Opetusneuvos Leena Koski, Opetushallitus, pääarvioija Kehitysjohtaja Jatta Herranen Kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare Laatujohtaja Kirsti Nopanen

Transkriptio

1 PALAUTERAPORTTI Jyväskylän Talouskouluyhdistys r.y./ Jyväskylän kotitalousoppilaitos AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI YLEISTÄ Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät laadunhallintajärjestelmänsä itsearvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön laatutyöryhmässä valmistellun ja keväällä 2014 testatun kriteeristön mukaan. Arviointiasteikko oli neliportainen, minkä lisäksi järjestäjät esittivät sanallisen arvioinnin kustakin arviointikohteesta sekä esittivät ko. kohdetta koskevan näytön. Laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi perustuu koulutuksen järjestäjien itsearviointiin. Ulkoisesta arvioinnista vastaa. Ulkoista arviointia koskeva kansallinen raportti toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Itsearvioinnin luotettavuus varmistettiin otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla keväällä Tähän arviointiin valittiin ositetun systemaattisen otannan perusteella 35 koulutuksen järjestäjää. Kunkin järjestäjän laadunhallintajärjestelmän arvioi arviointiryhmä, joka koostui 4-6 arvioijasta. Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja järjestäjän arviointiryhmälle toimittamaan muuhun aineistoon sekä arviointikäyntiin. Jyväskylän Talouskouluyhdistys r.y. valittiin yhdeksi arviointikohteeksi. Tämä arviointiraportti kuvaa siten Jyväskylän Talouskouluyhdistys r.y:n ylläpitämän Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen laadunhallintajärjestelmän tilaa. Raportin alussa kuvataan laadunhallinnan kokonaistilaa koulutuksen järjestäjän itsensä arvioimana. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää oman tulkintansa itsearvioinnin luotettavuudesta. Tämän jälkeen arviointiryhmä esittää keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet arviointikohdittain. ARVIOINTIRYHMÄ Opetusneuvos Leena Koski, Opetushallitus, pääarvioija Kehitysjohtaja Jatta Herranen Kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare Laatujohtaja Kirsti Nopanen

2 2 (7) YLEISARVIO LAADUNHALLINNAN TASON VASTAAVUUDESTA KRITEERIS- TÖÖN Alla oleva kuvio kuvaa koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin pohjalta laadunhallintajärjestelmän tasoa suhteessa valtakunnallisesti asetettuun tavoitetasoon. Pistemäärä ja kriteeri k6 4 k1 k2 k5 3 k3 2 k4.8 1 k4.1 kriteeriarvo Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry k4.7 k4.2 k4.6 k4.3 k4.5 k4.4 Itsearvioinnin perusteella Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen laadunhallinta on arviointikohdittain tarkasteltuna kehittyvällä tai edistyneellä tasolla ja kriteerittäinkin tarkasteltuna vaihtelua on ainoastaan edistyneen ja kehittyvän tason välillä, lukuun ottamatta perustehtäviin liittyvää yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Laatutaso ylittää valtaosin selvästi eri arviointikohtien osalta valtakunnallisesti asetetun tavoitetason. Itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy 98 %:ssa kaikista Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen arvioimista kohdista. Laatutaso ylittyy suhteellisesti eniten strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen, arviointi-, palaute- ja tulostiedon, parantamisen, laatukulttuurin ja laadunhallinnan kokonaisuuden sekä henkilöstön ja muiden koulutuksen toimijoiden osalta. Yksikään arviointikohta ei ole alle kansallisesti asetetun tavoitetason. Arviointiryhmän näkemykset Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen laadunhallinnan laatutasosta vastaavat pääosin itsearviointia. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan arviointikohta henkilöstö ja koulutuksen muut toimijat on edistyneellä tasolla. Jyväskylän kotitalousoppilaitos on arvioinut ko. kohdan olevan kehittyvällä tasolla. Vastaavasti arviointikohta arviointi-, palaute- ja tulostieto ei arviointiryhmän tulkinnan mukaan ole kaikilta osin itsearvioinnissa arvioidulla edistyneellä tasolla, vaan kehittyvällä tasolla. Arviointikäynnin aikana ja koulutuksen järjestäjän www-sivuilta saatiin vahvaa lisänäyttöä siitä, että Jyväskylän talouskoulu tunnistaa hyvin laadunhallintajärjestelmänsä vahvuuksia ja parantamisalueita. Tavoitteellinen laadunhallinta ja sen edelleen kehittäminen viestittyy toiminnassa.

