VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS...3 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...3 1.2 Kaupungin hallinto...4 1.3 Viitasaaren kaupungin taloustietoja...12 1.3.1 Tuotto- ja kulurakenne...12 1.3.2 Verotulot...13 1.3.3 Valtionosuudet...14 1.3.4 Lainamäärä...14 1.4 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet 2011...16 1.5 Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto...18 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...22 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...23 1.6.2 Toiminnan rahoitus...26 1.6.3 Kokonaistulot ja -menot...28 1.6.4 Rahoitusasema ja sen muutokset...29 1.6.5 Tase...29 1.6.6 Vesihuoltolaitos...37 1.6.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous...39 1.6.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...39 1.6.5.2 Konsernitase...40 1.6.5.2 Konsernitulos...42 1.6.5.2 Konsernirahoituslaskelma...43 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely...44 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...45 2.1 Kaupunginhallituksen toimiala...45 2.1.1 Vaalit...52 2.1.2 Tilintarkastus...53 2.1.3 Yleishallinnon toimielimet...54 2.1.4 Tukipalvelut...54 2.1.5 Elinkeino ja maataloustoimi...56 2.2 Perusturvan toimiala...62 2.2.1 Perhepalvelut...65 2.2.2 Vanhuspalvelut...74 2.2.3 Sairaanhoitopalvelut...79 2.3 Sivistystoimen toimiala...92 2.3.1 Varhaiskasvatus...93 2.3.2 Koulut...97 2.3.3 Opistot...104 2.3.4 Kirjasto...109 2.3.5 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi...113 2.4 Teknisentoimen toimiala...118 2.4.1 Yhdyskuntatekniset palvelut...119 2.4.2 Tilapalvelu...122 2.5 Ympäristölautakunta...127 2.5.1 Ympäristö...127 2.6 Investointiosan toteutuminen...133 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...138 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...152 5 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...153

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli valtuustokauden 3. vuosi. Perusturvan yhteistoiminta-alue toimi 3. vuottaan ja Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntapari Wiitaunioni 7. vuotta. Toiminta perustui laaditulle kaupunkistrategialle ja jatkui perinteiseen malliin. Viime vuosina investoinnit ovat olleet suuret. Koulualueen viime vuosien rakennustyöt saatiin päätökseen. Monitoimihalli Viitasaari-Areena valmistui vuonna 2010. Sen rakennuskustannukset olivat n. 2,7 milj. euroa. Vuonna 2011 Yläaste-lukion peruskorjaus päättyi, kustannukset olivat yli 8,1 milj. euroa. Haapaniemen alakoulu sai uudet tilat lähes 4,9 milj. eurolla. Koulualueen rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 16 milj. euroa. Syynä rakentamiseen ja peruskorjaukseen ovat olleet laajat sisäilmaongelmat, jotka edelleen aiheuttavat varsin suuria väistötilakustannuksia. Kouluinvestointien lisäksi rakennettiin liiketiloja Kauppakaaren alueelle Viita-Kone Oy:lle ja maalaamotilat Maarla Oy:lle. Asuntorakentaminen oli myös vilkasta: Torinkulman kerrostalo valmistui ja Rantaraitin kerrostalon rakentaminen käynnistyi. Myös rivitalo- ja omakotirakentaminen vilkastui. Työllisyys pysyi varsin tyydyttävällä tasolla, joskin nuorisotyöttömyys kasvoi. Investoinnit olivat laajat. Ne loivat uskoa tulevaisuuteen. Näin laaja investoiminen ei voi olla näkymättä Viitasaaren taloudessa. Velkamäärä kasvoi 4,2 milj. euroa. Investointeihin käytettiin viime vuosina lisäksi sijoituksia. Käyttötalous muodostui n. 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämä selittyy palvelujen oston kasvulla, josta suurimmat kasvut olivat kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiiriltä, n. 0,7 milj. euroa, muilta, pääsääntöisesti yrityksiltä yli 0,5 milj. euroa ja lastensuojelun laitoshoidosta yli 0,28 milj. euroa. Sekä investointien että käyttötalouden osalta kaupungin taloutta on jo alettu tasapainottaa. Investoinnit pyritään saamaan minimiin vuodesta 2013. Käyttötalous, varsinkin ostopalvelukasvun osalta, tulee myös tarkasteluun. Palkka- ja henkilöstökulut olivat kuluvana vuonna hallinnassa. Vuoden kohokohta oli elokuussa Viitasaarella pidetty Keski-Suomen maakuntajuhla ja valatilaisuus, joka osoitti koulualueen ja -tilojen toimiviksi suurtenkin tilaisuuksien järjestämispaikkana. Vaikka vuosi 2011 oli vaihtelevan vaikea edellisiin vuosiin verrattuna, uskon, että vuoden toiminnalla Viitasaarella luotiin pohjaa tulevaisuudelle. Kiitän tästä aktiivisesta vuodesta kaupungin luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä ja myös viitasaarelaisia. Olette osoittaneet tahtonne kehittää yksimielisinä kaunista kaupunkiamme yhteiseksi hyväksemme. 26.3.2012 Jouko Räsänen kaupunginjohtaja

