Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 25.2.2014 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2014 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Johdanto 2 Susanna Tommila, kulttuurijohtaja 1.1 Kaupunginkirjasto 5 1.2 Työväenopisto 8 1.3 Nettobudjetoidut palvelut 11 1.3.1 Kulttuuripalvelut 11 Aluekulttuuritalot ja -palvelut 12 Näyttelykeskus WeeGee 13 Espoon kulttuurikeskus 14 Sellosali 15 1.3.2 Espoon kaupunginmuseo 16 1.3.3 Tapiola Sinfonietta 18 1.4 Talous 19
35 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurilautakuntaa sitoo tulosyksikön johdon, kehittämisen, avustusten ja kaupunginkirjaston yhteinen määräraha 32 424 635 euroa ja tuloarvio 950 000 euroa. Lautakunnan alaisia nettobudjetoitua kulttuuria sitoo toimintakate -14 972 366 euroa ja työväenopistoa sitoo toimintakate -6 256 000 euroa. Kulttuurilautakunnan avustuksiin on varattu noin 7,9 milj. euroa, josta lautakunta 10.12.2013 kokouksessa päätti jakaa 7,6 milj. euroa. Sisäisiin tilakustannuksiin osoitettiin 3 milj. euroa. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 4 659 3 436 3 250 3 315 3 381 Toimintamenot 55 200 56 572 55 953 57 133 58 188 Toimintakate -50 541-53 136-52 703-53 818-54 807 Suunnitelmapoistot 536 533 960 945 1 076 Tilikauden tulos -51 077-53 669-53 663-54 763-55 883 Menot euroa/asukas 215 217 211 213 214 Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 993 1 201 725 1 170 2 355 Tulot 60 0 0 0 0 Netto 933 1 201 725 1 170 2 355 1. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Lisäksi se vastaa palvelualueensa alueellisten palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä sekä tulosyksikön yhteistyön koordinoimisesta toimialan sisällä ja kaupungin muiden toimialojen sekä yhteistyökumppanien kanssa. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtäviin kuuluu vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa, ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia sekä edistää avointa tieteen, taiteen ja talouden kansainvälistä innovaatioympäristöä kulttuurin osalta. Lisäksi tulosyksikön tehtävänä on alueellisten kulttuuripalvelui- 2
den ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi, kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Tulosyksikkö jakautuu viiteen eri palvelualueeseen; kulttuuripalvelut, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, Tapiola Sinfonietta ja työväenopisto. Kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen- ja tilojen toiminnasta sekä aluekulttuurityöstä. Kulttuuripalvelut kehittää myös tapahtumayhteistyötä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa sekä tuottaa ja koordinoi sivistystoimen suurtapahtumat. Palvelualueeseen kuuluvat Tapiolassa kulttuurikeskus ja Näyttelykeskus WeeGee, Leppävaarassa Sellosali sekä alueilla olevat kulttuuritalot. Kaupungin kirjasto edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja taitojen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto jakautuu kuuteen palveluyksikköön. Alueelliset palveluyksiköt vastaavat lainauspalveluista, tapahtumista, näyttelyistä, käyttäjäkoulutuksesta, tietopalvelusta, musiikkipalvelusta, kokoelmista ja tiloista sekä yhteistyöstä alueiden toimijoiden kanssa. Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön osaamis ja - oppimiskeskus, joka luo Espoo-identiteettiä siirtämällä espoolaisen kulttuuriperinnön sukupolvelta toiselle. Museo toimii myös paikallisena kulttuuriympäristöviranomaisena. Tapiola Sinfonietta, kaupungin orkesteri, vahvistaa konsertti-, tallenne- ja taidekasvatustoiminnalla kaupungin kulttuuriprofiilia. Työväenopisto järjestää koulutusta, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten kehittymistä ja hyvinvointia sekä edesauttaa mm. monikulttuurisuuden, kansainvälisyyden ja moniarvoisuuden toteutumista. Työväenopisto jakaantuu neljään palveluyksikköön; hallinto- ja kehittäminen, suomenkielinen opetus ja kulttuurinen toiminta, ruotsinkielinen opetus ja kulttuurinen toiminta sekä alueelliset asiakaspalvelut. Palvelualueiden lisäksi tulosalueella toimii kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä on mm. vastata toiminnan kehittämisestä, avustuksista, kulttuuriyhteisöjen toiminnan ohjauksesta sekä uusiin kohderyhmiin liittyvistä hankkeiden toteuttamisesta ja kulttuurikasvatushankkeiden kehittämisestä. Toiminnan kehittäminen Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä että itsearvoisena toimintana, jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Tulosyksikön yhteinen työtä ohjaava tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Työ on käynnistynyt ja tarina saataneen valmiiksi kuluvan kevään aikana. Kulttuurin 3