3 3 (7) Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen, jonka koulutuksen järjestäjänä on Jyväskylän Talouskouluyhdistys r.y., laadunhallintajärjestelmä täyttää kansallisesti asetetun laatutason arviointiryhmän tulkinnan mukaan. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Jyväskylän kotitalousoppilaitos viestii esimerkillisen avoimesti ja läpinäkyvästi laadunhallintajärjestelmänsä sisällöstä ja sen tuottamasta tiedosta Eri kohderyhmät voivat tutustua sitä kautta mm. keskeisiin tulostietoihin. Näin toimien oppilaitos edistää myös resurssien tehokasta käyttöä: Käytössä ei ole erillistä sisäistä intraa. Laadunhallinta on oppilaitoksessa kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja kattaa koulutuksen järjestäjän toiminnot. Laadunhallintaa on lähdetty kehittämään perustehtävien näkökulmasta käsin. Organisaatiossa on yhteinen näkemys siitä, miten käytännössä koulutuksen laatua varmistetaan ja kehitetään. Laadunhallintajärjestelmä on kaikille avoin ja käytännönläheinen ja olennainen osa jokaisen arkityötä. Koko henkilökunnan vastuu laadunhallinnasta viestittyy toiminnassa. Jatkuvan parantamisen periaate toteutuu toiminnassa. Jyväskylän kotitalousoppilaitoksella on näyttöä parantamisalueiden tunnistamisesta ja niiden pohjalta tapahtuvasta suunnitelmallisesta toiminnan edelleen kehittämisestä ja siihen liittyvistä laadunhallinnan menettelytavoista esim. opettajien kouluttaminen osana verkkopedagogiikan kehittämistä ja laadunhallintaa tukevat kyselyt siinä edistymisessä. Sidosryhmien ja kumppanien osallistumista laadunhallintaan voisi edelleen vahvistaa ja monipuolistaa erilaisten toimijoiden kanssa esim. valinnaisuuden turvaamiseksi opiskelijoille. Suullisen palaute- ja muun tiedon dokumentointiin on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jotta ko. tietoa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti laadunhallinnassa ja toiminnan kehittämisessä. 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Johto on sitoutunut laadunhallintaan ja sen jatkuvaan parantamiseen. Johtamisjärjestelmä ja laadunhallintajärjestelmä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Johdon vahva sitoutuminen on edistänyt yhteisen laatukulttuurin vahvistumista ja sitä kautta toiminnan yhdensuuntaisuutta.

4 4 (7) Henkilöstö on osallistunut strategian laadintaan, mikä on edistänyt strategian jalkauttamista. Strategian jalkautumista edistävät myös tiimit sekä strategian läpikäyminen kehityskeskusteluissa. Strategia ja arvot ohjaavat toimintaa ja edistävät tuloksellisuutta. Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan ja tulosta verrataan muiden koulutuksen järjestäjien tuloksiin. Vastuullisuus ohjaa päätöksentekoa ja toimintaa. Vastuullisuuden edistämiseksi koko henkilöstö tekee yhdessä tavoitteellista työtä sekä kumppaneiden että sidosryhmien kanssa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen sekä tasa-arvoinen kohtelu on esimerkillistä. Kestävän kehityksen ympäristönäkökulman edistämisestä on näyttönä Vihreä lippu. Tulostietojen seurannan kehittämiseksi tulisi tavoitelluille tuloksille ja mittareille asettaa tavoitearvot. Tiedonhallinnan kehittämissuunnitelman toteuttaminen on tärkeää varmistaa. Turvallisuussuunnitelma ja ohjeita on laadittu, mutta koulutuksen järjestäjän tulisi varmistaa käytännön toteutus, esimerkiksi säännölliset poistumisharjoitukset. 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen henkilöstön toiminta edistää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstö on hyvin sitoutunutta, toimii arvojen mukaisesti ja strategian ja toimintasuunnitelman ohjaamana. Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa varmistetaan useilla eri menettelytavoilla, että henkilöstöllä on vahva ammattitaito ja että osaaminen on ajantasaista. Uuden tiedon jakamiseen on systemaattiset toimintamallit ja oppilaitoksen keskusteleva ja välitön ilmapiiri tukee sujuvaa ja avointa tiedonkulkua ja tiedon jakamista. Myös tiimiorganisaatio tukee osaltaan tiedon jakamista, osaamisen kehittymistä ja yhteisten laatua edistävien toimintamallien kehittämistä. Henkilöstön osaamiskartoitus on päivitetty keväällä 2014 ja sen pohjalta on suunniteltu kehittämistoimia. Koulutuksen järjestäjällä on monipuoliset ja systemaattiset menettelytavat, joilla henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpidetään ja henkilöstön aktiivisuutta tuetaan. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut ja työhyvinvointi-keskustelut. Henkilöstölle toteutetaan vuosittain työyhteisökysely, jolla saadaan tietoa henkilöstön tyytyväisyydestä.

