Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Terveysfoorumi 4.12.2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua 1.1.2009 Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina: Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Informaatio-ohjaus perustana - tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö
THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä
Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin
Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden
Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941 2004 (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet 12.12.2012 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif
KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: 1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi 2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholi ja lihavuus Biouhat 3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja elämänlaadulliset seikat
KANSANTERVEYDEN HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi
Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka)
Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis)
Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.
vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys 20 15 miehet naiset miehet naiset 20 15 10 10 5 5 0 1980 2000 1980 2000 0 1980 2000 1980 2000 sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003
Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen
Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN
TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa
Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)
VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo
Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2009 % 50 40 30 20 Miehet Naiset 15-24-v Miehet 15-24-v Naiset 10 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 0 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 19
Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985 2009 % 80 70 60 50 40 30 20 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu 10 0 85-86 -87-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 20
Leivällä käytetty rasva, miehet 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 21
Ruoan valmistuksessa käytetty rasva 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 22
Maitolaatu 1978 2009, naiset % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 23
Seerumin kolesteroli 25 64-vuotiailla miehillä mmol/l 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1982 1987 1992 1997 2002 2007 12.12.2012 Pääjohtaja Pekka Puska 21
Suolan saanti Suomessa 1977-2007 g/vrk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 12.12.2012 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 1997 1998 Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska 2002 2007 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)
Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* 1979 2009 Miehet Naiset % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 20 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 0 0 vuosi 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 26
% 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) 1978 2009 Miehet % 80 Naiset 60 60 40 40 20 20 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 27
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953 2010 10 9 8 8,1 litraa as. kohti 7 6 5 Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät 4 3 2 1 Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot 0 12.12.2012 28/16
Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki
KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA
ELINTAVAT AVAINASEMASSA Blood pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Kohonnut verenpaine Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut yhteensä 243.000 30-74 v. henkilöä enemmän Suomalaiset esimerkit
Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 Pohjois-Karjala projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus/10 0 000 asukasta 12.12.2012 300 200 100 Year Vuosi Koko Suomi - 80% - 85% 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005 Pääjohtaja Pekka Puska
Cumulative incidence of T2D, % DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Control 40 30 20 10 Intervention 0 Intervention ceased 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 11
Terveydenhuollossa tarvitaan sekä kansanterveyden että palvelujen tarpeen hillinnän kannalta vahvaa panostusta Perusterveydenhuoltoon Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen (myös hallitusohjelmassa)
Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit Ennaltaehkäisy Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) ITjärjestelmät Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa
Pelastetaan terveyskeskukset! Tilanne monelta osin kriittinen (lääkäritilanne, jonotusajat ym.) Lääkärit siirtyneet sairaaloihin, työterveyshuoltoon ja yksityisiin firmoihin Julkinen hyvin toimiva peruspalvelujärjestelmä avainasemassa Poliittinen tuki peruspalveluille Sote uudistuksen tulisi olennaisesti vahvistaa perusterveydenhuoltoa
Kansanterveyslakia toimeenpantaessa tavoitteena resurssijako Alkuperäinen tavoite KANSANTERVEYSTYÖ 50 % ERIKOISSAIRAANHOITO 50 % Nyt resursseista Kansanterveystyö/perusterveydenhuolto 1/3 Erikoissairaanhoito 2/3
Numbers of medical doctors working in PHC and hospitals in Finland, 1996-2009 9000 8000 7000 6000 6210 6350 6395 6723 7130 7114 7153 7240 7285 7373 7514 7633 7716 7876 5000 4000 3000 3323 3345 3392 3417 3529 3471 3419 3372 3443 3564 3623 3510 3548 3503 2000 1000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hospitals Health centres
Terveydenhuollon kustannusten kasvun syitä Palvelutason nousu Yhä kalliimpia hoitoja Yhä useampia sairauksia ja tiloja voidaan hoitaa Halutaan yhä korkeatasoisempia ja monipuolisempia palveluja Yksityiset palvelut markkinoivat itseään ts. pyrkivät luomaan kysyntää Ikääntyvä väestö on yhä kiinnostuneempi terveydestä Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa?
Säästääkö ehkäisy rahaa? Joissakin tapauksissa kyllä Olennaista on, että ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä
Työurien pidentäminen Kansantaloudellisesti tärkeää Työurien alussa koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut Työurien pidentäminen jatkossa olennaisesti kiinni kansanterveyden paranemisesta terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisestä Työterveyshuolto ja työhyvinvointi tärkeää mutta kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen keskeistä Esim. yksikin vaikuttava alkoholipoliittinen uudistus voi olla merkittävä
THLn tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamisessa Järjestämisvastuu riittävän suurilla alueilla Yksikanavainen rahoitus - samat alueet Integroidun perusterveydenhuolto ja tavallinen erikoissairaanhoito Korkean tason erikoissairaanhoidossa suurempi erikoistuminen Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen! Palvelujärjestelmä yhteydessä kuntien muun terveys- ja hyvinvointityön kanssa
Terveysseuranta tärkeä Sairastuvuus Riskitekijät, elintavat Sosiaaliset determinantit Prosessitekijät Paikallinen ja alueellinen taso THLn tuki: ATH, hyvinvointikompassi
Mihin rakenteisiin jatkossa? Erityisesti kolme pyrkimystä 1) Korkeamman tason erikoissairaanhoidon keskittäminen (terveydenhuollon kustannusten kasvu tulee sairaanhoitopiireistä) 2) Perusterveydenhuollon (ml. tautien ehkäisy) ja kroonisten tautien potilaiden saumattoman hoidon vahvistaminen (ehkäisy + potilaiden joustava liikkuminen sairaalan ja terveyskeskuksen välillä) 3) Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarkoituksenmukainen integraatio
Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena Kaste II Toimiva terveyskeskus Kansallinen alkoholiohjelma Mieli-ohjelma TEROKA, terveyserojen kaventaminen Ym.
Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä
KIITOS