JYVÄSKYLÄN MAAPOLITIIKKA KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN Kuntamarkkinat 14.9.2011 Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki
UUSI JYVÄSKYLÄ 1.1.2009 Kuntien yhdistymispäätökset 18.2.2008 ASUKKAITA NOIN 131 000 MAAPINTA-ALA 1172 KM 2 UURAINEN Kaupungin omistuksessa 11 000 ha LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA 50 KM SEITSEMÄNNEKSI SUURIN KAUPUNKI VIIDENNEKSI SUURIN KAUPUNKISEUTU VAHVA KOULUTUSKAUPUNKI, YLI 30 000 OPISKELIJAA UUSI JYVÄSKYLÄ
Jyväskylän väestöarvio vuoteen 2040 Kaupungin oman ennusteen ikäryhmittäiset luvut perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin. Väestö yhteensä 0-6vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat Tilastokeskuksen uusin 30.9.2009 väestöennuste ennakoi Jyväskylään kasvua koko tarkastelujakson eli vuoteen 2040. Kaupungin nykyinen väestömäärä kasvaa noin 25 000 Tilastokeskuksen arvion mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2040. Uusia alueita/asuntoja tarvitaan lisäksi väestön asumisväljyyden kasvuun. Mikäli asumisväljyys kasvaa 20 vuoden aikana noin 2 kerrosneliötä asukasta kohti, se vaatii noin 260 000 kerrosneliömetrin verran uutta asuinpinta-alaa. Lisäksi uusia asuntoja tarvitaan nykyisten asuntojen poistuman korvaamiseen; osa nykyisistä asunnoista muuttuu esim. vapaa-ajanasunnoiksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Maapolitiikka ennen yhdistymistä Kaupunki Vahva maanomistus, aktiivinen maanhankinta Rakentaminen keskittynyt asemakaavaalueille Ensimmäinen asemakaava kaupungin omistamalle maalle Maankäyttösopimukset pääosin kaavan muutostilanteissa Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitus maankäyttösopimuksin vain poikkeustapauksissa erityissyistä Maalaiskunta Maanomistus hajallaan päätaajamien ympäristössä, varanto pieni Paljon rakentamista suunnittelutarveratkaisuilla Paljon maankäyttösopimuskaavoja myös yksityisten raakamaalle, joitakin isoja pientaloalueita Myös ensimmäisen asemakaavan yhteydessä Korpilahti Maaseutualueiden merkitys suuri (44 kylää) Kaavoitusta yksityistä maalle Ei maankäyttösopimuskäytäntöä
Kaupungin maanomistus 31.12.2010 pinta-ala ha tasearvo nykyarvo? Omassa käytössä olevat 3 920 ha 44 149 000 * Katualueet 854 ha 5 576 000 * Puistoalueet 2 431 ha 17 104 000 * Y-tontit 238 ha 4 765 000 * Liiketoiminnan tontit 0 ha 0 * Maa-ainesten ottoalueet 41 ha 44 000 * Liikunta-alueet 35 ha 287 000 * Tyhjät tontit 90 ha 2 197 000 * Muut tontit 230 ha 14 174 000 Vuokratontit 805 ha 14 720 000 Muut alueet 6 424 ha 43 633 000 * Raakamaa 1 596 ha 19 841 000 * Maa- ja metsätalousalueet 3 507 ha 15 921 000 * Muut alueet 1 321 ha 7 871 000 Vesialueet 770 ha 601 000 Puusto 0 Yhteensä 11 920 ha 103 102 000
Jyväskylän maankäyttöpolitiikan perusteet 2009
Vetovoimainen kaupunki Kannustavat mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja opiskeluun Kaupunki varmistaa toimintatavoillaan kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen. Maankäyttöpolitiikka = Kaavoitus + Maapolitiikka
Monimuotoisuus erilaiset alueet erilaiset haasteet erilaiset tavoitteet > > > toimintatavat
Mahdollisuudet Resurssien järkevä kohdentaminen Yhteiset rahat ja muut resurssit, suurempi maa-ala Yhteinen valmistelu ja päätöksenteko Monipuolisemmat mahdollisuudet kunnan maankäytön ja maapolitiikan hoitamiseen Kilpailukyvyn kasvattaminen laadukkaalla ja kiinnostavalla yritys- ja asuintonttitarjonnalla Tonttitarjonnan näkyvyyden lisääminen seudun sisäisesti ja ulkoisesti Yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen
Riskit Maankäyttöpolitiikan linjattomuus ja omanapaisuus Maanomistajien epätasa-arvoisuus alueilla ja prosessin eri vaiheissa Maanhankinnan vaikeutuminen Asemakaavoituksen vaikeutuminen ja pitkittyminen Tonttitarjonnan sattumanvaraisuus ja vaikutusten hallitsemattomuus Palveluiden riittävyysnäkökulman sivuuttaminen Yhdyskuntatekniikan rahoituksen riittämättömyys; menojen ja tulojen epätasapaino, vaikutukset laajemmin kuntatalouteen Epäluottamus kunnan kykyyn tarjota laadukkaita tontteja tasapuolisesti ja riittävästi Ympäristön laadun vaarantuminen
Haasteet Varmistaa tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus vuosi toisensa jälkeen Yhdyskuntatekniikan rahoituksen riittävyys Hallita tonttitarjonnan rakentumisen vaikutukset Määritellä 30 vuodeksi kaupunkirakenteen laajenemisalueet ja minimoida niiden suunnittelematon ja myöhempää kaavoitusta haittaavaa rakentaminen Pidättäytyä kaavoittamasta epäedullisia alueita Hallita yhdyskuntarakenteellisesti edullisella paikalla sijaitsevan, maanomistukseltaan pirstaleisten lievealueiden asemakaavoitus
Tuunausmalli? Vahvistamismalli? Läikyttämismalli? VAHVISTAVA TUUNAAMINEN Kaupunkirakenteen sisälle, laidoille ja kyläkeskuksiin Kaupunkirakenteen laidoille laajentaen ja kylävyöhykkeille Kaupunkirakenteesta irralleen KymppiR2009: Miten kaupunkialueen maankäyttöä toteutetaan?
Toimintatavat I Aluevaraukset ja yhdyskuntarakenne: Yleiskaava ajan tasalle Hallitun kasvun edistäminen: Kymppi R maankäytön toteutusohjelma Kaupunkirakenteen tuunauksen edistäminen kaavamuutokset Maankäyttöselvitykset lievealueille Kylien maankäytön kehittäminen yleiskaavalla tai rakennuspaikkaselvityksin
Toimintatavat II Kaupunki hankkii maata yleiskaavallisen näkemyksen ohjaamana aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ensisijaisena keinona vapaaehtoiset kaupat Raakamaan asemakaavoitus pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle tonttitarjonnan ydinalueet ovat maankäyttösopimuskäytännön ulkopuolella maanhankintakohteina Muita lainsäädännössä mainittuja keinoja käytetään tarvittaessa tonttitarjonnan sekä kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi
Kokemuksia kahdesta ensimmäisestä vuodesta Siirtymäaika: keskeneräiset sopimuskaavat vanhoilla periaatteilla?? Taantuman aikana yksityisten tonttien kysyntä hiljentyi sopimuskumppanien maksukyky huonontui tarkistuksia sopimuksiin Maan hankinta haasteellista Pääosa tulevasta pientalotonttituotannosta sijoittuu maalaiskunnan alueille, jossa yksityiset omistavat maan Maanomistajat odottavat edelleen sopimuskaavoitusta Raakamaalla kovat odotusarvo-odotukset Omakotitonttien luovutuksen ohjaus Yksityisten maanomistajien sopimustontteja tulossa markkinoille Kunnallistekniikan rahoitus Vanhat maalaiskunnan sopimukset kustannusten kattavuus Vesihuoltoon tarvittaessa omat sopimukset (Jyväskylän Energia)
Kokemuksia kahdesta ensimmäisestä vuodesta Maapolitiikan haasteellisuus/alueiden monimuotoisuus Lievealueet ovat erityisen haastavia Rakennettu suunnittelutarveratkaisuilla Hajanainen maanomistus Ristiriitaiset odotukset: väljyys / kaava -> tiiviys Hyvällä sijainnilla rakennuspaikan hinta korkea 30-60 000 Lähitulevaisuudessa asemakaavoituksen piiriin? Maanhankinta raakamaana vaikeaa, hintapaineet Sopimuskaava-alueita?