4 1.2 Kaupungin hallinto WIITAUNIONIN ELI VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN ORGANISAATIO Witas Oy Viitasaari KV Pihtipudas KV KH KH Yhteiset ltk:t Perusturvaltk Tekninen ltk Ympäristöltk Yhteiset ltk:t Sivistysltk Perusturva Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Maataloushallinto Tukipalvelut Yhteinen palvelutuotanto Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Teknisen-, ympäristö- ja sivistyslautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Perusturvalautakunnassa on 10 jäsentä, 4 Pihtiputaalta ja Viitasaarelta sekä 2 Kinnulasta. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Perusturvalautakunta toimii Wiitaunionin ja Kinnulan kunnan muodostaman yhteistoiminta-alueen tilaajana, hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella 2011 5 Puheenjohtaja (KESK) I Varapuheenjohtaja Veikko Lindlöf, (SDP) II Varapuheenjohtaja Antti Kero, (KESK) Valtuutetut Tuija Arnberg, (SDP) Leila Haiko, (KESK) Juhani Halonen, (SDP) Ari Hautsalo, (KESK) Virpi Hämäläinen, (KESK) Jussi Kananen (KESK) Mauri Kananen, (KESK) Kalle Kautto, (KESK)(29.8.2011 saakka) Arvo Pietiläinen(KESK) 30.8.2011 lähtien Anssi Kekkonen, (KESK) Sonja Kekkonen, (SDP) Riitta Kemppainen, (VAS) Olli-Pekka Koljonen, (SDP) Jari Kunelius (KOK) Asko Liimatainen, (KOK) Sisko Linna, (SDP) Ilpo Manninen (SDP) Pekka Niskanen, (SDP) Tiina Niskanen, (KESK) Mervi Paananen (SDP) Ilmi Hakonen, (SDP) Teuvo Ruuhi, (KOK) Sari Salonen, (SDP) Hannu Suni, (KD) Tuija Tuikkanen, (KESK)

6 Kaupunginhallituksen jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sisko Linna, (SDP) Ilmi Hakonen, (SDP) Varapuheenjohtaja (KESK) Kalle Kautto, (KESK)(29.8.2011 saakka) Arvo Pietiläinen, (KESK) 30.8.2011 alkaen Jäsen Leila Haiko, (KESK) Vuokko Leivonen, (KESK) Jäsen Virpi Hämäläinen, (KESK) Ari Hautsalo, (KESK) Jäsen Mauri Kananen, (KESK) Tiina Niskanen, (KESK) Jäsen Pekka Niskanen, (SDP) Taisto Urpelainen, (SDP) Jäsen Ilpo Manninen (SDP) Juhani Halonen, (SDP) Jäsen (SDP) Sari Salonen, (SDP) Jäsen Teuvo Ruuhi, (KOK) Ari Raiskio (KOK)

7 Sivistyslautakunnan jäsenet kaudella 2011!""## $!!""# %& ' ( ' '! ' "#')!""## '$)!""# ' $ %' * * Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Varis Arja Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Manninen Ilpo

