksi upossarpion esiintymisalueilla Tuomilahdessa ja Takalahdessa. Seurantalinjojen sijainti on esitetty kuvissa 1-3. Kuva 1. Seurantalinjojen sijainnit. Natura-alue Perämeren saaret on esitetty vihreällä rajauksella. 2 (26)

7 Kuva 2. Seurantalinjojen sijainti Ajoksen niemessä. 3 (26)

8 Kuva 3. Seurantalinjojen sijainti Ykskuusen niemessä Tiironhiekan alueella. 4 (26)

9 Ranta- ja vesikasvillisuuden seurantaa varten on perustettu pysyviä linjoja (kuva 4), joilla lajistoa ja sen peittävyyksiä arvioidaan. Kuva 4. Kasvillisuuden seurantalinja. Linjat on vedetty maalta merelle päin, rantaniityn yläreunasta (lepikon reuna) vesikasvillisuuden ulkorajaan saakka. Linjojen alkupää on merkitty pysyvästi keltaiseksi maalatulla lyhyellä metalliputkilla. Puissa on alkupisteessä keltaisia maalimerkkejä ja punaista kuitunauhaa. Linjat on vedetty suuntaansa gps:n/kompassin avulla (kuva 5). Ruudut sijaitsevat linjalla 3 m välein seuraavasti: ruutu m, ruutu m, ruutu m jne. Kuva 5. Kompassisuunnat asteina. 5 (26)

10 Seuranta tullaan suunnitelman mukaisesti toistamaan vuonna 2017, sen jälkeen kolmen vuoden päästä ja siitä viiden vuoden välein. 2.2 Upossarpio Upossarpion ja muun vesikasvillisuuden seurantaa tehdään Perämeren Natura-alueella Ajoksen ja Murhaniemen osa-alueilla ja Natura-alueen ulkopuolella Takalahdessa. Linjojen sijainti on esitetty kuvassa 1. Seuranta on aloitettu kesällä Maastokäynnillä on tarkistettu upossarpion esiintymien tila em. alueilla. Upossarpion esiintymisen vuosittaisvaihtelu on suurta, joten on mahdollista että kasvuston koko ja yksilömäärä vaihtelee. Rantavoimien ja maankohoamisen vuoksi kasvupaikat myös ajan kuluessa muuttuvat. Upossarpion esiintymistä kartoitettiin myös aikaisemmin rajatun esiintymispaikan ympäristöstä. Upossarpion seurantaan on kesällä 2016 perustettu Natura-alueelle Ajoksen pohjoisosaan kaksi linjaa noin 250 m etäisyydelle toisistaan (samat linjat kuin kpl 2.1 ja kuvat 1-3). Molempien linjojen alueella kasvaa upossarpiota. Natura-alueen ulkopuolelle Tuomilahteen upossarpion esiintymisalueelle perustettiin kaksi linjaa noin 110 m etäisyydelle toisistaan. Takalahden eteläpuoleiseen merenlahdelmaan perustettiin upossarpion esiintymisalueelle kaksi linjaa noin 125 m välein. Seuranta toistetaan aloitusvuotta seuraavana vuonna (2017), sen jälkeen kolmen vuoden päästä (2020) ja siitä viiden vuoden välein. Upossarpioseuranta tehdään loppukesällä lajin kukinnan aikaan. Muun vesikasvillisuuden seuranta tehdään samoilla maastokäynneillä. 2.3 Raportointi Ranta- ja vesikasvillisuusseuranta ja upossarpioseuranta ja -kartoitus raportoidaan seurantavuosina. Raportissa esitetään linja/ruutukohtaiset tulokset sekä yleiskuvaus seuranta-alueilta valokuvineen (liite 1). Alkuperäiset maastolomakkeet ja maastomuistiinpanot ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Valokuvat sähköisenä ovat Sweco Ympäristö Oy:n Oulun verkkolevyllä. 3 TULOKSET 3.1 Ajoksen pohjoisranta Linjojen sijainti ja kuvaus Linja 1 sijaitsee Natura-alueella. Linjan alkupiste on 6 (26)

