OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

OSA II: YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 47

6. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 6.1 Arviointitehtävä Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin hankekuvauksen mukaisen kiviainestoiminnan ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Arvioitaviksi tulivat seuraavat kuvassa Kuva 61) esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. 6.3 Hankkeen elinkaari Vaikutuksia ympäristöön aiheutuu toiminnan perustamisvaiheessa, toiminta-aikana sekä vähäisessä määrin toiminnan päätyttyä. Vaikutusten suuruus vaihtelee hankkeen eri vaiheissa. Arvioinnissa on otettu huomioon ympäristövaikutukset koko toiminnan elinkaaren aikana. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto,kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuva 6-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 2 468/1994)). Arvioitavat vaikutukset tarkennetaan jokaisessa YVAmenettelyssä hankekohtaisesti. Tässä hankkeessa arvioitaviksi tulivat erityisesti: Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset ihmisiin, erityisesti melu ja pöly Liikenteen vaikutukset Pintavesivaikutukset Pohjavesivaikutukset Vaikutukset ylijäämämaiden vastaanottoon Työssä arvioitiin ja vertailtiin hankkeen toteutusvaihtoehtoja sekä nollavaihtoa, eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. YVA-ohjelmavaiheen jälkeen suunnitelmia tarkennettiin. Selostusvaiheessa laadittiin uusi hankevaihtoehto VE3, joka ei edellytä asemakaavamuutosta. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin vaikutuksen keston, alueellisen laajuuden ja vaikutuksen ympäristössä aiheuttaman muutoksen voimakkuuden suhteen. Merkittävyyteen vaikuttaa myös vaikutuskohteen herkkyys. Tästä lisää luvussa 0. 6.2 Tarkastelualue Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin alustava ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta. Tarkastelualue kattaa laajasti hankealueen ympäristöineen riippuen tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Perustamisvaiheen vaikutukset Ennen toiminnan alkamista alueelle rakennetaan uusi tieyhteys. Toiminta-alue merkitään maastoon, puusto ja pintamaat poistetaan ottoalueelta ja rakennetaan tarvittavat suojavallit. Toimenpiteet tehdään vaiheittain eikä esim. koko alueelta poisteta pintamaita kerralla. Perustamisvaiheen ympäristövaikutukset ovat sinänsä vähäiset. Toimintavaiheen vaikutukset Toiminnan aikana vaikutuksia syntyy kallion louhinnasta ja murskauksesta sekä maanvastaanottotoiminnasta. Toiminnan kesto on arviolta noin 25-45 vuotta riippuen toteutettavasta vaihtoehdosta, lupaehdoista, kiviaineksen kysynnästä sekä vastaanotettavien maiden määrästä. Tarkkaa toiminnan kestoa on mahdotonta arvioida tässä suunnitteluvaiheessa. Hankkeen arvioitu kesto vuosissa vaihtoehdoittain on esitetty kuvassa Kuva 39). Jälkihoitovaiheen vaikutukset Vastaanottotoiminnan päätyttyä siihen liittyvät rakenteet poistetaan ja alue maisemoidaan. Jälkihoitotoimenpiteet riippuvat toteutettavasta hankevaihtoehdosta, kaavoituksesta ja lupapäätöksistä. Täyttömäki voidaan kasvittaa metsätalousalueeksi tai se voidaan toteuttaa myös monikäyttö- ja virkistystoimintoihin. Niillä osilla louhinta-aluetta, johon ei tule maanvastaanottoa Ämmässuon asemakaavan jätehuoltoalue), toteutuu asemakaavan mukaisia jätehuoltotoimintoja. 49

6.4 Arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Esbogård Ab:n Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta heinäkuussa 2014 liite 1). Lausunnossaan yhteysviranomainen totesi arviointiohjelman täyttävän sille laissa ja asetuksessa esitetyt vaa- timukset. Yhteysviranomaisen mukaan arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi selvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa oli kuitenkin syytä kiinnittää huomiota seuraavassa Taulukko 6-1) esitettyihin seikkoihin. Taulukko 6-1. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta yhteysviranomaisen antaman lausunnon huomiointi arviointityössä. Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunnon huomiointi arviointityössä Hankkeen kuvaus 1. Hankekuvauksen alkuun tulee liittää yksityiskohtainen kartta, jossa on selkeästi esitetty hankkeesta vastaavan omistamien kiinteistöjen rajat, nimet ja rekisterinumerot 2. Selostuksesta tulee myös käydä ilmi mihin kiinteistöihin hankealue rajautuu 3. Arvioinnissa on selvitettävä miten suunniteltu toiminta toteuttaa ja edistää Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 asetettuja tavoitteita 4. Arviointiselostuksessa on selvitettävä tarkemmin luiskassa käytettävät maa-ainekset ja luiskan pysyvyys pitkän ajan kuluessa Kartta on esitetty selostuksen hankekuvauksessa, luvussa 2 Kuva 22). Tiedot käyvät ilmi edellä esitetystä kartasta Kuva 22). Tätä on selvitetty luvussa 4.11.4 Täyttömäen rakentamisessa huomioitavista asioista on kerrottu luvussa 4.5 ja riskeistä luvussa 20.4. Tarkemmat stabiliteettitarkastelut tehdään lupavaiheessa. Vaihtoehtojen käsittely 5. Vaikutusten arvioinnin ja suunnittelun edetessä vaihtoehtoja tulee tarkentaa vaihtoehto VE3. Vaihtoehtoja on tarkennettu, lisäksi on laadittu uusi arvioitava Vaikutusalueen rajaus 6. Tarkastelualueiden rajauksia tulee tarkentaa, koska varsinkin pölyvaikutukset ja vaikutukset liikenteeseen, pintavesiin ja virkistyskäyttöön voituksen kohdalla riittäviksi. Tarkastelualueita on selostusvaiheessa laajennettu kunkin vaikuvat ulottua ohjelmassa esitettyä pitemmälle Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin 7. Hankealueen eteläosassa selvityksiä on täydennettävä, ellei Geologian Maa- ja kallioperä- sekä pohjavesitutkimuksia tehtiin hankealueen eteläosassa, koska sieltä oli vähiten etukäteistietoa. tutkimuskeskuksella ole alueelta jo valmiita aineistoja 8. Tärkeää on selvittää kallioperän rikkonaisuus, tunnistaa merkittävimmät rikkonaisuusvyöhykkeet ja selvittää niiden vedenjohtavuusominaisuu- tässä yhteydessä toteutettu, vaan hyödynnettiin Ämmässuon Asiaa selvitettiin kairauksin ja vesimenekkikokein. Luotauksia ei det esimerkiksi kairauksin, vesimenekkikokeilla ja seismisillä menetelmillä alueelta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. esimerkiksi taittumisluotaus) 9. Arvioinnissa on otettava huomioon myös ympäristön louhinta- ja täyttöalueilla tapahtuvat muutokset nan tuottamien tietojen perusteella. Tämä huomioitiin ko. alueiden ympäristölupien ja niiden seuran- 10. Pohjavesimallin osalta on selostettava mallin lähtötiedot perusteellisesti Pohjavesimallin tiedot on esitetty erillisessä liiteraportissa. Vaikutukset pintavesiin 11. Puhtaiden maiden vastaanoton vaikutuksia on syytä tarkastella Tämä on kuulunut osana hankkeeseen ja ohjelmavaiheessa. 12. Vesistövaikutusten arviointi tulee ulottaa Loojärveen, Mankinjokeen Arviointi on tehty näin luku 10.5). sekä Halujärveen saakka 13. Hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelmissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen haitalliset vaikutukset pintavesiin jäisivät Hulevesien käsittelymenetelmät on kuvattu kappaleessa 4.7 mahdollisimman vähäisiksi 14. Tarkkailuohjelmaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailut ja mahdollisuuksien mu- Asia on huomioitu ks. luvut 10.8 ja 22). kaan koordinoida tarkkailut yhteen 50

Luontovaikutukset 15. Selostuksessa on käytävä esille esiintyykö alueella luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia luontotyyppejä 16. Luontoselvityksiä ja arviointia tulee täydentää ainakin viitasammakon, liito-oravan, linnuston, päiväperhosten, sudenkorentojen ja kasvilajien osalta 17. Selostuksessa on arvioitava hankevaihtoehtojen vaikutukset alueen maakunnallisesti tärkeään ekologiseen yhteyteen 18. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida hankealueen purojen ja jokien koko kalastoon Melu- ja tärinävaikutukset 19. Meluselvityksessä on osoitettava yksityiskohtaisesti miten toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä aiotaan eri tilanteissa rajoittaa ja mitä vaikutuksia meluntorjunnalla on 20. Arviointiselostuksessa tulee myös esittää arvio alueen nykyisestä melutasosta ja hankkeen vaikutuksesta siihen, sekä kokonaismelutaso häiriintyvissä kohteissa hankkeen aikana 21. Meluselvityksessä tulee myös arvioida melun aiheuttamaa häiriötä räjäytysten ja työkoneiden hälytysäänten ja täyttövaiheessa kippausten osalta niiden lukumäärän ja niiden aiheuttamien enimmäistasojen suhteen 22. Tärinävaikutusten seuranta toiminnan aikana on tärkeää ja tarpeellista Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon 23. Ilmanlaatuvaikutuksissa erityisesti pölyn osalta tulee tarkastella alueen eri hankkeiden yhteisvaikutuksia pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle 24. Arviointiselostuksessa tulee esittää ne keinot ja niiden vaikutukset, joilla pölyn leviämistä ja syntyä pyritään hankkeen aikana estämään 25. Arviointiselostuksessa on esitettävä alueella tehtyjen pölyseurantojen tiedot 26. Ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia tulee arvioida laskennallisten kasvihuonekaasupäästöjen avulla. Vaikutukset maankäyttöön 27. Hankealueen käyttö suunniteltuun toimintaan on selvitettävä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusprosessissa 28. Kaavojen muutostarpeet ja vireillä olevien kaavojen tilanne tulee esittää arviointiselostuksessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 29. Hankkeen maisemavaikutuksia tulee tarkastella huolellisesti. Myös kuljetusreitin vaikutukset ympäristöön tulee tutkia 30. Alueella ei ole suoritettu arkeologista inventointia ja on mahdollista, että alueella esiintyy ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Alueella on tehtävä arkeologinen inventointi Liikennevaikutukset 31. Haittavaikutusten minimoimiseksi hankealueelta tulee avata maantieverkolle vain yksi korkeatasoinen yhteys 32. Liikennevaikutusten arvioinnissa erityisesti huomioitavia seikkoja ovat raskaan liikenteen määrä ja sen prosentuaalinen osuus kokonaistuotoksesta, liikenteen suuntautuminen, lähialueen liittymien mahdolliset parantamistarpeet toimivuuden ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta sekä kevyen liikenteen turvallisuus 33. Selostuksessa tulee lisäksi esittää toimenpiteet Kauklahteen johtavan hiekkatieyhteyden käytön estämiseksi Luontotyypit kartoitettiin laaditussa luontoselvityksessä liite 5). Lajit huomioitiin laaditussa luontoselvityksessä liite 5). Arviointi on tehty luvussa 12.5. Arviointi on tehty luvussa 11.5. Hankkeen erillisenä raportoidussa meluselvityksessä liite 6) tarkasteltiin ja mallinnettiin tarvittavat meluntorjuntatoimet. Tuloksista on kerrottu selostuksen luvussa 16. Alueen nykyinen melutaso arvioitiin tehtyjen mallinnusten ja melumittausten perusteella. On huomioitu kappaleissa 16.1 ja 16.2 sekä meluselvityksessä. Tämä on otettu huomioon ehdotuksessa hankkeen seurantaohjelmaksi ks. luvut 17.7 ja 22). Ilmanlaatuvaikutuksia tarkasteltiin mm. mallilaskennalla ottaen erityisesti huomioon lähimmät asutukset. Yhteisvaikutukset on huomioitu luvussa 18.5. Asiaa on käsitelty luvussa 18.7. Alueen toimijoista ainoastaan HSY:llä on pölyseurantavelvoite. Seurannan tuloksia on esitetty luvussa 18.4. Työkoneiden ja liikenteen laskennalliset kasvihuonepäästöt ja vaikutukset on arvioitu luvussa 18.5 Kaavamuutostarpeita on käsitelty luvussa 7.6. Nämä on esitetty luvuissa 7.4.5 ja 7.6. Maisemavaikutukset on tarkasteltu luvussa 8 kuljetusreitti huomioiden. Arkeologinen inventointi toteutettiin erillisselvityksenä liite 2) ja sen tulokset on kerrottu osana arviointiselostusta luku 8.4.4). Tämä oli myös alkuperäinen tarkoitus. Arvioinnin aikana tieyhteyden alkuosalle etsittiin vaihtoehtoiset linjaukset, kuitenkin niin että suunta on yksi ja sama: pohjoiseen kohden Turunväylää. Nämä seikat on arvioitu luvussa 15. Huomioitu luvussa 15. Kyseisen tien käyttö estetään esim. puomilla. 51

34. Liikennevaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitettävä suunnitellun maa-ainestoiminnan, Kulmakorpi I-asemakaava-alueen rakentumisen ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan kehittymisen yhteisvaikutukset ja arvioitava alueen liikennejärjestelyjen toimivuutta ja turvallisuutta kokonaisuutena 35. YVA-selostuksessa on esitettävä toimenpiteet, joilla estetään maa-aineskuljetusten ohjautuminen Ämmässuontien liittymään ja Kulmakorven asemakaava-alueelle Selvitys on tehty luvussa 15. Hankkeen liikennettä ei ole suunniteltu ohjattavaksi Ämmässuontien liittymään. Liikenne ohjataan työmaatieltä Kulmakorventielle, Nupurintielle ja edelleen Turunväylälle. Vaikutukset ihmisten elinoloihin 36. Arviointiselostuksessa on kuvattava selkeästi haittojen vähentämiskeinot ja niiden suunniteltu toteuttaminen Nämä on esitetty kunkin vaikutuksen arvioinnin yhteydessä. Yhteisvaikutukset 37. Lähiympäristöön suunniteltujen muiden hankkeiden tiedot tulee päivittää selostukseen 38. Suunniteltu toiminta ei saa vaarantaa eikä haitata voimajohdon ja kaasuputken käyttöä Lähiympäristöä koskevat hankkeet ja toiminnot on kuvattu luku 4.10) ja otettu tarpeen mukaan huomioon yhteisvaikutusten arvioinnissa. Arvioinnissa oli mukana vaihtoehdot, joissa voimajohto ja kaasuputki jäävät ennalleen, tai niitä siirretään. 6.5 Arvioinnin eteneminen ja merkittävyyden arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankkeesta aiheutuvat vaikutukset on tunnistettu järjestelmällisesti. Vaikutus on suunnitellun toiminnan aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutosta arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Arvioinnin eteneminen ja vaiheittain kuvattavat sekä arvioitavat seikat on esitetty tiivistetysti kuvassa Kuva 6-2). Vaikutus, joka joko yksin tai yhdessä toisten vaikutusten kanssa, on arvioinnin mukaan merkittävä, on syytä erityisesti huomioida kiviaines- ja maanvastaanottohanketta koskevassa päätöksenteossa ja lupamääräyksissä. Arvioinnissa on tarkasteltu lieventämistoimia, joilla voidaan ehkäistä, lieventää tai vähentää haitallisia vaikutuksia. Vaikutuskohteen herkkyys Nykytilaa ja sen muutosherkkyyttä arvioitiin niissä kohteissa, joihin hankkeeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa. Herkkyys kuvattiin vaikutuksittain kullekin vaikutuskohteelle neliportaisella asteikolla: vähäinen herkkyys kohtalainen herkkyys suuri herkkyys erittäin suuri herkkyys Herkkyyden arviointi perustuu kohteen nykytilaan, esimerkiksi kohteen ilmanlaadun, melun tai liikenneolosuhteiden tilanteeseen tai kohteen lailla suojeltuihin arvoihin. Vaikutuskohteen muutosherkkyys kuvaa kohteen kykyä kestää tai sietää siihen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Kuvataan vaikutusten alkuperä, arvioinnissa käytetyt menetelmät ja vaikutusalueen herkkyyden sekä vaikutuksen suuruuden määrityskriteerit Kuvataan vaikutuskohteen nykytila ja sen perusteella määritelty häiriöherkkyys eli kyky vastaanottaa tarkasteltavaa vaikutusta Kuvataan kunkin vaihtoehdon rakentamisen ja käytönaikaiset vaikutukset ja niiden suuruus Vaihe 4 Kuvataan vaikutusten merkittävyys Kuva 6-2. Arvioinnin eteneminen eri vaiheissa. 52

hankkeesta kohdistuvaa vaikutusta. Esimerkiksi asuinalueen herkkyys on suurempi kuin teollisuus- tai jätehuoltoalueen eli asuinalue sietää muutoksia huonommin kuin teolliset alueet. Vaikutuskohteen herkkyyden määrittämisessä otettiin siten huomioon mm. kohteen alttius muutoksille, lainsäädännöllinen ohjaus sekä yhteiskunnallinen merkitys. Vaikutusten suuruus Hankkeen aiheuttaman vaikutuksen muutoksen) suuruutta arvioitiin muutoksen voimakkuuden ja suunnan, alueellisen laajuuden sekä keston perusteella. Vaikutuksen suuruusluokan arvioiminen edellyttää asiantuntemusta ja kyseisen vaikutuskohteen, esimerkiksi ilman laadun leviämismallinnuksen menetelmien tuntemista. Vaikutusten suuruusluokan arvioinnissa on käytetty useita menetelmiä esimerkiksi: vaikutuskohteiden ja alueiden kartoitus ja luokittelu paikkatietoaineistojen avulla vastaavanlaisen toiminnan seurantatiedot mallinnustekniikat kuten melun leviämismallinnus ja ilmaan kohdistuvien päästöjen leviämismallinnus vaikutuskohteiden häiriöherkkyyttä koskevien kirjallisuustietojen ja tutkimusten tulosten hyödyntäminen ympäristövaikutusten arviointityöryhmän aiempi kokemus lausunnoissa ja mielipiteissä esille nostettujen asioiden analysointi osallistuvat tiedonhankintamenetelmät kuten työpajat Vaikutusten suuruusluokka pyritään ilmaisemaan määrällisesti, mutta kaikille vaikutuksille ei ole olemassa määrällisiä mittareita. Tällöin vaikutusta arvioidaan laadullisesti asiantuntija-arviona ja käytetyt lähtötiedot esitetään arvion yhteydessä. Vaikutusten merkittävyys Lähes kaikki ihmisen toiminnot häiritsevät jotenkin ympäristön osa-alueita, sillä toiminnot vaikuttavat fyysisesti luonnon järjestelmiin tai vaikuttavat muuhun ihmisen toimintaan tai järjestelmiin. Vaikutusten arvioinnissa kuvataan vaikutusten merkittävyyttä sen suhteen, miten vaikutuksen kohde kestää arvioitua vaikutusta. Arvioinnissa pyritään kuvaamaan niin vaikutusten suuruutta kuin kohteen herkkyyttä siten, että vaikutusten merkittävyysarviot on kuvattu mahdollisimman läpinäkyvästi. Vaikutuksen merkittävyyttä on tarkasteltu tässä arviointityössä alla kuvatun kehikon avulla, ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Jos vaikutus on kielteinen ja merkittävyydeltään suuri, sille tulisi etsiä uusia haittavaikutusten lieventämiskeinoja, muuttaa hankesuunnitelmaa tai luopua vaihtoehdosta kyseisessä muodossa. Negatiivinen Muutoksen suuruus Positiivinen Vaikutuksen merkittävyys Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Vähäinen Suuri Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohteen herkkyys Kohtalainen Suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Erittäin suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Suuri Suuri Ei vaikutusta Suuri Suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Kuva 6-3. Kaavio vaikutuksen merkittävyyden määräytymisestä. 53

7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Kooste maankäyttövaikutusten arvioinnista Vaikutusten alkuperä ja arvioinnin tarkoitus Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön muodostuvat siitä, miten hankkeen toiminnot estävät, rajoittavat, mahdollistavat tai parantavat hankealueen ja sen ympäristön nykyistä tai suunniteltua maankäyttöä. Tehtävät Tarkoituksena on arvioida miten hanke vaikuttaa ympäristön yhdyskuntarakenteeseen ja maankäytön suunnitelmiin. Selvitetään vaikutusalueen maankäytön nykytila ja suunnittelutilanne. Arvioidaan, kuinka paljon hanke muuttaisi alueiden nykyistä luonnetta. Arvioidaan hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja alueidenkäytön tavoitteisiin. Arvioidaan kaavojen laatimis- tai muutostarpeet. Arvioinnin päätulokset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 vaikutus maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen on kohtalainen, koska hankealueen maankäyttö muuttuu hankkeen toiminnan aikana ja toiminta on lähialueen maankäytön kannalta osin haitallista. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vaikutus kaavoitukseen on suuri, koska hankeen toteuttaminen edellyttää kaavamuutoksia. Vaihtoehdossa VE3 vaikutus kaavoitukseen on kohtalainen, koska hankkeen toteuttaminen ei ole voimassa olevien kaavojen vastaista. Melu-, pöly-, liikenne- ja maisemavaikutusten lieventämistä on käsitelty ko. vaikutuksia käsittelevissä luvuissa. Lupaviranomainen tarkistaa lupaa myöntäessään ja tarvittavin lupamääräyksin, että toiminta, jolle lupaa haetaan, täyttää luvan myöntämisen edellytykset. 7.1 Vaikutusten muodostuminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön muodostuvat siitä, miten hankkeen toiminnot estävät, rajoittavat, mahdollistavat tai parantavat hankealueen ympäristön nykyistä tai suunniteltua maankäyttöä. Hankkeen toiminnot vaikuttavat suoraan hankealueella ja voivat välillisesti heikentää lähiympäristön maankäyttömuotoja muualle kantautuvien vaikutusten johdosta esim. melu, pöly tai maisemavaikutukset). Maanvastaanottotoiminnan jälkihoito vaikuttaa hankealueen tulevaan maankäyttömuotoon. Nykyisessä osa-yleiskaavassa alue on osittain metsätalousaluetta, eli mikäli täyttömäki metsitetään, palautuu se yleiskaavan osoittamaan tilaan. 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen karttatarkasteluun ja kaavoitustilanteen tarkasteluun. Lähtötietoina on käytetty analyysiä nykyisestä yhdyskuntarakenteesta sekä hankealueella ja sen lähiympäristössä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Tarkastelussa on huomioitu valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet sekä vireillä olevat kaavahankkeet. Arvioinnissa hankesuunnitelmaa on verrattu alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön. Hankkeen vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä tarkasteltaessa näkökulmana on ollut arvioida kuinka paljon hanke muuttaisi alueiden nykyistä luonnetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin asutus, virkistysalueet, elinkeinot). Kaavatarkastelun tuloksena arvioitiin hankkeen vaikutusta kaavojen tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin sekä kaavojen laatimis- tai muutostarvetta. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona. 54

