Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Samankaltaiset tiedostot
Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Kvanttimekaniikan perusteet

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

Aineaaltodynamiikkaa

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Sidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Korkeammat derivaatat

Luku 8: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:

Luku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Tilat ja observaabelit

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Korkeammat derivaatat

Kvanttifysiikan perusteet, harjoitus 5

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Korkeammat derivaatat

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus

Fysikaalinen kemia 2 (KEMA225, 4 op) syksy 2011

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

Fysikaalinen kemia 2 (KEMA225, 4 op) syksy 2016

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Kvanttifysiikan perusteet 2017

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

pääkiertoakseli #$%%ä 2C 2 C 2!"

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Esimerkki: 2- atominen molekyyli. Korkeammat derivaatat 1/24/13. Jo kerran derivoitu funk6o voidaan derivoida uudelleen. Yleisemmin merkitään:

Kvanttimekaniikan perusteet

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEET...57

Todennäköisyys ja epämääräisyysperiaate

3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE

Kvanttifysiikan perusteet 2017

kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä

Vapaat tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 6. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Johdantoa. 0.1 Mustan kappaleen säteily. Musta kappale (black body): Kvanttimekaniikka. Wienin siirtymälaki jakautuman maksimille on

Aineen aaltoluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 4. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Shrödingerin yhtälön johto

Kvanttimekaniikkaa yhdessä ulottuvuudessa

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Matematiikkaa kemisteille, kevät 2012 Ylimääräinen laskuharjoitus Palautus 7.5. klo (suositellaan kuitenkin tekemään ennen välikoetta 30.4!

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics

Kvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi

T R Hψ = H(r + R)ψ(r + R) = H(r)ψ(r + R) Kahden peräkkäisen translaation vaikutus ei riipu

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

AINEAALTODYNAMIIKKA...105

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

Jukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Luento Atomin rakenne

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

Kvanttidynamiikka Tarkastellaan ensin hieman bra/ket-merkintää ja vertaillaan sitä muihin merkintätapoihin.

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

MEI Kontinuumimekaniikka

Luento 10: Työ, energia ja teho

Aatofunktiot ja epätarkkuus

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma


Fysiikka 8. Aine ja säteily

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Jatko-opintoseminaari Kevyttä johdattelua kvanttimekaniikkaan: Tila-avaruus. Petteri Laakkonen

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Transkriptio:

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle (1) Koska Ψ*Ψ on äärellinen => Ψ on äärellinen. () Koska P = Ψ*Ψdτ => Ψ on yksiselitteinen. (3) Ψ on jatkuva. (4) dψ/dτ on jatkuva. Esimerkki Epäkelpoja aaltofunktioita Aaltofunktion antama informaatio Tarkastellaan yksidimensionaalista aaltofunktiota ψ(x): HΨ = EΨ H = m d dx +V x ( ) Ratkaisu vapaalle hiukkaselle [V(x) = 0], jonka massa on m: Ψ = Ae ikx + Be ikx ja E = k m

Osoitus, että kyseessä on aaltoyhtälön ratkaisu: m d Ψ dx = m d dx ( Ae ikx + Be ikx ) = m # A ik = k m ( ) e ikx + B( ik) e ikx ( Aeikx + Be ikx ) = EΨ $ % Ominaisyhtälö: Ωf = ω f (operaattori)(funktio) = (vakio) x (funktio) ominaisarvo ominaisfunktio Esimerkki Osoita, että e ax on operaattorin d/dx ominaisfunktio. Mikä on sen ominaisarvo? Onko e ax operaattorin d/dx ominaisfunktio? Jos tunnetaan systeemin aaltofunktio ja havaittavaa suuretta vastaava operaattori siten, että aaltofunktio on operaattorin ominaisfunktio, havaittavalle suureelle saadaan arvo yhtälön ominaisarvosta Schrödingerin aaltoyhtälö: (energiaoperaattori)(aaltofunktio) = (energia)x(aaltofunktio) havaittava suure