8 Perusturvalautakunnan jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Pekka Niskanen (SDP) Kari Huuskonen Varapuheenjohtaja Raimo Pärnänen (KESK) Anja Auer Esittelijä Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Sihteeri Kanslisti Marjatta Manninen Jäsen Arvo Pietiläinen (KESK) Merja Vesterinen (KESK) Jäsen Sari Salonen (SDP) Helena Nerg Jäsen Mervi Rihto (KOK) Arto Kuntsi (KOK) Jäsen Irja Tiainen (KESK) Jarkko Pihlaja (KESK) Jäsen Heli Autio (SDP) Anneli Stenman-Logren (SDP) Jäsen Urpo Ihalainen (VAS) Eino Vesterinen (VAS) Jäsen Ilpo Leppänen Rauni Kauppinen Jäsen Marja-Liisa Hytönen Paula Leppänen Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Toikkanen Jorma Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Kananen Mauri Kinnulan kunnanhallituksen edustaja: Koivukangas Marjatta

9 Teknisenlautakunnan jäsenet kaudella 2011 + & ' ' %& # $ ',# ' -# # '& %( #./+0 ' )!""## $!)!""# 1 ))!""## ' )!""# /### ' ' * * ' ' ' ' &2& Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Saastamoinen Tapio Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Niskanen Pekka

10 Ympäristölautakunnan jäsenet kaudella 2011 ( ' '' %& ( ' +0 2( ' ' & ' "# (( *&# ' ' -( %+ - ###2, ' & ' ' ' %+ %+3!""## )!""# Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Kananen Markku Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Hämäläinen Virpi

11 Tarkastuslautakunnan jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Tuija Tuikkanen, (KESK) Lea Kahelin, (KESK) Varapuheenjohtaja Sonja Kekkonen, (SDP) Tuula Väisänen, Sihteeri Marjukka Argillander Jäsen Sisko Korhonen, Arto Kuntsi Jäsen Asko Liimatainen, (KOK) Marjatta Pekkarinen Jäsen Raimo Strandman, (KESK) Timo Varis, (KESK) Jäsen Taito Ohmero, (SDP) Kalle Koivumäki, (SDP) Jäsen Seppo Myllymäki, (SDP) Taisto Kammonen, (SDP)

12 1.3 Viitasaaren kaupungin taloustietoja Toimintavuoden tilikauden tulos ja tilikauden alijäämä on -1.462.564,72. Tilikauden aikana määrärahoihin tehtiin muutoksia, jotka käyvät ilmi toimialakohtaisissa luvuissa. 1.3.1 Tuotto- ja kulurakenne Viitasaaren kaupungin vuoden 2011 toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 16,1 % kun se edellisenä vuotena oli 18,1 %. Muut tuotot 16 % Tuet ja avustukset 9 % ULKOISTEN TULOJEN JAKAANTUMINEN 2011 Myyntituotot 40 % Maksutuotot 35 % ULKOISTEN MENOJEN JAKAANTUMINEN 2011 Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 6 % Muut toimintakulut 2 % Henkilöstökulut 44 % Palvelujen ostot 40 %

13 Ulkoiset käyttötalousmenot ja -tulot lautakunnittain 2011 Menot Tulot Netto Osuus kaikista Yleishallinto 2 898 549 2 349 5,99 % Perusturvalautakunta 26 912 4 123 22 789 58,09 % Sivistyslautakunta 8 846 890 7 956 20,28 % Tekninen lautakunta 7 730 1 867 5 863 14,95 % Ympäristölautakunta 496 225 271 0,69 % 1.3.2 Verotulot TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 TA2011 Erotus Ta Erotus ed.tp Tulovero 14 431 15 031 15 581 15 279 15 688 15132 556 409 Yhteisövero 2 315 2 202 1 697 2 110 2 232 2518-286 122 Kiinteistövero 1 164 1 226 1 348 1 307 1 302 1350-48 -5 0 0 Yhteensä 17 910 18 459 18 626 18 696 19 222 19 000 222 526 Tuloveroprosentti oli 19,50 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,70 %, vakituiset asunnot 0,40 % ja muut kuin vakituiset asunnot 0,90 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00 ja voimalaitosten veroprosentti 1,40. VEROTULOT 2003-2011 (1000 ) 25 000 20 000 15 000 10 000 Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero 5 000 0 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 Kiinteistövero 859 1 052 1 100 1 112 1 164 1 226 1 348 1 307 1 302 Yhteisövero 996 1 188 1 558 1 958 2 315 2 202 1 697 2 110 2 232 Tulovero 12 832 12 676 13 124 13 935 14 431 15 031 15 581 15 279 15 688

