Fortum Power and Heat Oy
|
|
- Sanna-Kaisa Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI Fortum Power and Heat Oy Loviisa 3 Natura 2000 luontotyyppikartoitus
2
3 Loviisa 3, Natura-kartoitus 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Environment Oy
4
5 Loviisa 3, Natura-kartoitus 3 Sisältö 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet 5 2 NATURA 2000 ALUEIDEN KUVAUKSET Källaudden Virstholmen FI Alueen kuvaus Suojeluperusteet Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI Alueen kuvaus Suojeluperusteet 8 3 SELVITYSALUE 9 4 MENETELMÄT 10 5 LUONTOTYYPIT SELVITYSALUEELLA Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI Rannikon laguunit (1150) Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet (1650) Harjusaaret (1610) Rantavallit (1210) Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) Kivikkorannat (1220) Ulkosaariston saaret ja luodot (1620) Merenrantaniityt (1630) Itämeren hiekkarannat (1640) Riutat (1170) Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) Källaudden Virstholmen FI Rannikon laguunit (1150) Harjusaaret (1610) Rantavallit (1210) Itämeren hiekkarannat (1640) 21 Copyright Pöyry Environment Oy
6
7 Loviisa 3, Natura-kartoitus 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Tämä luontotyyppikartoitus liittyy Loviisan kolmannen ydinvoimayksikön ympäristövaikutusten arviointiin. Työn tavoitteena oli selvittää Loviisan voimalaitosten lauhdevesien vaikutusalueella sijaitsevien Natura 2000 alueiden luontodirektiivin luontotyypit. Luontotyyppien kartoituksessa keskityttiin selvittämään sellaisten luontotyyppien esiintyminen, joilla on suora yhteys veden laatuun. Tavoitteena oli osoittaa luontotyyppien sijainti sekä laskea selvitysalueella esiintyvien luontotyyppien osuus suhteessa luontotyyppien esiintymiseen koko Natura 2000 alueella. Kartoitusalue määriteltiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. 2 NATURA 2000 ALUEIDEN KUVAUKSET Tässä on tarkasteltu Källauddenin sekä Pernajanlahtien Natura 2000 alueita, joiden sijainti on esitetty kuvassa 2-1. Copyright Pöyry Environment Oy
8 6 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 2-1. Natura 2000 alueiden sijainti ja rajaukset. 2.1 Källaudden Virstholmen FI Alueen kuvaus Källaudden Virstholmen on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin 1 perusteella. Natura 2000 alueen pinta-ala on 87 ha. Alue käsittää 72,5 ha vesialuetta ja noin 14,5 ha maa-aluetta. Maa-alue koostuu kahdeksasta pienestä harjujakson muodostamasta saaresta sekä kahdesta mantereella sijaitsevasta niemestä. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, soraa ja somerikkoa. Koko alueen saaristolle tyypillisesti irtolohkareita esiintyy kohtalaisen paljon. Alue on virkistyskäytössä pienimpiä saaria lukuunottamatta. Lökören, Ledgrundet, Tallören, Rönnören ja eteläisempi nimetön saari ovat puuttomia särkkiä. Källarevetissa on leirintäalue, ja läheistä rantaa käytetään uimarantana. Harjujakso on todettu harjujensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se on edustava kasvillisuudeltaan, maisemaltaan ja geomorfologialtaan sekä maankohoamisen aikaansaaman kehityksensä vuoksi. 1 SCI-aluetyyppi; suojeluperusteena ovat luontodirektiivin luontotyypit sekä luontodirektiivin liitteen II lajit.