5 5 (7) Jyväskylän kotitalousoppilaitos on varmistanut, että työpaikkaohjaajille on yhteiset selkeät menettelytavat, jolloin työssäoppimisen ohjaaminen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi on sujuvaa ja mahdollisimman yhtenäistä. Työpaikkaohjaajia koulutetaan systemaattisesti ja ohjaajille annetaan selkeät tavoitteet ja ohjeet jokaiselle työssäoppimisjaksolle. Yhteistyömallit työelämän kanssa toimivat hyvin ja työpaikkaohjaajia koulutetaan ajankohtaisista asioista systemaattisesti joka syksy sekä aina opetussuunnitelmien muuttuessa. Opettajien työelämäosaaminen on tällä hetkellä hyvällä tasolla, koska opettajat ovat käyneet hankerahoituksella työssäoppimisjaksoilla. Työelämäosaamisen hyvän tason säilymiseksi ja ylläpitämiseksi on tarpeen varautua ja luoda systemaattinen menettelytapa, jolla työelämäjaksot voidaan toteuttaa ilman hankerahoitusta. Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen henkilöstön vahvan ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuuden varmistamiseksi on tärkeää päivittää henkilöstön kehittämissuunnitelma. 4. Kokonaisarvio perustehtävien laadunhallinnasta Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa on käytössä yhteiset ja organisaation arvojen mukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytapoja perustehtävän suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä opiskelijoille tarjottavissa tukipalveluissa. Esimerkillisiä menettelytapoja löytyy mm. erityisopetuksesta ja erityisestä tuesta, opinto-ohjauksesta yleensä ja ryhmänohjauksesta sekä työssäoppimisesta. Työssäoppimisen laatua varmistetaan mm. ohjekansioilla, www-sivujen tarkoituksenmukaisella informaatiolla, säännöllisillä ohjauskäynneillä, työpaikkaohjaajien päivityskoulutuksilla ja vertaisarvioinneilla. Opiskelijalähtöisyys ja asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen välittyy voimakkaasti toiminnassa. Opiskelijoille laaditaan tarpeen mukaan yksilölliset opintopolut. Opiskelijan aiempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opiskelijat polutetaan ja opiskelijan omalla polulla hyödynnetään joustavasti mm. työvaltaista toteutusta, kesänaikaista ohjattua työssäoppimista ja laajennettua työssäoppimista. Yksilölliset, joustavat opintopolut tulevat entisestään vahvistumaan luokattomuuteen siirtymisen myötä. Hops- ja hojks prosessit toimivat. Opiskelijoista pidetään huolta ja heistä välitetään. Välittämisen kulttuuri näkyy mm. siten, että varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö toimivat erinomaisesti. Lisäksi hyödynnetään vertaisoppimista ja -tukea, josta hyvänä esimerkkinä on monikulttuurisesta taustasta tulevien ja kantasuomalaisten nuorten työparityöskentely. Poissaoloihin puututaan aktiivisesti.

