KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Samankaltaiset tiedostot
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

RAK Statiikka 4 op

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SUORAN PALKIN RASITUKSET

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

RAK Statiikka 4 op

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

RAK Statiikka 4 op

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Voimapari ja sen momentti

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

RASITUSKUVIOT (jatkuu)

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Tukilaitteet

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET

7. Differentiaalimuotoinen jatkuvuusyhtälö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

14 Monikulmiot 1. Nimeä monikulmio. a) b) c) Laske monikulmion piiri. a) 30,8 cm 18,2 cm. Laske sivun x pituus, kun monikulmion piiri on 25,0 cm.

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

Muodonmuutostila hum

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II. Dipl.Ins. Hannu Hirsi.

Matematiikan peruskurssi 2

A-osio. Tehdään ilman laskinta ja taulukkokirjaa! Valitse tehtävistä A1-A3 kaksi ja vastaa niihin. Maksimissaan tunti aikaa suorittaa A-osiota.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Materiaalien mekaniikka

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Luvun 10 laskuesimerkit

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Transkriptio:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme

Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on voimien ulkoinen vaikutus kappaleeseen ja että sama ulkoinen vaikutus saadaan aikaan samanarvoisella voimasysteemillä. 2. Ymmärtää, mikä on jakaantunut voima 3. Osata sieventää voimasysteemin ja jakaantuneen voiman yksinkertaisissa tapauksissa Sisältö: Samanarvoisen voimasysteemin määritelmä. Esimerkkejä voimasysteemin sieventämisestä Jakaantuneen voiman käsite Esimerkkejä jakaantuneen voiman sieventämisestä

Samanarvoiset voimasysteemit Voimasysteemit ovat samanarvoisia jos ne aiheuttavat kappaleeseen saman ulkoisen vaikutuksen Voimasysteemin ulkoinen vaikutus tarkoittaa kappaleen Tasoliikettä ja rotaatiota, jos kappale on vapaa liikkumaan Tukien reaktiovoimia, jos kappale on kiinnitetty tuilla

Samanarvoiset voimasysteemit Korvataan kuvan voimasysteemi samanarvoisella pisteessä O vaikuttavalla voimasysteemillä. Voima F 1 korvataan pisteessä O vaikuttavalla voimalla F 1 sekä voimaparin momentilla (M O ) 1 = r 1 F 1 Voima F 2 korvataan pisteessä O vaikuttavalla voimalla F 2 sekä voimaparin momentilla (M O ) 2 = r 2 F 2 Voimaparin momentti M on vapaa vektori, joten se voidaan siirtää pisteeseen O.

Samanarvoiset voimasysteemit Ratkaistaan kuvan voimasysteemin resultanttivoima, F R, sekä voimaparin momentin resultantti, (M R ) O. F R = ΣF = F 1 + F 2 (M R ) O = ΣM O + ΣM = (M O ) 1 + (M O ) 2 + M

Samanarvoiset voimasysteemit Laskentaohjeet Jos voimasysteemi vaikuttaa tasossa (2D) on usein helpompaa määrittää samanarvoinen voimasysteemi käyttämällä skalaarimenetelmää. Jaetaan voimat x- ja y-akselin suuntaisiin komponentteihinsa, ja lasketaan resultanttivoiman komponentit (F R ) x = ΣF x (F R ) y = ΣF y Määritetään myös momentit voimien komponenteista. Jos voimasysteemi on kolmiulotteinen, kannattaa laskea voimaresultantti karteesisilla vektoreilla ja momentti ristitulolla.

Esimerkki Määritä kuvan voimasysteemiä vastaava resultanttivoima ja voimasysteemin momentin resultantti, jotka vaikuttavat pisteessä A. y (0.3m) 2 +(0.4m) 2 = 0.5 m 100 N Tehtävän voimat vaikuttavat tasossa, joten kannattaa käyttää skalaarimenetelmää. Jaetaan kaikki voimat x- ja y-akselin suuntaisiin komponentteihin ja ratkaistaan resultanttivoima. + (F R ) x = ΣF x = 200N + 100N 0.3 0.5 = 140 N + (F R ) y = ΣF y = 150N + 100N 0.4 0.5 = 70 N 0.4 m F R = (F R x )2 +(F R y )2 = ( 140N) 2 +( 70N) 2 = 157N 0.3 m 0.3 m 200 N x θ = tan 1 (F R) y 70N 1 = tan (F R ) x 140N = 26,6 150 N

