alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistukija Jouko Sundvall FM, yksikön päällikkö Tautiriskiyksikkö Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Markku Peltonen FT, dosentti, osastojohtaja Kennet Harald FM, ATK-suunnitelija Veikko Salomaa LKT, tutkimusprofessori Pekka Puska LKT, VTM, pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun Lähtökohdat Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2012. Menetelmät FINRISKI-tutkimus on tehty edustavalle, 25 64-vuotiaiden otokselle viidellä alueella viiden vuoden välein. Vuosina 2007 ja 2012 tutkimukseen osallistuivat myös 65 74-vuotiaat. Tutkittaville lähetettiin kotiin lomake ja heidät kutsuttiin läheiseen terveyskeskukseen terveystarkastukseen, jonka suoritti erikseen palkattu ja koulutettu henkilökunta. Tulokset Vuodesta 2007 vuoteen 2012 seerumin kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5 mmol:sta/l 5,34 mmol:iin/l (1,7 %) ja naisilla 5,15 mmol:sta/l 5,31 mmol:iin/l (3,1 %). Kummallakin sukupuolella nousu oli tilastollisesti merkitsevä. Vaikka kolesterolitason nousu näytti olevan naisilla hiukan suurempi kuin miehillä, ei muutoksen ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Päätelmät Vuosikymmeniä jatkunut suomalaisten veren kolesterolipitoisuuden lasku on kääntynyt nousuun. Jos muissa riskitekijöissä ei ilmene merkittäviä suotuisia muutoksia, kolesterolitason nousu kääntää tulevaisuudessa myös sydäntautisairastuvuuden kasvuun. Vertaisarvioitu VV Suomessa on 1970-luvulta lähtien onnistuttu vähentämään sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, erityisesti työikäisessä väestössä, mutta viime vuosina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tärkeimmät syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen ovat olleet kolesterolitason aleneminen, verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen. Ne selittävät kuolleisuuden vähenemisen 1970-luvulla kokonaan. Vuodesta 1982 vuoteen 1997 kuolleisuuden vähenemisestä noin 25 % selittyy parantuneella hoidolla, mutta riskitekijöiden korjaantuminen selittää edelleen suurimman osan (75 %). Väestön veren kolesterolitason lasku on ollut selvästi merkittävin yksittäinen tekijä kuolleisuuden vähenemisessä (1,2). Viime vuosina on käyty ajoittain kiivastakin keskustelua terveellisestä ruokavaliosta. Asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että varsin kirjava keskustelu on hämärtänyt kansalaisten käsityksiä yksimielisistä kansallisista ja kansainvälisistä asiantuntijasuosituksista. Niinpä onkin kansanterveyden kannalta tärkeää selvittää keskustelun vaikutuksia väestön ruoka valioon ja sitä kautta erityisesti kolesteroli tasoon. Tässä artikkelissa raportoidaan kolesterolitasossa tapahtuneet muutokset erityisesti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Aineisto ja menetelmät Vuosina 1982,1987,1992,1997, 2002, 2007 ja 2012 tutkittiin edustavat otokset Suomessa pysyvästi asuvasta Pohjois-Karjalan, Kuopion läänin ja Turun ja Loimaan seudun 25 64-vuotiaasta väestöstä. Vuodesta 1992 mukana ovat olleet myös Helsinki ja Vantaa sekä vuodesta 1997 Oulun lääni. Alueiden hallinnolliset nimikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella. Tut- 2364
tieteessä taulukko 1. kimusalueet ovat kuitenkin pysyneet samoina. Jatkossa alueista käytetään seuraavia nimikkeitä: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku ja Loimaa, Helsinki ja Vantaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Otokset on ositettu iän ja sukupuolen mukaan niin, että tutkimukseen kutsuttiin 200 500 miestä ja naista jokaisesta kymmenvuotisikäryhmästä kultakin alueelta. Osallistumisaktiivisuus on pienentynyt, mutta pysynyt edelleen tyydyttävänä. Viimeisessä tutkimuksessa terveystarkastukseen osallistui 59 % tutkimukseen kutsutuista (taulukko 