9 Loviisa 3, Natura-kartoitus 7 Maankohoaminen paljastaa hitaasti uutta hiekkaista rantavyöhykettä ja kasvillisuuden sukkessiokehitys jatkuu. Suurimmilla saarilla kasvaa jo mäntymetsää. Källaviken puolestaan on pieni flada, josta maankohoamisen myötä on muodostumassa kluuvijärvi. Hiekkaisilla merenrannoilla esiintyy niille tyypillisiä kasvilajeja, jotka ovat muualla harvinaisia (mm. rantatyräkki, merinätkelmä, suola-arho ja rantahirvenjuuri). Matalat hiekkaiset merenpohja-alueet ylläpitävät edustavaa vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä ja toimivat tärkeinä lintujen ravinnonsaantipaikkoina. Pienet puuttomat särkät ovat linnustoltaan runsaita, mm. tiirakolonioita esiintyy. Alueen merenpohjan lajistoa ei ole inventoitu Suojeluperusteet Natura 2000 alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi. Direktiivin luontotyypeistä alueella esiintyvät natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat tyypit. Luontotyyppi Ilmoitettu osuus, % Ilmoitettu osuus, ha Rannikon laguunit 5 % 4,35 Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 1 % 0,87 Itämeren harjusaaret 78 % 67,86 Itämeren boreaaliset hiekkarannat 5 % 4,35 Fennoskandian metsäluhdat 1 % 0,87 Yhteensä kokonaispinta-alasta 90 % 78,3 ha Luontodirektiivin luontotyypit kattavat 90 % koko alueesta. 87 hehtaarista noin 78 hehtaaria edustaa jotain suojelun perusteena olevaa luontotyyppiä. Alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. Lintudirektiivin lajeista on mainittu kala- ja lapintiira, mutta lajien esiintyminen ei ole suojeluperuste. Myös muuta lajistoa on mainittu natura-lomakkeessa, mutta kyseinen lajisto ei ole suojeluperusteena. 2.2 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI Alueen kuvaus Alue on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin ja lintudirektiivin 2 perusteella. Natura 2000 alueen pinta-ala on noin 658 km 2 ( ha). Alue käsittää yli 600 km 2 vesialuetta ja noin 56 km 2 maa-aluetta. Natura alue muodostaa kansainvälisesti arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy 2 SPA-aluetyyppi; suojeluperusteena on Lintudirektiivin liitteen I lajisto. Copyright Pöyry Environment Oy
10 8 Loviisa 3, Natura-kartoitus selvästi eliöyhteisöissä. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat pitkiä (yli 10 km), kapeita murtovesilahtia, joissa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri. Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin lajit. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Saaristossa on useita merilinnustolle hyvin merkittäviä saaria (esim. Aspskär). Alue on tärkeä mm. uhanalaisen räyskän suojelulle. Alueella on myös uhanalaisen harmaahylkeen oleskeluluotoja. Alueen kasvillisuus on monipuolista. Saaret ovat pääasiassa kallioisia, mutta myös erittäin edustavia hiekka- ja somerikkorantoja esiintyy (esim. Gåsören, Våtskärin koillisranta ja Hudön eteläosa). Hiekkaiset matalat merenpohjat ovat linnustolle ja myös kaloille sekä pohjaeläimille tärkeitä ruokailupaikkoja. Rannoilla esiintyy paikoin edustavia rantaniittyjä. Etenkin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat saaret Pernajassa ovat säilyneet rakentamattomina ja siten kasvillisuudeltaan edustavina Suojeluperusteet Alue on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin ja lintudirektiivin 3 perusteella. luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyvät natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat tyypit Luontotyyppi Ilmoitettu osuus, % Ilmoitettu osuus, ha *Rannikon laguunit 0-1 % < 658 ha Riutat 0-1 % < 658 ha Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0-1 % < 658 ha Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 0-1 % < 658 ha Kasvipeitteiset rantakalliot 0-1 % < 658 ha Itämeren harjusaaret 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset rantaniityt 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset hiekkarannat 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet 3 % ha Kostea suurruohokasvillisuus 0-1 % < 658 ha 3 SPA-aluetyyppi; suojeluperusteena on Lintudirektiivin liitteen I lajisto.