Liikemääräoperaattori Tarkastellaan yksiulotteista tapausta: ˆp = i d dx ˆpΨ = pψ Esimerkki Vapaa hiukkanen V(x) = 0 d Ψ m dx = EΨ Ψ = Aeikx + Be ikx ;E = k m (1) B = 0 Ψ = Ae ikx ˆpΨ = i p = k dψ dx = i A deikx dx = kaeikx Johtopäätökset: - Hiukkanen, jonka aaltofunktio on e ikx, liikkuu +x-suuntaan. - Hiukkanen, jonka aaltofunktio on e -ikx, liikkuu x-suuntaan. - Liikemäärä kummassakin tapauksessa on k. () A = 0 Ψ = Be ikx p = k (3) A = B Ψ = A( e ikx + e ikx ) = Acos x ˆpΨ = i d ( coskx) A dx = ka sinkx i Aaltofunktio ei ole ominaisfunktio

Odotusarvo Liikemäärällä ei ole täsmällistä arvoa. Ψ = Ψ + Ψ (1) Jos p mitataan, havaitaan yksi arvo liikemäärälle, joka vastaa tilaa Ψ i. () Havainnon todennäköisyys = c i p = k p = k tod. näk. 50 % tod. näk. 50 % Odotusarvo <Ω>: - suuren havaintojoukon keskiarvo Superpositio: => Ψ = Σc i Ψ i Ω = Ψ * ˆΩΨ dτ Odotusarvoja: (1) Olkoon Ψ Ω:n ominaisfunktio ja ω sen ominaisarvo. => Ω = Ψ * ˆΩΨ dτ = Ψ *ωψ dτ = ω Ψ * Ψ dτ = ω () Olkoon φ = c 1 Ψ 1 + c Ψ (Ψ i on ominaisfunktio operaattorille Ω). Ω = ( c 1 Ψ 1 + c Ψ )* ˆΩ ( c 1 Ψ 1 + c Ψ )dτ = ( c 1 Ψ 1 + c Ψ )*( c 1 ˆΩΨ1 + c ˆΩΨ )dτ = ( c 1 Ψ 1 + c Ψ )*( c 1 ω 1 Ψ 1 + c ω Ψ )dτ = c 1 *c 1 ω 1 Ψ 1 * Ψ 1 dτ + c *c ω Ψ * Ψ dτ + c *c 1 ω 1 Ψ * Ψ 1 dτ + c 1 *c ω Ψ 1 * Ψ dτ 1 1 0 0 Ω = c 1 ω 1 + c ω

Esimerkki Laske perustilassa olevan vety-atomin 1s-elektronin keskimääräinen etäisyys ytimestä. (3) Hiukkasen kineettinen energia yhdessä dimensiossa E k = Ψ * Êk Ψ dx = m Ψ * d Ψ dx dx Suuri kontribuutio kineettiseen energiaan, kun dψ /dx on suuri ja kun ψ on suuri.

Heisenbergin epätarkkuusperiaate Lähtökohta: Ψ = e ikx p = k Werner Heisenberg Ψ * Ψ = ( Ae ikx ) * ( Ae ikx ) = (Ae ikx )(Ae ikx ) = A => Hiukkasen liikemäärä tiedetään tarkasti, sijaintia ei lainkaan. Epätarkkuusperiaate: Δx Δy Hiukkasen sijaintia ja liikemäärää ei koskaan voida määrittää tarkasti yhtäaikaa. Epätarkkuusperiatteen tulkinta: Epämääräinen sijainti: - Aaltofunktioiden superpositio. - Konstruktiivinen interferenssi. Tarkka sijainti tunnetaan: - Aaltofunktion arvo suuri yhdessä pisteessä, nolla muualla. - Aaltofunktio koostuu äärettömästä määrästä erilaisia aaltofunktioita, joiden liikemäärä on erisuuri.

Esimerkki (a) Luodin, jonka massa on 1,0 g, nopeuden epätarkkuus on 10-6 m s -1. Mikä on epätarkkuus luodin sijainnissa? (b) Jos elektronin nopeus tunnetaan samalla tarkkuudella, miikä on epätarkkuus elektronin sijainnissa? Esimerkki Hiukkasen aaltofunktio on Ψ(x) = a π 1/4 e ax missä a on vakio ja - < x <. Osoita, että tulo ΔpΔx on sopusoinnussa Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen kanssa.