7.3 Vaikutuskohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruuden kriteerit Kohteen herkkyys maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuviin vaikutuksiin määräytyy ympäröivien alueiden maankäytöstä. Herkkiä muutoksille ovat alueet, joilla tai joiden lähiympäristössä sijaitsee arvokkaita luontokohteita, asumista tai muuta sellaista maankäyttöä, joka saattaa muutoksesta häiriintyä. Kohteen herkkyyden määrittely: Vähäinen herkkyys Kohtalainen herkkyys Suuri herkkyys Erittäin suuri herkkyys Alue, jolla ei sijaitse häiriintyviä toimintoja tai niitä on vain vähän, esim. alue on teollisuustai metsätalouskäytössä. Alueella on vain vähän asutusta, virkistyskäyttöä, arvokkaita luontokohteita tai muita häiriöille herkkiä toimintoja. Hankealueen kaavoitus on suunnitellun hankkeen mukaista. Vaikutusaluetta ei ole kaavoitettu herkkään maankäyttöön kuten asumiseen, virkistyskäyttöön tai suojeluun ja vaikutusalueen kaavoitus ei rajoita suunnitellun hankkeen toimintaa. Ennestään rakennetut alueet, joiden asukasmäärä on vähäinen; ennestään rakentamattomat alueet, joilla on jonkin verran melu- tai muita häiriöitä; alueet, joilla virkistysalueita on runsaasti ja/tai virkistysreitit helposti korvattavissa toisilla. Hanke- tai vaikutusalueella on alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä maisema-, kulttuuri- tai luontokohteita. Hankealuetta ei ole kaavoitettu tai kaavoitus ei ole suunnitellun hankkeen mukaista. Alue, jolla sijaitsee häiriintyviä toimintoja suhteessa uusiin toimintoihin, kuten runsaasti asutusta ja/tai paljon käytettyjä virkistys- tai matkailukohteita. Hanke- tai vaikutusalueella on alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maisema-, kulttuuri- tai luontokohteita. Hanke- tai vaikutusalue on kaavoitettu vaikutuksille herkkään maankäyttöön, kuten asumiseen, virkistyskäyttöön tai suojeluun. Hanke- tai vaikutusalueella on tiheää asutusta asuinalueita, kerrostaloalueita) ja runsaasti herkkiä kohteita kuten kouluja, päiväkoteja ja hoitolaitoksia. Hanke- tai vaikutusalueella on valtakunnallisesti merkittäviä maisema-, kulttuuri- tai luontokohteita, esim. kansallispuistoja ja suojelualueita. Hanke- tai vaikutusalue on kaavoitettu edellä mainitulle vaikutuksille erittäin herkkään maankäyttöön. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten suuruutta tässä vaikutusarviossa arvioitiin vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta eri maankäyttömuotojen toimintamahdollisuuksiin ja niiden säilymisen mahdollisuuksiin. Arvioinnissa huomioitiin muun muassa maankäyttöön kohdistuvan muutoksen laajuus ja voimakkuus sekä myönteisyys / kielteisyys. 55

Vaikutuksen suuruuden arvioinnissa käytetyt kriteerit: Erittäin suuri kielteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta kielteistä ja pysyvää. Vaikutus on valtakunnallinen. Muutos estää alueelle tai sen ympäristöön aikaisemmin suunniteltujen toimintojen toteuttamisen. Muutos edellyttää kaavan laatimista tai muuttamista maakuntakaavatasolla. Suuri kielteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta kielteistä ja pysyvää. Vaikutus on maakunnallinen. Muutos estää alueelle tai sen ympäristöön aikaisemmin suunniteltujen toimintojen toteuttamisen. Muutos edellyttää kaavan laatimista tai muuttamista maakuntakaavatasolla. Keskisuuri kielteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta kielteistä ja melko pitkäkestoista. Vaikutus on kunnallinen. Muutos estää osin alueelle tai sen ympäristöön suunniteltujen toimintojen toteuttamisen. Muutos aiheuttaa yleiskaavan tai yleiskaavamuutoksen laatimista. Pieni kielteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta kielteistä ja lyhytkestoista. Vaikutus on paikallinen. Muutos estää vähäisessä määrin alueelle tai sen ympäristöön suunniteltujen toimintojen toteuttamisen. Muutos aiheuttaa pieniä kaavamuutoksia, joiden laatiminen ei herätä vastarintaa osallisissa. Ei vaikutusta Hankkeen aiheuttama muutos on niin pientä, että se ei käytännössä aiheuta mitään häiriötä tai siitä ei käytännössä ole mitään hyötyä. Hanke toteuttaa voimassa olevia kaavoja ja on kaavoitustilanteen mukainen. Pieni myönteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta myönteistä, mutta vaikutus väliaikaista. Hanke tukeutuu jossain määrin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja toteuttaa vähäisessä määrin maankäytölle asetettuja tavoitteita. Muutos mahdollistaa lähiympäristön suunnitelmien ja kaavojen toteuttamisen. Vaikutus on paikallinen lähiympäristö). Keskisuuri myönteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta myönteistä ja vaikutus pitkäkestoista. Hanke tukeutuu pääosin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja toteuttaa pääosin maankäytölle asetettuja tavoitteita. Muutos mahdollistaa ympäristön suunnitelmien ja kaavojen toteuttamisen. Vaikutus on kunnallinen. Suuri myönteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta myönteistä ja vaikutus pysyvää. Hanke tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja toteuttaa maankäytölle asetetut tavoitteet. Muutos mahdollistaa ympäristöön suunniteltujen alueiden ja kaavojen toteuttamisen. Vaikutus on maakunnallinen. Erittäin suuri myönteinen vaikutus Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta myönteistä ja vaikutus pysyvää. Hanke tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja toteuttaa maankäytölle asetetut tavoitteet. Muutos mahdollistaa ympäristöön suunniteltujen alueiden ja kaavojen toteuttamisen. Vaikutus on valtakunnallinen. 56

7.4 Nykytila 7.4.1 Maankäyttö Hankealue koostuu neljästä tilasta, jotka ovat Esbogård Ab:n omistuksessa. Hankealue on metsätalousaluetta. Hankealueen poikki kulkee metsäautotie. Hankealue sijaitsee Espoon järviylängön muodostaman selännealueen eteläosassa maankäytöllisesti kahden erityyppisen alueen välissä. Hankealueen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja koillispuolella Kulmakorven maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet ns. Takapelto). Hankealue rajoittuu pohjoisosassa Kalliosuon maantäyttömäkeen, jossa maanvastaanotto jo on päättynyt. Maanvastaanotto kuitenkin jatkuu pohjoisempana ns. Kalliosuon jatkealueella. Hankealueen eteläpuolella taas sijaitsee maaseutumaista haja-asutusta sekä kyläasutusta. Varsinkin Halujärven ympäristössä on myös vapaa-ajan asutusta. 7.4.1.1 Kaasuputki Hankealueen koillisosassa hankealueen halki kulkee Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Fortumin Kivenlahden lämpökeskuksen välille rakennettu kaatopaikkakaasuputki. Kaasuputken rakentamisesta ja käytöstä on sopimus kiinteistönomistajan ja Fortum Power and Heatin kanssa. Sopimus on voimassa kunnes kaasuputki poistetaan käytöstä. Kaasua ei enää johdeta Ämmässuolta Kivenlahteen. Kaasuputkea on sen sijaan käytetty tasaamaan HSY:n kaatopaikkakaasun hyödyntämisen vaihteluja. 0 400 800 m Kuva 7-1. Hankealue ilmakuvassa. 57

7.4.1.2 Voimajohto 110 kv Ämmässuon kaasuvoimalan tuottama sähköteho on enimmillään noin 17 megawattia. Lisäksi voimala tuottaa noin 8 megawattia kaukolämpöä Ämmässuon alueen omaan käyttöön. Se osuus sähkön tuotannosta, jota ei käytetä Ämmässuon omissa toiminnoissa, myydään ja johdetaan kytkinlaitokselta 110 kilovoltin voimajohtoa pitkin Espoon sähköasemalle. Voimajohto sijaitsee osin hankealueen koillisreunassa ja läpäisee alueen. Voimajohto on pääsyöttö Ämmässuon voimalaitokselle ja siten tulee olemaan myös jatkossa tärkeä johto. Energiayhtiön suunnitelmissa on myös tehdä Ämmässuolta 110 kv rengasyhteys eteenpäin Veikkolan suuntaan. Tässä arviointimenettelyssä on tutkittu vaihtoehtona Esbogård Ab:n kiinteistöjen alueelle sijoittuvan voimajohdon paikallisen siirron mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Siirto on energiayhtiön mukaan mahdollinen; siirron kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan johdon siirtämistä pyytävä taho. Sähkölinja, suurjännite Sähkölinja, jakelujännite Kaasuputki Hankealue 0 400 800 m Kuva 7-2. Hankealueen läpi kulkee voimajohto ja kaasuputki. 58

7.4.2 Elinkeinot Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on lähialueen suurin yksittäinen ihmistoiminnan muokkaama alue hankkeen läheisyydessä. Pohjoismaiden suurin jätteenkäsittelykeskus kattaa noin 1,5 1,5 km suuren alueen hankealueen luoteispuolella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätoimintoja ovat: Sortti-asema, kaatopaikkakäsittely ja loppusijoitus, biojätteen käsittely, pilaantuneen maan käsittely sekä kaasun keräys ja kaasuvoimalan käyttö. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 165 940 tonnia tammi-kesäkuussa 2014. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos, kun kiinteistöjen sekajätteet ryhdyttiin ohjaamaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2014 loppuun mennessä 65 040 tonnia jätettä. Erilaisia maa- ja kiviaineksia vastaanotettiin vastaanottokentällä yhteensä 18 287 tonnia. Lisäksi maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 13 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 26 480 tonnia. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee useita maanvastaanottoalueita ja louhinta-alueita. Ns. Kulmakorven vastaanottoalue Takapellon pohjoispuolella Espoon kaupunki) on täynnä ja Kalliosuon vastaanottoalue Espoon kaupunki) on myös täyttynyt. Nykyisin maanvastaanottotoimintaa on Takapellon alueella ja Kalliosuon pohjoispuolella Kalliosuon jatke). Takapellon alueella louhitaan ympäröivän maanpinnan alapuolelle ja louhos täytetään ylijäämämailla samaan tapaan kun Högbergetin alueella on suunniteltu tehtävän. Takapellon kohteeseen otetaan tällä hetkellä vastaan maamassoja Espoosta ja Kirkkonummelta. Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainestenoton YVA-menettelyssä Espoon kaupunki, 2009) louhintaa suunniteltiin tehtäväksi noin 93 hehtaarin kokoisella alueella. Louhinnan jälkeen täyttömäen laki kohoaisi korkeimmillaan tasoon +125. Näiden suunnitelmien toteuttaminen vaatisi kuitenkin kaavamuutoksia, sillä ns. välialue on kaavassa varattu moottorirata-alueeksi. Hankkeesta ei ole tehty päätöksiä. Kulmakorven alueella on meneillään Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen YVA-menettely Espoon kaupunki, 2014). Kulmakorven alueelle laaditun Kulmakorpi I -asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle rakennetaan uusi työpaikka-alue. Ko. asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän eteläpuolella, Högbergetin hankealueesta pohjoiseen noin 1,5 km etäisyydellä. Kaavan mukainen rakentaminen edellyttää kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Hankealueella louhitaan laajimman vaihtoehdon VE2 mukaan noin 39 hehtaarin kokoisella alueella. Louhintamäärät ovat arviolta noin 2,3 miljoonaa kiintokuutiometriä. Louhinta kestää arviolta 3 10 vuotta riippuen toteutusvaihtoehdosta. Tavoitteena on, että Kulmakorpi I asemakaava olisi vahvistettu vuonna 2016. Esirakentaminen Kulmakorpi I asemakaava-alueella voisi tällöin alkaa vuonna 2016. Hankealueesta pohjoiseen noin 1,5 kilometrin päässä Kulmakorven alueella sijaitsee Espoon Moottoriradat ry:n motocross-rata, jonka toiminta lakkaa viimeistään kun Kulmakorpi I -hankkeen toteutus alkaa. Hankealueesta koilliseen on suunnitteilla Espoon Moottoriradat ry:n toimesta uusi moottoriurheilukeskus, johon on suunniteltu sijoitettavaksi motocross-, enduro-, karting- ja pienoisautoiluradat sekä hallinto- ja varastorakennuksia. Keskus korvaisi nykyisen Kulmakorven alueella sijaitsevan motocross-radan. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa uuden moottoriurheilukeskuksen alue on varattu moottorirata-alueeksi. Toiminnalle on Espoon kaupungin vuonna 2011 myöntämä ympäristölupa. Hankealueen eteläpuolella toimii Fagerängin hevostalli. Tallilla kasvatetaan hevosia ja harjoitetaan ratsastustoimintaa. Tilalla on yhteensä noin 40 hevosta sekä muita eläimiä. Tila käsittää yhteensä noin 20 hehtaaria metsää, laidunmaata ja pihapiiriä. 59