11 Loviisa 3, Natura-kartoitus 9 jalopuumetsät 0-1 % < 658 ha Boreaaliset lehdot 0-1 % < 658 ha *Mäntyvaltaiset puustoiset suot 0-1 % < 658 ha *Kuusivaltaiset puustoiset suot 0-1 % < 658 ha Yhteensä kokonaispinta-alasta, maksimi 17 % * Ensisijaisesti suojeltu luontotyyppi Kursiivilla meren vaikutuksen alaiset luontotyypit Luontotyyppien määrittely ei ole aivan yksiselitteistä, vaan niissä on jonkin asteista päällekkäisyyttä. Esimerkiksi luontotyyppien riutat ja luodot ja saaret välinen ero on jokseenkin epämääräinen. Suomessa kalliorannat ja kallioiset karit luetaan tyyppiin riutat. 3 SELVITYSALUE Selvitysalue määriteltiin Loviisa 3 ydinvoimalaitoshankkeen YVAn yhteydessä laadittujen jäähdytysveden leviämismallien perusteella. Selvitysalue käsittää ne osat Natura 2000 alueista, joihin tarkastelluissa leviämismalleissa jäähdytysvedet leviävät. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 3-1. Selvitysalueen kokonaislaajuus on noin 22 km 2, josta maa-alaa on noin 3,3 km 2. Copyright Pöyry Environment Oy
12 10 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 3-1. Natura 2000 alueiden luontotyyppien selvitysalueen rajaus. 4 MENETELMÄT Kartoitus laadittiin veneestä käsin sekä rannoilla kävellen. Vedenalaista kasvillisuutta sekä pohjaa kartoitettiin vesikiikarin avulla alle kahden metrin syvyydestä. Yli kahden metrin syvyisiä alueita ei työssä kartoitettu. Kartoituksessa oli käytettävissä kaksi Valkon vapaapalokunnan alusta sekä kolmihenkinen miehistö. Isommalla aluksella kartoitettiin uloimmat saaret ja lähikarikot. Pienemmällä veneellä kartoitettiin muut rantavedet. Veneellä oli mahdollista liikkua alle metrin syvyisessä vedessä. Isompien saarien (Hudö ja Sandö-Bastö) rannat käveltiin keskeisiltä osiltaan. Louhikkorantoja ei kartoitettu maalta käsin erittäin vaikean maaston takia, vaan kyseiset alueet kartoitettiin vain veneestä käsin. Kartoituksessa keskityttiin Natura 2000 alueiden sellaisiin luontotyyppeihin, joihin voi kohdistua meriveden lämmön muutoksista vaikutuksia. Näin ollen selvät ns. terrestriset luontotyypit jätettiin kartoituksen ulkopuolelle.
13 Loviisa 3, Natura-kartoitus 11 Kartoitus tehtiin Kartoituksen ovat laatineet FM biologit Tommi Lievonen ja Lauri Erävuori Pöyry Environment Oy:stä. 5 LUONTOTYYPIT SELVITYSALUEELLA Seuraavassa on esitetty kartoituksen tulokset luontotyypeittäin. Kustakin luontotyypistä on ilmoitettu kohteet ja niiden pinta-alat sekä kartoitusalueella esiintyvän luontotyypin pinta-alan osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Natura 2000 alueella. Kunkin luontotyypin kokonaispinta-ala Natura 2000 alueella perustuu virallisen Naturatietolomakkeen tietoihin. Lomakkeessa osuudet on ilmoitettu prosentteina. Useille luontotyypeille pinta-alaosuudeksi on esitetty 0-1 %, joten luontotyypin todellisesta pinta-alasta ei ole ollut tietoa. Yksi prosenttiyksikkö Pernajanlahtien Natura 2000 alueesta tarkoittaa 660 hehtaaria. Kartoitusalueen ulkopuolisten luontotyyppien esiintyminen perustuu Natura tietolomakkeen tietoihin sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluun. 5.1 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI Rannikon laguunit (1150) Kartoitusalueella on yksi rannikon laguunit -luontotyyppiin luettavaa flada. Harpan Hudössä on kapean salmen kautta yhteydessä merialueeseen ja on pinta-alaltaan noin 1,1 ha. Flada on reunoiltaan ruovikkoista ja ruovikossa on paikoin suhteellisen monipuolista rantakasvillisuutta, kuten ranta-alpi, rantakukka, ja suoputki. Vesialueella esiintyy mm. ahvenvitaa ja lummetta. Avoimen vesialueen osuus on noin 0,7 hehtaaria. Flada on luonnontilainen. Yhteys mereen on ajoittain lähes poikki.. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Harpan 1,1 ha Hyvä Yhteensä 1,1 ha n. 1 % Luontotyyppi muualla Natura alueella Laajoja: Strömsviken ja Tjuvöviken. Pienialaisia: Hästön, Lönnaholmen, Granön, Byön. Yhteensä lähes 0,5 km Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet (1650) Kartoitusalueella ei ole kyseistä luontotyyppiä. Luontotyyppi on jokseenkin harvinainen koko Suomessa. Copyright Pöyry Environment Oy