Esimerkki Määritä kuvan voimasysteemiä vastaava resultanttivoima ja voimasysteemin momentin resultantti, jotka vaikuttavat pisteessä A. y 100 N Määritetään voimien momentit pisteen A ympäri. + M R A = ΣM A M R A = 150N 0.3m + 100N 0.4 0.5 = 45 Nm + 48 Nm 24 Nm = 21 Nm Vastaus: Resultanttivoima ja momentti kuvassa y 0.6m 100N 0.3 0.5 (0.4m) 0.5 m 0.4 m M R A = 21 Nm 0.3 m 150 N 0.3 m 200 N x 26,6 F R = 157N x

Esimerkki Kuvan voimasysteemi on mahdollista korvata yhdellä samanarvoisella resultanttivoimalla. Määritä sen vaikutussuoran x- ja y-koordinaatit. Kuvan voimasysteemi on yhdensuuntainen. Se voidaan siis sieventää yhdeksi resultanttivoimaksi. Lasketaan resultanttivoiman suuruus. + F R = 100N 500N 400N = 800N Resultanttivoiman paikka saadaan momenttitasapainosta: Resultanttivoiman momentti x-akselin ympäri on oltava yhtä suuri kuin voimasysteemin voimien aiheuttama momentti x-akselin ympäri. (M R ) x = ΣM x + 800N y = 400N 4m 500N(4m) y = 4,5 m

Esimerkki Kirjoitetaan momenttitasapainoyhtälö y-akselin ympäri ja määritetään resultanttivoiman x-koordinaatti: Korvaa kuvan voimasysteemi samanarvoisella resultanttivoimalla ja määritä sen vaikutussuoran x- ja y-koordinaatit (M R ) y = ΣM y + 800N x = 100N 3m + 500N(4m) x = 2,125 m Voima F R = 800N pisteessä (2,125m;4,5m) on samanarvoinen kuvan voimasysteemin kanssa F R = 800N 4,5m 2,125m

Jakaantunut voima p = p x N/m 2 p = Pa = N/m 2 w(x) = p x b N/m

Jakaantunut voima Ajatellaan, että jakaantunut voima koostuu monesta vierekkäisestä pistevoimasta, jotka kaikki vaikuttavat dx pituisella pätkällä. + F R = ΣdF df = w x dx Resultanttivoima saadaan, kun summataan kaikki systeemin voimat F R = L df = L w x dx = L da = A Resultanttivoiman vaikutussuora kulkee jakaumakuvion pintakeskiön, C, kautta

Jakaantunut voima Voima df aiheuttaa momentin pisteen O ympäri. xdf = xw x dx Siten jakaantunut voima aiheuttaa momentin pisteen O ympäri. + M R O = L xw x dx Momentin avulla voidaan ratkaista resultanttivoiman paikka. xf R = L xw x dx x = Lxw x dx F R = Lxw x dx L w x dx = L xda L da

Jakaantunut voima Käytännössä jakaantunut voima on usein muodoltaan yksinkertainen, kuten suorakulmio, jolloin sen pinta-ala voidaan helposti laskea ilman integrointia b 2 Tasainen jakaantunut kuorma w 0 vaikuttaa palkin pituudella b. Resultanttivoima on suuruudeltaan kuormituskuvion pinta-ala, eli F R = w 0 b. b Resultanttivoima vaikuttaa kuormituskuvion painopisteessä, eli pituuden b puolivälissä.

Esimerkki Määritä resultanttivoima ja sen paikka mitattuna pisteestä A. Resultanttivoiman suuruus on kuormituskuvion pinta-ala. Jaetaan pinta-ala kahteen osaan, ja lasketaan ensin erikseen molempien osien resultanttivoimat. + F 1 = 1 3 kn/m 2 4.5m = 6.75 kn + F 2 = 3 kn/m 6 m = 18 kn Resultanttivoimien vaikutussuorat kulkevat kuvion painopisteen kautta. x 1 = 1 4.5 m = 1.5 m 3 3 kn/m 3 kn/m F 1 F2 x 2 = 1 2 6 m = 3 m x 1 x 2

Esimerkki x 24.75 kn = 6.75kN 1.5 m + 18 kn(3 m) Kahden kuormituskuvion resultanttivoimista saadaan koko kuormituksen resultantti. + F R = F 1 + F 2 x = 2.59 m F R = 6.75 kn + 18 kn = 24.75 kn x Määritetään resultanttivoiman paikka momenttitasapainon avulla. + M R A = ΣM A F R x = F 1 x 1 F 2 x 2

Yhteenveto Opimme uudet käsitteet: Samanarvoinen voimasysteemi Jakaantunut voima Opimme sieventämään voimasysteemejä Voimasysteemi redusoitiin samanarvoiseksi resultanttivoimaksi tai resultanttivoiman ja voimaparin momentin resultantin pariksi Jakautunut kuorma sievennettiin yhdeksi resultanttivoimaksi