Komplementaariset havaittavat muuttujat: Muuttujat ovat komplementaarisia, jos seuraava ehto täyttyy: ˆΩ 1 ( ˆΩ Ψ) ˆΩ ˆΩ1 Ψ ( ) Esimerkki Sijainnin ja liikemäärän komplementaarisuus ˆx = x ˆp = i d dx Kommutaattori: ˆΩ 1, ˆΩ = ˆΩ 1 ˆΩ ˆΩ ˆΩ1 ˆxˆpΨ = x i ˆpˆxΨ = i dψ dx d ( xψ) = dx i $ # Ψ + x dψ dx % ' & ˆxˆpΨ ˆpˆxΨ = x i dψ dx i Ψ x dψ dx = i Ψ = i Ψ Relaksaatioaika ja spektriresoluutio Heisenbergin epätarkkuusperiaate: ΔE Δt! ΔνΔt 1 π missä ΔE = epätarkkuus virittyneen tilan energiassa Δν = spektriviivan leveys (resoluutio) Δt = virittyneen tilan elinikä (relaksaatioaika)

Esimerkki Elektronispektrit Δt 10-15 s (lyhyt elinikä) => ΔE 60 kj mol -1 Johtopäätös: - ΔE tilojen välinen energiaero - Vain muutama leveä absorptihuippu spektrissä; ei vähän hienorakennetta Esimerkki NMR - relaksaatioajat yleensä pitkiä - resoluutio yleensä hyvä 1,,3,4,5-Se 5 S :n 77 Se NMR spektri Esimerkki Mikroaaltospektroskopia Relaksaatio riippuu molekyylien keskinäisten törmäyksien välisestä ajasta (~ P) Johtopäätös: - Nesteissä ja liuoksissa ei MWspektriä voi havaita - Molekyylisäteessä parempi resoluutio

Schrödingerin aaltoyhtälön ratkaisuja yksinkertaisissa systeemeissä (1) Vapaa elektroni V(x) = 0 d Ψ m dx = EΨ Ψ = Aeikx + Be ikx ;E = k m Ψ*Ψ itsenäinen x- koordinaatista k voi saada minkä tahansa arvon Elektronin sijainti ei ole ennustettavissa Elektronin energia ei ole kvantittunut () Elektroni yksidimensionaalisessa laatikossa 0 < x < L :V(x) = 0; x 0, x L :V(x) = d Ψ m dx = EΨ Ψ = Aeikx + Be ikx ;E = k m => Kaikki ratkaisut eivät ole mahdollisia Reunaehdot: x = 0, Ψ = 0 ja x = L, Ψ = 0 => Ψ = Csinkx + Dcoskx Ψ = Csin nπ x L (n =1,,3,...) Pisteessä x = 0 ja Ψ = 0 => Ψ = C sin kx (C 0, D = 0) Pisteessä x = L ja Ψ = 0 => sin kl = 0 => kl = nπ E n = n π = n h (n =1,,3,...) ml 8mL

Normalisointi: Ψ = Csin nπ x L L # C sin nπ x & % (dx = C L $ L ' =1 C = L 0 Aaltofunktion kaarevuus kasvaa ja aallonpituus lyhenee, kun n kasvaa. Samalla energia kasvaa Ψ = # nπ x & sin% ( Energia kvantittunut L $ L ' (n = kvanttiluku) Huom! n > 0 => E 1 = h (nollapistenergia) 8mL - epätarkkuusperiaate - aaltofunktion kaarevuus Peräkkäisten energiatasojen välinen energiaero: ( E n+1 E n = n +1 ) h n h = 8mL ( n +1) 8mL Huom! ΔE pienenee, kun L kasvaa h 8mL Esimerkki Elektroni on lineaarisessa molekyylissä, jonka pituus on 1,0 nm. (a) Mikä on elektronin minimienergia? (b) Mikä on viritysenergia perustilalta 1. viritetylle tilalle?

