A Asemakaavan muutos. Reunakatu 24 Pirttiharju. Luonnos Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2756 Asemakaavan muutos Luonnos Reunakatu 24 Pirttiharju Lahti.fi

2 Selostus A (16) Asemakaavan muutos A-2756, Reunakatu 24, Pirttiharju Selostusluonnos ympäristö Suunnitteluinsinööri Carita Uronen Sijaintikartta

3 Selostus A (16) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xx. päivänä.kuuta 20xx päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2756 (Reunakatu 24, Pirttiharju) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Pirttiharjun (31.) kaupunginosan korttelin tonttia 4 sekä lähivirkistysaluetta. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2. mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa (kohde 39). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Lahden keskustasta länteen Pirttiharjun kaupunginosassa Reunakadun varrella. Tontilla sijaitsee Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä m², josta teollisuustontin osuus on m² ja lähivirkistysalueen osuus 4312 m². 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on teollisuustontin kehittäminen kaavamääräyksiä tarkistamalla. Tonttiin rajautuvan puistoalueen kaavamerkintöjä selkeytetään nykykäytäntöjen mukaiseksi. Teollisuustontin rakennusoikeuden ylitykseen on myönnetty poikkeamispäätös

4 Selostus A (16) Ortokuvakartta suunnittelualueesta vuodelta 2014

5 Selostus A (16) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2756 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

6 Selostus A (16) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta teollisuus- ja varastoaluetta palvelevan rakennuksen korttelialueella pesulan tarpeisiin. Samalla nykyaikaistetaan vanhentuneet kaavamerkinnät. TTV5-merkintä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Rakennusoikeutta nostetaan 5000 k-m²:in. Kaavamääräyksiin lisätään pohjavesiä, pilaantunutta maaperää ja hulevesien käsittelyä koskevat määräykset. Tonttiin rajautuvan puistoalueen kaavamerkintöjä selkeytetään nykykäytäntöjen mukaiseksi. Vanhentunut merkintä PL ja pieni alue VR-aluetta muutetaan lähivirkistysalueeksi VL. Rasitemerkintä poistetaan lähivirkistysalueelta. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa tontin omistaja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Lahden keskustasta länteen Pirttiharjun kaupunginosassa Reunakadun varrella. Teollisuustontti rajautuu itäpuolelta asuinkortteleihin, länsi- ja pohjoispuolelta pieneen lähivirkistyskaistaleeseen, jonka länsipuolella on teollisuustontti ja voimalaitos. Reunatien pohjoispuolella on Likolammen lähivirkistysalue. Eteläpuolella kulkee Hämeenlinnantie. Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy on perustettu vuonna Sen toimiala on pesulapalvelut yrityksille. Yritys on keskittynyt omistaja-asiakkaidensa, kuten sairaaloiden, terveyskeskusten, päiväkotien, tukipalveluiden sekä koti- ja asumispalvelun yksiköiden tekstiilihuoltoon. Henkilökuntaa on noin 55 henkilöä Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee Salpausselän harjulla. Kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia ja maaperä on soraa. Maasto viettää etelään, korkeusasema on Reunakadun varrella 154,8 m mpy ja alimmillaan 147 m mpy tontin eteläreunassa. Teollisuustontin pohjoisosassa on hoidettu piha-alue nurmikoineen ja puineen, mm. mäntyjä, tammia ja vaahteroita. Tontin eteläosa on luonnontilaista kangasmetsää, jonka valtalajit ovat mänty, kuusi, haapa ja koivu. Puistoalueella kasvaa vaihtelevaa kasvillisuutta, paikoitellen suuria puita, mutta maan alla kulkevien johtojen vuoksi myös matalaa kasvillisuutta. Puistoalueelle on muodostunut polku, joka yhdistää Reunakadun ja Hämeenlinnantien varren kevyen liikenteen väylän.