11 (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 290 o (ks. kuva 4) ruudut linjan eteläpuolella Linja alkaa lepikon reunasta. Alkupisteen merkkinä on keltaiseksi maalattu metalliputki. Maalia on myös puiden rungoissa. Puissa on punaista kuitunauhaa. 10 ja 11 m kohdalla linjan alkupäästä kivet, joissa on keltaista maalia. Linjan alkupää on luhtakastikkavaltaista niittyä. Noin 8 11 m linjan alusta alkaa pari metriä leveä saravyöhyke, jonka jälkeen on luikkavyöhyke. Rantaviiva on rikkonainen. Niityllä ei ole ruovikkoa. Vedessä pieniä matalia hiekkasärkkiä, joilla on kasvillisuutta, muuten pohja paljasta hiekkaa. Korkeammilla särkillä kasvaa rantaluikkaa, matalimmilla kasvillisuus hapsiluikkavaltaista. Linja on perustettu alueelle, jolla kasvaa upossarpiota. Ulompana rannasta on pitkä hiekkasärkkä (näkyy peruskartalla). Se meren puolella vesi on syvempää. Linja ja upossarpioesiintymä alueella on kartoitettu Maastokäynnin aikaan vedenkorkeus oli -38 cm ja pohjoistuuli oli kova. Linjan pituus on 100 m. Kovan tuulen vuoksi pintaväreily ja laineet/aallokko esti näkyvyyden syvemmälle. Pyrkimyksenä oli linjoja perustettaessa vetää linjat vesikasvillisuuden ulkorajaan saakka. Kovan tuulen ja aallokon sekä pintaväreilyn linja on sen pituinen, kuin oli mahdollista kasvillisuutta näkyvyyden puolesta kartoittaa. Linjan 2 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 290 o ruudut linjan eteläpuolella Linjan alkupiste on lepikon reunassa. Tällä kohdalla on kapea kivikkoinen luhtakastikkavaltainen niitty. Vesirajassa rantaluikkavyöhyke on rikkonainen. Linjan kohdalla ei kasva järviruokoa. Niitty linjalta etelään on keskiosistaan ruovikoitunut. Linjan pituus on 47 m. Linja on kartoitettu Maastokäynnin aikaan vedenkorkeus oli + 5 cm. Upossarpioesiintymä alueelta on kartoitettu 16.8., jolloin vedenpinta oli -38 cm ja näkyvyys hyvä Natura-luontotyypit Natura-alueella Ajoksen pohjoisrannalla seurantalinjat sijoittuvat luontotyypeille merenrantaniityt (1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt) ja vedenalaiset hiekkasärkät (1110) (kuva 6). 7 (26)

12 Kuva 6. Ajoksen pohjoisrannan Natura-alueen seurantalinjat ja Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit. 8 (26)

13 3.1.3 Upossarpio Seurantalinjojen sijainti ilmakuvapohjalla ja upossarpion esiintyminen alueella on esitetty kuvassa 8. Aiemmat havainnot upossarpiosta ovat vuodelta 2012, jolloin pohjoisemman pisteen (Ajos luode a) yksilömääräksi oli laskettu/arvioitu noin 50 ja eteläisemmän (Ajos luode b) yksilöä yksilömääräksi linjan 1 läheisyydessä arvioidaan noin 80 yksilöä. Linjan 2 tuntumassa yksilömäärä oli noin 15. Kartoitusolosuhteet olivat upossarpion kartoitukseen hyvät. Kovan pohjoistuulen ansiosta vesi oli matalalla ja rannan vesikasvillisuus kuivilla ja näin ollen hyvin näkyvillä. Vesikasvillisuuden kartoitusta kova tuuli kuitenkin vaikeutti. Kauempana rannasta veden voimakas väreily ja laineet/aallokko haittasi näkyvyyttä pohjaan. Rannan puolella kova tuuli ja veden liike liikuttivat hiekkaa ja kasvillisuus oli paikoin hiekkaan hautautunutta, kuitenkin nähtävissä. Kuva 7. Upossarpiot olivat kovan tuulen vuoksi paljastuneet veden alta, mutta peittyneet paikoin liikkuvaan hiekkaan. 9 (26)

14 Kuva 8. Ajoksen pohjoisrannan Natura-alueen seurantalinjat ja upossarpion esiintyminen alueella Muut huomionarvoiset lajit 10 (26) Linjan 2 vieressä kasvaa Natura-alueen suojelun perusteena olevaa luontodirektiivin liitteen II lajia ruijanesikkoa muutamia yksilöitä. Lajin esiintymistä ei kartoitettu tarkemmin ja laajemmalta alueelta, mutta linjojen välisellä alueella sitä ei muualla esiinny. Linjoista etelään sitä kasvaa yksittäisinä harvoina laikkuina niityn yläosassa. Aikaisempi havainto

15 lajista on Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietokannan mukaan vuodelta Havaintopaikan Uimaranta N kuvauksen mukaan ruijanesikkoa kasvaa 500 m matkalla. Alueella kasvaa myös uhanalaista veripunakämmekkää. Kuva 10. Ruijanesikon ja veripunakämmekän esiintyminen seurantalinjojen läheisyydessä. 11 (26)