1). Tutkimuksessa otetusta seeruminäytteestä määritettiin kokonaiskolesteroli entsymaattisella menetelmällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) biokemian laboratoriossa. Laboratorio on osallistunut kansainvälisiin lipidimääritysten standardointiohjelmiin (Lipid Reference Program, WHO Praha vuosina 1982 97 ja vuodesta 2002 lähtien Lipid Standardization Program, Center for Disease Control and Prevention (CDC) Atlanta, USA). Laboratorion kolesterolimääritystasoista on julkaistu erillinen artikkeli (3). Laboratorion systemaattiset virheet olivat eri vuosina seuraavat: 1982 0,06 %, 1987 0,56 %, 1992 0,84 %, 1997 1,41 %, 2002 +2,0 %, 2007 +0,7 % ja 2012 0,0 %. Kolesteroliarvot on korjattu näillä vuotuisilla eroilla, vaikka erot ovatkin tutkimuslaboratorioille annettujen suositusten rajoissa. Tulokset Suomalaisväestön seerumin kolesterolitaso laski vuodesta 1982 aina vuoteen 2007, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana se on kääntynyt nousuun kaikilla tutkimusalueilla FINRISKI-tutkimuksen otokset ja osallistumisprosentit vuosittain (25 64-vuotiaat). Vuosi Miehet Naiset otos osallistuneita, % otos osallistuneita, % 1982 5 827 79 5 568 85 1987 3 962 79 3 970 85 1992 3 965 72 3 962 81 1997 5 000 68 5 000 57 2002 4 972 56 4 980 76 2007 3 984 61 3 979 71 2012 3 960 55 3 961 64 (kuvio 1). Lasku oli voimakkain vuosien 1987 ja 1997 välillä. Vuosien 1997 ja 2002 välillä oli tasannevaihe erityisesti miehillä, mutta lasku voimistui taas seuraavan viisivuotiskauden aikana. Miehistä 58 %:lla ja naisista 62 %:lla kolesterolitaso oli korkeampi kuin suositusten mukainen alle 5 mmol/ l (taulukko 2). Kolesterolipitoisuuden nousu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana koskee sekä miehiä että naisia (kuvio 2). Vuonna 2007 miesten seerumin kolesterolitaso oli 5 mmol/l ja vuonna 2012 se oli 5,34 mmol/l. Naisten vastaavat luvut olivat 5,15 mmol/l ja 5,31 mmol/l. Nousu oli naisilla hiukan suurempi (3,1 %) kuin miehillä (1,7 %). kuvio 1. Suomalaisten 25 64-vuotiaiden miesten ja naisten seerumin kolesterolitaso 1982 2012. 6,4 6,2 Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Naiset 6,4 6,2 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 2365
alkuperäistutkimus taulukko 2. Kolesterolitason (mmol/l) jakaumat, keskiarvot ja hajonnat ikäryhmittäin vuonna 2012 FINRISKI-tutkimuksessa. Kolesteroli, Miehet ikäryhmittäin, v mmol/l 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 Yhteensä (n = 400) (n = 499) (n = 554) (n = 600) (n = 715) (n = 2 768) % % % % % % Alle 0 59,5 37,1 28,2 37,3 51,6 42,3 0 5,99 28,3 40,5 36,5 36,5 31,1 34,6 0 6,99 9,3 16,6 25,3 19,2 13,7 17,1 7,00 tai yli 3,0 10,1 7,0 3,6 Keskiarvo 4,86 5,34 7 5,37 0 5 Keskihajonta 0,95 0,95 1,10 1,09 1,07 1,08 Kolesteroli, Naiset ikäryhmittäin, v mmol/l 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 Yhteensä (n = 518) (n = 585) (n = 623) (n = 656) (n = 664) (n = 3 046) Alle 0 59,9 52,7 31,8 20,6 31,6 38,1 0 5,99 29,7 3 43,8 40,6 33,1 36,8 0 6,99 8,9 9,9 18,1 27,4 24,9 18,5 7,00 tai yli 1,5 1,9 6,3 11,4 10,4 6,6 Keskiarvo 4,88 0 7 5,79 3 5,38 Keskihajonta 0,88 0,91 0,94 1,00 1,14 1,05 Tämä ero nousussa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (p = 0,09). Kolesterolipitoisuus suureni kaikissa ikäryhmissä miesten kahta ikäryhmää lukuun ottamatta. Vuoden ja ikäryhmän välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p = 0,26 miehillä ja p = 0,39 naisilla). Tämä tarkoittaa, että tilastollisesti analysoituna muutos eri ikäryhmissä ei ole erilainen. Pohdinta Veren kolesterolipitoisuuden vuosikymmeniä tapahtuneen laskun kääntyminen nousuksi on huolestuttavaa. Veren kolesteroli reagoi ruokavaliomuutoksiin erittäin nopeasti, muutamassa viikossa. Sepelvaltimotautisairastuvuus ja kuolleisuus väestötasolla seuraavat kolesterolitasojen