7 Selostus A (16) Puistoalueella kulkeva polku. Tontin eteläosa on luonnontilaista kangasmetsää.

8 Selostus A (16) Alueella ei ole luonnonmonimuotoisuus- eikä metsälakikohteita. Lähimmät havainnot liito-oravista on noin 500 metrin päässä Kintterönsuon luonnonsuojelualueella, joka sijaitsee kaava-alueen luoteispuolella. Pohjoispuolella sijaitsee merkittävä virkistysalue Likolammenpuisto, jonka keskellä on Likolampi. Suunnittelualue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Noin 500 metriä suunnittelualueesta etelään sijaitsee Riihelän vedenottamo. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Koneharjun teollisuusalue on rakentunut luvuilla, mutta jo 1980-luvulla teollisuustontteja on alettu muuttaa asuinkäyttöön. Alueella toimii vielä alle 10 yritystä. Pesularakennus on rakennettu vuonna Asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus ylittyi jo pesulan rakennusvaiheessa ja jälkeenpäin tehdyissä muutoksissa. Pesulan tontilla rakennetaan parhaillaan laajennusta, johon on myönnetty poikkeamispäätös tammikuussa Pesulan laajennus rakentuu rakennuksen pohjoispuolelle. Tontin itäpuolella sijaitsee 1980-luvulla ja 2000-luvulla rakennettuja rivitaloja sekä yksi 1970-luvulla rakennettu omakotitalo. Länsipuolella on teollisuustontti ja sen eteläpuolella Lahti Energian voimalaitos. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä eikä muinaisjäännöksiä. Teollisuustontin eteläosassa ja puistoalueella kulkevat vesijohto- ja viemäriputket. Kaukolämpöverkko tulee pesulaan tontin kaakkoiskulmasta. Maakaasuputki lähtee Lahti Energian voimalaitokselta ja kulkee puistoalueella Reunakadun yli Likolammenpuistoon. Sähkökaapeli kulkee myös puistoalueella ja liittyy pesulaan eteläpuolelta. Dna-kaapeli kulkee pesularakennuksen eteläseinustalla ja tontin itäreunalla. TeliaSoneran kaapeli kulkee läpi puistoalueen ja kulkee myös Reunakadun varrella.

9 Selostus A (16) Johtokartta Teollisuustontin koilliskulmasta on ajoyhteys Reunakadulta tontille. Tontin paikoitusalueita sijaitsee sekä rakennuksen pohjois- että eteläpuolella. Reunakadun varressa kulkee jalankululle ja pyöräilylle varattu tie. Myös tontin eteläpuolella Hämeenlinnantien varressa kulkee kevyen liikenteen reitti. Pesulatontti on ympäristön riskikohde (kohdenro 199), mahdollisia ympäristöä kuormittavia aineita ovat tetra- ja trikloorieteenit ja muut liuottimet.

10 Selostus A (16) Maanomistus Pesulatontti on yksityisessä omistuksessa ja puistoalue kaupungin omistuksessa. Maanomistuskartta. Vihreät alueet ovat kaupungin omistamia, valkoiset ovat yksityisessä omistuksessa ja keltavihreä yhteinen maa-alue. Vaaleansinisellä on merkitty rasitealue (vesijohto ja viemäri).

11 Selostus A (16) Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi valitus koskien Sysmän Päijätsalon kaavamerkintää. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue on tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella..

12 Selostus A (16) Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv ) on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa alue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi (TY). Alue varataan yrityksille ja työpaikoille, jotka eivät aseta erityisiä vaatimuksia pohjaveden suojelulle. Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahden leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijät kuin jalankulkijankin näkökulmasta. TY-26 Koneharju Alueen nykytilan kuvaus: Sairaalan tukipalvelualue Suunnitteluohje: Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso. Alueen eteläpuolelta kulkee pyöräilyn pääreitti. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta (pvm). Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. Asemakaava Suunnittelualueen voimassaolevat asemakaavat ovat vahvistuneet (teollisuustontti) ja ja (puistoalue). Asemakaavassa tontti on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Asuinhuoneistoja sallitaan ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta alituisesti läsnäolevaa henkilökuntaa varten (TTV5). Tonttitehokkuusluku on e=0,30 ja rakennuksen suurin sallittu korkeus on 10 metriä. Tontin eteläosassa on viemärille varattu alue.

