Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Vastaajat valitsivat arvionsa väritaulukosta. 1a) Ympäristöarviot huomioivat yksittäisen suon ominaisuudet Yksittäisen suon ominaisuudet kuten sijainti, koko ja eri turvekerrosten huuhtoutumisriski, sekä alapuolisen vesistön ominaisuudet huomioidaan hyvin suon vesistövaikutuksia arvioitaessa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristölupahakemuksessa arvioidaan tuotantosuon kuormitus ja sen vaikutus alapuoliseen vesistöön. Arviot perustuvat kuormitustarkkailuaineistoihin koko Suomesta tuotantosoiden osalta vuosilta 2003-2008. Kuntoonpanovaiheen tarkkailuaineisto on koottu vuosilta 1999-2009. Arviot on laadittu eri vesiensuojelumenetelmille. Parhaan vesiensuojelutekniikan omaavien soiden määrä on sen jälkeen kasvanut, joten arviointi on hyvä päivittää. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Turvetuotannon kuormituksen seurantaverkko on alueellisesti kattava, vesistöjen tilasta on hyvin tietoa ja näihin molempiin kiinnitetään huomiota turvetuotannon ympäristölupien käsittelyssä Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-3 [perustelu] soita ei kovin hyvin yksilöidä arvioinnissa vaan tavallisesti suot arvioidaan keskimääräisesti, oma mielipide Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-4 [perustelu] Suon ominaisuuksia ei oteta käytännössä mitenkään huomioon lupaprosesseissa, alapuolisen vesistön ominaisuudet ovat yleensä tarkastelussa varsin hyvin mukana Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Arviot perustuvat keskiarvoihin, ns. ominaiskuormitukseen. Kerroskohtaisia eroja ei huomata ollenkaan. 1b) Ympäristöarviot huomioivat erilaiset sääolosuhteet ja tuotantovaiheet Koko turpeennoston aikaiset rankkasateet ja tulvahuiput otetaan huomioon ympäristöarvioissa, kuten myös päästöjen vaihtelu eri tuotantovaiheissa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristöluvassa on arvioitu sekä kunnostus- että tuotantovaiheen kuormitus. Lisäksi kuormitus arvioidaan eri vesiensuojelumenetelmillä. Monivuotisten seurantojen perusteella kenttien vesiensuojeluratkaisut on mitoitettu tulvahuipuille ja rankkasateille. Jatkuvatoimisella virtaamanmittauksella on saatu kattavasti tietoa rankkasateiden ja tulvahuippujen aiheuttamasta virtaaman ja kuormituksen lisäyksestä. Tulvahuippujen ja rankkasateiden aikaan myös näytteenotto on tiheämpää. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Rankkasateiden ja tulvakausien kuormituksen seurannasta ei aina ole riittävästi tietoa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] keskimääräisyys ei ota huomioon

merkittäviä huipputilenteita Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Vain keskimääräisiä ominaiskuormitusarvoja otetaan huomioon luvituksessa. Ääri-ilmiöitä, jotka usein aiheuttavat suurimman osan turvekenttien vesistökuormituksesta, ei oteta lainkaan huomioon. Olen nähnyt vaikutusten tarkkailuraportin, jossa sateiseen aikaan otettu näyte jätettiin huomioon ottamatta epätyypillisenä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Rankkasateiden virtaamahuiput jäävät huomioimatta ominaiskuormituslukuihin perustuvissa arvioissa. Tuotantovaihetta ei huomioida kun vesinäytteitä tarkkailuissa otetaan - eikä tarkkailu sinänsä muuta olemassa olevaa lupaa, eli suurikaan päästö ei vaikuta toimintaan (teoriassa voi vaikuttaa seuraavan luvan saantiin samalla vesistöalueella) 1c) Ympäristöarviot huomioivat kaikki vesistöhaitat Ympäristöarvioissa arvioidaan kaikkia turpeennoston alapuolisiin vesistöihin aiheuttamia haittoja. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristöluvassa tarkastellaan vastaanottavan vesistön laatua, vesistön kokonaiskuormituksen määrää ja turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen osuutta siitä. Turvetuotanto vaatii ympäristöluvan ja sen aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutuksia mitataan järjestelmällisesti. Turvetuotannon ympäristölupaan liittyvissä päästö- ja vesistötarkkailuissa määritetään aina typpi, fosfori, kiintoaine, humus (CODMn) ja ph. Lisäksi tehdään lupaehtojen mukaisesti vaikutustarkkailua kuten kalataloudellista tarkkailua ja biologista tarkkailua: pohjaeläin- ja kasviplankton tarkkailua, vesikasvillisuuden tarkkailua sekä perifyton-ja piilevätarkkailua. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 7-4 [perustelu] Turvetuotannon vesistöissä aiheuttamia liettymishaittoja ei seurata vesistövaikutusten velvoitetarkkailuissa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-3 [perustelu] eipä juuri oteta huomioon Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Ks. edellä Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kiintoaines ei kuvaa orgaanisen aineen kokonaispäästöä. Luvassa kiintoaine on mitattava asia. Jälkivalvonnassa mitataan hapenkulutusta CODmn-arvolla, jossa muukin org.aines periaatteessa näkyy, mutta se ei enää vaikuta jo aloitettuun toimintaan. 1d) Ympäristöarviot ovat kansalaisille helposti ymmärrettäviä Ympäristöarvion lukemalla tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää turpeennostoalueen vaikutukset omaan lähiympäristöönsä. Mia Suominen Vapo [arvio] 7-4 [perustelu] Ympäristöarviot, etenkin kuormitukseen liittyen, ovat ammattilaistekstiä esim. järven valuma-alue, pitoisuus mg/litra tai kuormitus kg/ha/vuosi tai CODMn eli kemiallisen hapenkulutuksen määrä, joka kuvaa orgaanisen aineksen kokonaismäärää. Näitä tulisi saada helpommin ymmärrettävään muotoon.

Kansalaisten on myöskin vaikea suhteuttaa turvetuotannosta tulevan kuormituksen määrää järven kokonaiskuormituksesta, sillä vesistökuormitus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta erittelemättä niiden suuruusjärjestystä: metsätalous,, turvetuotanto, maatalous, luonnonhuuhtouma, kalankasvatus, turkistarhaus, yhdyskunnat, teollisuus, haja-asutus, virkistyskäyttö, kaatopaikat, ojitus ja perkaus. Vesiensuojelussa tarvitaan vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-4 [perustelu] Limnologian ja vesikemian yleinen tuntemus on melko heikkoa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] ei tavallisella kansalaisella ole edellytysiä hahmottaa tätä problematiikkaa Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Ominaiskuormitusluvut eivät kerro keskimääräiselle kansalaiselle yhtään mitään mitkä ovat konkreettiset vaikutukset. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kysymystulva on loppumaton... Vaikutuksia ei tunnu ymmärtävän viranomainenkaan, saati kansalainen. 1-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa päästöjen ja niiden aiheuttamien haittojen arviointia? Mia Suominen Vapo Vesistöjä kuormittavat monet tahot, joten toimenpiteiden tehokkaan suuntaamisen mahdollistamiseksi tarvittaisiin alueellisia esimerkkejä mittaukseen perustuvista koko valuma-alueen kattavista tarkasteluista, joissa huomioidaan kaikkien maankäyttömuotojen aiheuttama kuormitus. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Tällä hetkellä tarpeen olisi käynnistää erityisesti turvetuotannon aiheuttamien liettymishaittojen seuranta. Tätä tarkoitusta varten tulisi kehittää menetelmiä. Björn Klöve Oulun yliopisto Jatkuvatoiminen mittaus ja aineiston mallinnusta muutamalla suolla sen sijaan, että mitataan lukuisien soiden päästöjä harvaan. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus luoda kriteerit tehdä säädökset luoda hyvät käytännöt Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien kuormituspiikkien huomioon ottaminen luvituksessa. Tarkoittaisi ympäristöluvan saamisen huomattavaa tiukentumista. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Kaikki orgaaninen aines ja suokohtaiset erot huomioiden luvanmyöntämisen pohjatiedoksi. Arviointi vesistöaluekohtaisesti ja luvan saisi vain jos vesistö päästön kestää ja vain niin monelle suolle kuin kestokyky sallii. Arvioimattomille soille ei luvanmyöntämisen pidä olla mahdollista (GTKlla tiedot n. 14000 suosta). OSA 2 PÄÄSTÖJEN MITTAUS 2a) Vesistöpäästöjä mitataan ajallisesti ja maantieteellisesti tiheästi Nykyjärjestelmä antaa luotettavat tiedot kaikkien turpeennostosoiden todellisista vesistöpäästöistä. Mittauksissa