tarina työstetään yhteistyössä ja se tulee myös ohjaamaan työskentelytapoja periaatteita kulttuurin yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiakkaiden tarpeista ja Espoo-tarinasta noussut strateginen tavoite on lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen osallistavan ja voimaannuttavan taidekasvatuksen ja kulttuuritoiminnan avulla. Yhteistyötä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa tiivistetään ja myös kansainväliset ja monikulttuuriset lapset, nuoret ja perheet huomioidaan palveluissa. Näitä keskeisiä tehtäviä hoidetaan yhdessä kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kaikilla suuralueilla. Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden kannalta on merkittävää, että kirjasto ja kulttuuripalvelut ovat mukana myös Opinmäen kampuksessa. Opinmäkeen rakennetaan tiloja kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisopalveluille. Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin työstäminen asiakkaiden näkökulmasta on yksi keskeisistä tehtävistä. Myös Espoonlahden alueellisten kulttuuri- ja kirjastotilojen suunnittelu on ajankohtaista. Toimintaympäristön nopean muuttumisen ja toiminnan kehittämistarpeiden takia esitys kirjastoverkkokokonaisuudesta tuodaan luottamushenkilöiden käsittelyyn mahdollisimman pian. Kaupungin ja avustettavien yhteisöjen roolijakoa selkiytetään. Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Myös sähköistä avustustenhakujärjestelmää kehitetään. Yhteisöt toimivat sääntöjensä puitteissa itsenäisesti ja kulttuurilautakunta voi avustuksilla tukea yhteisöjen toimintaa silloin, kun ne toteuttavat kulttuurilautakunnan toiminnalle asettamia tavoitteita. Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen on koko tulosaluetta yhdistävä työ, joka on käynnistetty kuluvan vuoden alusta. Kulttuurille työstetään mm. yhteinen suunnitelma ulkoiselle ja sisäiselle viestinnälle sekä mietitään yhteisiä markkinoinnin linjauksia. Työ tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja konsernin viestintähenkilöstön kanssa. Henkilöstö Uuden tulosyksikön muodostaminen edellyttää monimuotoista työhyvinvointiin panostamista. Tulosyksikössä ja palvelualueilla kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin, kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Osaamista kehitetään oman ammattialan jatkuviin muutostarpeisiin ja substanssikysymyksiin liittyen. Talous Talousarviovuonna ja tulevina vuosina toimintaa tehostetaan ja tarkennetaan tuottavuushankkeiden avulla. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuvat kaikkien palvelualueiden toiminnassa, mutta tavoitteiden painottuminen vaikuttaa toimintatapoihin siten, että nettobudjetoidut palvelut on yhteisessä nettobudjetissa. Tulosyksikön johto, kehittäminen, avustukset ja kaupunginkirjasto on budjetoitu bruttoperiaatteella. 4
Työväenopisto on oma nettobudjetoitu yksikkö, joka siirtynee 1.1.2015 aloittavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA pl. työväenopisto ja nettobudjetoidut palvelut Muutettu TA TOT 2012 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 723 1100 950 956 972 Toimintamenot 27 410 29 096 32 425 33 404 34 129 Toimintakate -26 687-27 996-31 475-32 448-33 157 Suunnitelmapoistot 264 227 311 250 446 Tulikauden tulos -26 951-28 223-31 786-32 698-33 603 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Muutettu TA TOT 2012 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 22 Toimintamenot 9 337 9 618 12 909 13 497 13 754 Toimintakate -9 315-9 618-12 909-13 497-13 754 Tunnuslukuja Susanna Tommila kulttuurijohtaja 1.1 Kaupunginkirjasto Palvelut ja henkilöstö Espoo-tarinan mukaisesti kirjasto tarjoaa sekä paikallisesti että verkossa tasaarvoisen tilan sivistykseen ja elämyksiin sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin elämäntapoihin ja arvoihin. Kirjastoissa toimitaan asiakaslähtöisesti ja kaikenikäisiä espoolaisia sivistyspalvelujen kehittämiseen osallistaen. 5
Kaupunginkirjaston kävijöiden määrä jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2013 aikana. Kasvua edellisen vuoteen oli 8,7 %. Kirjastojen aukioloajat lisääntyivät 9,6, % edellisestä vuodesta. Espoon kirjastoissa aukiolojen jatkuva lisääminen (vuonna 2013 9,6 %) on johtanut kävijämäärien kasvuun lähes samassa suhteessa. Eniten käynnit ovat nousseet niissä kirjastoissa, joissa on otettu käyttöön uusia palvelukonsepteja. Entressen kirjastossa kävijämäärä nousi 28,8 %, jossa otettiin käyttöön alkuvuodesta yhteisöllinen musiikkitila Jukeboksi. Soukan kirjaston käyttö nousi vuoden aikana 34,0 % nuortentilan käyttöönoton johdosta. Kirjastoauton uusi tapahtumakonsepti on tuonut kirjastoautoihin peräti 39,9, %:n kasvun. Kirjaston taloudessa kasvaneet käyttäjämäärät ja aukioloajat tarkoittavat, että henkilöstöresurssit on käytettävä yhä tarkemmin. Työvoimavuokrauspalveluiden käyttö lyhyiden sairauspoissaolojen paikkaamiseksi on aivan välttämätöntä. Kirjasto henkilökunta tekee säännöllisesti työvuoroja monissa eri kirjastopisteissä. Yhteistyöhankkeilla nuorisopalveluiden kanssa on voitu ratkaista työvoimantarvetta mm. Sellon kirjastossa. Aineistomääräraha Kirjastoaineiston käyttö siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon. Fyysisen