16 3.2 Tuomilahti Linjojen sijainti ja kuvaus Linjan 1 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 310 o ruudut linjan länsipuolella Linja alkupää on lepikon reunassa kesämökin hiekkarannan koillispuolella. Tällä kohdalla on kapealti niittyä. Meren puolella on matalia kasvittomia hiekkasärkkiä. Linja on merkitty ainoastaan alkupäästään putkella ja maalimerkein. Linja on kartoitettu Merivedenkorkeus oli kartoituksen aikaan -40 cm ja pohjoistuuli kova, lähes 20 m/s. Linjan pituus on 29 m. Linjan 2 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 350 o ruudut linjan länsipuolella Linjan 2 alkupää on hiekkarannan reunassa lepikon reunassa. Linja on merkitty vain alkupäästään. Linja ylittää hiekkarannan, jonka rannan puolella on myös harvaa kasvillisuutta. Vesikasvillisuutta hiekkarannan edustalla on vain matalilla särkillä. Kasvillisuus on harvaa. Enimmäkseen pohja on kasviton liikkuvan hiekan vuoksi. Linja on kartoitettu Linjan pituus on 45 m. Merivedenkorkeus oli noin + 5 cm ja tuuli hieman. Upossarpiota alueella on kartoitettu molemmilla maastokäynneillä ja Upossarpio Seurantalinjojen sijainti ilmakuvapohjalla ja upossarpion esiintyminen alueella on esitetty kuvassa 11. Aiempi havainto lajista on vuodelta Upossarpiota on Tuomilahden alueelta etsitty vuosina 2004, 2014 ja 2015 mutta sitä ei ole havaittu. Maastokäynnillä kesällä 2016 löytyi kaksi upossarpioyksilöä. Pohja on pääasiassa kasvitonta ja veden virtausten mukana liikkuvaa hiekkaa. Upossarpion kasvupaikaksi sopivaa aluetta on vain hyvin pienialaisesti matalilla kasvillisuuden, lähinnä hapsiluikan peittämillä vedenalaisilla särkillä rannan tuntumassa. Raportin kannessa on kuvattuna upossarpio Tuomilahdessa. 12 (26)

17 Kuva 11. Tuomilahden seurantalinjat. 3.3 Takalahti Linjojen sijainti ja kuvaus Linjan 1 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) 13 (26)

18 suuntaan 250 o ruudut linjan eteläpuolella Linjan 1 alkupää on avokallion vieressä. Lähtöpisteessä on koivu. Linjan alkupäässä on luhtakastikka- ja ruohovaltaista kivikkoista niittyä. Keltaisia maalimerkkejä on alkupisteen lisäksi kivissä linjan varrella. Vesirajassa on kapea luikkavyöhyke. Näkösyvyys kartoituksen aikaan cm, vesi oli sameaa. Linjan pituus on 13 m, tämän jälkeen näkyvyys hävisi kokonaan. Pohjalla oli mattona ristilimaskaa, joka peitti muun kasvillisuuden. Tämä vaikeutti kartoitusta huomattavasti. Tällä kohdalla niityllä ei ole ruovikkoa, sitä kuitenkin on paikoin lahden alueella. Muita lajeja linjan ruuduilla havaittujen lisäksi ovat sinikaisla, osmankäämi ja vesirutto. Kartoitus tehtiin Merivedenkorkeus oli kartoituksen aikaan Ajoksessa -38 cm, suojaisessa Takalahdessa vedenkorkeus oli selvästi ylempänä. Linjan 2 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 150 o ruudut linjan länsipuolella Linja alkaa puuston reunasta. Alkupiste on merkitty metalliputkella. Puissa on maalia ja kuitunauhaa. Ruudut SE puolella linjaa. Niittyä on 5 m puuston reunasta rannan suuntaan. Sen jälkeen on luikkavyöhyke. Linjan pituus on 21 m ja se loppuu keskelle väylää. Sen jälkeen näkyvyys oli huono ja kartoituksen aikaan alkoi lisäksi sataa, joka vaikeutti havainnointia edelleen. 14 (26)

19 3.3.2 Upossarpio Seurantalinjojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty kuvassa 12. Kuvassa on esitetty myös upossarpion esiintyminen alueella. Kuva 12. Seurantalinjat Takalahdessa. Näkyvyys Takalahdessa oli kartoituksen aikaan huono. Vesi oli tummaa ja sameaa (kuva 13). Pohjakasvillisuuden peitti lähes yhtenäinen ristilimaska matto. Upossarpioyksilöt olivat suojaisessa lahdelmassa suurikokoisia ja sen vuoksi osin nähtävissä kaikesta huoli- 15 (26)

20 matta. Yksilöitä havaittiin 40. Tämä on kuitenkin huomattava aliarvio lahdelman kokonaisyksilömäärästä. Pienen Etukarin ja mantereen välissä upossarpiota esiintyi yksittäin niityn meren puolelta kivikkoisissakin allikoissa. Näissä vesi oli kirkkaampaa ja näkyvyys pohjaan hyvä. Kuva 13. Näkyvyys Takalahdessa oli kartoituksen aikaan huono. 16 (26)

21 3.4 Murhaniemi Linjojen sijainti ja kuvaus Linjan 1 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 190 o ruudut linjan itäpuolella Linjan alkupäässä on pieni leppä suomyrttivyöhykkeen reunalla. Linja sijaitsee sileän avokallion vieressä sen länsipuolella. Alkupisteen lisäksi kivissä linjan varrella on merkkinä keltaista maalia. Alue on avointa niittyä, kasvillisuus on harvaa ja matalia pajuja. Vedenkorkeus oli vaihdellut rajusti ennen kartoitusta myrskyn ja kovien tuulien takia. Niitty oli huuhtoutunut, eli ei juuri kariketta tai kuollutta kasvillisuutta. Kasvillisuus oli maata myöten molempien linjojen alueella. Ranta on kivikkoinen, samoin veden pohja. Linjan pituus on 29 m. Kartoitus on tehty Linjan 2 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 200 o ruudut linjan itäpuolella Linjan alkupäässä on leppä. Kivissä linjan varrella on maalimerkkejä kivissä. Linjan lopussa on iso kivi. Rannassa pohja on kivikkoinen, vesikasvillisuutta ei juuri ole. Linjan pituus on 33 m. Kartoitus on tehty Natura-luontotyypit Natura-alueella Murhaniemessä seurantalinjat sijoittuvat luontotyypille merenrantaniityt (1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt) (kuva 14). 17 (26)

