A-2685 Asemakaava ja asemakaavan muutos LUONNOS 16.5.2017 Suopursunkatu 5, 7 ja 9, Möysä Lahti.fi
Selostus A-2685 2 (12) (LUONNOS 16.5.2017, täydennetään ehdotusvaiheessa) Asemakaava ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xx. päivänä.kuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro a-2685 (sekä kaavan mukaista tonttijakoa m-xx-xx - m-xx-xx) (Suopursunkatu 5,7 ja 9, Möysä) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Lahden kaupungin Möysän (16.) kaupunginosan korttelin 16215 tontteja 2, 3 ja 4, sekä katualueen osaa ja osaa Joutjärven vesialueesta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Lahden kaupungin Möysän (16.) kaupunginosan korttelin 16215 tontit x, x ja x. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 15.3.2016 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde nro 52). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Möysän (16.) kaupunginosassa Suopursunkadun päässä alle kolme kilometriä kauppatorilta länteen. Alue rajautuu pohjoisreunasta Suopursunkatuun, itäreunasta Kokkokallionpuistossa sijaitsevaan yleiseen uimarantaan, luoteisreunasta rakennettuun omakotitonttiin ja etelästä Joutjärveen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3015 m². Suunnittelualueen sijainti
Selostus A-2685 3 (12) 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi. Tonttien rakennusoikeudet pysyvät ennallaan. Ortokuva suunnittelualueelta vuodelta 2014.
Selostus A-2685 4 (12) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.1.1 Pohjakartan tarkistaminen... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireilletulo... 10 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 KUVAUS... 11 5.1 Asemakaavan rakenne... 11 5.1.1 Kokonaisrakenne... 11 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset... 11 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen... 11 5.3 Kaavan vaikutukset... 12 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 12 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 12 8 Seurantalomake... 12 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2685 osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Selostus A-2685 5 (12) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu yksityisten maanomistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 9.5.2017. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 18.5. 2.6.2017, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi. Kerrosluku on II ja rakennusoikeus 230 k-m² kullakin tontilla. Rakennusoikeus ei muutu. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Möysän kaupunginosassa alle kolmen kilometrin päässä keskustasta lähteen. Suopursunkatu on päättyvä katu, jonka loppupäässä sijaitsee neljä omakotitonttia Joutjärven rannalla. Suopursun päätteenä on viheralue, Kokkokallionpuisto, kadun päädystä jatkuu polku pienelle uimarannalle. Ranta on ns. virkistysranta, jossa ei ole uimarantavarustusta. Pohjoisessa alue rajautuu kaavoitettuun lähivirkistysalueeseen, koillispuolella mäen päällä sijaitsevat Kokkokallionkadun kerrostalot. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3015 m². 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen kallioperä on kiillegneissiä. Tonttien maaperä on hiekkamoreenia, pohjoispuolella on kallioinen mäki. Maasto viettää tonttien kohdalla koillisesta lounaaseen kohti Joutjärveä, korkeuseroa on noin 6-8 metriä. Kokkokallionpuisto nousee melko jyrkkänä metsäisenä mäkenä suunnittelualueen koillispuolella. Puusto on kuusia, mäntyjä, koivuja. Tammia on istutettu Suopursunkadun varteen vastapuolelle tontteja. Tonteilla kasvaa suuria mäntyjä, lehtipuita ja puutarhakasvillisuutta. Kokkokallionpuistossa on Järvenpäänkadun varrella liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta havaintoja niistä ei ole tehty. Alueella ei ole luonnonmonimuotoisuus- eikä metsälakikohteita, mutta Kokkokallionpuistoa hyödynnetään varhaiskasvatuksen lähiluontokohteena. Kaavamuutosalue sijaitsee pohjavesialueella ja Joutjärven rannalla. Joutjärvi on noin 400 hehtaarin suuruinen ja sen keskisyvyys on 3,4 metriä. Järvi kuuluu Kymijoen vesistön Vesijärven valumaalueeseen ja sen laskujoki on Joutjoki. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytölle, sen rannoilla sijaitsee kolme uimarantaa, muutama uimapaikka, koirien uimapaikka sekä melontakeskus. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Joutjärven rannalla on ollut jo varhain huviloita. Nykyiset rakennukset Suopursunkadun päässä ovat rakentuneet vuosina 1968, 1972 ja 1981. Yhdellä tontilla on jäljellä vanha saunarakennus.