Kuvassa 7-3 esitetyt toiminnot: 24. Espoon kaupunki, maanläjitysalue Kalliosuon täyttöalue läjitys 1. ST1 Oy, D-jakeluasema toiminta päättynyt) päättynyt) 2. Espoon moottorikerho Oy, motocrossrata toiminta päättymässä) 24a. Kalliosuon jatke, johon maanläjitykseen on saatu ympäristölupa 3. Rudus Oy, Turvapuisto ja valmisbetonitehdas. Betonitehdas ei ole toiminta käynnissä) tällä hetkellä käytössä. 25. Oy Shell Ab, polttoaineen jakeluasema 4. Rudus Oy, kiinteistöllä ympäristölupa asfalttiasemalle 26. Ruskon Betoni Oy, käytössä oleva betoniasema toiminta päättyy 5. Hyvinkään Tieluiska Oy, kantojen haketus ja mullan valmistus toiminta käynnissä) 27. Espoon kaupunki, maanläjitysalue Kulmakorven täyttöalue läjitys vuoden 2017 jälkeen) 6. Espoon kaupunki, romuautovarasto päättynyt) 7. Rudus Oy, kierrätyskiviainesten tuotanto- ja varastointitoimintaa 28. Rudus Oy, Jersanmäen kalliolouhinta-, murskaus- ja maankaatopaikka-alue louhinta päättynyt, maanläjitys käynnissä) 8. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo, rakennusjätteiden käsittelylaitos 9. Espoon kaupunki, Ämmässuontien suljettu maanläjitysalue 29. Espoon kaupunki ja Rudus Oy, maanläjitysalue Takapellon täyttöalue ja kivenmurskaus toiminta osittain käynnissä) 10. HSY, Sortti-asema 11. HSY, huolto ja varastotoimintojen alue 29a. Rudus Oy, Takapellon toimintoihin liittyvä tukitoiminta-alue käytössä) 12. HSY, puutarhajätteen kompostointialue 13. HSY, kompostointilaitokset 30. Caiwell Oy, kivenmurskaamo, vuokrasopimus on päättynyt 14. HSY, biojätteen jälkikypsytysalue 31.12.2014 15. HSY, aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille 31. Vihdin Kaivutyö Oy, kivimurskaamo, vuokrasopimus on päättynyt 16. HSY, vanha kaatopaikka, täyttöalueet 1-3 31.12.2014 17. HSY, vesiasema 32. Rakennustoimisto Lehtoranta Oy, kivimurskaamo, vuokrasopimus 18. HSY, kaasuvoimala on päättynyt 31.12.2014 19. HSY, kuona- ja paalikenttä 33.Esbogård AB, Högberget maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn hankealue YVA-menettely käynnissä 2014-20. HSY, tuhkan loppusijoitusalue 21. HSY, kaatopaikka, täyttöalue S1 2015, tuleva hanke) 22. HSY, vastaanotto- ja käsittelykenttä 34. Espoon kaupungin louheen välivarastointi toiminta käynnissä) 23. HSY, kaatopaikan laajennusalueen allasalue 35. Moottoriurheilukeskuksen ja motocrossradan aluevaraus Espoon Moottoriradat ry on saanut hankkeelle ympäristöluvan, rakentamista ei ole aloitettu) 1 36. Espoon kaupunki, Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen ympäris- 2 8 3 tövaikutusten arviointimenettelyn hankealue YVA-menettely käynnissä 2014-36 9 4 25 7 26 5 6 30 10 11 2015, tuleva hanke) 31 32 22 12 13 24a 21 27 16 14 20 28 19 18 35 17 15 24 29a 29 23 33 34 29 0 400 800 m Kuva 7-3. Ämmässuon ja Kulmakorven alueiden toimintoja. 60

0 400 800 m Hankealue Lomarakennus Teollinen rakennus Asuinrakennus Liike- tai julkinen rak. Muu rakennus Kuva 7-4. Kartta asuinrakennuksista ja muista rakennuksista hankealueen ympäristössä. 7.4.3 Asutus Hankealueen läheisyydessä asutus sijaitsee lähinnä hankealueen eteläpuolella. Halujärven alueella on suurin keskittymä asuinrakennuksia, jotka ovat sekä ympärivuotisessa että vapaa-aikakäytössä. Lähimmät Halujärven rakennukset sijaitsevat noin 350 metrin päähän hankealueen kiinteistön rajasta. Fagerängilla sijaitsee muutama asuinrakennus 150 metriä hankealueen kiinteistön rajasta. Louhittavat alueet on kuitenkin suunniteltu siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 300 m. Idässä ja lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 650 1 000 metriä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella ei ole lähistöllä asutusta. Espoon eteläosien yleiskaavassa ks. kohta 7.4.5.2) on asutusta kaavoitettu lähemmäs hankealuetta. Yleiskaavan kyläaluemerkintä ulottuu hankealueen läheisyyteen hankealueen kaakkoispuolelle, mutta ei hankealueelle. Nykyisin kaavamerkinnän alue on metsätalousaluetta, eikä mahdollisen tulevan rakentamisen sijoittumista ole vielä tiedossa. 7.4.4 Virkistys Hankealueen virkistysmahdollisuudet liittyvät alueen nykyisiin luontoarvoihin. Alueen lähistöllä on asutusta ja metsäautotien johdosta alueelle on helppo päästä. Aluetta käytetään lenkkeilyyn ja ratsastukseen, sienestykseen ja marjastukseen. Alueen virkistysarvoa saattaa jo nykyisin vähentää hankealueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat toiminnot. 61

7.4.5 Kaavoitustilanne 7.4.5.1 Maakuntakaava Hankealueella tai sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava vahvistettu marraskuussa 2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014). Maakuntakaava korvasi aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavoissa on hankealuetta koskien neljä merkintää, joilla on seuraavat määräykset lihavoinnit Ramboll): Erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan erityisalueet Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuvassa Kulmakorvessa ja Vantaan lentokenttäalueeseen rajoittuvassa Lavangossa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Suunnittelumääräys: Alue varataan erityiskäyttöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Jätteenkäsittelyalue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alue varataan jätehuollon tarpeisiin. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa jätemateriaalin hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritys- ja teollisuustoimintaa. Alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, mahdollinen ottotoiminta sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa. EJ1-alueella, jolle on kohdemerkinnällä osoitettu sijoitettavaksi myös jäte- ja energiahuollon alue EJ/EN, on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava EJ/EN -jäte- ja energiahuollon alueen toteuttamismahdollisuudet. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alue varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa näiden ainesten hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritystoimintaa. Alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, kyseiset toiminnot sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen. EJ3-alueella, jolle on kohdemerkinnällä osoitettu sijoitettavaksi myös jätteenkäsittelyalue EJ1, on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava EJ1-jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Jäte- ja energiahuollon alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja energia- ja jätehuoltoa palvelevia laitoksiavarten. Laitoksista voidaan toteuttaa yksi tai useampia. Merkinnällä on osoitettu Vantaan Långmossebergenin; Helsingin Kivikon, Lohjan Kirkniemensekä Espoon Ämmässuon ja Juvanmalmin alueet. Suunnittelumääräys: Alue voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varata jätepolttoainetta käyttävälle voimalaitokselle. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sijoittaa myös muita jätehuollon ja/tai energiahuollon toimintoja, mutta ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa Espoon Ämmässuota lukuun ottamatta. Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maaaineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. 62

110 kv voimalinja Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n voimalinjat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Voimalinjojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Hankealueen itäpuolelle on merkitty viheryhteystarve vihreällä katkoviivalla. Maakuntakaavassa osa hankealueesta on merkitty valkoiseksi alueeksi. Maakuntakaavan alueita, joille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, kutsutaan valkoisiksi alueiksi. Nämä alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalousalueita maaseudulla ja saaristossa. Valkoisille alueille voi sijoittua paikallisesti merkittävää maankäyttöä, ja niiden suunnittelusta päättää kunta. 0 1 2 km Kuva 7-5. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä, johon hankealueen rajaus on lisätty punaisella ruudukolla. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2014 sisältää vahvistetut merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. 63

Helsingin seudun valkoisia alueita koskeva suunnittelumääräys: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistetty. Kaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Kaava tulee kattamaan koko maakunnan alueen. Sen avulla täydennetään ja tarkistetaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Valmistelu vie aikaa noin kolme vuotta. Osallistumisja arviointisuunnitelma OAS) on ollut nähtävillä 9.12.2013 15.1.2014. 7.4.5.2 Yleiskaava Hankealuetta koskeva yleiskaavatyö on käynnissä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut yleiskaavan valmistelun Espoon keski- ja pohjoisosiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin 20.5.2014 ja sitä on tarkistettu 6.10.2014. Kaavaluonnosta ei vielä ole saatavilla, vaan se on tarkoitus saattaa nähtäville vuosien 2015-2016 välisenä aikana. Hankealue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavassa lainvoimainen 2010). Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan vuonna 2008 ja kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2010. Kaavassa hankealueelle on merkitty seuraavat kaavamerkinnät määräyksineen: Jätehuollon alue Alue varataan yhdyskuntajätteen käsittelyyn. Aluevaraus sisältää myös toiminnan tarvitsemat suojaviheralueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen siten, että rakennusoikeus on: 1 5 ha:n tiloilla 1 asunto ja yli 5 ha:n tiloilla 1 asunto + 1 asunto jokaista tilan pinta-alan alkavaa 20 ha kohti. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa olevan asutuksen, tilakeskuksen ja tiestön läheisyyteen siten, että ranta-alueet ja pellot säilyvät vapaina rakentamiselta. Viljelyalueen metsittäminen on kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Mikäli kaupunginvaltuuston hyväksyessä yleiskaavan alle yhden ha:n tila on asuinkäytössä, se säilyttää rakennusoikeutensa. Mikäli kaupunginvaltuuston hyväksyessä yleiskaavan tilalla on käytössä edellä mainittuja lukumääriä enemmän asuntoja, näiden lukumäärä säilyy tilan rakennusoikeutena. Lisäksi hankealue sijoittuu osittain kaakossa/idässä kyläalueelle: Kyläalue Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti kyläkuvaan ja uudet rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Alueella sallitaan 1 2 kerroksisten 1-asuntoisten erillispientalojen rakentaminen, korttelitehokkuus enintään 0,1. Hankealue rajautuu pohjoisessa Espoon pohjoisosien yleiskaava I:een lainvoimainen 1997), jossa hankealue rajautuu seuraaviin kaavamerkintöihin: Kaatopaikka-alue EK), yhdyskuntateknisen huollon alue ja kohde ET), moottorirata-alue EM) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue M). Kirkkonummen puolella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020, mutta hankealue ei rajaudu Kirkkonummen kuntarajaan. 64

0 0,5 1 km Kuva 7-6. Ote voimassa olevien Espoon eteläosien yleiskaavan ja Espoon pohjoisosien yleiskaava I:sen yhdistelmästä, johon hankealueen rajaus on lisätty punaisella ruudukolla. 7.4.5.3 Asemakaava Hankealue sijaitsee länsiosaltaan Ämmässuon asemakaavaalueella hyväksytty 2006). Muilta osin hankealue on asemakaavoittamaton. Asemakaavassa Kuva 7-7) hankealue sijoittuu osittain jätteenkäsittelyalueelle EJ/VR kuvassa pinkki alue) ja osittain suojaviheralueelle EV/VR/ky kuvassa sininen alue). Alueita koskevat seuraavat merkinnät ja määräykset: Jätteenkäsittelyalue Alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Alueelle saadaan rakentaa jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia tunneleita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja. Muita jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia rakennuksia saadaan rakentaa enintään erillisellä kaavamerkinnällä osoitettu määrä. Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi. Massapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. Suojaviheralue / Alue on varattu kuntayhtymän tarpeisiin Alue tulee hoitaa niin, että sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena ja luonnonmukaisena. Käsitellyillä alueilla se tulee istuttaa metsähoidollisin toimenpitein. Alueelle ei saa sijoittaa jätehuoltoa tai sitä palvelevaa toimintaa. Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi. 65

0 0,5 1 km Kuva 7-7. Ote Ämmässuon asemakaavasta, johon hankealueen rajaus on lisätty punaisella ruudukolla. Kulmakorvessa on vireillä asemakaavoitustyö Kulmakorpi I -alueella. Kaavoitettava 65 hehtaarin alue sijaitsee Ämmässuon kaatopaikan itäpuolella Nupurintien varressa. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu alueita teollisuus- ja varastotoiminnoille sekä maankaatopaikkaan liittyville toiminnoille. Asemakaavaehdotuksessa Kuva 7-8) on merkitty har- maalla teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet T) sekä varastorakennusten korttelialueet T). Huoltoaseman korttelialue LH) on merkitty vaaleanpunaisella, liike- ja toimistorakennusten korttelialue K) on merkitty oranssilla ja suojaviheralueet EV) on merkitty turkoosilla. Yleinen pysäköintialue YP) ja kadut on merkitty valkoisella. Kuva 7-8. Kulmakorven asemakaavaehdotus. 66