havaitaan luotettavasti kullekin suolle osuvien rankkasateiden ja suurien kevättulvien aiheuttamat päästöt. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-4 [perustelu] Viranomaisten hyväksymät tarkkailuohjelmat kattavat koko maan ja kaikki suot. Kaikkia soita tarkkaillaan lupakauden aikana. Osa soista on intensiivitarkkailussa, osaa tarkkaillaan harvemmin. Näytteitä otetaan kevättulvan aikaan kerran viikossa ja sen jälkeen kerran kahdessa viikossa vuoden loppuun saakka. Rankkasadejaksoilla otetaan lisänäytteitä. Jatkuvatoimisen virtaamanmittauksen avulla veden määrästä saadaan todellinen tieto. Soiden kuormitustiedot ovat julkisia ja löytyvät ympäristöviranomaisen rekisteristä (VAHTI). Nykyisissä vesienkäsittelymenetelmissä pystytään huomioimaan tulvat. Virtaamansäätöpadoilla hidastetaan veden virtausnopeutta tulvatilanteessa. Myös laskeutusaltaat mitoitetaan siten, että rankat vesisateet ja tulvatilanteet on huomioitu. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle tai kosteikolle painovoimaisesti tai pumppaamalla. Pumppaamot mitoitetaan niin, että virtaamat hallitaan kaikissa tilanteissa. Pumppaamo pystyy pumppaamaan pintavalutuskentälle vettä vain tuottonsa verran. Mikäli turvetuotantoalueella on enemmän vettä, varastoituu se tuotantoalueen ojastoihin ja altaisiin, josta se pikku hiljaa pumpataan vesiensuojelurakenteelle. Häiriötilanteet ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle Vapo on asentanut ensimmäiset 7 jatkuvatoimisesti turvevesien laatua mittaavaa laitteistoa täydentämään ennestään 2 viikon välein tehtävää mittausta. Mittaustulokset tulevat julkisesti nähtäville nettiin Vapon sivuille. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Päästöjä tarkkaillaan melko tiheällä alueellisella verkolla. Tämän seurannan perusteella saadaan turvetuotannon kuormituksesta sellaista oikean tason tietoa, joka auttaa suhteuttamaan sen kuormitusosuuden vesistöihin kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen alueellisesta jakautumasta on paljon vähemmän tietoa, vaikka niiden kuormitusosuus kokonaiskuormituksesta on huomattavasti turvetuotantoa suurempi. Tarkentamisen varaa turvetuotannon päästöjen tarkkailussa on kyllä rankkasateiden ja tulvakausien aikoina. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] ei anna Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Ks. osan 1 perustelut Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-5 [perustelu] Jälkikäteen päästötarkkailussa saadaan kohtuullisesti tietoa kerättyä, mutta jatkuvatoimisia mittareita on erittäin vähän ja siksi rankkasateiden ja vastaavien ongelmat jäävät pääosin piiloon. 2b) Päästömittaukset huomioivat kaikki haitalliset aineet Nykyjärjestelmä antaa luotettavat tiedot kaikista niistä aineista, jotka haittaavat alapuolisia vesistöjä. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Näytteistä analysoidaan lähtevän veden kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja humus CODMn arvona. Lisäksi laajennettuun tarkkailuun kuuluvat nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori ja rauta. Kaikista yllä mainituista aineista voidaan laskea vuoden kokonaiskuormitus. Kiintoaineesta analysoidaan tarvittaessa myös epäorgaanisen ja orgaanisen aineiden osuudet (hehkutusjäännös

ja hehkutushäviö). Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Kuormitustarkkailuissa on mukana kaikki vesistöjä kuormittavat aineet: kiintoaine ja sen eri muodot, orgaaniset aineet, rauta ja ravinteet sekä myös ph-arvo. Orgaanisten aineiden osalta ottaisin kyllä mukaan kemiallisen hapenkulutuksen (CDDMn) ohella/sijasta orgaanisen kokonaishiilen (TOC) ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) mittaukset. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] miten se voisikaan Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Hienojakoinen orgaaninen kiintoaines jätetään kokonaan huomioon ottamatta, samoin pääosin liuennut orgaaninen aines. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-5 [perustelu] Jälkikäteen saadaan kohtuullinen käsitys CODmn:n avulla myös orgaanisen aineen kokonaispäästöstä, mutta se ei vaikuta lupapäätökseen. Humusaineiden vaikutukset (mm. bakteeriravintoverkon kautta ja pohjien liettymisessä) ovat vasta alkaneet selvitä muille kuin pienelle asiantuntijajoukolle. 2c) Kiintoainemittaukset antavat todelliset päästölukemat Mittalaitteet ottavat talteen yli 1,4 mikrometrin kokoiset kiintoaineet. Kiintoaineen alaraja on 0,45 mikrometriä (ymparisto.fi). Väliin jääviä 0,45-1,4 mikrometrin raekokoa olevia kiintoaineita on niin vähän, että niiden huomioiminen ei muuttaisi mittaustuloksia. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-3 [perustelu] Kiintoaineen osalta käytetään suodattimia, joiden huokoskoko on 1,2 mikrometriä (yksi tuhannesosamillimetristä). Suodatinten käyttöä voidaan pitää varsin riittävänä, koska sillä saadaan tutkittavasta vedestä kaikki kiintoainepartikkelit, jotka ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin bakteerit. Lisäksi menossa olevassa Sulka-hankkeessa selvitetään suodattimen huokoskoon vaikutusta kiintoaineksen määrään. Sulka- hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä turvetuotannolle Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Tällä hetkellä tarkkailuissa käytettävällä lasikuitusuodatinpaperilla (Whatman GF/C, huokoskoko 1,2 um)) saadaan vedestä poistettua kaikki kiintoaine. Kun huokoskokoa pienennetään, alkaa ruskeasta rautapitoisesta vedestä todennäköisesti pidättyä suodatinpaperille entistä enemmän rautapitoisia humusainekolloideja. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] kiintoaineet ovat vain osa muutenkin. Suuri osa ilmiöstä on liuennneena Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] Mitä ilmeisimmin hienojakoista kiintoainetta on enemmän kuin karkeampaa mitattavaa ainetta. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-4 [perustelu] Mittarajaa pienemmän orgaanisen aineen osuus on tutkimuksen mukaan jopa 90% orgaanisen aineen kokonaispäästöstä. Pääosa siitä lienee liukoista humusta, mutta epäilemättä myös 1,4 ja liukoisuuden väliin jäävälläkin osuudella on merkitystä.

2-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa päästöjen mittausta? Mia Suominen Vapo Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Automaattinen kiintoainepäästöjen seuranta tulvakausina ja ranbkkasateiden aikana. Pohjien liettymisen seuranta menetelmä käyttöön kuormituksen vaikutusalueella. Björn Klöve Oulun yliopisto Sameuden jatkuvatoiminen mittaus täydennettynä muutamala vesinäytteillä antaa hyvän kun kiintoainepäästöstä. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus online mittaus Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 0,45 mikrometrin suodattimen käyttö kiintoainetta tutkittaessa sekä liuenneen orgaanisen aineksen nykyistä parempi mittaaminen. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Orgaanisen aineen kokonaismäärä lupapäätösten perustaksi. OSA 3 VESIENSUOJELURAKENTEET 3a) Vesiensuojelu poistaa turpeennoston vesistövaikutukset Käytössä olevien parhaiden mahdollisten (B.A.T., best available technique) vesiensuojelumenetelmien avulla suon vaikutukset alapuoliseen vesistöön koko turpeennostoprosessin (kunnostusvaiheineen) aikana ovat yhtä pienet kuin jos suo olisi jätetty luonnontilaiseksi tai mahdollisten metsäojitusten annettu kasvaa umpeen. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-4 [perustelu] Luonnontilaisen suon kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn, kuvaa humuksen määrää) keskiarvo on 38 mg/litra, kun se pintavalutuskentällisellä tuotantosuolla on keskimäärin 41 mg/litra. Turvesoiden humuskuormitukset ovat keskimäärin samoja tai lievästi suurempia kuin luonnontilaisilta suovaltaisilta alueilta lähtevässä vedessä. Tämä perustuu vuosina 2005-2009 koottuihin humusarvoihin (CODMn) 110:ltä turvesuolta ja niiden yläpuolisilta tarkkailupisteiltä. Kun vesienkäsittelyjärjestelmät rakennetaan parhaan tekniikan mukaan, turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmistä alapuoliseen vesistöön lähtevä vesi on parhaimmillaan lähellä luonnonsoiden valumavesien laatua. Luonnontilaisten soiden ja vanhojen metsäojitettujen alueiden vesistökuormituksesta olisi kuitenkin hyvä olla enemmän mitattua tietoa. Turvetuotannon ympäristöluvassa määritellään alueelle tehtävät vesiensuojelurakenteet. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaisesti turvetuotantoalueilla BAT määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöaika. Vesien käsittely pintavalutuksella tai kemiallisella puhdistuksella on aina parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotannon kuivatusvedet ovat luonnonvesiä, joille toimivat hyvin luonnonmukaiset vesienkäsittelymenetelmät kuten pintavalutuskentät ja kosteikot. Lietesyvennykset, lietteenpidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätö kuuluvat turvetuotantoalueen perustason vesienkäsittelyyn. Vesi puhdistuu niissä ennen pintavalutusta ja

kosteikkoja. Vapo on asettanut oma-aloitteisesti tavoitteekseen, että kaikki tuotantosuot rakennetaan parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Koskaan kuormituksesta ei päästä täysin eroon. Sen tasoa voidaan kuitenkin vesiensuojelutekniikalla merkittävästi vähentää. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 7-5 [perustelu] Tätä arviontia vaikeuttaa jonku verran luotettavan vertailuaineiston puute. Luonnontilaisilta soiden ravinnehuuhtoumista on varsin vähän tietoa, mutta pitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin turvesoilta. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] siis pitäisi poistaa mutta kun ei poista Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] BAT ei lähimainkaan riitä korjaamaan päästöjä talteen erityisesti lumensulamiskautena ja rankkojen kesäsateiden yhteydessä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Roskaa. Pintavalutus (BAT) pääsee parhaillaankin vain noin 50% puhdistustehoihin, eikä saa osaa aineista ollenkaan kiinni (humus voi lisääntyäkin). Kemikalointi (myös BAT) voidaan tehdä monella tavalla, mutta toistaiseksi ei näyttäisi toimivan juuri pintavalutusta paremmin - mutta tietoa eri menetelmistä on vähän, eikä kemikalointia vielä juurikaan edes tehdä. 3b)Ojittamattoman suon pintavalutuskenttä toimii ympäri vuoden Luonnontilaisille tai ojittamattomille soille perustetut pintavalutuskentät toimivat hyvin myös kovien rankkasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-3 [perustelu] Pintavalutuskentän mitoituksessa huomioidaan suuret valumatilanteet. Pintavalutuskentälle tulevan veden määrää voidaan säätää virtaamansäätöratkaisuilla. Ojittamattomalle suolle suunniteltu pintavalutuskenttä on useimmiten optimaalisin ratkaisu, jolloin se poistaa hyvin kiintoainetta ja ravinteita. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Jossakin määrin näillä pintavalutuskentillä no onnistuttu vähentämään kiintoainekuormitusta. Näiden vesiensuojelurakenteiden puhdistustulokset ovat heikoimmillaan silloin, kun kentälle tulevat vesimäärät ovat suurimmillaan. Tällöin puhdistettava vesi suurelta osin vain virtaa nopeasti kentän yli eikä pääse kontaktiin lentän vettä puhdistavan turpeen kanssa. Tulvakausinakin kuitenkin kiintoainetta pidättyy jonkin verran kentälle sedimentoitumalla ja sammalkerrokseen siivilöitymällä. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Tästä asiasta voisi olla enemmän tietoa. Toimintaa vaikuttaa virtaama (viipymä) ja tuleva pitoissu (eli kun veden ravinne ja kiintoaine pitoisuus, ovat poistumat vastaavasti ovat hyviä) Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] jäässä ne ei pidätä mitään ja rankkasateiden aikna ne ei ehdi pidättä. lisäksi ne eivät ole ikuisia Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Pintavalutuskentistä menee kiintoainesta läpi erityisesti kovien rankkasateiden yhteydessä. Pintavalutuskentät eivät myöskään ole ikuisia, ajan myötä niiden kyky pidättää kiintoainesta ja liuenneita aineksia heikkenee.