laskua. Tämä näyttää toimivan myös toisin päin: Pekingin alueella sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyi 50 % vuosien 1984 ja 1999 välillä. Tästä noususta 70 % selittyy kolesterolitason noin 1 mmol:n/l nousulla (4). Tutkimusyhteenvedot sekä kokeellisista lääkeainetutkimuksista että väestön kohorttiseurannoista osoittavat, että 1 %:n muutos kolesterolitasossa johtaa 2 3 %:n muutokseen sepelkuvio 2. Suomalaisten kolesterolitaso 10-vuotisikäryhmittäin 2007 2012. Miehet 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 Ikäryhmä 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 Naiset 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 2007 2012 Ikäryhmä valtimotautikuolleisuudessa (). Kokeellisissa tutkimuksissa ero sairastuvuudessa hoito- ja vertailuryhmien välillä alkaa kehittyä 1 2 vuoden aikana lääkkeen aloittamisesta. On epätodennäköistä, että vaikutuksen nopeus väestötasolla olisi erilainen kuin yksilötasolla. Väestötason tutkimuksia tilanteesta, jossa kolesterolitaso on voimakkaasti laskenut ja kääntynyt sitten nousuun ei ole käytettävissä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että kolesteroli tason nousu vaikuttaisi eri tavalla kuin sen lasku. Tämän tutkimuksen mukaan naisten kolesterolitaso nousi tutkimusalueilla 3,1 % ja miesten 1,7 % viimeksi kuluneiden viiden vuoden aika- 2366
tieteessä Kirjallisuutta 1 Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;63:1375 81. 2 Laatikainen T, Critchley J, Vartiainen E, Salomaa V, Ketonen M. Explaining the decline in coronary heart disease mortality in Finland between 1982 and 1997. Am J Epidemiol 2005;162:764 73. 3 Sundvall J, Leiviskä J, Alfthan G, Vartiainen E. Serum cholesterol during 27 years: assessment of systematic error and affecting factors and their role in interpreting population trends. Clin Chem Acta 2007;378:93 8. 4 Critchley J, Liu J, Zhao D,Wei W, Capewell S. Explaining the increase in coronary heart Disease mortality in Beijing between 1984 and 1999. Circulation 2004;110:1236 44. 5 Law MR, Wald MJ, Thompson SG. By how much and how quickly dose reduction in serum cholesterol concentration lower risk of ischaemic heart disease. BMJ 1994;308:367 74. 6 Home I. An analysis of randomized trials evaluating the effect of cholesterol reduction on total mortality and coronary heart disease incidence. Circulation 1990;82:1916 24. 7 Lehto HR, Lehto S, Havulinna S ym. Sex difference in short- and long-term case-fatality of myocardial infarction. Eur J Epidemiol 2011;26:851 61. 8 Karvonen M, Vuokila R. Voiton vei voiton: sata puheenvuoroa. Sydänliitto 2000. 9 Mustaniemi H. Saappaat Savessa. Pohjois-Karjala projektin tuloksia tekemässä. Helsinki: KM-Yhtymä Oy/Suomen Painotuote 2005. 10 Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 45/2012. Sidonnaisuudet Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kenneth Harald, Pekka Puska: Ei sidonnaisuuksia. Veikko Salomaa: Luentopalkkio (Roche Diagnostics). na. Vuonna 2010 alle 75-vuotiailla miehillä oli 5 394 sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanutta vakavaa sepelvaltimotaudin ensikohtausta ja naisilla vastaavasti 1 805. Nyt havaittu veren kolesterolitason muutos merkitsee tämän mukaan miehillä 200 300 uutta sydänkohtausta tai -kuolemaa lisää vuosittain ja naisilla 100 170. Siihen, miten sydäntautisairastuvuus- ja kuolleisuus Suomessa lähivuosina muuttuu, vaikuttavat myös muiden riskitekijöiden muutokset ja hoidon kehittyminen. Hiukan vajaa kolmannes sydäninfarktin saaneista kuolee ehtimättä sairaalahoitoon (7). Tähän ryhmään on akuutin tilanteen hoitomenetelmillä vaikea vaikuttaa, joten taudin ehkäisyn merkitys korostuu. Usein kuulee väitettävän, ettei terveysviestinnällä ole merkitystä väestön terveystottumusten ohjaamisessa. Suomen kokemukset vuosikymmenien ajalta