aineiston lainaus laski 3.78 %. Fyysisen aineiston lainauksen vähenemisen vastapainoksi kirjaston eaineistojen käytöstä on tullut yhä suositumpaa. Hel- Met-kirjastoissa ladattiin ekirjoja 46 460 kertaa, elehtiä 237 516 kertaa, katseltiin streamattuna elokuvia 22 006 kertaa ja kuunneltiin yksittäisiä musiikkiteoksia 321 332 kertaa. Luvut osoittavat, että kirjastojen aineistojen kokonaiskäyttö ei juurikaan ole vähentynyt, mutta käyttö siirtyy enenevissä määrin verkkoaineistoihin. Aineiston käyttötavat muuttuvat yhteiskunnan mukana tulevaisuudessa, mutta kirjastojen käyttäjäkunta ei siirry uusien aineistojen käyttäjiksi ilman opastusta. Kirjaston rooliin kuuluu Kirjastolain mukaan valmentaa kuntalaisia toimimaan yhteiskunnan jäseninä, myös verkossa. Siksi mahdollisuus ottaa eaineistoja perinteisen materiaalin lisäksi on tärkeää. Kirjaston tulee palvella myös niitä asiakkaita, jotka eivät voi tai vielä osaa käyttää eaineistoja ja toisaalta saada kyllin laajasti hyvää aineistoa emuodossa voidakseen opastaa käyttöön sekä palvella sitä asiakaskuntaa, joka on valmis uuteen sisältöjen kulutusmuotoon. Tämä tarkoittaa, että kirjaston on hankittava vielä pitkään sekä fyysisiä teoskappaleita että eaineistoja ja lisäksi vielä laitteita, joilla voidaan opastaa eaineistojen käyttöön. Aineistorahatavoite vuodelle 2014 on 5,3 /asukas. Kehittäminen ja kirjastohankkeet Matinkylän palvelutorin asiakasrajapinnan tietoteknisten ratkaisujen kokeilutoiminnan kautta etsitään toimivia palvelukonsepteja uudentyyppisiin toimialarajat ylittäviin asiakastiloihin (100 000 ). Digitaalisella pajatoiminnalla nykyaikaistetaan kirjaston välineistöä sekä asiakkaiden omaehtoisen että ohjatun harrastetoiminnan käyttöön (40 000 ). 6
Pääkaupunkiseudun kirjastot ottavat käyttöön verkkomaksusovelluksen kirjastomaksujen maksamiseen. Näin saadaan vähennettyä rahankäsittelykustannuksia kirjastoissa (45 000 ). Kirjastossa varaudutaan kaupungin resurssinvarausjärjestelmän käyttöönottoon (kustannukset sivistystoimen yhteisiä). Lisäksi kirjastoautolle toteutetaan tosiaikainen paikannus- ja reittitiedotuspalvelu (10 000 ). Tietotekniikkakustannusten nousu ja sisäisten palveluiden kustannusten ennustamattomuus ovat haaste tiukassa taloustilanteessa. Vuosi 2015 Kirjasto on mukana Opinmäen campuksessa. Palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Opinmäen kouluja lähikirjaston ensikertainen kalustamiseen esitetään 200 000 euroa. Henkilöstökulut tarkoittavat vähintään kolmen ammattilaisen palkkakustannuksia, 150 000 euroa. Yhteensä kustannukset ovat 350 000 euroa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Lainauksia 4 191 270 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauksia/asukas 16,3 15,3 15,1 14,9 14,7 Käyntejä 2 990 677 2 710 000 2 730 000 2 760 000 2 770 000 Käyntejä/asukas 11,6 10,6 10,6 10,7 10,8 Menot euroa/lainaus 4,31 4,87 4,88 4,98 5,09 Kirjastohankinnat kpl 76 468 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha euroa/asukas 5,18 5,00 5,00 5,00 5,00 Talous 352 Kaupunginkirjasto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 701 1 100 950 956 972 Toimintamenot 18 073 19 478 19 516 19 907 20 375 Toimintakate -17 372-18 378-18 566-18 951-19 403 Suunnitelmapoistot 264 227 311 250 446 Tilikauden tulos -17 636-18 605-18 877-19 201-19 848 Menot euroa/asukas 70 75 74 74 75 Jaana Tyrni kirjastopalveluiden johtaja 7
1.2 Työväenopisto Tulevina vuosina Espoon väestönkasvu sekä vieraskielisen työvoiman määrän kasvaminen kaupungissa ovat alueen toimintaympäristömuutokseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä. Tämä muuttaa palvelujen tarvetta julkisista palveluista yksityisten ja virtuaalipalvelujen suuntaan. Tulevaisuudessa julkisten palvelujen suurin haaste on tarjota riittävästi palveluja kaupungin eri asuinalueilla. Espoolaisten aikuisten elämänpituisista opintomahdollisuuksista vastaa työväenopisto. Espoon työväenopisto on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sen ydintehtävänä on kehittää yhteistyössä aikuisten kanssa uusia mahdollisuuksia itsensä elinikäiseen kehittämiseen ja oppimiseen. Opetusta annetaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä toimintaympäristön kansainvälistymisen myötä myös englannin kielellä. Espoon työväenopiston visio on olla Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Vuoden 2014 aikana valmistellaan Espoon työväenopiston mahdollinen liittyminen osaksi alueellista aikuiskoulutuksen palvelukeskusta osana koulutuskuntayhtymä Omniaa. Samalla valmistellaan opiston ruotsinkielisen opetuksen siirtyminen Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen. Palvelut Työväenopisto osallistuu alueelliseen aikuispedagogiseen strategiayhteistyöhön. Tuloksena syntyy alueen aikuiskouluttajien yhteinen asiakirja, jossa on otettu huomioon aikuispedagogiikan haasteet sekä alueellisesti ja kansallisesti että globaalisti. Asiakirja toimii vapaan sivistystyön opetuksen ja sen kehittämisen