22 Kuva 14. Seurantalinjat Natura-alueella Murhaniemessä ja Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit Upossarpio 18 (26) Upossarpiota on alueella havaittu vuosina 1963 ja Esiintymä on tarkistettu vuosina 1986 ja 1990, silloin upossarpiota ei ole paikalla havaittu. Myöskään maastokäynnillä kesällä 2016 upossarpiota ei löytynyt. Ranta on kivikkoinen ja upossarpion kasvupaikaksi sopimaton. Vesikasvillisuus on muutenkin hyvin vähäistä ja harvaa. Linjan 1 länsipuolella on

23 pieni merestä kuroutunut kirkasvetinen lammikko, jossa upossarpiota saattaisi kasvaa. Lammikosta on yhteys ojan kautta mereen. Mahdollisesti lammikko ei kuitenkaan ole upossarpion kasvupaikaksi sopiva makeanveden vaikutuksen vuoksi. Kuvassa 15 on esitetty seurantalinjojen sijainnit ja upossarpion esiintyminen alueella aikaisempien tietojen mukaan. Kuva 15. Seurantalinjat Murhaniemessä. 19 (26)

24 3.4.4 Muut huomionarvoiset lajit Murhaniemessä kasvaa ruijanesikkoa, joka on Natura-alueen suojelun perusteena oleva uhanalainen, luontodirektiivin liitteen II sekä liitteen IV laji. Ruijanesikon esiintyminen seurantalinjojen alueella ja läheisyydessä kesän 2016 maastohavaintojen mukaan on esitetty kuvassa 16. Linjojen kohdalla ruijanesikkokasvusto on laikuttainen, idänpuoleisella linjalla oli vain muutama yksilö. Natura-alueen länsiosassa kasvusto on yhtenäinen/laikuttainen. Ruijanesikkoa kasvaa Murhaniemen etelä ja kaakkoisrannoilla rantaniityillä paikoin runsaasti Eliölajit-tietojärjestelmän mukaan. Kuvassa on esitetty myös maastohavainnot uhanalaisesta veripunakämmekästä. Kuva 16. Ruijanesikon ja veripunakämmekän esiintyminen Murhaniemessä seurantalinjojen läheisyydessä. 20 (26)

25 3.5 Ykskuusi Linjojen sijainti ja kuvaus Linjan 1 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 160 o ruudut linjan itäpuolella Linjan 1 alku on leppävyöhykkeen reunassa. Lepissä on merkkinä punaista kuitunauhaa ja keltaista maalia. Alkupisteessä on maalattu metalliputki ja 20,5 m alkupisteestä kivi, jossa on keltaisia maalimerkkejä. Linja ylittää kiven tästä kohtaa. Linjalla ei muita merkkejä. Ruudut sijaitsevat linjan länsipuolella 3 m välein. Linja on 57 m pitkä. Vesikasveja on harvoina laikkuina senkin jälkeen, mutta ranta on lähes paljasta hiekkaa (kuva 17). Ranta on hyvin matala. Linjan 2 alkupiste on (kkj3, ykj) (etrs, tm35fin) suuntaan 180 o ruudut linjan itäpuolella Linja sijaitsee noin 100 m linjasta 1 länteen. Alkupisteessä on metalliputki isomman lepän alla. Puissa on merkkinä kuitunauhaa ja keltaista maalia. Linjan pituus on 33 m. Vedessä on linjojen välissä hiekkapohjaa, jossa on harva kasvillisuus, lajeina Chara sp., Potamogeton perfoliatus, Eleocharis palustris. Hiekka liikkuu veden mukana. Kartoitus molemmille linjoille on tehty Veden korkeus oli kartoituksen alkaessa + 0 cm ja laski siitä edelleen kovan tuulen vuoksi. Näkyvyys lähes kasvittomalla hiekkarannalla oli veden pohjaan hyvä. Seurantalinjojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty kuvassa (26)

26 Kuva 17. Seurantalinjat Ykskuusen niemen Tiironhiekalla Huomionarvoiset lajit Tiironhiekan niityllä kasvaa uhanalaista, luontodirektiivin liitteen IV lajia ruijanesikkoa. Lajin esiintymistä ei maastokäynnillä kartoitettu tarkemmin eikä laajemmalta alueelta. Linjojen väliseltä alueella sitä kuitenkin löytyi vain yksi laikku. Ympäristöhallinnon Eliölajit- 22 (26)