Yhteensä 3200 asukasta
Yleiskaava koko uuteen kuntaan 2009-2013 Raamikartta&raamilauseet hyväksytty yleiskaavatoimikunnassa 5.9.2011
Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Kaupunkistrategiassa linjattu hallitun kasvun edistäminen! Varmistaa tonttien riittävyyden Tonttien ja palveluiden yhteensovittaminen Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta
Kymppi R - Maankäytön toteutusohjelma Tuloksena uusien alueiden toteuttamisjärjestys kartat perusteluineen Lähtökohdat Kaavoitusohjelmalle Maanhankinnalle Investointiohjelmalle Viherpalveluohjelmalle Palveluverkon muutoksille (väestöarviot)
Kymppi R -ohjelma Kymppi R -ohjelman tavoitteena on parantaa eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin Investointeja oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan Tonttitarjonnan suunnittelu Palveluverkkoselvitys tuo Kymppi R - ohjelmaan myös reunaehtoja: - Alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus hallittu väestönkasvu ja riittävät palvelut (etenkin lähialueen väestöstä riippuvaiset palvelut: päiväkodit ja alakoulut) - Täydennyskaavoituksella vanhojen asuinalueiden vajaakäytössä olevien palvelujen käyttöasteen nostaminen
* Alueesta tarkempi kuva ARA-kohteita 1. Kankaan tehtaan alue 2. Kivelänranta 3. Palokunnanmäki 4. Korteniitty * 5. Kortepohjan keskusta * 6. Huhtakeskus * 7. Kuokkalan keskustan Y-tontin muutos* 8. Kuokkalan louhimo * 9. Tanhukaari * 10. Valkeamäki 11. Eteläportti 12. Keljonkankaan keskusta, Kaijanlampi, Kaijanlammentien itäpuoli ja Sääksvuori/Keljonkaari * 13. Äijälänranta 14. Kaunisharju, Koskenniska * 15. Lintukangas 16. Mannisenmäki 17. Savulahti II 18. Savonmäki * 19. Vaajakosken keskusta 20. Väinölänranta 21. Korpilahden keskusta *
KYMPPI-MONI-HANKE 2011-12
Vuoden 2008 verkkoselvitysten toteutuminen Vuosien 2009 2012 aikana on purettu, kaavoitettu, suunniteltu ja rakennettu noin 15 uutta päiväkotia ja koulua. Taloudellisesti päiväkoti- ja kouluinvestoinnit tulevat olemaan vuosina 2009 2014 suuruudeltaan lähes 100 milj.. Sen lisäksi on yksi elinkaarihanke arvoltaan n. 35 milj. ja useita peruskorjaukseen tulevia päiväkoteja. Säynätsalon päiväkoti-koulu, valmistui 2010 Palokan koulukeskus valmistuu vuonna 2011 Mannilan päiväkoti, valmistuu 2012
Suuralueittainen väestöennuste: päiväkoti-ikäiset 0-6 -vuotiaat 2001 2009 2010 2015 2020 MUUTOS 2015-2020 MUUTOS 2010-2020 MUUTOS % 2015-2020 MUUTOS % 2010-2020 Kantakaupunki 811 977 984 1 130 1 190 146 206 14,8 % 20,9 % Kypärämäki- Kortepohja 739 766 780 830 820 50 40 6,4 % 5,1 % Lohikoski- Seppälänkangas 348 367 381 370 360-11 -21-2,9 % -5,6 % Huhtasuo 674 765 760 890 845 130 85 17,1 % 11,2 % Kuokkala 1 515 1 582 1 546 1 580 1 490 34-56 2,2 % -3,6 % Keltinmäki- Myllyjärvi 534 697 667 710 825 43 158 6,4 % 23,7 % Keljo 385 520 573 690 795 117 222 20,4 % 38,8 % Halssila 465 462 502 520 520 18 18 3,6 % 3,6 % Säynätsalo 257 273 272 310 350 38 78 14,0 % 28,7 % Tikkakoski-Nyrölä 493 