14 12 Loviisa 3, Natura-kartoitus Natura 2000 alueella kyseistä luontotyyppiä edustanee Pieni Pernajanlahti Harjusaaret (1610) Luontotyyppi käsittää Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuuden sekä vedenalaisen kasvillisuuden. Luontotyyppiin kuuluvat osittain vedenalaiset harjut, joiden korkeimmat harjanteet ovat vedenpinnan yläpuolella. Näin ollen tähän luontotyyppiin on sisällytetty ainoastaan kokonaan (tai yli 80 %) hiekka- tai sorapeitteiset saaret. Hudön keskiosan hiekka-alue on käsitelty hiekkarannat luontotyyppinä. Selvitysalueella on useita pienialaisia harjusaaria keskittyen lähinnä Hudön pohjoisosan ja Bästön ympärille. Lisäksi Kuggen kuuluu kyseiseen luontotyyppiin. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Kuggen 0,07 ha 0,3 % Hyvä Sandholmen, 3,2 ha 12,8 % Hyvä Rönnören, Sikören, Långören Hudön luoteispuolen pikkusaaret 0,9 ha 3,6 % Hyvä Yhteensä 4,2 ha 16 % Luontotyyppi muualla Natura alueella Sandön, Stora Brokhomen, Sandören, Tärnören, Pinnarn, Kummelön, Sandholmören, Nätiskarren, Rundören, Skarvs Långören Yhteensä noin 25 ha Rantavallit (1210) Luontotyyppi käsittää erityyppisten rantojen veden kuljettaman eloperäisen aineksen kasautumilla kasvavaa yksivuotista kasvillisuutta. Edustavuutta kuvaavat kasautumien koko ja pituus sekä rantavallin lajisto. Luontotyyppi eroaa muista siinä, että rantavallikasaumia muodostuu vuosittain eri tavalla ja osin myös eri paikkoihin riippuen mm. virtauksista ja tuulen suunnasta. Luontotyyppiä esiintyi kartoituksen yhteydessä kahdessa paikassa. Tämän lisäksi hyvin matalia kasaumia esiintyi paikoittain avoimilla hiekka- ja sorarannoilla. Merkittävin vallimuodostuma on Hudön eteläosassa hiekkapohjaisen niemekkeen rannalla. Kyseinen valli on pituudeltaan toistasataa metriä ja valli on paikoin hyvin paksu. Valli on muodostunut rakkolevästä, muista levistä sekä osittain järviruo osta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta
15 Loviisa 3, Natura-kartoitus 13 Hudö, kaakko 0,1 ha Hyvä, pituus noin 200 m, valli paksu Lilla Rävaskär < 0,01 ha Kohtalainen (pieni) Yhteensä 0,1 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) Tätä luontotyyppiä ei juurikaan tavat kartoitusalueella. Vaikka rantakallioita alueella tavataankin kohtalaisesti, puuttuu niistä yleensä kasvillisuus kokonaan tai kasvillisuus on sammal- ja jäkälävoittoista. Stora ja Lilla Rävaskärin kalliorannoilla esiintyy pienialaisia kasvillisuuslaikkuja kalliohalkeamissa. Kallion päällystässä on myös paikoin niittymäistä lajistoa. Myös Yttre Äggörenillä tavataan pienialaisesti tyyppiin kuuluvaa kalliokasvillisuutta. Kuva 5-1. Lilla Rävaskärin rantakalliokasvillisuutta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Lilla Rävaskär 0,2 Hyvä Stora Rävaskär 0,2 Hyvä Yhteensä 0,4 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Copyright Pöyry Environment Oy