pohjana. Opetuksen ydinprosessin tuloksena syntyy myös monikulttuurisuusstrategia osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista. Työväenopisto osallistuu maahanmuuttajakoulutuksen organisoitumisselvitystyöhön kaupungissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on käytössä kielitaidon tasotestaukset ja opinto-ohjaussuunnitelma.opiskelijoiden jatko-opintojen ja -työllistymisen tilannetta selvitetään tutkimushankkeella. Vuoden 2014 aikana syntyy toimintamalli kotona lastaan hoitavien maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukselle yhdessä Espoon varhaiskasvatuksen kanssa. Työväenopisto vastaa tässä toimintamallissa opetuksesta ja varhaiskasvatus lastenhoidon järjestämisestä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen valmistelutyön tulos on vapaan sivistystyön ruotsinkielinen opetus- ja kehittämisasiakirja alueen ruotsinkielisen väestön tarpeiden pohjalta. Työväenopisto osallistuu ruotsin kielellä annettavan vapaan sivistystyön kehittämistyöhön. Kehittämistyön pohjana ovat pohjoismainen yhteistyö, kestävä kehitys, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisy. 8
Espoolaisille aikuisille on vapaan sivistystyön kurssitarjotin, jonka suunnittelu perustuu vahvaan ainealueen substanssinhallintaan ja laadukkaaseen aikuispedagogiseen osaamiseen. Opetusta suunnitellaan sekä kohderyhmälähtöisesti että tarvelähtöisesti. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Opetustunteja 67 516 66 150 66 150 66 200 66 200 - perusopetus 62 880 64 100 64 100 64 100 64 100 - myyntipalvelu 4 636 2 050 2 050 2 100 2 100 Nettomenot euroa/opetustunti 83,81 93,76 94,57 95,54 95,81 Tulot euroa/opetustunti 35,28 23,58 23,58 23,93 24,41 Kursseilla kävijöitä 51 375 55 700 55 700 55 700 55 700 Nettomenot euroa/kursseilla kävijä 110,15 111,35 112,31 113,55 113,88 Toiminnan kehittäminen Taloussuunnitelmakauden keskeisenä tuloksena on aktiivinen yhteistyö Omnian aikuisopiston ja Espoon aikuislukion kanssa, joka synnyttää työväenopiston osalta vapaan sivistystyön pedagogisen strategian osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista. Tutkimusluonteisen ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyy kehittämisstrategia osana vapaan sivistystyön pedagogista kehittämistä. Aikuiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena Espoon työväenopisto on vision suuntaisesti Suomen johtava vapaan sivistystyön organisaatio. Tutkimukseen perustuva kehittämistoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa saa aikaan uusia aikuiskoulutusinnovaatioita. Tutkittu tieto yhdistyy opetuskäytäntöihin. Vahvat yhteistyösuhteet rakentuvat sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten kanssa. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Osaava-ohjelman kautta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin suomenkielisen työväenopiston, Vantaan aikuisopiston ja Kauniaisten kansalaisopiston kanssa. Hanke kestää vuoden loppuun saakka. Vuoden 2014 kehittämisen tulos on vapaan sivistystyön tutkimustietopankki. Se on nettipohjainen palvelu, jossa on kootusti vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tuore tutkimustieto. Pääkaupunkiseudun opistojen yhteinen ICT-kehittämistyö on tuottanut kansallisesti uniikin tietohallintajärjestelmän (Kursor), jonka avulla hallitaan asiakkuuksia, taloushallintoa ja pedagogista suunnittelua Opiston kansainvälinen kumppanuusverkosto vahvistuu, kun syntyy yksi uusi oppimiskumppanuus, joka rahoitetaan Grundtvig-ohjelmalla. Vuoden aikana toimeenpannaan sidosryhmäanalyysi ja määritellään eri tahojen kanssa suunnitelman yhteydenpitotavat sekä aikataulut. Opiston markkinointistrategia on valmis ja ohjaa toimintoja vuoden 2015 alusta alkaen. Se määrittelee toimintaympäristöanalyysin, kilpailuedut, asiakasseg- 9
mentoinnit, tutkimussuunnitelman, tuotteet ja palvelut, hinnoittelun sekä markkinoinnin. Palvelumuotoilun avulla uudistetaan opiston asiakaspalveluprosessi. Opiston laadunvarmistusjärjestelmä vakiinnutetaan ja sen kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä muutosvaiheen toimijoiden kanssa. Henkilöstö Työväenopiston henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Espoon kaupungin henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti. Opiston henkilöstöhallinnon toimintatavat ovat tehokkaita. Jokainen työntekijä käy kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Uusien työtekijöiden perehdytyksessä on käytössä mentorointimalli. Henkilöstöjohtamisen tulos on henkilöstösuunnitelma, jolla tuetaan työyhteisön sosiaalista toimivuutta muutosvaiheessa. Henkilöstön kehittämisen tukena on osaamiskartoitus, joka liittyy Osaava-ohjelman Opet Oppii -hankkeeseen. Muutosvaiheessa painottuvat läpinäkyvä ja aktiivinen henkilöstötiedotus, jossa apuna ovat viikkotiedote, sähköinen henkilöstölehti sekä henkilöstön säännölliset tapaamiset. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen muutoshankkeessa mukanaolevien työryhmien jäsenten työtä tuetaan muutosvalmennuksella. Talous Työväenopisto on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on -6 256 000 euroa. 356 TYÖVÄENOPISTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 382 1 560 1 560 1 584 1 616 Toimintamenot 8 041 7 762 7 816 7 909 7 959 Toimintakate -5 659-6 202-6 256-6 325-6 343 Suunnitelmapoistot 44 57 72 58 28 Tilikauden tulos -5 703-6 259-6 328-6 383-6 371 Menot euroa/asukas 31 30 30 29 29 Tarja Lang rehtori 10