27 tietojärjestelmän mukaan (SYKE ) ruijanesikkoa kasvaa laajoina kasvustoina Tiironhiekan niityllä luonnonsuojelualueen ulkopuolella, noin 300 m seurantalinjoilta itään, sekä Ykskuusen itärannalla. Havainnot lajista ovat vuodelta Kuva 18. Ruijanesikon esiintyminen Tiironhiekan niityllä seurantalinjojen läheisyydessä. 4 VALOKUVAUS Kasvillisuuden muutosta seurataan linjojen lisäksi myös valokuvaamalla kasvillisuutta ja maisemaa merkityistä pisteistä. Mahdollinen rehevöityminen voi edistää rantojen ruovikoitumista, jolloin kasvillisuus yksipuolistuu ja maisema muuttuu. Mm. tätä muutosta on mahdollista seurata samoista paikoista otetuista valokuvista. Taulukossa 1 on esitetty kuvauspaikkojen sijainti ja kuvaussuunta. Valokuvat on esitetty liitteessä. 23 (26)

28 Taulukko 1. Kuvauspaikat. etrs, suunta nro kkj3, ykj tm35fin o Pohjoisranta 1 Pohjoisranta 2 Tuomilahti 1 Tuomilahti 2 Takalahti 1 Takalahti NE-N S-SW N-NE N o S-SW-W S-SW S-SW o NE-N S-SW N-NE o SW-W E-NE W o NW SW NW o SW NW 33 SE-S S-SE 24 (26)

29 Murhaniemi 1 Murhaniemi 2 Ykskuusi o o NW-W E-SE o E W SW Ykskuusi N N-NE 25 (26)

30 5 OHJEITA SEURANNAN JATKOON Maastoon tarvitaan mukaan gps, jonka avulla etsitään linjojen alkupisteet ja kompassi, jonka avulla linjan saa vedettyä suuntaansa. Linjojen vetäminen suoraan on helpompaa, jos maastossa on kaksi henkilöä. Pohja maastolomakkeelle löytyy Swecon verkkolevyltä: P:\FIOLU04\WE\ _Sweco_Industry Luontoselvitys_2016\000\C Selvitykset Jos alkupistettä ei löydy, linja aloitetaan gps-pisteestä. Linjojen alkupää on merkitty keltaiseksi maalatuilla metalliputkilla, joiden pituus on noin cm ja jotka on lyöty syvälle maahan, etteivät jäät niitä liikuttaisi. On mahdollista, että jäiden ja rantavoimien vuoksi linjojen merkinnät erityisesti avoimilla rannoilla häviävät. Maastoon kannattaa ottaa mukaan korvaavia metalliputkia mahdollisten hävinneiden tilalle ja leka, jolla putket saa hakattua maahan. Lisäksi tarvitaan keltaista spraymaalia ja punaista kuitunauhaa. Linjan pituuden mittaamiseksi tarvitaan mittanauha. Tarvikkeet löytyvät Swecon Oulun toimistolta. Maastoon kannattaa mennä silloin, kun merivesi on alhaalla ja sää on tyyni. Maastokäynnin aikaan elokuun lopussa 2016 veden tumma väri ja kelluva kasvillisuus vaikeuttivat kartoitusta Takalahdessa ja kova tuuli Ajoksen länsirannalla. Näillä alueilla linjan pituutta voi kasvattaa seuraavina vuosina, jos olosuhteet kartoituksen aikaan ovat paremmat. 6 LÄHTEET Sweco Ympäristö Oy, Kaidi Finland biodiesellaitos. Ranta- ja vesikasvillisuuden seurantasuunnitelma. 26 (26)

31 POHJOISRANTA 1 Liite 1 Kuva 1. Kuva linjan 1 alkupisteestä linjan suuntaisesti (290 o ). Kuva 2. Linjan alkupiste lepikon reunassa. Puissa punaista merkkinauhaa. Kuva 3. Kuva linjan 1 alkupisteestä etelän-lounaan suuntaan. Kuva 4. Kuva linjan 1 alkupisteestä pohjoisen-koillisen suuntaan. Kuva 5. Upossarpiota kasvaa hapsiluikan peittämillä matalilla särkillä. Vesi oli alhaalla seurannan aikaan ja särkät olivat näkyvillä. Kuva pohjoiseen. Kuvassa näkyy peruskartassakin näkyvä itä-länsisuuntainen hiekkasärkkä. Kuva 6. Muuta lajistoa on mm. hentosätkin Ranunculus confervoides. 27

32 POHJOISRANTA 2 Kuva 7. Linjan alkupiste lepikon reunassa pisteessä Kuva 8. Kuva alkupisteestä meren suuntaan. Kuva 9. Kuva linjan alkupäästä etelän-lounaan-lännen suuntaan. Kuva 10. Kuva linjan alkupäästä pohjoiseen/luoteeseen. Kuva 11. Linjan eteläpuolella ja ylempänä niityllä on ruovikkoa. Kuva

33 TUOMILAHTI 1 Kuva 12. Linjan alkupiste lepikon reunassa pisteessä Kuva 13. Linjan alkupisteestä meren suuntaan. Kuva 14. Kuva linjan alkupisteestä koillisen-pohjoisen suuntaan. Kuva 15. Kuva linjalta etelään-lounaaseen. Kuva 16. Kuva rannan suuntaisesti pohjoiseen-koilliseen noin