641 661 695 675 34 14 5,1 % 2,1 % Palokka-Puuppola 1 318 1 607 1 616 1 700 1 830 84 214 5,2 % 13,2 % Vaajakoski-Jyskä 1 250 1 392 1 377 1 470 1 440 93 63 6,8 % 4,6 % Kuohu-Vesanka 148 243 241 290 300 49 59 20,3 % 24,5 % Korpilahti 402 377 379 390 430 11 51 2,9 % 13,5 % Ei tietoa 58 63 96 25 30-71 -66-74,0 % -68,8 % Yhteensä 9 397 10 732 10 835 11 600 11 900 765 1 065 7,1 % 9,8 % Vuoteen 2020 mennessä 437 päivähoitopaikkaa lisää 4 5 isoa päiväkotia seuraavan kymmenen vuoden aikana
Suuralueittainen väestöennuste: kouluikäiset 7-12 -vuotiaat 2001 2009 2010 2015 2020 MUUTOS 2015-2020 MUUTOS 2010-2020 MUUTOS % 2015-2020 MUUTOS % 2010-2020 Kantakaupunki 690 586 597 685 760 88 163 14,7 % 27,3 % Kypärämäki- Kortepohja 628 535 557 625 635 68 78 12,2 % 14,0 % Lohikoski- Seppälänkangas 322 239 253 290 285 37 32 14,6 % 12,6 % Huhtasuo 545 439 436 600 580 164 144 37,6 % 33,0 % Kuokkala 1 307 1 049 1 018 1170 1 140 152 122 14,9 % 12,0 % Keltinmäki- Myllyjärvi 432 458 465 520 625 55 160 11,8 % 34,4 % Keljo 441 462 474 500 640 26 166 5,5 % 35,0 % Halssila 339 324 332 390 390 58 58 17,5 % 17,5 % Säynätsalo 273 216 213 230 260 17 47 8,0 % 22,1 % Tikkakoski- Nyrölä 460 459 458 515 540 57 82 12,4 % 17,9 % Palokka- Puuppola 1 194 1 213 1 213 1305 1 410 92 197 7,6 % 16,2 % Vaajakoski Jyskä 1 229 1 034 1 037 1135 1 120 98 83 9,5 % 8,0 % Kuohu-Vesanka 144 196 197 225 240 28 43 14,2 % 21,8 % Korpilahti 402 348 347 340 370-7 23-2,0 % 6,6 % Ei tietoa 75 95 124 10 45-114 -79-91,9 % -63,7 % Yhteensä 8 481 7 653 7 721 8 540 9 040 819 1 319 10,6 % 17,1 %
Päiväkotien alueellinen sijoittuminen Monissa päiväkoti- ja koulukohteissa peruskorjausta suunniteltaessa tutkitaan myös uudisrakennusvaihtoehto Haasteena myös rakennusten peruskorjauksista johtuva väistötilojen hankkiminen tai rakentaminen
Koulujen alueellinen sijoittuminen
Päivähoidon sijoittuminen Sivistyspalveluihin vuodesta 2012 alkaen Yhteishankkeet päiväkotien ja koulujen kesken Pienistä väliaikaisista päiväkotiyksiköistä siirtyminen kohti isompia yksiköitä Tukipalvelujen (ruokapalvelut, siivous) joustavampi järjestäminen Yhteistilojen käyttö Päiväkoti-koulumallilla pyritään myös helpottamaan lapsen siirtymää päiväkodista kouluun
Kymppi R yhteistyö toton kannalta Suunnittelun, toteutuksen ja seurannan vuorovaikutus Vuorovaikutuksia eri vaiheissa Yleiskaavoitus synkronointi maanhankinnan kanssa Maanhankintamäärärahojen ohjaaminen ja perustelu Asemakaavoitus ja kaavojen toteutus Tonttimarkkinointi ja luovutus osaksi prosessia Aikataulutus Toimijoiden valinta isompiin kohteisiin, kumppanuusakaavat Tiivis kytkentä infran rakentamisohjelmaan (YTEK) Palveluverkko Aluekokonaisuudet sopivien tonttien metsästys Luovutusperiaatteet yksityisillä toimijoilla Työryhmätyöskentely avointa, antoisaa, mutta välistä rankkaa
Lutakko Osayleiskaava 39 ha ja 253 000 k-m 2 Aluetehokkuus e=0,65 Toteutunut: 41 ha ja 287 000 k-m 2 Aluetehokkuus e=0,7 Kangas Kangas 27 ha Luonnos 180 000 k-m 2 Aluetehokkuus e=0,65 Uutta n. 150 000 k-m 2 n. 2800 asukasta ja 1700 työpaikkaa