Selostus A-2685 6 (12) Kaavamuutosalueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltuja kohteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella Joutsaaressa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu 1900-luvun alussa rakennettu huvilarakennus rantasaunoineen. Järvenpäänkadun varressa sijaitsevat vuonna 1970 valmistuneet rivitalot edustavat sodan jälkeen rakennettua arvokasta kulttuuriperintöä. Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. Vesijohto- ja viemäriverkostot kulkevat rasitteina tonttien läpi ja liittyvät sitten Suopursunkadulle, sähkö- ja DNA:n verkostot kulkevat Suopursunkadun alla. Suopursunkadun alkupäässä on tenniskentät ja niiden yhteydessä pysäköintialue, joka on tarkoitettu myös uimarannan käyttäjille, mutta siitä huolimatta osa uimarannalla kävijöistä pysäköi autonsa Suopursunkadun päähän. 3.1.4 Maanomistus Tontit ovat yksityisessä omistuksessa, katualue ja ympäröivät viheralueet kaupungin omistuksessa. Joutjärven omistaa järjestäytymätön osakaskunta. Maanomistuskartta. Vihreät alueet Lahden kaupungin omistuksessa, valkoiset ovat yksityisessä omistuksessa ja keltavihreä on yhteisalue, jossa kaupungilla on osuus.
Selostus A-2685 7 (12) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa 10.3.2017 alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 19 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv 27.6.2016 70) lainvoimainen 1.12.2016 muilta osin kuin mihin valitukset kohdistuvat. Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 (Y-201), lainvoimainen 6.10.2014 (niiltä osin joihin osayleiskaavan Y-202 valitukset kohdistuvat) Suunnittelualue sijaitsee asumiskäyttöön tarkoitetulla alueella A-1 (Paavola, Möysä ja Mustankallionmäki). Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.
Selostus A-2685 8 (12) Joutjärvi on merkitty merkittäväksi virkistysjärveksi W-1: Merkittävä virkistysjärvi. Kaksi uimarantaa ja melontakeskus. Virkistyskalastuskohde. Saa vetensä Salpausselän pohjavesistä. Hyvä vedenlaatu, herkkä ihmistoiminnan vaikutuksille esim. hulevesien kuormitukselle. Järvellä on kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunnitteluohje: Valuma-alueen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota vesiensuojeluun. Rannalle näkyvän rakentamisen tulee sopeutua rantamaisemaan. Ympäröivä lähivirhistysalue VL-11 Suopursunpuisto Kokkokalliossa / Joutsaari Joutjärveen pistävä reheväkasvuinen niemi. Alueella on maisema-arvoja ja kosteikko. Alueella on varhaiskasvatuksessa käytettävä lähimetsä. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Suunnitteluohje: Varhaiskasvatuksessa käytettävän metsän suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon luonnonympäristön merkitys lapsille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ote osayleiskaavasta.
Selostus A-2685 9 (12) Asemakaava Suunnittelualueella on lainvoimainen asemakaava 22.5.1971. Joutjärven vesialueella ei ole asemakaavaa. Ympäröivät asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1973 1974. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa tiivistettäväksi tarkoitetulla alueella, joka käsittää Lahden keskustan ja sen ympäristön. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu 17.10.2017.
Selostus A-2685 10 (12) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisten maanomistajien aloitteesta. 4.1.1 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaluonnoksen laatimista. Pohjakartta täyttää 11.4.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n annetut kaavoitusmittausvaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Joutjärven yhteisen vesialueen osakkaat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hämeen ELY / alueidenkäyttö - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Lahti Energia Oy - DNA Oy 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti 5.3.2016 julkaistussa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa (kohde 52). 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle 9.5.2017. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, kaavaselostus ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 18.5. 2.6.2017. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. Maastokäynti ja tavoitekeskustelu maanomistajien kanssa on pidetty 20.9.2016. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 18.5. 2.6.2017, jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi.
Selostus A-2685 11 (12) Tonttien ja järven välisen yhteiseen vesialueeseen kuuluvan maakaistaleen leveys vaihtelee 0-3,22 metrin välillä. Karttaan on merkitty punaisella tonttien nykyiset rajat. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne 5.1.1 Kokonaisrakenne Kuvaus kokonaisrakenteesta: Korttelialueet ja tontit, niiden pinta-alat, rakennusoikeudet, liittymät, kerrosluvut, mahdolliset tarkentavat kaavamääräykset 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Erillispientalojen korttelialueet (AO): - tonttien pinta ala yhteensä 3149 m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 690 k m 2 - tehokkuus e = 0,20 0,25 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista läntisten osien osayleiskaavaa Y-202 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen.
Selostus A-2685 12 (12) 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Katujen kunnossapidosta vastaavilta tahoilta on varmistettu, että kadun talvikunnossapito onnistuu jatkossakin, vaikka osa katualueesta liitetään tonttiin. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset maisemaan ja luontoon ovat vähäisiä. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia maisemaan, ympäristöön eikä virkistyskäyttöön, sillä kapeat rantakaistaleet ovat käytännössä jo tonttien käytössä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartan liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijaon muutos tehdään samanaikaisesti asemakaavan muutoksen kanssa. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 16.5.2017 Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 8 Seurantalomake Täydentyy ehdotusvaiheessa