14 1.3.3 Valtionosuudet Valtionosuudet ylittivät talousarviossa arvioidun määrän 75.875 eurolla. VALTIONOSUUDET 2006-2011 (1000 ) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Yhteensä 15 454 16 081 17 759 19 075 20 614 20 676 Yhteensä 1.3.4 Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1.400.000. Uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin 7.000.000. Pitkäaikaisella lainalla katettiin investointeja ja vähennettiin lyhytaikaisia luottoja. Lyhytaikaisia luottoja lyhennettiin yhteensä 1.000.000. Heikkoon maksuvalmiuteen vaikutti raskaat investoinnit. Lainojen määrä per asukas 31.12.2011 oli 3.062, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 685. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja. Lainat 2004-2011 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 Lainat 1000 12 810 14 224 14 403 13 730 16 161 16 292 17 058 21 651 Lainat / as. 1 702 1 907 1 935 1 852 2 197 2 264 2 377 3 062 Lainat 1000 Lainat / as. Kuntaliiton tilaston mukaan vuonna 2010 lainakanta/asukas koko maassa oli 1.957.

Viitasaaren kaupungin asukasmäärä on ollut vähenevä. Vuoden 2011 alussa asukasluku oli 7.175. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2011 lopussa asukasmäärä oli 7.072 (-103). 8 000 7 500 7 000 6 500 ASUKASLUKU 2000-2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Viitasaaren kaupungin keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2011 oli 11,4 %, mikä oli 0,1 % prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli joulukuussa 13,0 % ja alhaisimmillaan toukokuussa 10,1 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 12,2 %. 15

16 1.4 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet 2011 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2009-2011 1. Avohoitohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu Wiitalinnan rakentaminen käynnistyi aivan vuoden lopulla. (Vuokra-asunnot Oy:lle myönteinen ARAavustus- ja -rahoituspäätös). Viitasaaren ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi ja se aiheutti paineita avopalveluiden järjestämiseen. Lisäksi Rantakoti - Helmiinan korjaussaneeraus ja väistötilat lisäsivät kustannuksia ja myös ostopalveluja. Vanhuspalvelujen monipuolista palvelurakennetta (kotihoito, asumispalvelut, laitoshoito) on kehitetty valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden suuntaisiksi. Vanhuspalvelujen palveluketjun (=hoidonporrastus) toimivuus, sujuvuus ja oikea-aikaisuus edellyttivät eri palvelusektoreiden moniammatillista ja verkostoitunutta toimintatapaa. Lääkärin vastaanotolle pääsy on helpottunut ja päivystyksessä käyntien määrä on vähentynyt. Hyvä erikoislääkäri- ja tutkimustarjonta näkyy siinä, että sairaanhoitopiirin oman toiminnan ostot pysyivät hallinnassa ja lähetemäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen Yhdessä sivistystoimen kanssa on toteutettu pienen huolen työntekijätoimintaa ja koulukuraattoritoimintaa. Perhetyön tarve on ollut Pihtiputaalla suurempaa kuin Viitasaarella. Käynnistettiin laajat terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluilla 1.1.11 alkaen ( asetuksen viimeinen takaraja). 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta -terve kuntalainen Terveydenedistämisryhmä on toiminut aktiivisesti. Astman hoitopolku käynnistyi Wiitaunionin alueella, keuhkosairauksien erikoislääkäri aloitti vastaanoton Viitasaaren terveyskeskuksessa loppukeväästä 2011. Neurologipalveluja on hankittu edelleen ja muistihäiriöisten tutkimusta ja hoitoa tehostettiin. Työttömien terveystarkastukset jatkuivat ja samalla tehtiin laajempaa työkyvynarviointia. 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelujen käytön rajattomuudessa mentiin eteenpäin Tämä koski mm. lääkäripalveluja. Kannonkosken ja Kivijärven itäisille osille on annettu palveluja sopimukseen perustuen. Toimintavuonna selvitettiin Kivijärven mahdollisuudet liittyä yhteistoiminta-alueeseen. Kivijärven valtuusto päätti pysyä Saarikassa. 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä riittävästi muuttuviin palvelutarpeisiin Lääkärisijaisten saanti oli kesällä 2011 hyvä ja vastaanottojonot ovat pysyneet lyhyinä. Viitasaarella 1 vapautunut terveyskeskuslääkärin virka (tkl Ritva Luukkonen) täytettiin 1.7.2011 alkaen (tkl Heikki Alanen). Pitkäaikainen tkl Jussi Haverinen jäi eläkkeelle keväällä 2011 ja tehtävää hoitaa määräaikainen erikoistuva lääkäri. Lääkäripäivystys ja lääkärityövoima vastaanottoon ja työterveyshuoltoon kilpailutettiin toimintavuonna. Päivystyslääkäripalvelut järjestää Attendo Oy ja päiväaikaista lääkäripalvelua (1 Vts ja 1 Pp ja 1 TTH) järjestää Coronaria Oy 31.7.2013 saakka. Muuta henkilökuntaa on saatu vielä kohtuullisesti. Pitkäaikainen vastaanoton osastonhoitaja Anneli Karhu jäi eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. Sisäilmaongelmien vuoksi muuttivat keväällä 2011 väistötiloihin kaupungintalolle ja parakkeihin terveyskeskuksen vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Perhe- ja mielenterveyskeskus siirtyi ns. Kulmalan kiinteistöön. Ensiapu/päivystys siirtyi entisen lääkekeskuksen päätyyn ja hammashuolto ja fysioterapia parakkeihin. Tämä aiheutti toiminnallisella puolella hankaluuksia, kun toiminnot ovat hajautuneet useisiin pisteisiin.