Maanhankintaohjelma MAO 2010-12 24.8.2009
MAO PERUSTEET Tavoitteena saavuttaa maankäytön toteuttamisohjelman (KymppiR2009) mukaisilta selvitysalueilta riittävä kaupungin maanomistus alueiden toteuttamiseksi Tarkastelujaksoksi määritetty seuraavat 3 kalenterivuotta Tavoitetta seurataan ja päivitetään vuosittain MAO MENETTELYPERIAATTEET Maanhankinta lähtökohtaisesti vapaaehtoisin kaupoin Tarvittaessa käytetään muitakin hankintakeinoja Aluerajauksia tarkistetaan suunnitelmien tarkentuessa Maata hankitaan harkitusti myös muilta alueilta budjetin salliessa
Maankäytön toteuttamisohjelman selvitysalueet Lähtötilanne: Pinta-ala yhteensä 3200 ha Kaupungin maanomistus 50 % Tavoite: Nostaa kaupungin maanomistus 85 %:iin vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankitaan maata noin 1000 ha Maanostorahan tarve vuosina 2010-2012 yhteensä n. 15 M
Tontinluovutuksen tavoitteet ja seuranta Valtuustoon nähden sitova tavoite Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti - 130-200 kpl AO-tonttia vuosittain, AK(R)-tontteja 50 000 kem 2 (mistä 20 000 kem 2 uusilta alueilta) - Kaavoituksellinen tavoite 200 + 80 000 kem2 Seuranta kolmannesvuosittain aluekohtaisina AO-tontit vuodesta 2009 AKR-tontit vuodesta 2010 Työpaikkatontit vuodesta 2011 Yksityinen varanto (maanomistajat, rakennusliikkeet)
Tonttituotanto 2011 45 henkilöä Taloussihteeri Susanna Matalalampi Kaupungingeodeetti Erja Saarivaara Kaupungingeodeetti Erja Saarivaara TONTTI- PALVELUT Tonttipäällikkö Ora Nuutinen KANTAKARTTA JA MAASTOMITTAUS- PALVELUT Mittauspäällikkö Ari Heinonen PAIKKATIETO- PALVELUT Paikkatietopäällikkö Janne Hartman KIINTEISTÖ- INSINÖÖRIN PALVELUT Kiinteistöinsinööri Juha Kantanen METSÄ- PALVELUT Metsäpäällikkö Marko Kemppainen 8 henkilöä 14 henkilöä 6 henkilöä 9 henkilöä 6 henkilöä
Jyväskylän kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä) Kaupunginhallitus (15 jäsentä) Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinkeinopolitiikka Kaupunkipolitiikka Strategiat Hallintokeskus Tilapalvelun johtokunta Tilapalvelu Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta Viestintä, markkinointi ja kansainvälinen toiminta Korpilahden aluelautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Perusturvalautakunta Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Rakennus- ja ympäristölautakunta Liikuntalautakunta Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta Liikelaitosten johtokunnat Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunkirakennelautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunta Keski-Suomen Pelastuslaitos