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-4 [perustelu] Tutkimustietoa on vasta vähän, mutta joka tapauksessa vaihtelu on suurta, eivätkä pintavalutuskentät aina toimi hyvin. Luonnontilaisenkin pohjan puhdistusteho riippuu mm. turpeen laadusta ja tietysti kentän koosta suhteessa kaivuualaan. Kevättulvan virtaamia ei mikään kenttä ehdi suodattaa. 3c)Ojitetun suon pintavalutuskenttä toimii ympäri vuoden Ojitetuille soille perustetut pintavalutuskentät toimivat hyvin myös kovien rankkasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Mia Suominen Vapo [arvio] -3 [perustelu] Pintavalutuskentän mitoituksessa huomioidaan suuret valumatilanteet. Pintavalutuskentälle tulevan veden määrää voidaan säätää virtaamansäätöratkaisuilla. Pintavalutuskenttä saadaan hyvin toimivaksi myös ojitetulle suolle, kun estetään oikovirtausten muodostuminen ja huolehditaan veden tasaisesta jakautumisesta kentälle. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Pidättävät kyllä kiintoainetta ja poistavat epäorgaanista typpeä. Rautaa, fosforia ja humusta voi kuitenkin huuhtoutua kentältä. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Tästä asiasta voisi olla enemmän tietoa. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] sama kuin edellä, ja ojitettu suo ei voi toimia pintavalutuskenttänä jos ojaverkko toimii, Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Ojitetulle suolle perustetut pintavalutuskentät toimivat huonosti, sellaisia ei pitäisi käyttää ollenkaan. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Ne eivät yleensä toimi normaalioloissakaan hyvin. Maatunut turvelaatu ja ojapainanteet estävät kunnollisen puhdistustuloksen. 3d) Vesiensuojelurakenteet ovat hyvässä kunnossa Turveteollisuuden toimijat pitävät vesiensuojelurakenteet hyvässä kunnossa ja tarkkailevat sekä huoltavat niitä säännöllisesti. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Turvetuotannon vesiensuojelu suunnitellaan huolellisesti. Ympäristöluvassa määritellään vesiensuojelurakenteet ja ympäristöviranomaiset tarkastavat ne säännöllisesti. Lisäksi kesällä 2011 kaikilla Vapon turvetuotantoalueilla tehtiin ympäristötarkastukset omavalvontana. Niiden tekemistä varten palkattiin erikseen 23 kesätyöntekijää. Vastaavat tarkastukset tehdään myös kesällä 2012. Tämän lisäksi urakoitsijat tarkastavat turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet kahden viikon välein. Näillä vapaaehtoisilla toimilla Vapo haluaa varmistaa vesiensuojelurakenteiden toimivuuden ja hyvän ympäristönhoidon tilan kaikilla tuotantoalueilla. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Toivottavasti toimivat ympäristöluvassa asetettujen ehtojen mukaisesti. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-4 [perustelu]

Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-3 [perustelu] eivät pidä Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Olen nähnyt runsaasti konkreettisia esimerkkejä huonossa kunnossa olevista hoitamattomista vesiensuojelurakenteista. Niistä löytyy kuvia myös esim. turveurakoitsijoiden nettisivustolta www.nevalle.com Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kolme tuoretta selvitystä osoittavat, että puutteita vesiensuojelurakenteissa on lähes jokaisella turvesuolla. Edes lupamääräyksi ei noudateta läheskään riittävästi. 3e) Turveteollisuus antaa todenmukaisen kuvan vesienpuhdistusmenetelmien tehokkuudesta Turveteollisuuden esitteessä on arviot kaikkien vesistöjen kannalta oleellisten päästöjen vähenemistä ja ilmoitetut lukemat ovat luotettavia. http://www.turveinfo.fi/sites/default/files/liitteet/turvetuotannon_vesienpuhdistusmenetelm at_22_12_2009.pdf Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Kerromme avoimesti toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme yhteistyössä paikallisten asukkaiden, asiakkaidemme, viranomaisten sekä muiden sidosryhmiemme kanssa. Vesienpuhdistusmenetelmien tehokkuuden arviointi perustuu pitkäaikaisiin ympäristöviranomaisen rekisterissä oleviin päästötarkkailutuloksiin (VAHTI) sekä tutkimustietoon. Toimintaamme ohjaa uusi ympäristöstrategia 2020, jossa erityinen painopistealueemme on omaehtoinen ja systemaattinen vesistökuormituksen minimointi ja valvonta. Tavoitteenamme on käyttää vesiensuojelussa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) 100 % soistamme vuoden 2014 loppuun mennessä. Olemme myös aktiivisesti kehittämässä uusia, innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä turvetuotantoon (esim. Sulka, TASO). Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] - [perustelu] Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Turvetuonnnon kuormitus on luonteeltaan hajakuormitusta, jolloin puhdistusteho monissa vesiensuojeluratkaisuissa (prosentteina ilmaistuna) vaihtelee välillä 0-100%. Joskus poistumat voivat olla negatiivinen johtuen näytteenoton virheistä. Tämä ei (reduktioprosentti) ei siis aina kuvaa poistuman tehokkuutta. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] propagandaa Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Turveteollisuus paitsi kaunistelee asioita, myös valehtelee suoraan Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Esim. lietekuoppien ja heketuspatojen yms "perustason" vesiensuojelutoimien puhdistusteho on "kansalaistarkkailussa" osoitettu olevan 0. Vesi puhdistuslaitteiden ylä ja alapuolella on identtistä. 3-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa vesiensuojelua? Mia Suominen Vapo Tuloksellinen vesiensuojelu on yhteistyötä, koska vesistöjä kuormittavat monet tahot. Hyvä työväline vesien tilan parantamiseen ovat ELY-keskusten laatimat ja valtioneuvoston hyväksymät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen, joissa

huomioidaan kaikki vesistöjä kuormittavat lähteet. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Björn Klöve Oulun yliopisto Kosteikot ja pintavalutuskentät sekä virtaaman säätö joko putkilla, altailla tai pumpuilla. Poistumien laskenta ja arvionti olisi tehtävä käyttäen siihen soveltuvia malleja eikä reduktiolaskelmia. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus teettää se ulkopuolisilla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Turpeennoston lopettaminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Ainoa toimiva näyttää olevan lopettaa turpeen poltto ja sitä myötä myös turpeen kaivaminen. OSA 4 VIRANOMAISTOIMINTA 4a) Viranomaisilla on riittävästi henkilökuntaa ja aikaa turpeennostosoiden valvontaan. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-3 [perustelu] Viranomaiset toimivat resurssiensa puitteissa ja valvovat ympäristöluvan ehtoja. Esim. vuonna 2011 valvova viranomainen suoritti ympäristölupiin liittyvät viralliset tarkastukset 134 tuotantosuolla Vapon noin 400:sta tuotantosuosta. Sen lisäksi Vapo toteutti vapaaehtoiset ympäristötarkastukset kaikilla tuotantosoilla. Myös ympäristösertifikaatti(iso14001) edellyttää säännöllistä seurantaa. Tulevana kautena viranomaistarkastusten ja ympäristötarkastusten lisäksi kaikkien soiden vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus tarkastetaan noin 2 viikon välein. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Käsitykseni mukaan tätä henkilökuntaa on aivan liian vähän - 1-2 2 henkilöä/vesienhoitoalue Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] - [perustelu] En osaa sanoa Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] ei ole ja aluehallinnon ympäristötoimen alasajo pahentaa tilannettä entisestään Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Viranomaisilla (ELYt) on aivan riittämättömästi väkeä turpeennoston valvontaan Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-4 [perustelu] Vähennykset valtionhallinnon henkilöstössä ovat kohdistuneet kohtuuttomalla tavalla ympäristöhallintoon. Vikaa on silti viranomaisissakin. Vesistöpäästöihin ei ole kiinnitetty huomiota ollenkaan riittävällä teholla aiemminkaan. 4b) Viranomaisilla on tehokkaat keinot puuttua turpeennostoon, mikäli siinä on huomautettavaa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaan puuttumisen tarvittaessa. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-2 [perustelu] Turpeennosto vaatii luvan, joten vaatimuksia