34 TUOMILAHTI 2 Kuva 17. Kuva linjan 2 alkupisteen suuntaan hiekkarannan reunalta. Kuva 18. Kuva samasta kohdasta linjalta merelle päin. Kuva 19. Kuva linjalta länteen. Kuva 20. Kuva linjalta itään-koilliseen. Kuva 21. Kuva länteen pengertien suuntaan. 30

35 TAKALAHTI 1 Kuva 22. Kuva linjan 1 alkupäästä. Linjan alkupiste Kuva 23. Kuva linjan alkupisteestä lounaaseen lahden suuntaan linjaa pitkin. Kuva 24. Kuva linjalta luoteen suuntaan. Kuvan reunassa Iso Etukarin luoteispuolella oleva tuulivoimala. Kuva 25. Itärannalta lounaaseen Kuvassa keskellä Pienen Etukarin ja Ison Etukarin välinen salmi. Kuva 26. Kuva itärannalta luoteeseen ( ) sataman tuulivoimaloiden suuntaan. Kuva 27. Ristilimaska peitti mattona pohjakasvillisuutta Kuva 28. Lajistoon kuuluu mm. vesirutto. 31

36 TAKALAHTI 2 Kuva 29. Linjan 2 alkupiste on lepikon reunassa. Kuva 30. Kuva linjan 2 alkupisteestä salmen suuntaan. Kuva 31. Kuva linjan 2 alkupisteestä lounaaseen rannan suuntaisesti. Vasemmalla Pienen Etukarin rantaa, oikealla Ison Etukarin. Kuva 33. Kuvassa oikealla Pienen Etukarin saaren itäisin kärki. Kuva 32. Kuva linjalta koillisen suuntaan tuulivoimaloille päin. Kuva 34. Pieni Etukari kuvattuna lahden itärannalta. Vasemmalla saaren ja mantereen väli

37 MURHANIEMI 1 Kuva 35. Linjan 2 alkupisteestä meren suuntaan. Kuva 36. Linjalta lounaan suuntaan. Kuva 37. Linjan ympäristössä kasvaa ruijanesikkoa. MURHANIEMI 2 Kuva 38. Linjan 2 alkupää on lepikon reunassa pisteessä Kuva 39. Linjalta 2 meren suuntaan 33

38 MURHANIEMI 2 Kuva 40. Linjalta 2 luoteen-lännen suuntaan. Kuva 41. Kuva linjalta 2 itään-kaakkoon. Kuva 42. Maalimerkki kivessä linjalla 2. Kuva 43. Vesikasvillisuutta ei juuri ole, pohja on kivinen. 34

39 YKSKUUSI 1 Kuva 44. Linja 1 kuvattuna alkupisteestä merelle päin. Kuva 45. Linja 1 kuvattuna vesirajasta alkupään suuntaan Kuva 46. Vedessä kasvillisuus on harvaa tai puuttuu kokonaan. Kuva 47. Linjan 1 länsipuolella on paljasta hiekkaa. Linjan alkupää kuvassa vas. näkyvän lepikon reunassa Kuva 48. Vesirajassa ja niityllä on ruovikkoa. Kuva länteen 35

40 YKSKUUSI 2 Kuva 49. Linjan 2 alkupiste lepikon ja pensaikon reunassa. Kuva 50. Linja 2 kuvattuna vedestä pohjoiseen alkupään suuntaan Kuva 51. Rannassa on pitkä pohjois-eteläsuuntainen hiekkasärkkä. Kuva pisteestä pohjoiseen-pohjois-koilliseen kesämökin suuntaan. 36

41 LIITE 2 Kasvillisuus seurantalinjoilla pohjoisranta linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 0,5 Alisma wahlenbergii 0,25 0,25 0,25 0,25 Alnus incana 11 Betula pubescens 0,5 Calamagrostis stricta Caltha palustris 1 0,25 0,25 Carex acuta 0,25 Carex aquatilis 0, Carex nigra ssp. juncella 0,5 Elatine hydropiper 0,25 0,25 0,25 0,25 Eleocharis acicularis 0, Eleocharis palustris Epilobium palustre 10 Filipendula ulmaria 0,5 0,25 Galium palustre 0,25 0,25 Leontodon autumnalis 0,25 Lysimachia thyrsiflora 0,25 Myrica gale 15 Parnassia palustris 0,25 Peucedanum palustre 0,25 Potamogeton pusillus 0,25 0,25 Ranunculus confervoides 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Ranunculus reptans 0,25 ruusukelehtikasvi 0,25 1 0,5 0, ,25 0,25 0,5 0,25 0,25 0,25 1 0,25 0,25 1 Salix phylicifolia 5 Subularia aquatica 0,25 0,25 Valeriana sambucifolia 1 Veronica longifolia 0,25 Zannichellia palustris var.repens 0, ,25 0,25 0,25 0, ,25 sammal , , paljas maa kivi