1.3 KULTTUURIN NETTOBUDJETOIDUT PALVELUT Kulttuurin yksikkö on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on -14 972 000 euroa. Muutettu TA TOT 2012 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 554 776 740 775 793 Toimintamenot 19 749 19 717 15 712 15 904 15 994 Toimintakate -18 195-18 941-14 972-15 129-15 201 Suunnitelmapoistot 229 249 517 637 602 Tulikauden tulos -18 424-19 190-15 489-15 766-15 803 Kulttuurin yksikön toimintamenot yksiköittäin vuosina 2012 2016 Muutettu TA TOT 2012 2013 TA 2014 2015 2016 Kulttuuripalvelut: 12 502 12 261 8 318 8 380 8 420 - Hallinto ja tapahtumat - Näyttelykeskus WeeGee - Kulttuurikeskus -Sellosali -Alueelliset kulttuuripalvelut Kaupunginmuseo 3 705 3 793 3 704 3 754 3 784 Kaupunginorkesteri 3 542 3 663 3 690 3 770 3 790 Yhteensä 19 749 19 717 0 15 712 15 904 15 994 1.3.1 Kulttuuripalvelut Palvelut Kulttuuripalvelut koostuu alueellisesta kulttuurityöstä, alueellisista kulttuuritaloista Taidetalo Pikku-Aurorasta, Karatalosta ja Kannusalista sekä profiilikulttuuritaloista Espoon Kulttuurikeskuksesta, Näyttelykeskus WeeGeestä ja Sellosalista. Kulttuuripalvelujen toiminnan lähtökohtana ovat Espoo-tarinan linjaukset viidestä elinvoimaisesta ja omaleimaisesta aluekeskuksesta. Kulttuuripalvelujen toiminta pohjautuu alueelliseen, eri väestöryhmät tavoittavaan laadukkaaseen aluekulttuurityöhön sekä sen rinnalla monipuolista, esittävää taidetta ja elämyksiä tarjoaviin profiilikulttuuritaloihin ja tapahtumatuotantoihin. Lisäksi Kulttuuripalvelut vastaavat sivistystoimen tapahtumatoiminnan koordinoimisesta sekä suurtapahtumien tuotannosta. 11
Toiminnan kehittäminen Koko Kulttuuripalveluiden yhteinen kehittämiskohde on yhteisten työtapojen ja käytäntöjen rakentaminen ja vakiinnuttaminen. Kunkin toiminnon tehtävä avataan ja kirkastetaan Espoo Tarinaan pohjautuen. Käyttöperiaatteet yhtenäistetään. Tapahtumatoiminta Verkostoitumalla rakennetaan sivistystoimen tapahtumapalveluiden verkosto, joka koordinoi, kokoaa ja jakaa tietoja toimialan tapahtumista sekä kehittää esiintyjä- ja tilapalveluita. Kaupungin omien suurtapahtumien tuotannot kuuluvat palvelualueen vastuulle: Espoo-päivän koordinointi, tiedottaminen ja markkinointi sekä Espoo Live!-tapahtuman tuotanto ja markkinointi, sekä Itsenäisyyspäivän konsertin tuotanto. Sivistystoimen tapahtumaverkoston kokoaminen on käynnistetty ja läheistä yhteistyötä tehdään nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekä opetustoimien ja varhaiskasvatuksen ja kaupunkikehityksen kanssa. Vuoden 2014 aikana luodaan yhdessä tekemisen edellytykset, määritellään ja kootaan työvälineitä myös muille kaupungin toimijoille tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen. Rakennetaan verkosto joka vastaa ja tunnistaa toimialan omien tapahtumien tarpeet, sekä koordinoi ja jakaa tietoa tapahtumista eteenpäin. Tapahtumatekniikkayritysten kilpailutus on käynnistetty. Henkilöstö Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamisen suurimpana haasteena Kulttuuripalveluilla on niukat henkilöstöresurssit. Uuden organisaation myötä tarkastellaan yhteisiä työtapoja ja prosesseja sekä kiinnitetään huomioita työhyvinvointiin. Aluekulttuuritalot ja palvelut Palvelut Tavoitteena on strategiaperustan mukaisesti, että viiden kaupunkikeskuksen asukkaat saavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita tasa-arvoisesti omalla alueellaan, kohtuullisin kustannuksin. Toiminta on erityisesti lapsille ja nuorille kohdistettua, vanhempien ja koulun kasvatustehtävää tukevaa, suvaitsevuutta edistävää sekä hyvien harrastusten pariin ohjaavaa. Aluekulttuuritoiminta tukee asukkaiden henkistä kasvua ja yhteisvastuullisuutta sekä yhteistä Espooidentiteettiä. Toiminnan kehittäminen Kulttuuripalvelujen alueellista toimintaa kehitetään yhteistyötä painottaen. Yhteistyötä ja verkostoitumista lisätään sivistystoimen toimijoiden kesken ja myös muiden toimialojen välillä. Yhteistyötä ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan kanssa pidetään yllä. Koko Kulttuuripalveluiden tilojen ja toiminnan käyttöperiaatteet yhtenäistetään. 12