16 14 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kivikkorannat (1220) Luontotyyppiin sisältyvät soraiset, somerikkoiset ja kivikkoiset rannat, joilla on edustavaa kasvilajistoa. Luontotyypin määritelmä on yleispiirteinen. Tyypin yleisyyden takia varsinaiseksi luontotyypiksi luetaan vain edustavimmat rannat, joissa on huomionarvoista lajistoa (uhanalaisia ja harvinaisia lajeja). Selvitysalueella kivikkorannat ovat erittäin yleisiä. Tyypillisesti ne ovat sisälahdelmissa ja poukamissa ruovikoituneita eivätkä siten vastaa luontotyypin määritelmää. Useat kivikkorannoista ovat myös kasvittomia. Sandön itärannan soraikko sopinee luontotyyppiin, joskin lajistollisesti alue on suhteellisen köyhä. Bastön eteläosassa on myös laikuttaisia kivikkorantoja, jotka kasvillisuudeltaan ovat edustavammasta päästä luontotyyppiä. Uhanalaisia lajeja ei kuitenkaan havaittu. Hudörävetin sora- ja hiekkamuodostuma on alueen edustavimpia kokonaisuuksia monipuoisen ympäristönsä perusteella. Somerikko-osat alueesta voitaneen lukea ko. luontotyyppiin hiekkaosien kuuluessa hiekkarantoihin. Hudössä ja Bästössä kivikkorannat ovat hyvin yleisiä. Kasvilajisto on kuitenkin hyvin niukkaa rajoittuen pääasiassa ruokohelpiin, suolavihvilään ja valvattiin. Vain paikoin kasvaa yksittäin rantavehnää, meriputkea ja hierakkaa. Muutamasta paikasta löytyi myös ketomarunaa. Bästön etelärannalla on muutamia pienialaisia, mutta edustavia somerikkoja. Kohde Pinta-ala Osuus Naturaalueen pinta-alasta Sandön soraikko 0,05 ha Kohtalainen Hudö, läntiset 0,1 ha Kohtalainen karikot Lilla Hudö, Hudö itä 1 ha Hyvä Bästö 0,1 ha Hyvä Hudörävet 2 ha Kohtalainen (ruovikkoa) Hudö / Bästö muut 10 ha Vähäinen (lajisto yksipuolinen ja vähäinen) Yhteensä 13,2 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Kuitenkin kyseinen luontotyyppi on varsin yleinen. Edustavimpien kohteiden sijainnista ei ole tietoa Ulkosaariston saaret ja luodot (1620) Luontotyyppi käsittää luotoryhmiä tai yksittäisiä saaria, jotka ovat tärkeitä lintujen ja hylkeiden pesimis- ja/tai levähdyspaikkoja. Avokalliot ovat vallitsevia. Kuggen voidaan luokitella tähän luontotyyppiin kuuluvaksi (harjusaarten ohella). Kuggen on linnustollisesti merkittävä kohde ja se on alueena suojeltu. Kasvillisuutta luodolla ei käytännössä ole ollenkaan. Hudön pohjoispuolella on pieniä luotoja, joilla on merkitystä linnustolle levähdyspaikkoina. Kartoitusaikana luodoilla oli huomattavia määriä merimetsoja. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta
17 Loviisa 3, Natura-kartoitus 15 Kuggen 0,07 ha Hyvä Hudön pohjoispuolen pienet luodot 0,05 ha Hyvä/kohtalainen Yhteensä 0,12 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia Merenrantaniityt (1630) Selvitysalueella ei juurikaan esiinny merenrantaniittyjä. Muutamat niityt ovat pienialaisia, aarin parin kokoisia ja ne on luettavissa tyyppiin kivikkorannat (somerikot kuuluvat ko. tyyppiin). Sandössä on laajempi merenrantaniitty, joka on kuitenkin voimakkaasti ruovikoitunut ja menettänyt siten edustavuutensa. Tyypiltään niitty on suurruohoniittyä. Rantaniittyjen vähäisyyttä selittää saarten kallioisuus. Toisaalta myös suojaisien, matalien lahdelmien ruovikoitumisen seurauksena osa rantaniityistä on hävinnyt, kuten Sandön lounaisrannalla. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Sandö Yhteensä 0,5 ha 0,5 ha Luontotyyppi muualla Natura alueella Merkittävin Pernajanlahden pohjukan merenrantaniityt n. 30 ha Itämeren hiekkarannat (1640) Kartoitusalueella on vaihtelevan kokoisia hiekkarantoja, joista useimmat ovat pienialaisia. Harjusaaret on laskettu omaksi luontotyypiksi eikä harjusaarien rantahietikoita ole luettu kuuluvaksi hiekkarannat -luontotyyppiin. Merkittävimmät hiekkarannat sijaitsevat Hudön länsi- ja itärannalla Hudörävetissä. Itärannan hiekkaranta on osa harjumuodostumaa, joka jatkuu vedenalaisena Kuggenille. Hiekkarannan pituus on noin 400 metriä. Pohjoisosasta hietikko rajautuu kuivahkon kankaan varpuvaltaiseen männikköön. Eteläosassa hiekkaranta on kasvillisuudeltaan monimuotoisempaa. Tyyppilajeja ovat rantavehnä, suola-arho, rantanätkelmä ja paikoin esiintyvä merinätkelmä. Variksenmarja muodostaa patjamaisia kasvustoja ylempänä hietikolla. Harjumuodostuman keskiosat ovat osittain pensaikkoisia ja korkeakasvuisten heinien (lähinnä kastikka) valtaama. Hiekkarannalla oli myös selvä rantavalli, joka koostui pääosin viher- ja ruskolevästä rakkolevän ollessa vähäisesti edustettuna. Copyright Pöyry Environment Oy