osoittavat asian olevan juuri päinvastoin. Tiedotusvälineet muokkaavat voimakkaasti väestön uskomuksia terveellisestä ruokavaliosta ja vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen. Vuosikymmenien aikana vaikutukset ovat heijastuneet varsin nopeasti kolesterolitason muutoksiin. Ensimmäiset kiistat ruokavalion vaikutuksesta kolesterolitasoon ja sepelvaltimotautiin käytiin Suomessa 1970-luvulla Pohjois-Karjalaprojektin yhteydessä (8,9). Suomalaisten käyttämä rasva oli silloin valtaosaltaan kovaa, tyydyttynyttä rasvaa ja maitorasvan osuus ruokavaliossa oli erityisen suuri. Uusi tutkimustieto osoitti, että suomalaisten korkea kolesterolitaso (lähes 7 mmol/l) johtui paljolti maitorasvasta ja että tämä oli tärkeä syy erittäin suureen kuolleisuuteen. Väestö alkoi kuitenkin vähitellen omaksua terveellisemmän ruokavalion ja kolesterolitasot alkoivat laskea. Toinen laaja keskustelu käytiin 1987 lähinnä teollisuuden ja tutkijoiden välillä. Tuo rasvasota päättyi julkisuudessa tutkijoiden voittoon ja väestön ruokavalion muutos vahvistui erittäin selvästi. Tämä näkyi jyrkkänä kolesterolitason laskuna seuraavina vuosina. Myös teollisuus toi markkinoille uusia elintarvikkeita, joissa rasvan koostumus oli parempi ja rasvan määrä pienempi. Viime vuosina terveellisestä ruokavaliosta on käyty vilkasta keskustelua. Tämä on heijastanut väestön sinänsä hyvin myönteistä kiinnostusta terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Erilaiset dieetit, yksittäiset mielipiteet ja väittelyt ovat saaneet runsaasti huomiota, ja vastakkainasettelua on tiedotusvälineissä haluttu korostaa. Väestölle syntyy helposti käsitys, että asiantuntijatkin ovat eri mieltä, vaikka tutkimukseen perustuvat ravintosuositukset eivät ole oleellisesti muuttuneet vuosikymmenien aikana. Keskustelussa huomattavan keskeistä on ollut kritiikki tyydyttyneitä rasvoja ja veren kolesterolia koskevia suosituksia kohtaan. Tämän seurauksena on voin myynti lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Tämä näkyy myös Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa voin ja voi-kasviöljyseoksesta tehtyjen levitteiden runsaampana käyttönä (10). Myös statiinilääkitykseen on kohdistettu voimakasta kritiikkiä. Ravintokeskustelussa on heiluriliikettä, jossa hämmentävä keskustelu on osassa väestöä johtanut nostalgiseen palaamiseen entiseen ruokavalioon. Perinteisiä yhteiskunnallisia instituutioita ja niiden viestejä kyseenalaistetaan yhä enemmän muutenkin. Taustalla on aina myös kaupallisia intressejä. Osallistumisaktiivisuus FINRISKI-tutkimukseen on edelleen heikentynyt, ja erityisesti nuoremmat ikäryhmät osallistuvat huonommin tutkimuksiin. Tämä ei voi kuitenkaan selittää kolesterolitason muutosta, koska se on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä. Osallistumisaktiivisuus on heikentynyt edellisestä tutkimuksesta suhteellisen vähän. Yleensä tutkimuksiin osallistumattomien sairastuvuus ja kuolleisuus on suurempi kuin osallistuneiden. Myös riskitekijätaso lienee korkeampi osallistumattomilla. Näin ollen osallistumisprosentin laskun vaikutus lienee lähinnä kolesterolitason nousua pienentävä. Laboratorion analytiikan tason pitäminen samana vuosikymmenestä toiseen on haasteellista, mutta siinä on onnistuttu varsin hyvin (3). Vaikka systemaattinen virhe on pysynyt suositusten rajoissa, päätimme kuitenkin korjata kaikkien vuosien kolesteroliarvoja kyseisen vuoden virheellä. Tämä antaa parhaan mahdollisen estimaatin muutoksista. Koska vuoden 2002 virhe oli +0,7 % ja vuoden 2012 virhe 0 %, korostaa tämä hiukan muutosta ylöspäin. Korjaamattomilla luvilla muutos oli tilastollisesti merkitsevä naisilla, mutta miehillä p-arvo oli 0,13. Kun korjaamattomilla arvoilla miehet ja naiset analysoitiin yhdessä, tuli muutos tilastollisesti merkitseväksi (p = 0,0001) mutta suku puolen ja vuoden interaktio ei (p = 0,09). Siten ei ole perusteltua väittää, että miesten ja naisten välillä 2367