Alueellisten kulttuuritalojen tehtävät määritellään osana aluekulttuurityön kirkastamista. Perhetapahtumakiertue Metka-Matka -kirjastometro kiertää kaikki Espoon kirjastot runsaan vuoden aikana. Kulttuurineuvola-konsepti, Kulttuuripakkaus, Mukala-Kino, Max Vol-bänditapahtumat, Volume Club sekä Espoonlahden ympäristötaideprojekti tarjoavat kulttuurityötä alueilla eri kohderyhmille. Espoo Centre Styles-katukulttuuriblogi jatkuu. Henkilöstö Aluekulttuuritaloissa ja -palveluissa työskentelee 12 vakinaista henkilöä, 2 määräaikaista tuottajaa, 1 oppisopimuskoulutettava, ja 1 työllistettävä henkilö. Lisäksi palkataan Seuren kautta henkilöstöä lyhytaikaisiin tehtäviin. Sisällöntuottajiksi hankitaan taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia projektikohtaisesti. Näyttelykeskus WeeGee Palvelut Näyttelykeskus WeeGee toimii viiden museon (EMMA, KAMU, Suomen Leikkimuseo Hevosenkenkä, Kellomuseo ja Helinä Rautavaaran museo) sekä museokaupan ja ravintolan muodostamana palvelukokonaisuutena. Alle 18- vuotiaat ja yli 70-vuotiaat pääsevät maksutta WeeGeen museoihin. Näyttelykeskuksen ja sen museoiden toiminnan keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen näyttely-, palvelu- ja tapahtumatarjonnan tuottaminen sekä museoiden tunnettuuden ja asiakasvirtojen kasvattaminen. WeeGeen museoissa on perusnäyttelyjen lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Lisäksi kesä- ja elokuussa järjestetään kesäleirejä. Toimintavuoden aikana järjestetään useita teematapahtumia ja tavoitteena on yli 230 000 museo- ja tapahtumakävijää. Edellisten lisäksi Näyttelykeskus WeeGeen henkilökunta osallistuu toimialan yhteisten tapahtumien tuottamiseen ja tapahtumaverkoston työhön. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2016 WeeGee täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden ohjelmasuunnittelu käynnistetään ja yhteistyökumppaneita etsitään. WeeGee -organisaation roolia terävöitetään ja toiminnassa keskitytään perustehtävien ylläpitoon, joita ovat asiakaspalvelutehtävät, toimintaympäristön seuraaminen ja keskuksen hallinnointi sekä keskuksen kansallisen tason tunnettuuden kasvattaminen tapahtumamarkkinoinnin keinoin. 13
Henkilöstö Henkilökunnan määrän pysyessä ennallaan keskitytään työtehtävien tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. WeeGeellä työskentelee neljä vakituista henkilöä aula- ja tekniikkapalveluissa, sekä tuottaja ja tiedottaja. Tuntipalkkaisia lipunmyyjiä työllistetään Seuren kautta. Espoon kulttuurikeskuksen ja WeeGeen aulapalveluiden työtapoja ja käytäntöjä yhtenäistetään. Espoon kulttuurikeskus Palvelut Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö. Kulttuurikeskuksen ohjelmakokonaisuus rakentuu yhteistyökumppanien, tilavuokraajien ja oman tuotannon yhdistelmästä. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Café Mezzo sekä festivaaliorganisaatiot, kuten Aprill Jazz, Espoo Ciné, KuoroEspoo ja Espoon Kansainvälinen Pianoviikko. Ohjelmatarjonnassa huomioidaan kaupungin ja T3 -alueen kulttuuri-imagoon liittyvät tavoitteet ja uusien kohderyhmien tavoittaminen. Ohjelmistossa on korkeatasoisia klassisen ja kevyenmusiikin konsertteja, teatterivierailuja sekä tanssi- ja elokuvaesityksiä. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Käyntikertoja 650 000 650 000 650 000 670 000 670 000 Kävijöitä (tilaisuudet) 160 000 160 000 160 000 170 000 170 000 Salitunteja 3 600 3 900 3 900 4 000 4 400 Salien käyttöaste, % 61 65 65 65 65 Toiminnan kehittäminen Kulttuurikeskuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista uusien kumppanuuksien löytämiseen ja entisten yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja uudistamista. Näkyvyyttä internetissä ja sosiaalisessa mediassa pyritään kehittämään vastaamaan nykyaikaisen tapahtuma- ja markkinointiviestinnän tarpeita. Henkilöstö Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Sähköinen asiointi ja viestintämaailma edellyttävät monenlaisten uusien työkalujen haltuunottoa. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja päivittää osaamistaan oman työalansa tarpeiden mukaan. Talous ja investoinnit 14
Vuonna 2014 Espoon kulttuurikeskus täyttää 25 vuotta. Kiinteistön ikääntyminen asettaa yhä suurempia paineita talon peruskorjaukselle. Uudistamista tarvitsevat kulttuurikeskuksen koko infrastruktuuri, salitilojen tekniikka ja Tapiolasalin akustiikka. Talon turvallisuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat myös erilaiset it- ja sähköverkkoihin liittyvät uudistushankkeet, kuten sähköinen kulunvalvonta ja valvontakamerajärjestelmät. Sellosali Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritapahtumien estradina pääkaupunkiseudulla tarjoten eri väestöryhmille suunnattua monipuolista kulttuuritoimintaa. Keskeisimmät tavoitteet ovat monipuolisen ja korkeatasoisen tapahtumatarjonnan turvaaminen, riittävien talousresurssien ylläpitäminen sekä erityisesti lapsille ja perheille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittäminen. Sellosalin ohjelmisto muodostuu oman tuotannon tapahtumista, muiden tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä tuotetuista tapahtumista sekä ohjelmatoimistojen ja muiden tapahtumajärjestäjien ns. vuokratilaisuuksista. Yhteistuotantoja järjestetään mm. Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, Suomen Kansallisoopperan, Tapiola Sinfoniettan, Musiikkiopisto Juvenalian ja pääkaupunkiseudun nukketeattereiden kanssa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kävijöitä (tilaisuudet) 35 004 42 000 40 000 40 000 40 000 Salitunteja 2 039 2 100 2 100 2 100 2 100 Salin käyttöaste, % 68 70 70 70 70 Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään pääkaupunkiseudun lisääntyneessä kilpailutilanteessa. Henkilöstö Sellosalissa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin, kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Talous ja investoinnit Sellosali hyödyntää toiminnasta saatavia vuokra- ja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Sellosalin investoinnit keskittyvät pääasiassa näyttämötekniikan muuttuviin teknisiin tarpeisiin. Valo- ja äänikalustoa täydennetään siten, että Sellosali säi- 15
lyttää myös tulevaisuudessa paikkansa korkea-tasoisena musiikkitalona teknisen varustelunsa osalta. Lea Rintala tapahtumapäällikkö 1.3.2 Espoon kaupunginmuseo Palvelut Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa viidessä toimintapisteessään (KAMU, talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Rulludd ja Pentalan saaristopäivät) kaupunkilaisille palveluja espoolaisen historian ja sen laajemman kontekstin ymmärtämiseksi. Missionsa mukaisesti museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään sekä rakentaa ja ylläpitää espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Museo- ja näyttelykävijöitä 70 610 71 000 71 500 71 500 72 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 1 200 1 200 1 250 1 250 1 300 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 20 513 16 000 25 000 25 000 25 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 242 800 244 600 246 400 248 200 250 000 Opastusten lukumäärä 1 452 450 2 200 2 100 2 300 Viranomaislausunnot 73 73 73 73 73 Uusi Espoon historiaa esittelevä perusnäyttely avattiin yleisölle 29.10.2013 KAMUssa WeeGeellä. Toiminnan kehittäminen KAMUssa syksyllä 2013 avattu ja pitkäkestoiseen elinkaareen suunniteltu Tuhat tarinaa Espoosta - perusnäyttely mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman KULPS!-ohjelman ja muun pedagogisen ohjelmistotarjonnan, jossa huomioidaan entistä enemmän Espoo-tarinaan sisällytettyjä kehittämisohjelmia. Perusnäyttely on myös osa espoolaista kaupunkimarkkinointia ja se kertoo niin paikallisille kuin matkailijoille Espoon historian vaiheet innostavasti. Perusnäyttelyn yhteydessä tarjotaan koulutuspaketteja myös kaupungin omalle henkilöstölle. Omana produktiona toteutettavat vaihtuvat näyttelyt KAMUssa ovat keväällä avattava Espoon kadonneita kartanoita -näyttely sekä syyskuussa avattava Parantavat vedet -näyttely terveyskylpylöiden kulttuurihistoriasta. Näyttelyn lähtökohtana on Espoon terveyslähde, mutta se laajenee tarkastelemaan kylpylöitä kansainvälisesti antiikista nykypäivään. Talomuseo Glimsissä avataan keväällä häätapoja esittelevä vaihtuva näyttely Jotain uutta, paljon vanhaa. 16
Talomuseo Glimsin kesäohjelma on tänäkin vuonna erittäin runsas ja uutena palveluna aloittaa toimintansa toukokuun lopussa museon vieressä yhteistyökumppanina Glimsin 4 H -kotieläintarha. Talomuseo Glimsin toiminnan kehittämiseksi tehdään vuonna 2014 hankesuuunitelmat monipuolisesta uudisrakennuksesta sekä vanhan rakennuskannan korjauksista ja piha-alueen parantamisesta. Pentalan saaristomuseon valmistelua jatketaan näyttelyihin tulevan esineistön luetteloinnin sekä konservoinnin ja rakennusten korjauksien osalta. Rakennuksista on seuraavana korjausvuorossa ns. Rosengårdin huvila. Saaristomuseon valmistelussa tiivistetään yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden kanssa ja tänä vuonna laaditaan jatkohankesuunnitelma, johon sisältyy saaristomuseon avautumiseen liittyvät eri toimijoiden kustannukset sekä avattavan museon näyttely- ja ylläpitokustannukset. Yhteistyötä muiden museoiden ja toimijoiden kanssa kehitetään edelleen ja Espoon kaupunginmuseo on mukana valtakunnallisessa TAKOtallennusprojektissa tallentamalla espoolaista saaristoelämää ja peliteollisuutta. Yhteisen kokoelmakeskuksen suunnittelu on aloitettu EMMAn kanssa ja sitä jatketaan edelleen tavoitteena saada aikaan hankesuunnitelma eteenpäin vietäväksi. Espoon kaupunginmuseossa on käytössä Kauko-kokoelmahallintajärjestelmä, johon luetteloidaan esinekokoelmat, arkisto- ja valokuva-aineisto sekä kulttuuriympäristöön liittyvä materiaali. Kaupunginmuseo on mukana valtakunnallisessa hakujärjestelmässä Finnassa ja tästä syystä Kaukokokoelmahallintajärjestelmään on saatava syötettyä kokoelmatietoja mahdollisimman paljon. Museon omaa roolia Espoon ja valtakunnallisen toiminnan osana selkeytetään laatimalla museolle tutkimuspolitiikka aiemmin julkaistun kokoelmapolitiikan jatkoksi. Henkilöstö Museon tehtävien muuttuessa ja monipuolistuessa lisääntyvää huomiota kiinnitetään henkilökunnan osaamisen pitämiseen ajan tasalla. Vakituisen henkilöstön lisäksi avoinnapidossa ja kokoelmatyössä käytetään työvoimavuokrauspalveluita. Kokoelmatyössä, erityisesti arkiston osalta ja Pentalan saaristomuseon valmistelutyössä, tarvitaan vuoden aikana lisäresursseja konservoinnissa ja aineistoviennissä. Leena Hiltula vs. museotoimenjohtaja 17