18 16 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-2. Hudön läntinen hiekkaranta. Kuva 5-3 Hudörävetin hiekkarantaa ja harjumuodostumaa. Länsirannan hiekkaranta on aikanaan ollut huomattavasti laajempi, mutta sen pohjoisosa on ruovikoitunut. Nykyinenkin hiekkaranta on kuitenkin lähes 300 metriä pitkä ja se rajautuu mäntykankaaseen ollen noin metriä leveä. kasvillisuutta hiekkarannallla on hyvin vähän koostuen paikoin esiintyvistä rantavehnäkasvustoista, suola-arhosta ja merinätkelmästä. Ranta on luonnontilainen ja vedenalaisilta osiltaan laikuittain ohuen ruskoleväkerroksen peittämä. Sandössä on pienempiä hiekkarantoja saaren koillisosassa. Hiekkarantojen metsän puolella on muutama yksittäinen mökki ja rannalla laituri. Muutoin hiekkarannat ovat luonnontilaisia. Kivikkoa on paikoin runsaasti ja rantavehnää isoina kasvustoina. Sandön itärannalla on pitkä soraranta, jota ei tässä ole luokiteltu kuuluvaksi hiekkarannat luontotyyppiin. Soraranta on kasviton ja paikoin kivikkoinen. Lisäksi Sandössä on muutama hyvin pienialainen kohde. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Hudörävet 1,2 ha Hyvä Lilla Rävaskär 0,01 Heikko (kasviton, mökki) Lilla Hudö 0,02 Kohtalainen (pieniä) Hudö, läntinen 0,63 ha Hyvä Sandö koillinen 0,39 ha Kohtalainen (mökkejä) Yhteensä 2,2 ha Muualla Natura 2000 alueella hiekkarantoja esiintyy mm. harjusaarten yhteydessä. Myös muutamia laajempia hietikoita esiintyy Pernajanlahden suualueella. Karkeasti arvioiden selvitysalueen hiekkarannat vastannevat korkeintaan 10 % luontotyypin kokonaispinta-alasta Riutat (1170) Kuggen voitaneen sisällyttää myös tähän luontotyyppiin. Lisäksi joitakin pieniä kalliokareja voidaan laskea kuuluvaksi tyyppiin. Määritelmän mukaan myös kalliorannat kuuluvat tyyppiin. Kasvittomia kalliorantoja on erityisesti Stora ja Lilla
19 Loviisa 3, Natura-kartoitus 17 Rävetissä. Kallioiden pinnalla on paikoin hyvin kehittynyt leväkasvusto, jossa vallitsevana on ahdinparta. Hieman syvemmällä tavataan yleisesti myös rakkolevää. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Lilla ja Stora Rävet 0,6 ha Hyvä Pienet karit 0,2 Hyvä Kuggen 0,5 ha Hyvä Yhteensä 1,3 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) Kyseiseen luontotyyppiin lukeutuvia vedenalaisia hiekkasärkkiä esiintyy pääasiassa harjusaarten jatkeina, jotka on sisällytetty ko. luontotyyppiin. Hudön ja Kuggenin välinen hiekkasärkkä ei ole täysin luonnontilainen, koska särkän poikki kulkee ruopattu laivaväylä. Karttaan särkkä on rajattu käsittämään vain Kuggen. Hiekkasärkkiä esiintyy lähinnä Bästön lounaispuolella, jossa sijaitsee pieniä harjusaaria. Kartassa kohteet on merkitty harjusaariksi. Hiekkasärkkien osalta tarkasteltiin vain matalan veden aluetta. Pääasiassa hiekkapohja oli rihmamaisten ruskolevien laikuttamaa osittain paljasta hiekkaa. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Hudö-Kuggen 12 ha Välttävä (laivaväylä), hyvä Kuggenin ympärillä. Yhteensä 12 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Copyright Pöyry Environment Oy
20 18 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-4. Luontotyypit kartoitusalueella. Kartoitusalue rajattu vihreällä viivalla.