13 Selostus A (16) Tonttia varten on varattava vähintään yksi autopaikka asuinhuoneistoja kohti ja yksi autopaikka viittä työntekijää kohti. Tontin länsipuolella on luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL), jossa on rasitteena voimansiirrolle varattu alue (va). Puistoalueen pohjoisreunassa on pieni suikale retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Suunnittelualueen eteläpuoli on asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavanmuutos korvaa asemakaavan 40806/A ja osat asemakaavoista 33633/A ja 53900/A. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Viereiselle teollisuustontille on tehty asemakaavanmuutos ja itäpuolen asuinalueelle Muut suunnitelmat ja päätökset Lahden rakennusvalvonta on myöntänyt poikkeamispäätöksen 187 k-m² suuruisen laajennusosan rakentamista varten. Laajennusosan rakentaminen on alkanut ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaluonnoksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset.

14 Selostus A (16) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n aloitteesta. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on päivittää asemakaava nykytilannetta vastaavalle tasolle rakennusoikeuden ja kaavamerkintöjen osalta ja varautua pesulan tuleviin kehittämistoimiin. Tavoitteena on myös lisätä ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pohjavesiin, hulevesien käsittelyyn ja pilaantuneisiin maaaineksiin liittyen. Tonttiin rajautuvan puistoalueen kaavamerkintöjä selkeytetään nykykäytäntöjen mukaiseksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupunkiympäristön yhteistyötahot - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Lahti Energia Oy - Lahti Aqua Oy - Dna Oy - TeliaFinland Oyj - Pirttiharjun omakotiyhdistys - Muut erityistehtäviä hoitavat yhteisöt Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa (kohde 39) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja selostusluonnos. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin kaavaluonnos ja kaavaselostusluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot.

15 Selostus A (16) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella lisätään teollisuustontin rakennusoikeutta nykytilannetta vastaavaksi ja varaudutaan tuleviin kehittämistarpeisiin. Rakennusoikeus on 5000 k-m². Rakennusoikeuden lisäämisen jälkeen tontin tehokkuusluku on e=0,43. Tontin ja lähivirkistysalueen kaavamerkinnät muutetaan nykykäytäntöä vastaavaksi. Teollisuustontin kaavamääräys muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Alueen ympäristö on vuosikymmenten kuluessa vähitellen muuttunut teollisuusalueesta osittain asumiseen. Rakennusala muutetaan siten, että se rajautuu maanalaista johtoa varattuun alueen osaan. Rakennuksen suurin sallittu korkeus on 10 metriä. Kaavamääräyksiin lisätään pohjaveden suojelua, hulevesien käsittelyä ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyä koskevat määräykset. Puistoalue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL) ja rasitealueet poistetaan Mitoitus ja aluevaraukset Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY): - pinta-ala m 2 - rakennusoikeus 5000 k-m 2 - tehokkuus e = 0,43 - autopaikkoja (1 ap/ 3 h) Lähivirkistysalue (VL) 4347 m² 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu pohjavesien suojeli, hulevesien käsittely sekä mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten käsittely. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset on huomioitava rakentamisessa. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartan liitteenä. 5.7 Nimistö Lähivirkistysalueen nimi Likolammenpuisto muutetaan Särmäpuistoksi, sillä alue on irrallinen varsinaisesta Likolampea ympäröivästä Likolammenpuistosta.

16 Selostus A (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutuksesta vastaa tontin omistaja. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 8 SEURANTALOMAKE