7.6 Vaikutukset 7.6.1 Vaihtoehto VE1 Lisäksi hankealueesta kaakkoon on vireillä Myntinmäen, Espoonkartanonmäen, Finnsinmäen ja Mynttilän asemakaavoitustyöt. Kyseisten asemakaavojen valmisteluaineistot ovat olleet nähtävillä osana Mynttilän kaavaa 24.5. 22.6.2010, jonka jälkeen ehdotusvaiheessa kokonaisuus on jakautunut erillisiksi kaavoiksi. Samaan yhteyteen on vireillä myös Holkenin asemakaavoitustyö, jonka asemakaavoitusprosessia viedään eteenpäin samanaikaisesti Mynttilän asemakaavojen kanssa. Lyhimmillään etäisyyttä asemakaavoitettaville alueille hankealueen rajasta on noin 1,8 kilometriä. Alueille suunnitellaan asuinrakentamista. Turunväylän pohjoispuolella Nupurin alueella on vireillä Nupurinkallion asemakaavoitustyö, jonne on hankealueesta lyhimmillään etäisyyttä runsaat kaksi kilometriä. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 24.10. 22.11.2011. Kaavan tavoitteena on olemassa olevan ja vähitellen toteutuneen väljän pientaloalueen asemakaavoitus täydentyvälle asuinrakentamiselle. 7.5 Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön herkkyys Hankealueen maankäytön herkkyys suunniteltujen toimintojen vaikutuksille on maankäytön kannalta kohtalainen; hankealueella sijaitsee voimajohto ja kaasuputki ja hankealue on metsätalouskäytössä. Hankealueen lähiympäristön maankäytön herkkyys suunniteltujen toimintojen vaikutuksille on kohtalainen: lähialueen asukasmäärä on kohtalainen ja alueella on jo jonkin verran melu- tai muita häiriöitä, lähialueella harjoitetaan ratsastustoimintaa. Kaavatilanteen herkkyys hankkeen tuomille muutoksille on kohtalainen. Hanketta ei ole otettu huomioon voimassaolevissa kaavoissa. Hankealue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja osin jätehuollon alueella. Jätehuollon alueella hankealueen pohjoisosassa on myös voimassa Ämmässuon asemakaavan alue aluemerkinnät jätteenkäsittelyalue ja suojaviheralue). Hankealueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, joissa hankealueella on neljä eri merkintää. Hankealueen ja lähialueen kaavoissa ei ole osoitettu erityisen herkkää maankäyttöä aluevarauksina lukuun ottamatta Espoon eteläosien yleiskaavaa, jossa hankealueen itäpuolella on kyläaluemerkintä. Uudenmaan maakuntakaavassa hankealueesta pohjoiseen ei ole osoitettu aluevarauksia vaikutuksiltaan herkkään maankäyttöön, vaan alueella on osoitettu maa- ja kiviainestoimintaa. Vaihtoehdon suhde maankäyttöön Kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto ja muut hankealueelle suunnitellut toiminnot kohdistuvat koko hankealueelle, jonka maankäyttö muuttuu hankkeen toiminnan aikana kokonaisuudessaan maa-ainestoimintojen alueeksi. Tämä estää alueen nykyisen metsätalouskäytön ja virkistyskäytön hankkeen toiminnan aikana. Toiminnan päätyttyä täyttöalue maisemoidaan, jolloin se vähitellen palautuu metsätalous- ja virkistyskäyttöön, elleivät maankäytölliset syyt puolla käyttöönottoa muuhun tarkoitukseen. Kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto toteutetaan vaihtoehdossa VE1 siten, ettei alueella olevaa voimajohtoa sekä kaasuputkea tarvitse siirtää. Hankealueen virkistysarvoa vähentävät jo nykyisellään jonkin verran hankealueen pohjoisja koillispuolella sijaitsevat toiminnot. Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan hankealueella olevan kokonaisuudessaan suuruudeltaan keskisuuria, koska hankkeen pitkäkestoisuudesta huolimatta hankealueella ei ole merkittäviä virkistys- tai luontokohteita. Hanke sijoittuu jo olemassa olevien maa-ainestoimintojen ja kaatopaikkatoiminnan läheisyyteen. Hankkeen kielteiset vaikutukset kohdistuvat pääosin alueen itä- ja eteläpuolelle. Liikennevaikutukset kohdistuvat pohjoispuolelle. Muutoksen tuoma toimintojen luonne on nykyisen maankäytön kannalta kielteistä ja pitkäkestoista. Hanke ei estä lähialueiden nykyistä maankäyttöä. Lähialueen asutusta ja virkistyskäyttöä voi häiritä esimerkiksi mahdollinen pölyäminen, melu ja maiseman muuttuminen. Hankevaihtoehdossa ei aiheudu maankäytöllisiä vaikutuksia vireillä oleville Myntinmäen, Espoonkartanonmäen, Finnsinmäen, Mynttilän, Holkenin tai Nupurinkallion alueille suunnitelluilta asuinalueilta hankealueelle muodostuvan pitkän etäisyyden vuoksi. Hankealueen lähialueella hankkeen vaikutuksilla on keskisuuri vaikutus maankäyttöön. Kaikissa hankevaihtoehdoissa on arvioitu kolmea eri tielinjausvaihtoehtoa mitä kautta liikenne alueelle tapahtuu. Kaikissa tielinjauksissa liikenne tapahtuu Kulmakorventien ja Nupurintien kautta. Tulo hankealueelle tapahtuu ensimmäisessä tielinjauksessa Kalliosuon täyttömäen länsipuolelta, toisessa tielinjauksessa Kalliosuon täyttömäen itäpuolelta ja kolmannessa tielinjauksessa idästä Takapellon suunnalta. Maankäytöllisesti tielinjausvaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja. Kaikki linjaukset sijoittuvat maanläjitysalueiden tai suunnitellun moottorirata-alueen suunnalle. Hankkeen mukaisen toiminnan päätyttyä täyttöalue maisemoidaan, jolloin se vähitellen palautuu metsätalous- ja virkistyskäyttöön, elleivät maankäytölliset syyt puolla käyttöönottoa muuhun tarkoitukseen. Länsiosaltaan hankealue toteutetaan jätehuoltotoimintoihin asemakaavan mukaisesti. 67

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Hankkeen louhintatoiminnan sijoittuminen jo olemassa olevien louhinta-alueiden läheisyyteen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Hankkeen kiviainesten ottoon osoitetut alueet tulevat perustumaan ympäristövaikutusten arviointiin, jossa on selvitetty alueen luonto- ja maisema-arvot sekä soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Vaihtoehdon suhde maakuntakaavaan Vaihtoehto VE1 sijoittuu pääosin Uudenmaan maakuntakaavan ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valkoiselle alueelle, jolle voi sijoittua paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Alueen suunnittelusta päättää kunta. Helsingin seudun valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä kuin ensisijaista maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Hankkeen YVA-menettelyssä on selvitetty ja otettu huomioon suunnittelumääräyksessä mainitut asiat. Vaihtoehdon toiminta on vaikutuksiltaan paikallista ja toiminta edesauttaa Uudenmaan maakuntakaavassa ilmenevää yhdyskuntarakenteen laajenemista tarjoamalla kiviaineksia ja myöhemmin maa-ainesten vastaanottoa. Vaihtoehdon louhintaettä maanvastaanottotoiminta ei ole maakuntakaavan vastaista kaavan valkoisella alueella. Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on tarvetta maa-ainesten ottoon ja ylijäämämaiden vastaanottoon, jota hankevaihtoehto tarjoaa. Vaihtoehto VE1 sijoittuu pohjoisilta osiltaan Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan alueelle, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Vaihtoehdon louhintatoiminta toteuttaa kiviainesten ottoa ja on näin ollen kyseisen kaavamerkinnän mukaista. Vaihtoehto VE1 sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavassa pieneltä osin erityisalueelle EY, Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuva Kulmakorpi), jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan erityiskäyttöön ja alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Hankkeen louhintaettä maanvastaanottotoiminta ei ole maakuntakaavan vastaista kyseisellä alueella. Vaihtoehdon VE1 kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto sijoittuu maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueen rajalle. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, mahdollinen ottotoiminta sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa. Sovitettaessa hankkeen kiviainesten ottotoiminta ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa, toiminta on maakuntakaavan mukaista. Uudenmaan vahvistetussa 2. maakuntakaavassa hankealueen läpi kulkevaksi osoitettu 110 kv voimajohdon linjaus ja kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto voidaan yhteen sovittaa niin, että kaikki toiminnot toteutuvat. Tämä ei aiheuta voimajohdon linjauksen muutosta vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdon suhde yleiskaavaan Vaihtoehdossa VE1 on huomioitu Espoon eteläosien yleiskaava siten, että idässä ei louhita eikä täyttömäkeä toteuteta yleiskaavassa kyläalueeksi merkityllä alueella. Täyttömäet sijoittuvat yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä luoteisempi täyttömäki pääosin jätehuollon alueelle. Myös louhintatoiminta ulottuu luoteessa yleiskaavan jätehuollon alueelle. Maa-ainestoimintojen sijoittuessa Espoon eteläosien yleiskaavassa jätehuollon EJ) alueelle, vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi yleiskaavamuutosta maanvastaanoton osalta. Louhintatoiminta alueella on sallittua. Suurin osa vaihtoehdon VE1 toiminta-alueesta sijoittuu yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle, mikä käyttömuoto tulee alueella todennäköisesti jatkumaan myös sitten kun täyttömäki on rakennettu valmiiksi ja maisemoitu. Vaihtoehdon suhde asemakaavaan Vaihtoehdossa VE1 sekä louhinta- että maanvastaanottotoiminta sijoittuvat Ämmässuon asemakaavan alueella jätteenkäsittely- ja suojaviheralueille. Louhinta asemakaavan EJ-alueella on edellytys kaavan toteuttamiseksi. Sen sijaan louhinta kaavan suojavyöhykealueella ei kaavamääräyksen mukaan ole mahdollista, eli siltä osin vaihtoehdon VE1 louhinta vaatisi kaavamuutoksen. Maanvastaanotto asemakaavan alueella ei ole sallittu ja vaatisi kaavamuutoksen. Vaihtoehdon suhde kaavoitukseen Kaavoitukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan vaihtoehdossa VE1 olevan kokonaisuudessaan suuruudeltaan suuria. Vaikutukset muodostuvat suuriksi, koska vaihtoehto VE1:n toteutuminen kokonaisuudessaan edellyttäisi yleiskaava- ja asemakaavamuutosta. Vaihtoehdon VE1 toteuttaminen on maakuntakaavan mukaista. 7.6.2 Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdon suhde maankäyttöön Kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto toteutetaan vaihtoehdossa VE2 siten, että alueella oleva voimajohto ja kaasuputki siirretään. Siirrot tapahtuvat suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Voimajohdon ja kaasuputken uudet linjaukset rajoittavat metsätaloutta sijoittuessaan metsätalousalueelle raivattavan johto- ja kaapeliaukean ja matalana pidettävien reunavyöhykkeiden osalta. Vaihtoehto VE2 on yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutuksiltaan keskisuuri ja vaihtoehdon VE1 kaltainen. 68