17 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2009-2011 1. Aluelukion toimintamalli selkeytyy ja aluelukioon siirrytään v. 2011 Lukuvuosi 2011 2012 on aloitettu yhteisellä hallinnolla. Hallinnon muodostavat yhteinen rehtori, apulaisrehtori ja kaksi kanslistia. Kustannukset jaetaan kuntien välillä puoliksi. Aluelukion opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt syksyllä 2011 ja se konkretisoituu lukuvuonna 2012 2013. Arki on saatu pyörimään. 2. Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat Keitelepohjan ja Niinilahden koulujen toiminta loppui suunnitelman mukaisesti syksyllä 2011. Oppilaat siirtyivät suurimmalta osalta Haapaniemen kouluun. Keitelepohjan oppilaista osa siirtyi Huopanan kouluun. 3. Wiitaunionin kulttuuritoimen keväällä 2008 hyväksytty toimintamalli toteutuu Kevään 2011 aikana molempien kuntien valtuustot hyväksyivät sivistyslautakunnan esityksen, jonka mukaan kevään 2013 aikana lakkautuvat liikuntasihteereiden virat ja liikuntatoimessa työskentelee kuntien yhteinen liikuntatoimen työntekijä. 4. Wiitaunionin nuorten yhteinen työpajatoiminta Pihtiputaalle on vuodelle 2012 budjetoitu työpajatoimintaan rahoitus. Työpajatoiminta aloitetaan kuntien yhteisenä. 5. Viitaseudun opiston ja Viitasaaren alueen musiikkiopiston hallinnon yhdistäminen valmistelu valmistuu keväällä 2011. Sivistyslautakunnan esityksen mukaan hallinnot yhdistyvät 1.8.2013, jonka jälkeen opistotoimintaa johtaa yhteinen rehtori. Molempien kuntien valtuustot ovat hyväksyneen lautakunnan esityksen. Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2009-2011 1. Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti Pihtiputaalla on siirrytty kiinteistönhoidossa järjestelmään, jossa jokaisella kiinteistöllä on sekä käyttäjähallintokunnan vastaava ja vastaava kiinteistönhoitaja. Tilapalvelu on päivittänyt rakennuskantaluokittelun yhteistyössä käyttäjien kanssa sekä tehnyt esitykset myytävistä kiinteistöistä. 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet Siivouspalvelut on pystynyt edelleen tehostamaan toimintaansa ja kilpailee tällä hetkellä jo yksityisen sektorin kanssa taloudellisuudessa. Yksityisen alan palkkaratkaisun myötä kunnallisen toiminnan kilpailukyky on parantunut. Vuoden aikana on tehty selvitystä siivous- ja ruokapalveluiden uudelleen organisoinnista. Selvitys osoitti, että siivous- ja ruokapalveluiden yhdistämisellä samaan organisaatioon saavutetaan etuja niin paljon, että yhdistäminen eteni toteutukseen vuoden 2011 syksyllä. 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti Kokonaisuutena ottaen investoinnit on kyetty toteuttamaan suunnitellusti. 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa Kaavoitus on edennyt pääosin suunnitellusti. 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 5-vuotissuunnitelmia ei ole saatu laadittua nykyresurssilla.