voidaan esittää mm. vesiensuojelulle. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] ei ole koska ympäristönsuojelulaki on hampaaton Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Periaatteessa keinoja olisi puuttua esim. puutteelliseen vesiensuojeluun, mutta käytännössä ei turvesoita määrätä koskaan toimintakieltoon, vaikka lupaehtoja rikotaan räikeästi lukuisissa tapauksissa. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 6-4 [perustelu] Periaatteessa keinoja voisi ollakin, mutta niitä ei ole käytetty. 4c) Jos vesistön tila huononee, syy selvitetään ja vika korjataan Jos vesistössä huomataan ongelmia, asukkaiden ei tarvitse osoittaa aiheuttajaa ja etsiä parannuskeinoja. Viranomaiset yhdessä alueen maa- ja metsätalouden sekä turveteollisuuden toimijoiden kanssa selvittävät ripeästi ongelman lähteen ja hoitavat asiat kuntoon. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Viranomainen selvittää vesistöjen tilaa koskevat ilmoitukset ja arvioi mahdolliset jatkotoimet. Valtioneuvoston hyväksymissä ja ELY-keskusten laatimissa alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu kaikkien vesistöjen ekologinen tila ja lisätoimenpidetarpeet vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Nykyiset ohjelmat ulottuvat vuoteen 2015 ja ne tarkistetaan kuuden vuoden välein. Suunnitelma on perusta vesienhoitoalueen vesiensuojelulle. Se sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Yhteistyöryhmään on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri eturyhmien edustus. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 7-4 [perustelu] Viranomaisten tehtävänä on syiden selvittäminen ja tämä kyllä varmaan aloitetaan nopeasti. Ongelman lähde selviää nopeasti. Parannuskeinojen toteuttaminen kuitenkin vie aikaa, koska se useimmiten aiheuttaa lisäkustannuksia, joille pitää löytää maksaja. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 7-4 [perustelu] Vesistöjen tilaa seurataan mm. velvoitetarkkailussa ja vesipuitedirektiivi vaatii periaatteessa toimia, jos vesien tila on huono. Usein syy heikkoon veden laatuun voi olla monimutkainen. Maatalous ja metsätalous ei vaadi lupaa, joten on vesiensuojelu perustuu usein maanomistajien vapaehtoiseen toimintaan. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] siis kirjeitä joulupukille Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Resurssipulan takia asioita ei selvitetä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Mitään ei tapahdu ilman kansalaisten aktiivista vaikuttamista. Sekään ei aina riitä, vaan asiat hautautuvat, ellei niitä nosteta yhä uudelleen ja uudelleen esille. Viranomainen saisi kyllä olla aktiivisempi. 4-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa viranomaisten toimintakykyä? Mia Suominen Vapo Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Viranomaisten käytössä olevien resurssien

lisääminen Björn Klöve Oulun yliopisto Toimenpiteitä on varmasti useita. Kaikkia maankäyttömuotoa koskevat ympäristötuet ja verot voisivat olla menetelmiä (ohjauskeinoja), jolla suojelua kohdennetaan paremmin ongelma-alueille. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus antaa hyvät säädökset resurssoida toiminta parantaa koulutusta Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Resurssien lisääminen ja ympäristönsuojelulain tiukentaminen. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Resurssilisäyksen lisäksi pitäisi peruuttaa aluehallintouudistus, jossa ELYjen ympäristöosaston itsenäisyys poistui. Nyt ELYt toimivat TEMin alla ja elinkeinojen edistämisen etu menee ohi ympäristöstä ja yleisten etujen valvonnasta. Muutos tarvitsee myös kansalaispainetta. Jos ihmiset laajasti vaativat, poliitikot niin tekevät. Niin kauan kuin sosiaalinen hyväksyntä on ympäristön pilaajien puolella, ei hyvälle tasolle vesiensuojelussa päästä.