Todennäköisyystiheys: Ψ * Ψ = Ψ = % $ 'sin nπ x % $ ' # L & # L & ψ Kun n kasvaa, todennäköisyys elektronin sijainnille laatikossa 0 < x < L tasoittuu. Vastaavuusperiaate: ψ Kvanttimekaniikka yhdistyy klassiseen mekaniikkaan korkeilla kvanttiluvuilla. Esimerkki Laske todennäköisyys, millä 10.0 nm pitkässä laatikossa perustilassa oleva hiukkanen sijaitsee (a) välillä 4,95 nm < x < 5,05 nm, (b) välillä 1,95 nm < x <,05 nm, (c) välillä 9,90 < x < 10,00 nm, (d) laatikon keskimmäisessä kolmanneksessa.

Ortogonaalisuus: Ψ n' * Ψ n dτ = 0 Esimerkki n = 1 Ψ 1 = L sin π x % $ ' # L & n = 3 Ψ 3 = 3π x % sin$ ' L # L & L 0 Ψ 1 * Ψ 3 dτ = % $ ' # L & L 0 sin π x % $ 'sin 3π x % $ 'dx = 0 # L & # L & (3) Elektroni kaksidimensionaalisessa laatikossa V(x, y) = 0 $ Ψ & m % x + Ψ y ' ) = EΨ ( Muuttujien erottaminen: Ψ = X(x)Y (y) d X m dx = E xx d Y m dy = E yy E = E x + E y

! X n1 = sin n 1π x $ # & L 1 L 1 %! Y n = sin n π y $ # & L % Ψ n1.n = X n1 Y n L Ψ n1,n = sin n 1π x % $ 'sin n π y % $ ' 0 x L 1 ;0 y L L 1 L # & # & L 1 E n1,n = n 1 L + n % $ ' h # 1 L & 8m L ( ) Esimerkki Hiukkanen kaksi-dimensionaalisella pinnalla n 1 = n = n 1 = n = 1 n 1 = 1 n = (3) Elektroni kolmidimensionaalisessa laatikossa 8 % Ψ n1,n,n (x, y, z) = $ ' # L 1 L L 3 & 1/ sin n 1π x % $ 'sin n π y % $ 'sin n3π z % $ ' # & # L & # L3 & E n1,n,n 3 = n 1 L + n 1 L + n % 3 $ ' h # L 3 & 8m (0 x L ;0 y L ;0 z L ) 1 3 L 1 n 1 = 1 n = 1 (3) Degeneraatio Kaksiulotteinen tapaus, jossa L 1 = L = L Ψ n1,n = sin n 1π x sin n π y L L L ( ) E n1,n = n 1 + n h 8mL Esimerkki Tapaus 1: n 1 = 1, n = Ψ 1, = % $ 'sin π x % $ 'sin π y % $ ' # L & # L & # L & E 1, = 5h 8mL Tapaus : n 1 =, n = 1 Ψ 1, = % $ 'sin π x % $ 'sin π y % $ ' # L & # L & # L & E 1, = 5h 8mL

Tunneli-ilmiö Tunneli-ilmiöllä ymmärretään hiukkasen läpäisyä klassisen mekaniikan mukaista kiellettyä aluetta joko kokonaan tai osittain. Läpäisyn todennäköisyys: x < 0 : Ψ = Ae ikx + Be ikx k = me k 0 x L : m Ψ = Ce κ x + De κ x κ = d Ψ +VΨ = EΨ (E < V ) dx m( V E) 0 L L > x : Ψ=A'e ikx + B'e ikx (Olkoon B' = 0) ( ) % ' T= 1+ eκl e κl & 16ε ( 1 ε (' ) ) ' * +' 1 0 L Scanning tunneling microscope: Pt, Rh, W e - Sähkövirta riippuu neulan kärjen ja tarkasteltavan pinnan välisestä etäisyydestä: - Sähkövirta-moodi - Vakioetäisyys-moodi Cs-atomeja seostettu GaAs:n pinnalle

Esimerkki Vetysidokset 8-hydroxyquiliinissa (8-hq) Science 013 DOI:10.116/science.14603