Kaupunkirakennelautakuntaan Maan ostot ja myynnit 1 M asti paitsi Kaupungingeodeetti päättää Asemakaavan tai tonttijaon toteuttamista varten tehtävät ostot ja myynnit rajoituksetta Rakentamattomien tonttien myynti ja vuokraus tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti Kaikki alle 100 000 :n ostot ja myynnit Tontinluovutusperusteet, - tavat ja ehdot Tonttien hinnoittelu Asuntotonteilla pääsääntöisesti vyöhykehinnat Ydinkeskustassa, ranta- yms. erityisalueilla erillishinnoittelu tai tarjouskilpailu Maankäyttösopimukset Etuosto-oikeuden käyttäminen tiedoksi Kaupunginhallitus päättää Paljon viranhaltijapäätöksiä tiedoksi Tontinvarauspäätöksiä, pieniä maanostoja, -myyntejä ja vaihtoja, lyhytaikaisia vuokrauksia, maankäyttölupia Päätösten otto-oikeus puheenjohtajalla tai määräenemmistöllä
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan perusteita MAANHANKINTA Tonttipalvelut/ Ora Nuutinen 13.9.2011
Maanhankinnan yleiset periaatteet Jyväskylässä Jyväskylän maapolitiikka perustuu riittävään maavarantoon KymppiR-maankäytön toteutusohjelman liitteeksi laadittu maanhankintaohjelma MAO määrittää maanhankinnan painopisteet Kaupunki tekee aktiivista maanhankintaa MAOselvitysalueilla, mutta lisäksi maata hankitaan sopivien tarjousten ja tilaisuuksien tullen muilta strategisesti merkittäväksi katsotuilta alueilta Maa yritetään lähtökohtaisesti hankkia ns. raakamaana, ts. ennen alueen (osa)yleiskaavoittamista Raakamaan hinta on Jyväskylässä pysynyt pitkään vakaana ja tätä kehitystä pyritään jatkamaan Kaupunki osoittaa talousarviossa vuotuisen investointimäärärahan maanhankintaan Tarvittaessa maanhankintaa voidaan tehdä myös lisämäärärahalla, mikäli siihen löytyy hyvät perusteet ja valmius (esim. Kankaan alueen etuosto)
Maanhankinan tavoitteet ja resurssit MAO: lähtötilanne ohjelma-alueilla 50% osuus kaupungilla, tavoite 85% 12/2012 Nykytilanne 60 % Varaudutaan käyttämään ( joudutaan harkitsemaan ) lunastusmenettelyä Vuotuinen investointimääräraha 6 M Käsittää Raakamaan hankinnan 4 M Rakennettujen kiinteistöjen oston 1,5 M Maahan tehtävät investoinnit 0,5 M Isojen rakennusten purut (koulut, paloasemat) Suunniteltu esirakentaminen Tiedossa olevat PIMA-puhdistukset Uusien Y-tonttien johtoliittymät (ALV-käytännöstä johtuvat) Maanhankinnan seuranta Reaaliaikainen seuranta Toton karttataskussa K:\TONTTIPALVELUT\Maanhankinta\maanhankintalista_2011päi vitetty05.09.11.xls K:\TONTTIPALVELUT\Maanhankinta\sulunperä_tilannekartta.pdf
Maanhankinta kunnan maapolitiikassa Maapolitiikan keinoja Aktiivinen maanhankinta Yksityisen maan kaavoittamisen rajoittaminen Kaupungin maaomaisuuden hallinta Tontinluovutus Kaavojen toteutuksen edistäminen Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteensovittaminen (maankäyttöpolitiikka) Seudullinen maankäytön yhteistyö Hajarakentamisen ohjaaminen