18 1.5 Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Konsernitavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2008 Viitasaaren kaupungin konserniohjeen, jonka sisältö ja menettelytavat on esitelty tytäryhtiöiden edustajille ja sovittu vuotuisesta seuranta- ja raportointimenettelystä. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa kuntalain 25 a:n mukaan konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Viitasaaren kaupungin yleisissä konsernitavoitteissa korostetaan kaupunkistrategian toteuttamista myös konserniyhtiöiden toiminnan tuella ja yhtiöiden toiminnan tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Kaupunginhallitus on erikseen ohjeistanut yhtiökokousedustajiaan omistajapoliittisten linjausten toteuttamiseksi. Konsernitavoitteiden toteuttamista on arvioitu alla erikseen. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Yhtiön talouden vakauttaminen Mittarit: lainakanta pienentynyt ja korkokulut alentuneet 2. Vuokrataso vastaa kustannuskehitystä Mittarit: vastikkeet ajantasaistettu peruskorjaukset huomioiden 3. Yhtiö toimii aktiivisena asumisen kehittäjänä kunnassa Mittarit : - elinkaari- ja energiataloudellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettu - Wiitalinnan rakentaminen käynnistynyt v. 2011 - yhtiön vuokra-asuntojen peruskorjaussuunnitelma tehty 4. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea Mittarit: tyhjien asuntojen määrä on pieni ja niitä on myyty Toteuma: Vuokra-asuntojen vuokratulojen toteutuminen ja asuntojen käyttöaste on pysynyt tyydyttävällä tasolla vuonna 2011. Talouden epävarmuuden vaikutus on näkynyt myös kuluneena vuonna asuntovuokrauksessa. Isoja asuntoja sekä myös kaksioita on ollut tyhjillään. Asukkaiden vaihtuvuus on vuoden aikana ollut tasaista. Asuntojonossa on ollut hakijoita suurimmaksi osaksi pieniin asuntoihin, kiireelliseen asunnontarpeeseen vaihtuvuus on riittänyt. Oppilasasuntolan asuntopaikkoja on vähennetty puoleen aikaisemmasta, syksystä 2009 alkaen. Oppilasasuntolan käyttöaste on pienentynyt koska kurssimuotoisuus ja harjoittelujaksot rytmittävät opiskelua ja vähentävät paikkakunnalla asumisen tarvetta. Vuokratulojen Käyttöaste 31.12 Asukk.vaihtuvuus toteutuminen (sis.myös kaup.) (sis. myös kaup.) 2011 92,7 % 93 % 28,6 % 2010 93,9 % 94 % 33,0 % 2009 95,5 % 93 % 35,0 % 2008 96,0 % 96 % 34,3 % 2007 96,5 % 97 % 36,0 % 2006 95,3 % 96 % 31,0 % 2005 94,7 % 92 % 38,0 % 2004 96,5 % 97 % 50,0 % 2003 96,7 % - -