21 Loviisa 3, Natura-kartoitus Källaudden Virstholmen FI Rannikon laguunit (1150) Kartoitusalueella on yksi rannikon laguunit -luontotyyppiin luettava flada, Källa. Flada on pinta-alaltaan noin 3,7 hehtaaria (Natura-lomakkeessa ilmoitettu pinta-ala noin 5 ha). Flada on lahdeke, joka on molemmista päistään yhteydessä merialueeseen. Eteläosassa on laaja avovesialue, josta on kapea, hiekkasärkkien reunustama yhteys, merialueeseen. pohjoisosassa yhteys merialueeseen säilyy keinotekoisesti kaivetun kanavan kautta. Fladan mantereen puoleisella rannalla on puolen kymmentä taloa. Fladan eteläosa on enemmänkin tavallisen merenlahden tyyppinen ja edustavin osa on pohjoinen perukka. Perukka on rannoiltaan laajalti ruovikoitunut ja vesikasvillisuudessa vallitsevia lajeja ovat rydin ohella vidat. Koko fladan alueella pohjalla on runsaasti viher- ja ruskolevää, mikä viittaa rehevöitymiseen. Tämä on tyypillinen ilmiö osittain sulkeutuneissa lahdelmissa Suomenlahdella, joissa veden vaihtuminen on heikohkoa. Kasvillisuuden, rehevöitymisen, rakennetun kanavan ja asutuksen perusteella alueen edustavuus on korkeintaan kohtalainen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Källa 3,7 ha n. 100 % Kohtalainen Yhteensä 3,7 ha n. 100 % Harjusaaret (1610) Luontotyyppi käsittää Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuuden sekä vedenalaisen kasvillisuuden. Luontotyyppiin kuuluvat osittain vedenalaiset harjut, joiden korkeimmat harjanteet ovat vedenpinnan yläpuolella. Näin ollen tähän luontotyyppiin on sisällytetty ainoastaan kokonaan (tai yli 80 %) hiekka- tai sorapeitteiset saaret. Luontotyypin pinta-alaksi on ilmoitettu noin 67 hehtaaria. Tästä noin noin 9 hehtaaria on vedenpäällisiä saaria. Muu osa luontotyypistä koostuu vedenalaisesta hiekka- ja soramuodostumasta. Harjusaaret edustavat maannousemisesta aiheutuvan sukkession eri Copyright Pöyry Environment Oy
22 20 Loviisa 3, Natura-kartoitus vaiheita. osa saarista on pieniä vedenpäällisiä hiekkasärkkiä, joihin on kehittynyt heinäja ruohokasvillisuutta. Suurimmat saaret ovat kehittyneet sukkession loppuvaiheeseen vanhoine männiköineen. Rannat ovat pääasiassa sora/hiekkapeitteisiä ja kasvillisuus on vähäistä. Edustavimmissa paikoissa esiintyy laikuttaista rantavehnäkasvustoa sekä mm. merinätkelmää. Keskiset osat saarista ovat heinävaltaisia. Paikoin esiintyy hietikoita. Saaret ovat muodostuneet sora/hiekkaharjuun, joka kulkee Natura 2000 alueen suuntaisesti. Saarten luonnontila on hyvä ja kokonaisuutena saaret ovat luontotyypin edustavuudeltaan hyviä. Vedenalaiset osat ovat noin 2-3 metrin syvyyteen asti laikuttaisesti levien peittämää sora/hiekkapohjaa; Rakkolevää esiintyy yleisesti laikuittain, joskin suhteellisen pienikokoisena. Rihmalevät ovat yleisempiä ja viittaavat rehevöitymiseen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Vedenalaiset osat 58 ha 87 % Hyvä/kohtalainen Saaret 9 ha 13 % Hyvä Yhteensä 67 ha 100 % Rantavallit (1210) Luontotyyppi käsittää erityyppisten rantojen veden kuljettaman eloperäisen aineksen kasautumilla kasvavaa yksivuotista kasvillisuutta. Edustavuutta kuvaavat kasautumien koko ja pituus sekä rantavallin lajisto. Luontotyyppi eroaa muista siinä, että rantavallikasaumia muodostuu vuosittain eri tavalla ja osin myös eri paikkoihin riippuen mm. virtauksista ja tuulen suunnasta.