1.3. Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taidekasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taide-elämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja kapellimestareita sekä esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Vuoden aikana järjestetään vähintään 55-59 konserttia (48 Espoossa, 5 muualla Suomessa ja 2-6 ulkomailla). Lisäksi järjestetään 30-40 muuta esiintymistilaisuutta, joita ovat KULPS! -työpajat ja vanhainkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Varsinaisia konsertteja 65 60 56 48 48 - Espoossa 55 46 48 42 42 - muualla Suomessa 10 5 5 4 4 - ulkomailla 0 9 3 2 2 Muita tilaisuuksia 35 40 35 50 50 Levytyksiä 3 2 3 3 3 Kuulijoita yhteensä 37 775 45 000 45 000 45 000 45 000 - lapset ja nuoret 6 467 7 000 7 000 8 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 610 630 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 23 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 12,48 13,24 13,14 13,13 13,00 Toiminnan kehittäminen Kansainvälistymistä vahvistetaan soittamalla toukokuussa radioitava konsertti Radio Francessa Pariisissa. Tapiola Sinfonietta levyttää vuonna 2014 yhteensä 5 kertaa. Orkesteri kutsuu yhä korkeatasoisempia vierailijoita samalla kun omien soittajien solistista ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Talous ja investoinnit Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Hanna Kosonen intendentti 18
TALOUS LTK 24.9.2013 35 Kulttuurilautakunta 1 000 Tae 2014 Menot Tulot Netto Brutto, sitova taso Sitova taso, kulttuurilautakunta * johto ja avustukset 12 854-12 854 * kirjasto 19 516 950-18 566 * kulttuuripalvelut 1 926 37-1 889 Yhteensä 34 296 987-33 309 Netto, sitova taso Näyttelykeskus WeeGee 1 876 124-1 752 Kulttuurikeskus 2 909 165-2 744 Sellosali 1 662 144-1 518 Kaupunginmuseo 3 704 60-3 644 Tapiola Sinfonietta 3 690 210-3 480 Yhteensä 13 841 703-13 138 Netto, sitova taso Työväenopisto 7 816 1 560-6 256 Yhteensä 55 953 3 250-52 703 Käyttösuunnitelma 2014 Käyttösuunnitelma on laadittu kulttuurin tulosyksikön uuden organisaation ja toimintaohjeen (18.12.2013) mukaisesti. Toimintamenot ovat noin 56 milj. euroa ja tulotavoite on noin 3,3 milj. euroa. LTK 25.2.2014 35 Kulttuurilautakunta 1 000 KS 2014 Menot Tulot Netto Brutto, sitova taso Sitova taso, kulttuurilautakunta * johto, kehittäminen ja avustukset 12 909-12 909 * kirjasto 19 516 950-18 566 Yhteensä 32 425 950-31 475 Kulttuurin yksikkö Netto, sitova taso Kulttuuripalvelut: 8 318 450-7 868 Näyttelykeskus WeeGee Kulttuurikeskus Sellosali Alueellinen kulttuurityö Kaupunginmuseo 3 704 70-3 634 Tapiola Sinfonietta 3 690 220-3 470 Yhteensä 15 712 740-14 972 Netto, sitova taso Työväenopisto 7 816 1 560-6 256 Yhteensä 55 953 3 250-52 703 19
Käyttösuunnitelma 2014 Alustava tiliryhmittäinen jako (1.000 ) tp 2010 tp 2011 tp 2012 tp 2013mta 2013 ks 2014 Muutos-% ta13/ks14 Henkilöstömenot 20 432 22 736 22 217 23 090 22 771 21 689-4,8 Palvelut: asiantunt., turvallisuus, työvoima 5 269 6 676 6 824 5 812 5 946 5 371-9,7 Kirjastoaineisto ja tarvikkeet 2 898 3 020 3 107 3 048 2 607 2 587-0,8 Avustukset, tilakust. sisäisissä ostoissa 10 657 10 790 10 744 11 204 11 213 7 868-29,8 Vuokrat, ulkoiset mm. leasing 422 400 493 240 221 239 8,1 Muut kulut 225 281 439 347 325 295-9,2 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous, tietotek., m 16 163 16 684 17 472 20 810 20 029 17 904-10,6 Toimintamenot 56 066 60 587 61 296 64 551 63 112 55 953-11,3 Toimintatulot 4 195 4 920 4 871 5 735 3 790 3 250-14,2 Toimintakate -51 871-55 667-56 425-58 816-59 322-52 703-11,2 Sisäiset ostot: Toimitilavuokrat 14 109 14 780 15 456 16 021 15 968 13 696-14,2 Tetotek. 1,4 milj., siivous 1,2 milj., muut 1,6 2 054 1 904 2 016 4 789 3 070 4 208 37,1 Yhteensä 16 163 16 684 17 472 20 810 19 038 17 904-6,0 Yksikkökohtaista käyttösuunnitelmaa valmistellaan helmikuun loppuun asti, joten tekniset muutokset ovat mahdollisia. 20
Kulttuurilautakunta Investoinnit V. 2014 95 Koneet ja kalusto 1 000 99070 Kaupunginkirjasto 80 * mm palautusautomaatti itsenäiskäyttöön 99071 Kulttuurikeskus 160 * ääni- ja valokaluston ajanmukaistaminen 99072 Näyttelykeskus WeeGee 105 *museokaupan uudistaminen 99073 Sellosali 140 * ääni- ja valokaluston ajanmukaistaminen 99074 Kaupunginmuseo 80 *Pentalan saaristomuseon ensikert. kalustaminen 99075 Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta 40 *Jousen hankinta alttoviuluun 99076 Työväenopisto 30 *Teknisen opetusvälineistön ajanmukaistaminen 99078 Kulttuuripalvelut 90 *Kannusillanmäen ensikert. kalustaminen Koneet ja kalusto yhteensä, sitova taso 725 Muutokset ovat mahdollisia. Terttu Nygren talousasiantuntija 21