Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto
Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016: Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen
Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen koulutuksen järjestäjän ja kansallisella tasolla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannustaminen laadun jatkuvaan parantamiseen yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Erinomaisuuteen pyrkiminen ja tasalaatuisuus. Kehittävän arvioinnin periaate. Laadunhallintajärjestelmien kriteerien tavoitteena on: auttaa koulutuksen järjestäjää tunnistamaan toimintansa vahvuudet, kehittämiskohteet ja hyvät käytännöt tukea koulutuksen järjestäjiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, kehittämistoiminnan suuntaamisessa ja laadun jatkuvassa parantamisessa Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän tulee muodostaa systemaattisesti toimiva kokonaisuus. järjestelmä kattaa koulutuksen järjestäjän koko toiminnan (kaikki koulutustehtävät ja koulutuksen järjestämismuodot sekä järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät)
Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerit Laadunhallintajärjestelmän kriteerien asettamista ovat ohjanneet ammatillisen koulutuksen laatustrategian laadunhallinnan keskeiset periaatteet: Käyttäjälähtöisyys kriteereitä on hallittava määrä koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvan laadunhallintajärjestelmän Luottamus ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimivalta järjestelmän rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen kriteerit täyttävä järjestelmä on riittävä laadun varmistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjällä
Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys kriteerit ovat kaikkien tiedossa kriteereihin perustuvan arvioinnin tulokset ja prosessi ovat julkisia ja tulokset helposti saatavissa sidosryhmät ovat mukana arviointiprosessin kaikissa vaiheissa Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen kriteerien avulla varmistetaan, että laadunhallintajärjestelmä sisältää menettelytavat, joilla varmistetaan mm. toiminnan lainmukaisuus ja järjestämisedellytysten täyttyminen tavoitteena on tukea laatutyön vasta-alkajia ja pidemmällä olevia laadun jatkuvassa parantamisessa kriteerit on asetettu neljälle tasolle (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt) Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen kriteerit sisältävät myös vaatimuksia järjestelmän innovatiivisuudelle, uudistumiskyvylle ja toisilta oppimiselle järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa
Vuonna 2015 toteutettava arviointi Kaikki koulutuksen järjestäjät tekevät kriteerien pohjalta vuonna 2015 itsearvioinnin. Lisäksi tehdään otantaperusteinen ulkoinen arviointi itsearvioinnin tulosten validiteetin varmistamiseksi. Lopulliset kriteerit päätetään vasta kokeiluvaiheen jälkeen keväällä 2014. Itsearviointien tulosten ja ulkoisen arvioinnin pohjalta laaditaan arviointiraportti. Tavoitteena on siis saada vastaus kysymyksiin: Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia?
Itsearviointien ja ulkoisen arvioinnin perusteella tehtävä arviointiraportti Tavoitteena on: auttaa koulutuksen järjestäjiä tunnistamaan, miltä osin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevajärjestelmä edellyttää kehittämistä tuottaa tietoa siitä, miten voitaisiin tukea niitä koulutuksen järjestäjiä, joilla ei vielä ole toimivaa järjestelmää Mittasiko itsearviointi oikeita asioita? raportti pohjautuu koulutuksen järjestäjän tekemään itsearviointiin otantaan perustuvaan ulkoiseen arviointiin, jolla varmistetaan itsearvioinnin validiteettia eli sitä mitattiinko oikeita asioita (rehellisesti) ja näyttöön perustuen ulkoiseen arviointiin valitaan otannalla järjestelmän kehittämisessä eri vaiheessa olevia koulutuksen järjestäjiä sekä sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joiden esittämä näyttö kriteerien täyttymisen osoittamiseksi katsotaan puutteelliseksi tai puuttuu kokonaan
Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjä selvittää myös, mihin näyttöön itsearviointi perustuu. Raportin tulokset on julkistetaan siten, että järjestäjäkohtaisesti kunkin arviointikohteen osalta näkyy saavutettu taso: puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee: koulutuksen järjestäjät, joiden järjestelmä ei arviointikohteittain tarkasteltuna täytä toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteereitä vähintään kehittyvällä tasolla, laativat järjestelmän kaksivuotisen kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelman tulisi kattaa ne arviointikohteet, jotka eivät ole vähintään kehittyvällä tasolla suunnitelman tulisi sisältää konkreettiset toimenpiteet, vastuut, aikataulun sekä seurannan, jolla varmistetaan suunnitelman toteutuminen
Prosessi Syksy 2013: Pilottihankkeiden koulutus Syksy 2013 - kevät 2014: Kriteerien ja arviointiprosessin pilotointi (laadun kehittämisen verkostohankkeet) Kevät 2014: Laatutyöryhmä tekee pilotoinnin tulosten perusteella lopullisen esityksen kriteereistä ja arviointiprosessista Syksy 2014: valmistautuminen arviointiprosessiin: ohjekirja arvioinnista ja kriteerien soveltamisesta koulutuksen järjestäjille, informaatiotilaisuuksia kriteereistä ja tukitoimia arviointiin valmistautumisessa 2015: Itsearviointi ja ulkoiset arvioinnit sekä arviointiraportin laatimien ja johtopäätösten teko
Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointikohteet ja - kriteerit Arviointikohteet ja - kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta. 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Dokumentointi Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä
2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen Strategian jalkauttaminen Tiedonhallinta osana johtamista ja toiminnan ohjausta Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen Koulutustarjonnan suunnittelu ja ennakointi Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen Tuloksellisuus 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Johdon ja henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Hyvinvointi
4. Perustehtävien laadunhallinta Koulutuksen järjestäjän perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi sekä parantaminen ja kehittäminen Koulutuksen suunnittelu Koulutuspalvelut Koulutuksen tukipalvelut 5. Arviointi ja tulosten käyttö Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi 6. Parantaminen Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Innovatiivisuus ja uudistumiskyky
Kriteerien asteikko Kriteerit skaalataan neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle asteikolle: puuttuva alkava kehittyvä edistynyt