23 Loviisa 3, Natura-kartoitus 21 Kartoituksen yhteydessä kyseistä luontotyyppiä ei juurikaan esiintynyt. Källan uimarannan läheisessä niemessä oli havaittavissa kapea ja pieni levävalli (rakkolevä) sekä jonkin verran kuollutta järviruokomattoa. Luontotyypin osalta kyseinen Natura 2000 alue ei ole merkityksellinen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Källa < 0,1 ha Ei määritettävissä Välttävä Yhteensä < 0,1 ha Itämeren hiekkarannat (1640) Natura 2000 alueen hiekkarannat ovat pienialaisia käsittäen harjusaarten rantojen pieniä osia. Tarkasteltavalla alueella hiekkarannat sisältyvät lisäksi luontotyyppiin harjusaaret. Hiekkarantojen pienuudesta johtuen niiden edustavuus on korkeintaan kohtalainen. Hiekkarannat tulisikin luokitella ennemmin kuuluvaksi ainoastaan luontotyyppiin harjusaaret. Hiekkarantojen osuus on Naturalomakkeessa arvioitu selvästi todellista suuremmaksi. Pääosa rannoista on sora- ja kivipeitteisiä, joiden kasvillisuus ei vastaa hiekkarantojen kasvillisuutta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta, % Koko alue < 2 ha 100 Kohtalainen Yhteensä < 2 ha 100 Copyright Pöyry Environment Oy
24 22 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-5. Källaudden Virstholmen Natura 2000 alueen luontotyypit.
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotSuojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotInkoo, Zonation-aluetunnus 13
Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPorvoo, Zonation-aluetunnus 54
Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 PORVOO (54) Alue sijaitsee Porvoon kaakkoisosissa Piirlahden (Pirlax) ja Åbyn kylien seudulla Pirlaxfjärdenin ja Pirlaxvikenin rannoilla. Alueella on monipuolisesti erilaisia
LisätiedotTYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotItäisen Suomenlahden.
1 2 luonnosta ja eri eliölajien esiintymisestä Suomen rannikolla on olemassa vain vähän tietoa. Vuoden 2009 alussa käynnistyi uusi EU:n Life+ -ohjelman rahoittama hanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotLoviisan kaupunki. Loviisan rantaosayleiskaavan luontoja maisemaselvitys
Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaavan luontoja maisemaselvitys Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys pvm. 14.9.2007 Viite 82116269 Tarkistanut Kirjoittanut
LisätiedotLoviisa, Zonation-aluetunnus 58
Loviisa, Zonation-aluetunnus 58 LOVIISA (58) Alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKoivusaaren luontotiedot
Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotLuettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaavanumero: xxxxx Hanko, 10.05.2007/20.05.2008/2203.2010 HANKO RANTA-ASEMAKAAVA TVÄRMINNEN KYLÄ TILA: DROTTNINGSTRAND RN:0 3:27 SEKÄ TILAT: NYGÅRD RN:O 2:5, NYGÅRD I RN:O 3:11, KONUNGSHOLM RN:O 3:19,
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotRANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita
KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö
Helsingin luonnon monimuotoisuudesta Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö 26.10.2018 Kaarina Heikkonen 2 Helsinki on perustettu monimuotoiselle paikalle
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SCI) Alueen koodi: FI0100026 Pinta ala (ha): 1750 Kunta: Kirkkonummi, Inkoo Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 58 Aluetyyppi: SCI (SPA:n sisällä) Merialue (ei sis.
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO, TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotYkskuusen eteläkärjen korkeusmalli
Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotRAPORTTI. Fennovoima Oy. Ydinvoimalaitoksen YVA RUOTSINPYHTÄÄ. Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi 67080217.BEC 29.9.
RAPORTTI 67080217.BEC 29.9.2008 Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoksen YVA RUOTSINPYHTÄÄ Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi COPYRIGHT PÖYRY ENVIRONMENT OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotPARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA
PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...
LisätiedotKansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta
Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään
LisätiedotVARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
Lisätiedot