Vaihtoehdon suhde maakuntakaavaan Vaikutukset maakuntakaavoitukseen ovat samankaltaisia kuin hankevaihtoehdossa VE1. Uudenmaan vahvistetussa 2. maakuntakaavassa hankealueen läpi kulkevaksi osoitettu 110 kv voimajohdon linjaus ja kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto voidaan yhteen sovittaa niin, että kaikki toiminnot toteutuvat. Hankevaihtoehdossa VE2 voimajohdon linjaukseen tulee muutoksia, mutta tämä ei edellytä maakuntakaavamuutosta ja hankevaihtoehdon toteuttaminen on näin ollen maakuntakaavan mukaista. Vaihtoehdon suhde yleis- ja asemakaavaan Vaikutukset Espoon eteläosien yleiskaavaan ja Ämmässuon asemakaavaan ovat samankaltaiset kuin hankevaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdon suhde kaavoitukseen Kaavoitukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kokonaisuudessaan suuruudeltaan suuria. Vaikutukset muodostuvat suuriksi, koska vaihtoehto VE2 toteutuminen edellyttää yleiskaava- ja asemakaavamuutosta. Vaihtoehdon VE2 toteuttaminen on maakuntakaavan mukaista. 7.6.3 Vaihtoehto VE3 Vaihtoehdon suhde maankäyttöön Vaihtoehto VE3 on yhdyskuntarakenne- ja maankäyttövaikutuksiltaan keskisuuri ja vaihtoehdon VE2 kaltainen. Vaihtoehdossa VE3 voimajohto ja kaasuputki siirretään, joiden vaikutukset ovat samankaltaiset kuin vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehdon suhde maakuntakaavaan Vaikutukset maakuntakaavoitukseen ovat samankaltaisia kuin hankevaihtoehdossa VE1 lukuun ottamatta voimajohdon linjausta. Uudenmaan vahvistetussa 2. maakuntakaavassa hankealueen läpi kulkevaksi osoitettu 110 kv voimajohdon linjaus ja kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto voidaan yhteen sovittaa niin, että kaikki toiminnot toteutuvat. Tämä vaatii voimajohdon linjauksen vähäistä muutosta hankealueen kohdalla, joka ei ole maakuntakaavan vastaista. Vaihtoehdon suhde yleiskaavaan Vaihtoehdossa VE3 on huomioitu Espoon eteläosien yleiskaava hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 tapaan. Täyttömäki sijoittuu hankevaihtoehdossa VE3 kokonaisuudessaan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Louhintatoiminta ulottuu luoteessa myös jätehuollon alueelle, mikä on kaavan mukaista, sillä alue pitää tasata jos jätehuoltotoimintoja siihen tulee. Vaihtoehdon suhde asemakaavaan Vaihtoehdossa VE3 on huomioitu Ämmässuon asemakaava siten, että lännessä ei louhita eikä täyttömäkeä rakenneta asemakaavan suojaviheralueella EV/VR), mutta asemakaavan jätteenkäsittelyyn varattu alue EJ/VR) louhitaan siihen tasoon, joka mahdollistaa jätehuoltotoiminnan sijoittamisen alueelle. Vaihtoehdon VE 3:n toteuttaminen on asemakaavan mukaista. Vaihtoehdon suhde kaavoitukseen Täyttömäen sijoittuessa hankevaihtoehdossa VE3 kokonaisuudessaan yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, on vaihtoehdon VE3 toteuttaminen yleiskaavan mukaista. Maa-ainestoiminnan jälkeen alue palautuu kaavamerkinnän mukaiseen käyttöön eikä näin ollen edellytä kaavamuutosta. Louhinta ulottuu yleiskaavassa jätehuollon alueelle, mikä ei ole yleiskaavan vastaista. Ämmässuon asemakaavan alueella hankevaihtoehdossa VE3 jätteenkäsittelyyn varatulla alueella toteutetaan louhintaa, joka mahdollistaa jätehuoltotoiminnan sijoittamisen alueelle. Näin ollen vaihtoehdon VE3 toteuttaminen edesauttaa Ämmässuon asemakaavan toteuttamista. Kaavoitukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan kokonaisuudessaan suuruudeltaan keskisuuria. 7.7 Vaikutusten merkittävyys Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hanke aiheuta muutoksia yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön hankealueella. Hankkeen vaihtoehtojen VE1 VE3) maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien vaikutusten suuruus arvioitiin keskisuureksi negatiiviseksi ja alueen herkkyys kohtalaiseksi. Näin ollen vaikutuksen merkittävyys maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen muodostuu kohtalaisen negatiiviseksi. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutus kaavoituksen muutostarpeisiin nähtiin suurena negatiivisena, ja vaihtoehdon VE3 kohtalaisena. Alueen kohtalainen herkkyys huomioiden vaihtoehdoista VE1 ja VE2 kaavoitukseen aiheutuvien vaikutusten merkittävyys on suuri ja vaihtoehdon VE3 kohtalainen. 7.8 Vaikutusten lieventäminen Maa-aineslain mukainen ainesten ottaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Ympäristölupaviranomainen tarkistaa lupaa myöntäessään, että toiminta, jolle lupaa haetaan, täyttää ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. 7.9 Epävarmuudet ja seurantatarve Hankealueella ja sen läheisyydessä voimassaolevien kaavojen kaavalliseen tarkastelun ei liity epävarmuustekijöitä. Espoon keski- ja pohjoisosiin on valmisteilla yleiskaava ja hankkeen vaikutustenarviointia tehdessä ei ollut vielä tiedossa, mitä hankkeen lähiympäristöön on vireillä olevassa yleiskaavassa suunnitteilla. Hankkeen toiminnan aikana seurataan, että suojaetäisyydet, melu- ja suojavallit sekä toiminnassa käytettävä kalusto ovat lupamääräysten mukaisia. 69

8. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Kooste maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioinnista Vaikutusten alkuperä ja arvioinnin tarkoitus Kiviainestoiminnan vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat pääosin louhinta- ja maanvastaanottotoiminnoista. Muiden hankkeeseen liittyvien toimintojen vaikutukset maisemaan ovat vähäisiä. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa, miten ja kuinka paljon Högbergetin kiviainestoiminta muuttaa hankealueen ja lähiympäristön nykyistä luonnetta ja kohdistuvatko vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. Tehtävät Arvioinnin päätulokset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kuvataan hankealueen sekä sen lähiympäristön maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila sekä herkkyys muutoksille. Arvioidaan kiviainestoiminnasta aiheutuvan maiseman muutoksen luonne ja suuruusluokka sekä muutoksen merkittävyys. Kiviainestoiminnan vaikutusten maisemaan ja kulttuuriympäristöön arvioidaan olevan vähäisiä vaihtoehdossa VE1, VE2 ja VE3. Merkittävin maisemavaikutus syntyy korkeasta täyttömäestä, joka muuttaa maisemarakennetta ja maisemakuvaa lähialueella. Hankkeen lopputilanteen vaikutuksia maisemaan voidaan lieventää ympäristöön sopivalla metsityksellä ja istutuksilla. 8.1 Vaikutusten muodostuminen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat hankealueella tapahtuvasta kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta, muualta tuotavan louheen vastaanotosta ja murskauksesta sekä puhtaiden maa-ainesten loppusijoitustoiminnasta. Kiviaines murskataan hankealueella murskauslaitoksilla ja tuotteet välivarastoidaan varastokasoissa. Maisemavaikutuksia aiheuttaa myös hankealueelle johtava uusi tieyhteys sekä mahdolliset voimajohdon ja maakaasuputken siirrot. Avolouhinnasta syntyvät syvennykset ja kiviainestuotteiden välivarastoinnin varastointikasat eivät ole kauas näkyviä muotoja, vaan ne vaikuttavat pääosin vain hankealueen sisäiseen maisemaan sekä mahdollisesti välittömään lähiympäristöön. Hankealueella sijaitsevan kalliomäen poistuminen voi näkyä paikoin lähiympäristön maisemassa. Louhinnan aikana ja sen jälkeen tapahtuvasta maanvastaanotosta syntyvät täyttömäet voivat vaikuttaa maisemaan ja kulttuuriympäristöön hankkeen korkeimpina ja laajimpina rakenteina välitöntä lähiympäristöä kauempanakin. Täyttötoiminta aloitetaan hankealueella samanaikaisesti louhinnan kanssa sillä alueella, jolla louhinta on saatettu päätökseen ja louhinta on edennyt maankäytön aloituskohdalta riittävän pitkälle. Hankkeen toiminnan vaiheista on kerrottu tarkemmin hankkeen kuvauksessa luvussa 4. 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtötietoina käytettiin mm. hankkeen suunnitelmia, ilmakuvia, karttoja ja maisemaan sekä kulttuuriympäristöön liittyviä inventointitietoja. Karttatarkastelun perusteella hankealueelle ja sen ympäristöön tehtiin maastokäyntejä. Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on lueteltu Ympäristöministeriön ja Museoviraston verkkosivuiltakin löydettävissä olevissa kohdeluetteloissa www.ymparisto.fi, www.rky.fi). Maakunnallisesti arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön alueet ilmenevät Uudenmaan liiton maakuntakaavasta ja IV vaihemaakuntakaavan selvitysaineistoista. Muinaisjäännökset tarkistettiin Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä, josta on saatavilla paikkatietoaineisto. Hankealueelle tehtiin lisäksi muinaisjäännösinventointi syyskuussa 2014 Mikroliitti Oy 2014, liite 2). Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan arvioitiin asiantuntija-arviona. Numeeristen arvioiden tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Uuden kalliokiviainesten ottopaikan ja myöhemmin maa-ainesten loppusijoitusalueen maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä tarkasteltiin näkökulmista miten ja kuinka paljon hanke muuttaa alueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman, kulttuuriympäristön ja alueen käytön kannalta erityisen herkille alueille. 70

Maisemavaikutusten arviointia varten suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä laadittiin maisemarakenteen ja maisemakuvan analyysi. Hankkeen aiheuttamia visuaalisia muutoksia lähialueen maisemakuvassa tutkittiin näkyvyysanalyysien ja kuvasovitteiden avulla. Näkyvyysanalyysissä teoreettinen näkemäalue muodostuu paikkoihin, joihin on maasto, puusto ja rakennukset huomioiden mahdollisuus, että täyttömäki näkyy. Näkemäalueen muodostumiseen riittää siis, että paikkaan näkyy esimerkiksi vain pieni osa täyttömäen pinnasta. Näkyvyysanalyysi tehtiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella. Laserkeilausaineiston avulla analyysissä on huomioitu paikalla ollut puusto, rakennukset ja muut elementit, jotka muodostavat näkemäesteitä. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, kaupunkikuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen ja mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. Tässä vaikutusarviossa muutoksen suuruuden arvioinnissa käytetyt kriteerit on koottu oheiseen taulukkoon. 8.3 Vaikutuskohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruuden kriteerit Vaikutuskohteen herkkyystaso maisemavaikutuksille ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiselle määräytyy alueen käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä historiallisiin piirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Herkkyystason pääasialliset kriteerit on koottu oheiseen taulukkoon. Herkkiä muutokselle ovat korkealla sijaitsevat ja erityisen tunnusomaiset näkymäalueet esim. harjumaisemat sekä laajat maisemapelto- tai järvinäkymät mahdollisine maamerkkeineen) sekä alkuperäisinä säilyneet maisemat, rakennus- ja ympäristökohteet tai tielinjaukset sekä ilmeeltään yhtenäisinä säilyneet kaupunkikuvalliset ja maisema- tai kulttuurihistorialliset kokonaisuudet. Vaikutuskohteen herkkyys: Vähäinen herkkyys Kohtalainen herkkyys Suuri herkkyys Erittäin suuri herkkyys Ajallisesti tai tyylillisesti epäyhtenäisinä rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa on ennestään maisemavaurioita tai häiriöitä, esim. teollisuustoimintaa tai suuret liikennemäärät. Ei mainittavia arvokkaita maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja. Aiemmin muutoksille altistuneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai pirstaloituneet virkistysalueet. rakentuneet aluekokonaisuudet sekä kohteet, joissa teollisuus-toimintaa tai suuret liikennemäärät. Alueellisiksi tai paikallisesti luokiteltavia arvokkaita maisema-alueita, kulttuuriympäristöjä, arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja. Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoituksiltaan lähes alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet. Alueellisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita, kulttuuriympäristöjä, arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja. Maisemaltaan ja/tai käyttötarkoituksiltaan alkuperäisinä säilyneet maisema- tai kulttuurihistorialliset kohteet tai aluekokonaisuudet sekä yhtenäiset viher- ja virkistysalueet sekä luontoalueet. Valtakunnallisesti tai globaalisti arvokkaiksi luokiteltavia maisema-alueita, kulttuuriympäristöjä, arkkitehtonisia tai historiallisia arvoja. 71