42 pohjoisranta linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis stolonifera 1 Alnus incana 10 Anthriscus sylvestris 0,25 Betula pubescens 1 Calamagrostis stricta 10 7 Caltha palustris 0,25 Cicuta virosa 0,25 Eleocharis acicularis ,25 5 Eleocharis palustris 2 0, ,25 0,25 0,25 0,25 Euphrasia sp. 0,25 Festuca ovina 0,25 Filipendula ulmaria 2 Galium palustre 0,25 Juncus filiformis 1 Lathyrus palustris 0,5 Leontodon autumnalis 0,25 Lysimachia thyrsiflora 1 Myrica gale 10 0,25 Parnassia palustris 0,25 Ranunculus reptans 0,5 ruusukelehtikasvi 0,25 0,25 0,25 0,5 0,25 2 0,5 0,25 0,25 Schoenoplectus tabernaemontanii 0,25 Subularia aquatica 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 sammal 30 5 paljas maa kivi

43 Tuomilahti linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis stolonifera 0,25 1 Alnus incana 80 Calamagrostis stricta 5 Caltha palustris 0,25 2 0,5 Carex aquatilis Cicuta virosa 0,5 Eleocharis acicularis 0,25 0, Epilobium palustre 0,25 5 Equisetum fluviatile 0, Euphrasia sp. 0,25 Filipendula ulmaria Galium palustre 0,25 0,25 0,25 Lysimachia thyrsiflora 3 2 Parnassia palustris 0,25 0,5 Pedicularis palustre 1 0,25 Poa sp. 0,25 Potamogeton filiformis 10 Potentilla palustris 10 Salix phylicifolia 3 Schoenoplectus tabernaemontanii 7 Valeriana sambucifolia 1 Vicia cracca 2 sammal kivi karike

44 Tuomilahti linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis stolonifera 1 Betula pubescens 0,25 Calamagrostis stricta 10 Callitriche hermaphroditica 0,25 Elatine hydropiper 0,25 Eleocharis acicularis 0,25 0,25 0,25 Epilobium palustre 0,25 2 0,25 3 0,25 0,25 Galium palustre 1 Honckenya peploides 10 Juncus alpinoarticulatus 0,5 Leontodon autumnalis 8 0,25 Leymus arenarius 0,5 Pedicularis palustre 0,25 Salix phylicifolia 10 5 Tanaxetum vulgare 1 Tricloghin palustris 1 Vicia cracca 1 sammal 1 paljas maa kivi karike

45 Takalahti linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 0,25 0,25 Alisma plantago-acuatica 0,25 Alisma wahlenbergii 0,25 Anthriscus sylvestris 15 Betula pubescens Calamagrostis stricta 1 2 Calamagrostis canescens 3 3 Callitriche hermaphroditica 0,25 Caltha palustris 3 7 Carex nigra ssp. juncella Elatine hydropiper 0,25 Eleocharis palustris 5 Epilobium palustre 0,25 Festuca rubra 10 Filipendula ulmaria 1 1 Galium palustre 0,25 0,25 0,5 Lathyrus palustris 0,5 0,5 Lemna trisulca 50 Lysimachia thyrsiflora 0,5 0,5 Lythrum salicaria 2 10 Myriophyllum alterniflorum 0,25 Poa pratensis 0,25 Potentilla palustris 10 0,25 Rhinanthus serotinus 0,25 Rumex aquatilis 1 1 Salix phylicifolia 10 Sparganium sp. 0,25 Tanaxetum vulgare 2 Valeriana sambucifolia 1 1 Veronica longifolia 0,5 0,25 Vicia cracca 0,25 0,5 sammal ,25 paljas maa kivi karike

46 Takalahti linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 0,25 Agrostis stolonifera 0,25 Alisma plantago-acuatica 5 3 Alnus incana 70 Anthriscus sylvestris 5 Calamagrostis canescens 3 60 Callitriche hermaphroditica Caltha palustris 5 3 Cardamine pratensis 0,25 Elatine hydropiper Eleocharis palustris Filipendula ulmaria 10 Galium palustre 0,25 0,25 0,25 Lathyrus palustris 0,25 Lemna minor 0,25 Lemna trisulca 80 Lysimachia thyrsiflora 1 5 Lythrum salicaria 1 Myriophyllum alterniflorum 3 0,25 Poa pratensis 1 Potamogeton gramineus 10 Potamogeton perfoliatus 0,25 Rubus arcticus 1 Rumex aquatilis 5 Salix phylicifolia 10 Schoenoplectus tabernaemontanii 2 2 Tirentalis europaea 1 Valeriana sambucifolia 2 Veronica longifolia 1 Vicia cracca 5 Zannichellia palustris var.repens 0,25 sammal 4 paljas maa kivi 1 karike