Tilikauden käyttötalous on käyttöasteen laskusta huolimatta pystytty pitämään vakaana. Käyttötalouden parantamiseksi tehdään lainojen uudelleenjärjestelyä. Talouden tunnuslukujen kehitystä seurataan tiiviisti. Korkokulut tulevat alenemaan 1.1.2012 lähtien suoritettujen lainojen konvertointien myötä. V. 2011 vuokratuloissa oli vajausta kustannuksiin verrattuna ja vuodelle 2012 on vuokria jonkun verran nostettu. Vuoden 2011 tulos oli n. 4000 euroa plussalla poistojen jälkeen. V. 2011 aikana yhtiö teki huoneistokorjauksia sekä kiinteistökorjauksia huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina, LVI-järjestelmien korjauksia on ollut huomattavan paljon. Kaikissa kiinteistöissä tehtiin huoneisto- ja ylläpitokorjauksia. Korjaukset saatiin rahoitettua toimintatuloilla. ja tehtyä pääosin yhtiön omalla henkilökunnalla (loppuvuonna vahvuus ollut 4 teknistä kiinteistönhoitajaa). Elinkaari- ja energiataloudelliset toimenpiteet painottuvat lähinnä v. 2012 puolelle. Wiitalinnan rakennushanke on käynnistynyt vuoden 2011 joulukuussa, kerrostaloa rakennetaan noin vuoden verran ja sen tulisi valmistua vuoden 2013 helmikuussa. Uuteen kiinteistöön rakennetaan 52 asuntoa, joista kahdessa ensimmäisessä kerroksessa ovat ryhmäkodit ja neljässä seuraavassa normaalit vuokra-asunnot. 19 Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa ja tähän liittyvien työllistämistavoitteiden toteuttaminen 3. Sovitun osinkotulon vuotuinen tulouttaminen kaupungille 4. Yhtiön toimialan laajentamismahdollisuus selvitetään Toteutuma : -1. tämän hetkinen yhtiön kaukolämmön hinta on maan keskiarvoa huomattavasti edullisempi, eli hinta on kilpailukykyinen - 2. toteutunut erittäin hyvin, lähes 100 %:sesti käytetään kotimaista polttoainetta ja raaka-ainehankinnat suoritetaan omalta paikkakunnalta tai lähistöltä -3. vuoden 2011 tulos jäi tappiolle, joten osinkoa ei kyetä jakamaan, mutta aikaisempina vuosina on osinkoa pystytty jakamaan; n. 66 000 euron tappio syntyi leudon talven johdosta -4. yhtiön laajentamismahdollisuus vesihuoltopuolen kanssa on selvitetty Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen erillisten päätösten pohjalta 2. Kaupungin vetovoiman lisääminen mm. turvaamalla tarvittavat toimitilajärjestelyt 3. Yksittäisten erityispalveluhankkeiden toteuttaminen 4. Vuokratilojen käyttöaste pidetään korkeana Toteuma: Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytyksiä ja kaupungin vetovoimaa on kehitetty v. 2011 aktiivisesti. Mitään liiketoimintaa ei ole rajattu pois ja yhtiön toiminta-alue on aika laaja, jopa kuntoliikunnasta kalanviljelyyn. Vuoden 2011 aikana on panostettu monipuolisen hoivapalveluyrittäjyyden lisäämiseksi Viitasaarella ja tässä tarkoituksessa toimitilajärjestelyistä on neuvoteltu useidenkin hoiva- alan yrittäjien kanssa. Näistä merkittävimpiä ovat olleet Karekuntoutus Oy ja Palvelutalo Kotipiha Oy. Sopivien tilojen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi ja tältä osin hoivapalveluyrittäjyyden kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Avainkysymys on löytää toimintaan sellaisia edullisia tiloja, joissa hoivapalveluyrittäjyyttä voidaan harjoittaa kannattavasti. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n vuoden 2011 toiminta keskittyi pääosin seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: Viita- Kone Oy:n tilajärjestelyt Maarla Oy:n tilajärjestelyt Viitaputki Oy:n tilajärjestelyt