Vaikutuksen suuruus: Erittäin suuri kielteinen vaikutus Suuri kielteinen vaikutus Keskisuuri kielteinen vaikutus Pieni kielteinen vaikutus Ei vaikutusta Pieni myönteinen vaikutus Keskisuuri myönteinen vaikutus Suuri myönteinen vaikutus Erittäin suuri myönteinen vaikutus Muutos näkyy maisemassa hyvin laajalle alueelle ja / tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen pysyvästi. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan / alueen nykyinen käyttö estyy pysyvästi. Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle ja / tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen pitkäaikaisesti. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan / alueen nykyinen käyttö estyy pitkäaikaisesti. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin, mutta ei vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ei muutu, mutta kokemus alueesta muuttuu kielteisesti. Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Muutos ei ole mainittava eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen. Maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön ja voi vähäisesti vaikuttaa maiseman tai kulttuuri-ympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisema-arvojen kohenemiseen. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia. Alueen käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. Muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin ja vaikuttaa maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisema-arvojen kohenemiseen. Muutoksen myötä maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain. Alueen käyttö ei muutu, mutta kokemus alueesta muuttuu myönteisesti. Muutos näkyy maisemassa laajalle alueelle tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisema-arvojen kohenemiseen pitkäaikaisesti. Muutoksen myötä maiseman luonne ja käyttö muuttuu pitkäaikaisesti myönteisesti. Muutos näkyy maisemassa hyvin laajalle alueelle tai vaikuttaa muutoin oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden vahvistamiseen tai muuten ympäristön maisema-arvojen kohenemiseen pysyvästi. Muutoksen myötä maiseman luonne ja käyttö muuttuu pysyvästi myönteisesti. 8.4 Nykytila 8.4.1 Maisemarakenne Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa hankealue kuuluu eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin eteläiseen viljelyseutuun Ympäristöministeriö 1993). Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa, jonka savialueet ovat pääosin viljelykäytössä. Paikoitellen viljelyseudulla on myös hankealueen ja sen lähiympäristön tapaan karumpia kallio- ja moreenimaita. Uudenmaan maiseman suurmuodoissa hankealue kuuluukin Nuuksion kallioylänköön, jolle ovat tyypillisiä laajat luonnontilaiset metsäalueet, pienet kallioperän painanteisiin ja murroslinjoihin syntyneet järvet ja vähäinen asutus ja viljelykset. Hankealue sijaitsee hankealueesta pohjoisessa sijaitsevan selännealueen ja etelässä sijaitsevan alavan viljelylaakson välisellä alueella Kuva 8-3). Hankealue on kumpuilevaa, kallioista maastoa Kuva 8-1), jonka korkein kohta hankealueen pohjoisosassa on noin +70 m ja matalin kohta hankealueen lounaisosassa noin +35 m mpy. Hankealueen itäosassa maaston alavimmalla kohdalla on suota, joka liittyy hankealueen itäpuolella laajempiin suoalueisiin. Hankealueen lounaisosassa rinne laskeutuu alueen ulkopuoliseen kapeaan peltolaaksoon, joka yhtyy Loojärven pohjoispuolella sijaitseviin paikoin voimakkaastikin kumpuileviin peltoalueisiin Kuva 8-2). Hankealueen pohjoispuolella maisemarakenteeseen antavat oman leimansa selännealueella sijaitsevat jäte- ja maanvastaanottoalueet, jotka kohoavat ympäröivää maastoa korkeammalle. 72

Kuva 8-1. Avokalliota hankealueen länsiosassa. Kuva 8-2. Loojärven kumpuilevaa ja pienipiirteistä peltojen ja metsien vuorottelua kuvattuna Loojärventieltä koilliseen hankealueen suuntaan. Hankealue on rakentamatonta kallioista metsätalousaluetta, joka on maisemarakenteeltaan pääasiassa muokkaamatonta. Maisemarakenteen osalta hankealueen herkkyys muutoksille on pääosin kohtalainen, koska hankealueen halki kulkee teitä ja voimajohto sekä alueella on suoritettu metsätaloustoimia. Maisemarakenteen osalta vaikutusalueen herkkyystaso on hankealueen tapaan kohtalainen. Vaikutusalueen maisemarakenteen herkkyyttä muutoksille vähentävät hankealueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevat jäte- ja maanvastaanottoalueet. 73

Högbergetin YVA Maisemarakenneanalyysi 30.1.2015/TL 75m 13,5m Asuinrakennus Korkeussuhteet Lomarakennus 85-90 Muu rakennus 80-85 Maanläjitysalue 75-80 Louhinta- ja maanläjitysalue 70-75 Kaatopaikka 65-70 60-65 55-60 50-55 45-50 40-45 35-40 30-35 25-30 20-25 15-20 2,5-15 0 0,5 1 km Pelto Hankealue Kuva 8-3. Hankealueen ja ympäristön maisemarakenneanalyysi. 8.4.2 Maisemakuva Hankealueen maisemakuva on metsäistä ja metsätalouden muokkaamaa. Alueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa voimajohto, joka näkyy aukkopaikkana puustossa kuva 8-4). Hankealueella on joitakin hakkuuaukkoja ja taimikoita. Korkeimpien mäkien päältä avokallioilta avautuu joitakin näkymiä ympäröivään maisemaan, muuten hankealue on sulkeutunutta. 74

Kuva 8-4. Voimajohto hankealueen eteläosassa. Hankealue rajautuu metsäiseen maisemaan lukuun ottamatta lounaisosaa, jossa hankealue rajautuu paikoin avoimeen peltomaisemaan Kuva 8-9). Pohjoisessa hankealue rajautuu avoimeen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueeseen sekä täyttömäkialueeseen. Hankealueesta pohjoiseen ja koilliseen maisemakuvaa leimaavat laajat täytemäki- ja jätteenkäsittelyalueet, jotka rajautuvat metsiin. Hankealueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen maisemakuva on mosaiikkimaista peltojen, metsien ja vesialueiden vuorottelua, joka muuttuu yhtenäisemmäksi peltoalueeksi siirryttäessä etelään Kuva 8-5 ja Kuva 8-6). Kuva 8-5. Kumpuilevaa ja pienipiirteistä viljely- ja vesimaisemaa Loojärventieltä Loojärvelle päin lounaaseen. 75

Kuva 8-6. Avointa viljelylaaksoa Lapinkyläntien varrella kohti luodetta ja pohjoista hankealueen suuntaan. Hankealueen lähin asustus sijaitsee hankealueesta lounaaseen sijaitsevan peltoalueen reunalla hankealueesta 100 200 metrin päässä ja hankealueesta etelään sijaitsevalla Halujärven kylällä lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä. Hankealueesta idässä lähin asutus sijaitsee hankealueesta reilun kilometrin päässä helminauhamaisesti Forsbackantien varrella ja lännessä Kauhalan kylältä itään poikkeavan Råbackantien varrella hankealueesta lähimmillään noin kilometrin päässä. Asutuskeskittymiä ovat Halujärven kylän ja Kauhalan kylän lisäksi Peringin, Järvikylän, Espoonkartanon ja Loojärven kylät sekä Oitbackan alue. Kuva 8-7. Halujärven asutusta metsäisellä rinteellä. Ämmässuon kaatopaikan ja hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliosuon täyttömäen päältä avautuu monin paikoin esteettömiä näkymiä hankealueelle kaatopaikan ja maanvastaanottoalueen korkean topografian vuoksi. Hankealueen lounaispuolella sijaitsevasta peltolaaksosta avautuu näkymiä kohti hankealueen keskiosaa Kuva 8-8). Loojärven etelärannalta Oitbackan alueelta voi avautua myös osittaisia näkymiä hankealueen suuntaan alavan laakson yli. Kuva 8-8. Näkymä hankealueen suuntaan koilliseen hankealueen lounaispuolisesta peltolaaksosta. 76

Hankealue sijoittuu metsätalousalueelle metsämaisemaan. Lähialueella maisemakuvassa yhdistyvät sekä hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat jäte- ja maantäyttöalueet ja itäpuolen metsien luonnonmaisema että etelän paikoin mosaiikkimainen maaseutu- ja järvimaisema. Hanke- ja lähialueen herkkyys muutoksille maisemakuvan kannalta on kohtalainen. Högbergetin YVA Maisemakuva-analyysi 22.9.2014/TL Kauhala Loojärvi Halujärvi Oitbacka Perinki Järvikylä Espoonkartano Masto Savupiippu Näkymä hankealueelle Maisemavaurio Hankealue Asuinrakennus Lomarakennus Muu rakennus Asuinympäristö Avoin peltoalue 0 0,5 1 km Kuva 8-9. Hankealueen ja ympäristön maisemakuva-analyysi. 77

8.4.3 Arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön RKY) alueet ovat lähimmillään noin 1,4 ja 2,2 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat Espoonkartano ja Oitbackan kartano. Espoonkartano on yksi Suuren Rantatien varren vanhoista kuninkaankartanoista, jonka kuningas Kustaa Vaasa on perustanut vuonna 1556. Kartanoympäristön historiallisia elementtejä ovat kartanon päärakennus, puisto, tuotantorakennukset, kaksi talouspihaa lukuisine talousrakennuksineen sekä hieman loitommalla sijaitsevine työväenasuinrakennuksineen. Kartanokulttuurin viimeistä kukoistusvaihetta edustavan Oitbackan kartanoalueen Kuva 8-10) laajaa Loojärven eteläpuolista maanviljelysmaisemaa halkoo ikivanha hämäläisten meritie. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei sijaitse hankealueen lähiympäristössä. Uudellamaalla on tehty valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien tarkistusinventointi kesän 2013 aikana, joka on osa valtakunnallista päivitysinventointia. Inventoinnin perusteella hankealueen lähialueelle ei ehdoteta uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Uudenmaan liitossa on käynnissä IV vaihemaakuntakaava, jossa määritetään muun muassa maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Osana maakuntakaavatyötä on laadittu vuonna 2012 Missä maat on mainioimmat -selvitys. Selvityksen perusteella hankealueen lähialueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajaukset Kuva 8-11) tulevat muuttumaan rajausten tullessa voimaan maakuntakaavan valmistuttua. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevan Espoonkartanon kulttuurimaiseman rajaus on muuttumassa niin, että lähimmillään Kuva 8-10. Oitbackan kartanoaluetta. Valtakunnallisesti arvokas historiallinen maantieyhteys Suuri Rantatie mutkittelee hankealueesta lähimmillään vajaan 3 kilometrin päässä kaakossa Espoonkartanon alueella. Uudenmaan maakuntakaavaan on molemmille alueille merkitty RKY-kohteiden rajauksesta hieman poikkeavat kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema sekä Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema). Maakuntakaavassa on myös hankealueen eteläpuolella lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö sekä luoteispuolella noin 4,2 kilometrin päässä sijaitseva Haapajärven kulttuurimaisema osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina. kulttuurimaiseman aluerajaus sijaitsee noin 850 metrin päässä hankealueen rajauksesta. Lisäksi hankealueen koillispuolelle lähimmillään noin 3,3 kilometrin päähän on muodostumassa uusi kulttuuriympäristö, Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue. Hankealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole mainittavia arvokkaita maisemakohteita, näkymiä tai historiallisia arvoja. Hankealueen kaakkois-, etelä- ja lounaispuolella hankkeen vaikutusalueella sijaitsee sekä valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön että maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä kohteita. Vaikutusalueen herkkyys muutoksille maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueiden kannalta on kohtalainen. 78

Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös alue) RKY viivakohde RKY aluekohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue 0 1 2 km Uudenmaan kulttuuriympäristöt vahvistamattomat) Hankealue Kuva 8-11. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaat kulttuuriympäristöt, maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset. 8.4.4 Hankealueen arkeologinen tila Lähimmät tunnetut kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat hankealueen länsi-, etelä- ja itäpuolella noin 400 1 000 metrin etäisyydellä. Hankealueelle suoritettiin muinaisjäännösinventointi syksyllä 2014 Jussila, T.). Suoritetun inventoinnin mukaan hankealueella ei ole muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi arvioitavissa olevia jäännöksiä. 1700-luvun Kuninkaankartaton ja myöhemmin laadittujen pitäjän- ja peruskarttojen mukaan hankealue on ollut asuma- tonta ja maankäytöllisesti hyödyntämätöntä. Hankealue on maaperältään hyvin kivikkoista. Niille paikoille, joilla varhainen asutus olisi ollut mahdollista, inventoinnissa kohdistettiin runsaammin koekuoppien kaivauksia. Hankealueella ei missään havaittu mitään nykyaikaa vanhempia ihmistekoisia rakennelmia tai muita merkkejä maankäytöstä. Vaikutusalueen herkkyys arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on hyvin vähäinen. 79