6 6 (7) Koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä työelämän edustajien ja peruskoulujen kanssa. Verkostoyhteistyö on vakiintunutta ja joustavaa, mistä esimerkkinä ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen aktiivinen toiminta, toimiva nivelvaiheyhteistyö sekä työssäoppimisen toteuttamisessa tehtävä esimerkillinen yhteistyö työelämän kanssa. Osaamisperusteisuuden toteutumista on lähdetty ennakoivasti vahvistamaan ja tukemaan esim. perehdyttämisellä ja tietojärjestelmien kehittämisellä. Opetuksessa ja oppimisen tukemisessa voisi lisätä yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, esimerkiksi laajentamalla opintojen valinnaisuutta ja mahdollistamalla opiskelijoille valinnat muista tutkinnoista sekä kehittämällä mahdollisuuksia opiskella verkossa. Työssäoppiminen on itsessään hoidettu mallikkaasti. Uuden henkilöstön perehdyttämiseen on kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota uusilla ja myös vakiintuneilla työssäoppimispaikoilla. Oppilaitoksessa on tärkeää nykyistä paremmin mahdollistaa opiskelijoiden kokoaikainen aktiivinen työskentely siten, että jokaisella opiskelijalla heterogeenisissa ryhmissäkin on tarpeeksi tehtävää ja aktiviteetteja odottelun sijaan. 5. Arviointi-, palaute- ja tulostieto Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa on käytössä monipuolinen ja kattava perustehtäviin liittyvä palautejärjestelmä. Palautejärjestelmä kattaa opiskelijapalautteet, henkilöstöpalautteet ja palautteet työpaikkaohjaajilta. Itsearvioinnin ja kansallisten arviointien tuloksia hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä. Henkilöstöä osallistetaan laajasti mm. ottamalla heitä mukaan erilaisiin arviointeihin. Tuloksia analysoidaan yhdessä oppilaitoksessa ja henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmille viestiään avoimesti tuloksista. Koulutuksen järjestäjällä on tärkeää olla osana laadunhallintajärjestelmäänsä kokonaisvaltainen arviointijärjestelmä, joka kattaisi mm. menettelytavat erilaisten arviointien aikatauluttamiseen ja toteuttamiseen vuotta pidemmällä ajanjaksolla sekä suunnitelman siitä, miten eri arviointien tuloksia systemaattisesti analysoitaisiin ja hyödynnettäisiin yhdessä.

7 7 (7) Arviointia ja tulosten hyödyntämistä edistäisi tavoitetasojen systemaattinen määrittäminen mittareille pohjautuen mm. aiempien vuosien trenditietoihin. Opiskelijoita voitaisiin ottaa mukaan nykyistä useammin palautteiden käsittelyyn ja analysointiin. Lisäksi opiskelijoita on tarpeen informoida aktiivisesti tulosten pohjata käynnistettävistä kehittämistoimista. 6. Parantaminen Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa edistetään monilla tavoilla omasta ja toisten toiminnasta oppimista. Näitä ovat esim. tiimiorganisaatio, vertaisarvioinnin käyttö, muiden oppilaitosten kanssa tehtävä opetussuunnitelmatyö sekä moniammatillinen yhteistyö ja sitä tukevat työryhmät. Hanketoiminta ja verkostomainen kehittämistoiminta tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan uudistamista ja kehittämistä. Periaatteena on viedä hankkeen tuloksia toimintaan jo hankkeen aikana. Oppilaitoksella on menettelytapoja laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen ja näyttöä sen tavoitteellisesta edelleen kehittämisestä. Oppilaitoksessa kannustetaan ideointiin ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa on käytettävissä erilaista tulos-, palaute- ja seurantatietoa sekä muuta toimintaympäristöstä saatavaa tietoa kehittämistoiminnan priorisoinnin ja suuntaamisen pohjaksi. Itsearviointituloksista eikä arviointikäynnin aikana saatu kuitenkaan selkeää näyttöä menettelytavasta, jolla kokonaisvaltainen kehittämistoiminnan suuntaaminen tapahtuisi. Oppilaitoksessa on monia hyviä käytäntöjä, mutta menettelytapoja näiden mallintamiseksi ja levittämiseksi yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa voitaisiin lisätä samoin kuin oppilaitoksen profiloitumisen esille tuomista nykyistä voimakkaammin.