T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Samankaltaiset tiedostot
S Laskennallinen systeemibiologia

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

811312A Tietorakenteet ja algoritmit II Algoritmien analyysi

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Tilastollinen todennäköisyys

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

LASKENNALLISEN TIETEEN ERIKOISKURSSI kl 2000

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2014) Uusinta- ja erilliskoe, , vastauksia

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Matematiikan tukikurssi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 2, Ratkaisu

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2016) Ensimmäinen välikoe, malliratkaisut

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Insinöörimatematiikka IA

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

3 10 ei ole rationaaliluku.

Laajennetaan lukualuetta lisäämällä murtoluvut

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Tietorakenteet, laskuharjoitus 2,

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

6.1 Riippumattomat satunnaismuuttujat

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Relevanttien sivujen etsintä verkosta: satunnaiskulut verkossa Linkkikeskukset ja auktoriteetit (hubs and authorities) -algoritmi

Algoritmit 2. Demot Timo Männikkö

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

TKT20001 Tietorakenteet ja algoritmit Erilliskoe , malliratkaisut (Jyrki Kivinen)

Toispuoleiset raja-arvot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

2. Algoritmien analyysi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

Fibonacci-kasoilla voidaan toteuttaa samat operaatiot kuin binomikasoilla.

2 Funktion derivaatta

3 Lukujonot matemaattisena mallina

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

Ehdollinen todennäköisyys

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Transkriptio:

T-1.1 Datasta tietoo, syksy 5 Laskuharjoitus.1., ratkaisuja Joui Seppäe 1. Simuloidaa tasoittaista algoritmia. Esimmäisessä vaiheessa ehdokkaia ovat kaikki yhde muuttuja joukot {a}, {b}, {c} ja {d}. Aaltosulkeide vähetämiseksi merkitää joukkoja yksikertaisesti a, b, c ja d. Näide esiitymie lukumäärät ovat a b c d 7 7 7. Siis kaikki ovat kattavia, jote seuraaviksi ehdokkaiksi tulevat kaikki kahde muuttuja joukot (merkitsemme taas ab = {a, b} je.): ab ac ad bc bd cd 3 5 5. Kaikki paitsi ab ovat kattavia. Seuraavat ehdokkaat ovat: acd bcd 3. Näistä vai bcd o kattava. Siis kattavia joukkoja ovat a, b, c, d, ac, ad, bc, bd, cd ja bcd.. Aikavaativuuksia laskettaessa kiiostavaa o algoritmie asymptoottie käyttäytymie eli ajakäytö kehittymie, ku syöttee koko lähestyy ääretötä. Tässä tapauksessa aikavaativuutta tarkastellaa fuktioa sekä syöttee koosta että ehdokkaide lukumäärästä, joka suhtautumie syötteesee o vaikeasti luoehdittavissa. Jos ehdokkaide määrää ei otettaisi mukaa tarkasteluu, pahi tapaus olisi triviaalisti se, jossa data sisältää pelkkiä ykkösiä. Silloi ehdokkaiksi tulisivat kaikki muuttujajoukot, siis ekspoetiaalie määrä. Lueoilla esitetty tasoittaie algoritmi o kirjoitettu pseudokoodia seuraavalle sivulle. Merkitää data kokoa eli havaitoje määrää m:llä ja kaikkie käsiteltävie ehdokasjoukkoje määrää :llä. Kulloiki käsiteltävie k: kokoiste ehdokkaide joukkoa merkitää C k :lla. Olkoo t suuri k: arvo, siis ehdokkaide maksimaalie koko. Selvästi = t k=1 C k ja k t = O(l ) Rivi 3 while-silmukka suoritetaa t kertaa. Yhdellä suorituskerralla rivi 5 for-silmukka suoritetaa m kertaa, ja yhdellä se suorituskerralla rivi for-silmukka C k kertaa. Yhteesä tämä for-silmukka suoritetaa siis m kertaa. Yhdellä tämä suorituskerralla rivi for-silmukka suoritetaa k kertaa, ja se sisältämiä operaatioita voidaa pitää vakioaikaisia. Samoi rivi 11 if-lause vie vakioaja. Siis rivi 5 for-silmuka aikavaativuus o O(m l ). 1

1: k 1 : C k { { a } a variables } 3: while C k : : couter[x] for all X 5: for observatio i data : Cout frequecies of cadidates : for X i C k : Check if all variables i X are preset 7: good True : for var i X : 9: if observatio[var] = the 1: good False 11: if good the 1: couter[x] couter[x] + 1 13: F k 1: for X i C k : Select frequet cadidates 15: if couter[x] N the 1: F k F k { X } 17: C k+1 1: for A i F k : Geerate ext cadidates 19: for B i F k : : X A B 1: if X = k + 1 the : good True 3: for var i X : : if X \ { var } ot i F k the 5: good False : if good the 7: C k+1 C k+1 { X } : k k + 1 Rivi 1 for-silmukka suoritetaa kaikkiaa kertaa (koska se o uloimma while-silmuka sisällä) ja se sisällä olevia lausekkeita voidaa pitää vakioaikaisia. Rivie 13 17 aikavaativuus o siis O(), ja koska = O(m l ), sillä ei ole asymptoottisesti merkitystä. Rivie 1 ja 19 for-silmukat suoritetaa kaikkiaa t F k t C k = O( l ) kertaa. Rivi lause vie aikaa eitää O(k) = O(l ) yksikköä. Rivi 3 for-silmukka suoritetaa yhdellä ulompie silmukoide suorituskerralla k + 1 = O(l ) kertaa, ja se sisällä olevia lausekkeita voidaa pitää vakioaikaisia (F k voidaa toteuttaa hajautustaulua, joka sisältyvyystestaus o käytäössä vakioaikaie). Kaikkiaa rivi 1 for-silmuka aikavaativuudeksi saadaa siis O( (l ) ). Koska m l ja (l ) eivät ole asymptoottisesti vertailtavissa, koko algoritmi aikavaativuus o O(m l + (l ) ).