8.5 Vaikutukset Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä siitä siten aiheudu vaikutuksia maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista hankevaihtoehtoa, joiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on esitetty seuraavassa. Hankevaihtoehdot on kuvattu tarkemmin luvussa 3. 8.5.1 Vaihtoehto VE1 Vaihtoehdossa VE1 kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto toteutetaan siten, ettei alueella olevaa voimajohtoa ja kaasuputkea tarvitse siirtää. Louhittavat alueet koostuvat kolmesta osa-alueesta ja maanvastaanottoalueet kahdesta täyttömäestä. Hankealueen pohjoisosan täyttömäen laki kohoaa tasoon +100 ja keski- ja eteläosan täyttömäen laki luoteesta kaakkoon siirryttäessä tasosta +85 tasoon +75 m. Hankealueella tapahtuva louhintatoiminta kuoppineen ja kalliokiviaineksen murskaus ei näy hankealueelta kauas lähiympäristön metsäisyyden vuoksi. Toiminta on nähtävissä hankealueella alueen sisäisessä maisemassa, mutta myös hankealueen pohjoispuolella jäte- ja maantäyttöalueiden päältä. Maa-ainestoiminnan kuljetukset ohjataan pohjoiseen Kulmakorven kautta Nupurintielle ja Turunväylälle. Alue on pääosin maa-ainestoiminnan käytössä eikä uusi tieyhteys sijoitu maisemallisesti herkälle alueelle. Tieyhteyden maisemavaikutukset muodostuvat vähäisiksi. Läjitysalue VE1 Läjitysalue ei näy Läjitysalue näkyy 0 0,5 1 2 km Kuva 8-12. Näkyvyysanalyysi hankevaihtoehdosta VE1, kun täyttömäen korkeus on +100 +75 mpy. 80

Merkittävimmät maisemavaikutukset vaihtoehdossa VE1 aiheutuvat hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa maa-ainesten sijoittamisesta louhitulle alueelle. Näkyvyysanalyysin mukaan maanvastaanotosta syntyvät täyttömäet aiheuttavat laajimpia maisemavaikutuksia hankealueen pohjoispuolelle Ämmässuon kaatopaikan alueelle ja hankealueen pohjoispuoliselle täyttömäelle. Kyseisten alueiden herkkyys maisemavaikutuksille on kuitenkin pieni jo aiemmin tapahtuneen maisemarakenteen ja maisemakuvan muutoksen vuoksi alueiden muututtua kaatopaikka- ja täyttötoiminnan alueiksi. Näkyvyysanalyysin mukaan maisemavaikutuksia kohdistuu hankealueen lounaispuolella sijaitsevalle peltolaaksolle. Laakson maisemat avautuvat koillisen ja lounaan suuntaan metsien reunustaessa maisematilaa Kuva 8-12 ja Kuva 88). Laakson pellot alkavat täyttöalueiden läheisyydestä, mikä mahdollistaa hankealueen keskiosassa sijaitsevien täyttöalueiden osien näkymisen lähes koko laakson alueella Kuva 8-17). Peltolaaksosta koilliseen katsottaessa osa kummastakin täyttöalueesta näkyy selvästi metsänrajan yläpuolella. Täyttöalueet muodostavat selkeät uudet elementit maisemassa. Laaksonpainanne jatkuu lounaaseen aina Loojärvelle saakka, minkä vuosi Loojärven etelärannalle muodostuu osittaisia näkymiä näkymiä katkaisevien mäkien puuttuessa. Rannalta voi kuitenkin näkyä vain kohtia täyttöalueiden laeista. Hankealueesta etelään sijaitsee runsaasti myös muita avoimia alueita, mutta niiden sijoittuessa kauemmas hankealueesta, näkymiä täyttöalueille ei muodostu puuston peittovaikutuksen ja mäkisen maanpinnan muotojen vuoksi. Myöskään hankealueen lähialueella sijaitseville kylille ei muodostu maisemavaikutuksia. Läjitysalue VE1 Läjitysalue ei näy Läjitysalue näkyy Kiinteä muinaisjäännös Kiinteä muinaisjäännös alue) RKY viivakohde RKY aluekohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Uudenmaan kulttuuriympäristöt vahvistamattomat) 0 1 2 km Kuva 8-13. Täyttöalueiden näkyvyysalueet ja arvokkaat rakennetun ympäristön kokonaisuudet hankevaihtoehdossa VE1. 81

Hankealueen kaakkois-, etelä- ja lounaispuolella hankkeen vaikutusalueella sijaitseville sekä valtakunnallisesti arvokkaille rakennetun kulttuuriympäristön että maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille kohteille ei hankkeella ole maisemakuvaa heikentävää vaikutusta. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema, jonka pohjoisrajalta voi muodostua näkymiä täyttömäille. Näkyvyysanalyysin mukaan näkyvyys on kuitenkin hyvin rajoittunutta ja vain osia täyttömäkien laeista voi näkyä Loojärven rannalle. Rannalta hankealueen suuntaan katsottaessa täyttömäet eivät nouse hankealueen takana kohoavaa selännealuetta korkeammalle tasolle eivätkä näin ollen erotu juuri maiseman taustalla. Muille arvokkaille alueille näkyvyysanalyysin mukaan täyttömäet eivät näy. Vaihtoehdon VE1 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suuruudeltaan pieniä. Muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutos näkyy vain lähiympäristössä kaatopaikka- ja maanvastaanottoalueella sekä lounaan peltoalueella. Vaikutusten suuruus kulttuuriympäristöön on pieni, mutta maiseman luonteeseen kohdistuu muutoksia osittain hankealueen lounaispuolella sijaitsevalle peltolaaksolle. Hankevaihtoehdolla ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin. 8.5.2 Vaihtoehto VE2 Hankevaihtoehdossa VE2 kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto toteutetaan siten, että alueella oleva voimajohto siirretään kulkemaan louhittavien alueiden lounais- ja länsipuolitse ja kaasuputken linjausta siirretään hankealueen pohjoisosassa kulkemaan louhittavien alueiden pohjoispuolelle. Louhittavat alueet koostuvat kahdesta osa-alueesta ja maanvastaanottoalue yhdestä täyttömäestä. Täyttömäen laen taso laskee luoteesta kaakkoon tasolta +100 tasoon +75 m. Hankevaihtoehdossa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa täyttömäen ja täyttömäen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliosuon täyttömäen väli täytetään. Tällöin kaasuputken linjausta siirretään kulkemaan hankealueen eteläpuolitse. Siirtotarve harkitaan myöhemmin; kaasuputken käyttö voi tuossa vaiheessa olla jo loppunut. Hankevaihtoehdossa VE2 maisemavaikutukset ovat hyvin samankaltaiset kuin hankevaihtoehdossa VE1. Läjitysalue VE2 Läjitysalue ei näy Läjitysalue näkyy 0 0,5 1 2 km Kuva 8-14. Näkyvyysanalyysi hankevaihtoehdosta VE2, kun täyttömäen korkeus on +100 +75 mpy. 82

Maisemavaikutukset kohdistuvat samoille alueille kuin hankevaihtoehdossa VE1. Täyttömäen muoto on erilainen verrattuna hankevaihtoehdon VE1 mukaiseen kahteen erilliseen täyttömäkeen Kuva 8-14). Näkyvyysalueilla täyttöalue näkyy yhtenä horisontaalisena rakenteena eikä kahtena erillisenä mäkenä. Vaihtoehdossa, jossa täyttömäen ja täyttömäen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliosuon täyttömäen väli täytetään, yhdistetty täyttömäki näkyy yhtenä selkeänä horisontaalisena rakenteena. Täyttömäkien yhtymäkohta on nähtävissä vain välittömässä lähiympäristössä ja pohjoisen suunnalta kaatopaikan päältä. Etelästä päin yhtymäkohtaa ei ole maisemassa nähtävissä. Uusi voimajohtolinjaus aiheuttaa vähäisiä maisemavaikutuksia hankealueen lounaispuoliselle peltoalueelle, jonne voimajohto näkyy ajoittain sijoittuessaan peltoalueen koillisreunaan Kuva 8-18). Uusi kaasuputkilinjaus kulkee louhinta-alueiden ja maanvastaanottoalueen pohjoispuolitse. Kaasuputki kaivetaan maan alle ja kaasuputken päällä maa pidetään kasvillisuudesta matalana. Uudesta kaasuputkilinjauksesta ei juuri aiheudu maisemavaikutuksia kaasuputken sijoittuessa hankealueen pohjoisreunalle. Alue ei ole maisemallisesti herkkää alueen sijoittuessa maa-ainestoiminta- ja kaatopaikkatoiminta-alueiden keskelle. Vaihtoehdossa, jossa kaasuputki siirretään kulkemaan hankealueen eteläpuolitse, vähäisiä maisemavaikutuksia voi aiheutua, mikäli linjaus sijoittuu metsäiselle alueelle ja metsään tehdään putkea varten aukko, joka pidetään kasvillisuudesta matalana. Siirtotarve riippuu kaasuputken käyttötarpeesta tuolloin. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suuruudeltaan pieniä hankevaihtoehdon VE1 tapaan. Hankevaihtoehdolla ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin. 8.5.3 Vaihtoehto VE3 Hankevaihtoehdossa VE3 kalliokiviaineksen otto ja maanvastaanotto toteutetaan siten, että alueella oleva voimajohto siirretään kulkemaan louhittavien alueiden lounais- ja länsipuolitse ja kaasuputken linjausta siirretään hankealueen pohjoisosassa kulkemaan louhittavien alueiden pohjoispuolelle. Louhittavat alueet koostuvat kolmesta osa-alueesta ja maanvastaanottoalue yhdestä täyttömäestä. Täyttömäen laen taso laskee luoteesta kaakkoon tasolta +85 tasoon +75 m. Hankevaihtoehdossa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa täyttömäen ja täyttömäen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliosuon täyttömäen väli täytetään. Läjitysalue VE3 Läjitysalue ei näy Läjityalue näkyy 0 0,5 1 2 km Kuva 8-15. Näkyvyysanalyysi hankevaihtoehdosta VE3, kun täyttömäen korkeus on +90..+75 mpy.- 83

Vaihtoehdon VE3 vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suuruudeltaan pieniä hankevaihtoehdon VE1 ja VE2 tapaan ja voimajohdon sekä kaasuputken siirron vaikutukset ovat hankevaihtoehdon VE2 kaltaiset. Vaihtoehdossa, jossa täyttömäen ja täyttömäen pohjoispuolella sijaitsevan Kalliosuon täyttömäen väli täytetään ja kaasuputki sijoitetaan kulkemaan hankealueen eteläpuolitse, vaikutukset ovat samankaltaiset kuin hankevaihtoehdon VE2 täyttömäkien yhdistämisessä ja kaasuputken siirrossa. Hankevaihtoehdolla VE3 ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin. 8.6 Vaikutusten merkittävyys Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta tarkastelualue arvioitiin kohtalaisen herkäksi, lähinnä eteläsektori. Hankkeen toteutusvaihtoehdoista aiheutuu kielteisiä pieniä muutoksia, joiden merkittävyys muodostuu negatiiviseksi mutta vähäiseksi. Kuva 8-16. Näkymä hankealueen lounaispuoliselta peltoalueelta kohti koillista. Hankealue sijoittuu metsänrajan taakse. Kuva 8-17. Valokuvaan tehty kuvasovite vaihtoehdon VE1 maanvastaanottoalueista näkymässä hankealueen lounaispuoliselta peltoalueelta kohti koillista. Kuvan näkymässä maisemakuvallinen muutos on merkittävä, koska maanvastaanottoalueet nousevat peltomaisemassa selkeästi metsänrajan yläpuolelle. Kalliosuon maanvastaanottoalue jää metsänrajan taakse VE1 maanvastaanottoalueiden välisellä alueella. 84