1. Vapaaehtoinen kauppa tai vaihto Aina ensisijainen maanhankintakeino! Maa pyritään ostamaan ns. raakamaana jo ennen alueen osayleiskaavoitusta Raakamaan hinnoittelu vakiintuneeseen hintatasoon, joka vaihtelee vähän olosuhdetekijöiden perusteella. Puusto ja mahd. rakennukset arvioidaan erikseen ja lisätään kauppahintaan. Yleiskaavoituksen jälkeen maahan liittyy yleensä odotusarvoa, joka nostaa maan hintaa (ei M-alueilla). Kauppaneuvottelut haastavia Suurmaanomistajilla ei yleensä rahantarvetta Maahan liittyy tunne- ja odotusarvoja Yhteisomistuksen osakkaiden näkemykset erilaiset Maanomistajien hintaodotukset epärealistisia Kaupungin linjan oltava johdonmukainen ja raakamaan hinnan vakio Eräillä maanomistajilla on vaikea luovuttaa maata (esim. seurakunnat), jolloin pyritään aktiivisesti maanvaihtoihin
2. Etuosto Kaupungin oikeus asettua jo tehdyn kiinteistökaupan ostajan asemaan Kaupunki seuraa koko ajan tehtyjä kiinteistökauppoja, kaikki mahdolliset tapaukset viedään kahden viikon välein kokoontuvaan etuostoryhmään KH päättää etuoston käyttämisestä Väliintuloon vaaditaan erityiset perusteet Yhdyskuntarakentaminen Virkistys Suojelu Laki määrää etuoston rajoituksista Koko: kohteen oltava yli 0,5 ha Sukulaiskauppaan ei voi käyttää etuostoa KANKAAN ETUOSTOSSA KAIKKI NÄMÄ TOTEUTUIVAT! Etuosto on käyttökelpoinen maanhankintakeino harkiten käytettynä! Erityiset perusteet löydyttävä Hinta oltava sopiva Neutraali keino: ei saata kaupan alkuperäisiä osapuolia huonompaan asemaan
Huomioita Raakamaan hintataso on pysynyt Jyväskylässä hyvin matalana, pieni hallittu nostaminen saattaisi vauhdittaa maakauppaa Kauppaneuvotteluihin ja maanomistajan harkintaan pitää varata riittävästi aikaa, yleiskaavoitus ei välttämättä haittaa neuvotteluja, jos yleiskaavoitetun maan hinta vakiintuu kohtuulliselle tasolle Maanhankinta ei voi olla vaihtoehto maankäyttösopimukselle, ts. maankäyttösopimusneuvottelujen jälkeen paluuta raakamaakauppaan ei ole! (Ks. Caset) Maanhankinnan pakkokeinot ovat sen sijaan todellisia vaihtoehtoja: epäonnistuneista kauppaneuvotteluista voidaan siirtyä suoraan lunastamaan tai hukatusta kaupasta etuostoon Etuosto ja lunastus silloin tällöin määrätietoisesti käytettynä helpottaa vapaaehtoisia maakauppoja ja pitää hintatason kurissa
Case Kairahta Yrityksen kesämökkikylä, kertaalleen rakennettu mutta ei asemakaavaa Mökkiläiset häädetty ja mökit purettu 2000-luvulla neuvoteltu alustavasti maankäyttösopimuksesta, MO laadituttanut konsultilla asemakaavaluonnoksen Tilanne karannut, raakamaakauppa ei enää tulle kyseeseen, käsitellään kuitenkin edelleen yhtenä vaihtoehtona Järkevällä kumppanuussuhteella mahdollisuus win-win-tilanteeseen MO 10% - kaupunki 90%
Case Sulunperä Aikanaan neuvoteltu eteläosan maankäyttösopimuksesta Eteläosaan muodostunut odotusarvoa Nyt Pohjoisen Kehän ja Sulunperän yritysalueen vuoksi käyty 2 vuotta pohjoisosasta kauppaa Kaupunki tehnyt 3 tarjousta Koko tila Koko pohjoisosa N. puolet pohjoisosasta Mo:t haluavat ratkaista koko alueen kerralla Rakennusliike x:n avustuksella Kaupunki ei voi tinkiä pohjoisosan aikataulusta Pelkän pohjoisosan osto tai lunastus Yleiskaavan täydennysrakentamisselvitys tekeillä; se tehtävä maanomistajan toiveista riippumattomasti Eteläosa ratkaistaan myöhemmin (?)
Kiitos! leena.rossi@jkl.fi ora.nuutinen@jkl.fi