47 Murhaniemi linja ruutu etäisyys alkupisteestä m laji Agrostis stolonifera 2 0,25 0,25 Alnus incana 5 Calamagrostis stricta Caltha palustris 0,25 0,25 Carex nigra ssp. juncella Chara sp. 0,25 Eleocharis quinqueflora 0,25 Eleochrais uniglumis 0,25 Epilobium palustre 0,25 Equisetum arvense 0,25 0,25 Filipendula ulmaria Galium palustre 0,25 Juncus balticus 0,5 0,5 Lythrum salicaria ,25 Molinia caerulea 3 Myrica gale 50 Pinguicula vulgaris 0,5 Poa sp. 1 Potamogeton filiformis 0,25 0,25 0,25 Primula nutans 1 0,25 Rhinanthus serotinus 0,25 ruusukelehtikasvi 0,25 Salix phylicifolia 10 1 Valeriana sambucifolia 0,25 Vicia cracca 0,25 0,25 Viola palustris 0,25 0,5 Zannichellia palustris var.repens 0,25 sammal ,25 paljas maa kivi karike

48 Murhaniemi linja 2 ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 0,25 0,25 Agrostis stolonifera 0,25 Calamagrostis stricta Caltha palustris 0,5 0,25 0,25 Carex nigra ssp. juncella 5 5 Chara sp. 0,25 Eleochrais uniglumis 0,25 Epilobium palustre 0,25 0,25 Filipendula ulmaria 2 0,25 0,25 0,25 Galium palustre 0,25 0,25 Glaux maritima 0,25 Juncus balticus 0,25 Juncus gerardii 0, ,25 Leontodon autumnalis 0,25 0,25 0,25 Lythrum salicaria 5 Ophioglossum vulgatum 0,25 Parnassia palustris 0,25 Pedicularis palustre 0,25 0,25 0,25 Phragmites australis 0,25 Potamogeton filiformis 0,25 0,25 Potamogeton perfoliatus 5 Potentilla palustris 0,5 Primula nutans 0,25 0,25 Salix phylicifolia 2 2 0,25 Valeriana sambucifolia 0,25 0,25 0,25 Vicia cracca 0,25 sammal ,25 paljas maa kivi karike

49 Ykskuusi linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina Agrostis capillaris 5 Agrostis stolonifera 0,25 0, Alnus incana 80 Betula pubescens 0,25 0,25 Calamagrostis stricta 0, Carex nigra ssp. juncella Eleocharis palustris 0,25 Eleochrais uniglumis 0,25 1 Euphrasia sp. 0,25 0,25 0,25 Festuca rubra 0,25 0,25 Filipendula ulmaria 0,25 2 0,5 1 0,25 Galium palustre 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Juncus balticus 0, Juncus gerardii 0,25 Lathyrus palustris 0,5 3 Leontodon autumnalis 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Lysimachia thyrsiflora 0,5 1 Myrica gale Parnassia palustris 0,5 0,25 0,25 1 Pedicularis palustre 0,25 Phragmites australis 0,5 2 0,25 1 0,25 0,25 15 Potentilla palustris 0,25 Salix phylicifolia ,5 1 0,25 Sonchus arvensis var. Maritima 0,25 Valeriana sambucifolia 0,25 Vicia cracca 0,25 0,25 0,25 sammal , ,25 paljas maa kivi 2 karike

50 Ykskuusi linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 1 1 0,5 Agrostis stolonifera 0,25 0,25 Alnus incana 15 Calamagrostis stricta Caltha palustris 0,25 0,25 Carex nigra ssp. juncella 1 0,25 2 Eleochrais uniglumis ,25 Filipendula ulmaria 5 2 Galium palustre 0,25 0,25 0,25 Juncus gerardii 5 1 Lathyrus palustris 0,5 0,25 Leontodon autumnalis 0,25 Lysimachia thyrsiflora 0,5 0,25 Myrica gale Parnassia palustris 0,25 0,25 Pedicularis palustre Phragmites australis 0,25 1 0,5 0,5 60 0,5 0,25 Potamogeton perfoliatus Potentilla palustris 2 Salix phylicifolia Sonchus arvensis var. Maritima 0,25 Tricloghin palustris 0,25 0,25 0,25 Valeriana sambucifolia 2 2 Vicia cracca 1 1 sammal ,25 paljas maa karike

51 Ykskuusi linja ruutu etäisyys alkupisteestä m Agrostis canina 1 1 0,5 Agrostis stolonifera 0,25 0,25 Alnus incana 15 Calamagrostis stricta Caltha palustris 0,25 0,25 Carex nigra ssp. juncella 1 0,25 2 Eleochrais uniglumis ,25 Filipendula ulmaria 5 2 Galium palustre 0,25 0,25 0,25 Juncus gerardii 5 1 Lathyrus palustris 0,5 0,25 Leontodon autumnalis 0,25 Lysimachia thyrsiflora 0,5 0,25 Myrica gale Parnassia palustris 0,25 0,25 Pedicularis palustre Phragmites australis 0,25 1 0,5 0,5 60 0,5 0,25 Potamogeton perfoliatus Potentilla palustris 2 Salix phylicifolia Sonchus arvensis var. Maritima 0,25 Tricloghin palustris 0,25 0,25 0,25 Valeriana sambucifolia 2 2 Vicia cracca 1 1 sammal ,25 paljas maa karike