alkuperäistutkimus Tästä asiasta tiedettiin Väestön veren kolesterolitaso on laskenut Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Kolesterolitason lasku on merkittävästi vähentänyt sydäntautikuolleisuutta. Tämä tutkimus opetti Väestön veren kolesterolitaso on kääntynyt nousuun. olisi eroa muutoksen suuruudessa. Toisaalta tiedämme, että naiset perinteisesti omaksuvat uusia ravintotottumuksia miehiä nopeammin. HDL-kolesterolin muutosten mittaaminen väestötasolla on erittäin haasteellista, koska eri menetelmät antavat huomattavan erilaisia arvoja. THL:n biokemian laboratorion tarkastelut eri HDL-kolesterolimenetelmien ja systemaattisen virheen vaikutuksesta väestön HDL-kolesterolitasoihin viittaavat siihen, että HDL-kolesterolitaso on pysynyt varsin vakaana vuosikymmenten aikana. Havaittu muutos kokonaiskolesterolissa johtuu lähinnä LDL-kolesterolin lisääntymisestä. Sydän- ja valtimoterveyden merkitys kansanterveyden kannalta on edelleen keskeinen. Se vaikuttaa mm. ennenaikaiseen sairastumiseen ja kuolemaan, terveydenhuollon palvelujen käyttöön, väestön terveyseroihin, työurien pituuteen ja ikääntyvän väestön toimintakykyyn. Koska ravinnon ja kolesterolin merkitys sydänterveydelle on niin keskeistä, on nyt havaittu kolesterolitason nousu huolestuttava. Tieteelliseen näyttöön perustuviin asiantuntijasuosituksiin liittyvä viestintä on tässä tärkeää, samoin kuin julkisen vallan ja elinkeinoelämän toimenpiteiden tuki. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Cholesterol levels in the Finnish population have increased after decades of decline Lääkärikompassi kouluttaa Säteilyä vai ei? 4.10. Säteilysuojelun luentopäivä (0,2 ov) Päivän kestävä kurssi kattaa potilaita säteilytutkimuksiin lähettävien lääkäreiden lakisääteisen säteilykoulutusvaatimuksen 0,2 opintoviikkoa / 5 vuotta. Tavoite on antaa kurssilaisille kattavat perustiedot röntgentutkimuksen säteilyannoksista ja vaihtoehtoisista kuvantamismenetelmistä. Kurssi antaa tiedot sädetutkimuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja sädetoimintaa ohjaavista asetuksista sekä lähetesuosituksista. Katso tarkemmat sisällöt www.fimnet.fi/koulutus Koulutuspaikka Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2, Helsinki Hinta 240 + alv. 23 % Ilmoittautuminen www.fi mnet.fi /koulutus tai puh. (09) 3930 786 viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia 2368 LKOMP ilmoituspohjat.indd 2 Suomen Lääkärilehti 9.8.2012 35/2012 vsk 8.4567
tieteessä english summary Erkki Vartiainen Professor National Institute of Health and Welfare Katja Borodulin Jouko Sundvall Tiina Laatikainen Markku Peltonen Kennet Harald Veikko Salomaa Pekka Puska Cholesterol levels in the Finnish population have increased after decades of decline Cardiovascular risk factors in Finland have been studied in population-based surveys at five-year intervals since 1972. The first surveys in 1972 and 1977 were carried out in connection with the North Karelia project. From 1982 to 1992 the surveys were part of the WHO MONICA Project. Since 1992 the surveys have been called the National FINRISK Study. Surveys have been carried out in five regions in Finland. A random sample of the 25 64-year-old population was examined, samples were stratified by age and sex in 10-year age groups. In this article, we report the changes from 1982 to 2012. Serum cholesterol levels declined in Finland from 1982 to 2007 but increased between 2007 and 2012 by 1.7% in men and 3.1% in women. It is likely that in the next few years a negative effect on coronary heart disease incidence and mortality will be seen. The mean cholesterol level in 2012 was 5.35 mmol/l in men and 5.31 mmol/l in women. 2368a