3. Raja käyttäytymistä esittävät seuraavat kuvat. 1 p=.1 1 p=.1 1 p=.1. 1.. 3.. 5.. 1.. 3.. 5.. 1.. 3.. 5. p=.1 1. 1.. 3.. 5. p=.5 1. 1.. 3.. 5. 1...... Raja ja todellise todeäköisyyde etäisyyttäki voidaa tarkastella riittävä pieillä : arvoilla. Seuraavassa yhteäie viiva kuvaa todeäköisyyttä Pr(X x) ja katkoviiva Tšerovi rajaa: p=.5, =1 1...... 1 p=.1, =1 1...... 1 p=.5, =1 1...... 1 Tšerovi raja o suhteellise helppo johtaa. Lähtökohtaa o Markovi epäyhtälö, joka koskee ei-egatiivisia satuaismuuttujia X ja joka mukaa Pr(X a) E[X] a. Tässä tapauksessa sitä tarvitaa diskreetille satuaismuuttujalle. Olkoot X: mahdolliset arvot x 1 < x <. Olkoo x j äistä arvoista suuri, joka o pieempi kui a. Silloi E[x] = a x i Pr(X = x i ) i=j+1 i=j+1 x i Pr(X = x i ) Pr(X = x i ) = a Pr(X x j+1 ) = a Pr(X a). Toie tarvittava tulos o epäyhtälö 1 + x e x, joka pätee kaikilla reaaliluvuilla x ja ähdää todeksi tarkastelemalla fuktiota f(x) = e x x 1: koska f (x) = e x > ja f () =, f(x) f() = kaikilla x. 3

Olkoot yt Y 1, Y,..., Y riippumattomia satuaismuuttujia, joista kuki saa arvo 1 todeäköisyydellä p ja arvo todeäköisyydellä 1 p, ja olkoo X = Y i. Olkoo edellee t. Silloi Markovi epäyhtälö perusteella Pr(X (1 + δ)p) Pr(e tx e t(1+δ)p ) e t(1+δ)p E[e tx ]. Muuttuja e tx odotusarvolle pätee riippumattomuude perusteella E[e tx ] = E[e t(y 1+ +Y ) ] = E[e ty1 e ty ] = E[e ty 1 ]. Odotusarvo määritelmä ja edellä todistetu epäyhtälö avulla saadaa Valitsemalla t = l(1 + δ) saadaa E[e ty 1 ] = pe t + (1 p) = 1 + p(e t 1) e p(et 1). ( ) Pr(X (1 + δ)p) e l(1+δ)(1+δ)p e p(1+δ 1) = (1 + δ) (1+δ)p e δp e δ p =. (1 + δ) 1+δ. Kokeilemalla kaikki vaihtoehdot ähdää, että piei virhe saadaa, ku segmettie raja o kuudee ja seitsemäe pistee välissä: 1 1 1.... 55.5 53.5 1.7.1 53.3 1 1 1 1 1 1 1. 51.33 37.33 1. 5. 3. 1. 1.. 1 1 1 1 1 1 37.3 39.3. 1..3.5... 1 1 1

5. Kirjoitetaa f(x) = (y i x) ja derivoidaa f: f (x) = x y i. Derivaatta o olla, jos x = (1/) i y i eli alkioide keskiarvo, egatiivie jos x o pieempi ja positiivie jos x o suurempi. Siis tämä o fuktio f miimikohta. Kirjoitetaa g(x) = y i x. Voidaa olettaa, että luvut y i ovat suuruusjärjestyksessä: y 1 y y. Mille tahasa idekseille i < j pätee y j y i, y i x y j, y i x + y j x = y j y i + (y i x), x < y i, y j y i + (x y j ), y j < x. Siis jos =, mikä tahasa piste alkioide y 1 ja y välissä miimoi virhee. Jos o parillie, voidaa kirjoittaa / g(x) = h i (x), missä fuktioista h i (x) = y i x + y +1 i x jokaie miimoituu, ku y / x y /+1. Jos h o parillie, saadaa samalla tavalla lauseke g(x) = ( 1)/ h i (x) + y (+1)/ x, joka miimoituu, ku x = y (+1)/. Joka tapauksessa voidaa siis valita pisteide y i mediaai. 5