Itellan toimitilajärjestelyt Pienemmät vuokratilat Otter Kayaks Ky 20 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:llä on Viitasaarella lähes 40 vuokralaista. Torikulman liiketilaa lukuun ottamatta pääosin kaikissa vuokratiloissa on tällä hetkellä vuokralaiset, mutta vaihtuvuutta tapahtuu vuosittain, joka vastaavasti työllistää Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajaa. V. 2011 tulos on tappiollinen 38 157 euroa, poistot olivat lähes 70 000 euroa. Tulonlähteenä yhtiöllä on pelkästään vuokratulot ja suuria marginaaleja ei ole vuokratason suhteen käytettävissä. Riskitekijänä on se, että jos vuokralaisella on ongelmia, se heijastuu yhtiön toimintaankin. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 1. Aikuiskoulutuksen, erityisammattikoulutuksen ja taiteen perusopetuksen tarvitsemien opetustilojen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas ylläpito 2. Sisäilmaongelmat ratkaistu Toteutuma: Vesivaurioista johtuen yhtiön tilinpäätös vuodelta 2011 on tappiollinen runsaat 50 000 euroa. Vastikkeita peritään n. 5 euroa/m² ja vuokralla katetaan käyttökustannukset. Kiinteistössä musiikkiopiston tila on tyhjänä, muissa tiloissa on vuokralaiset Kiinteistön sisäilmaongelmat on pääosiltaan ratkaistu lukuun ottamatta musiikkiopistoa, jonka tutkimustuloksista ei ollut vielä alkuvuonna 2012 tietoa. Witas Oy on kaupungin osakkuusyhtiö, jonka toimintaa on tarkasteltu elinkeinotoimen kohdalla. 1. Yrittäjyyden, myös maaseutuyrittäjyyden ja matkailun, kehittäminen sekä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisimman suuri hyödyntäminen alueella 2. Kaupunkistrategiassa asetetun työpaikkatavoitteen toteuttaminen ( 100 %:n työpaikkaomavaraisuusaste) 3. Tehokas ja tuottava yritysneuvonta elinkeinopoliittisesti vaikuttavin tuloksin 4. Uusien innovaatioiden hyödyntäminen alueen yrityksissä Sisäisen tarkastuksen lausunto Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Viitasaaren kaupunginhallitus on hyväksynyt Wiitaunionin sisäisen valvonnan ohjeet 27.6.2005 239, joita on päivitetty 2.11.2009 306. Ohjeissa on määritelty sisäisen valvonnan toteuttaminen ja vastuut sekä riskien hallinnan pääperiaatteet. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien nimittämät sisäiset tarkastajat ovat raportoineet toimikauden osalta suoraan lautakunnille ja hallitukselle. Valvonnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi on kullakin toimialalla laadittava vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma, jonka ao. lautakunta tai muu toimielin hyväksyy. Suunnitelmassa esitetään sisäisen valvonnan painopistealueet ko. vuodelle. Suunnitelman toteuttamisesta toimialat raportoivat talousarvion / käyttösuunnitelman seurantaraportoinnin yhteydessä. Raportoinnin tulee olla tiivistä ja kohdistua keskeisiin valvontahavaintoihin ja niiden perusteella tehtyihin ja tehtäviin ohjaustoimiin. Kaupunginhallituksen selonteon valmistelemiseksi toimialan tulee laatia vastaava oman toimialan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilaa ja kehittämistarpeita koskeva arviointiselonteko. Arviointiselonteko on suositeltavaa valmistella osana toimialan toimintakertomusta. Kaupunginhallituksen sisäiset tarkastajat ovat toimineet toimitettujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Teknisen- ja ympäristölautakunnan sisäiset tarkastajat eivät ole tehneet tarkastuksia vuoden 2010 aikana. Sivistyslautakunnan tarkastuksissa ei ole havaittu puutteita toiminnassa. Toimintaympäristön muutokset ovat aiheuttaneet haasteita kaupungin sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle erityisesti palvelujen uuden tuottamistavan ja niiden ohjausjärjestelmän sekä tietojärjestelmien uusiutumisen osalta.

Sopimustenhallinta toimii asianhallintajärjestelmän yhteydessä ja mahdollistaa sopimusten tarkistamisen ja päivittämisen sopimuskohtaisesti. Hankintatointa ohjaa Wiitaunionin hankintatyöryhmä ja kaupunginhallituksen 21.5.2007 129 hyväksymät hankintaohjeet. Hankintaohjeiden päivittämistarpeesta on neuvoteltu tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa ja ohjeet tarkistettiin vuoden 2010 aikana. Toimintavuonna järjestettiin hallintokunnille erikseen myös hankintojen suorittamiseen ja kilpailuttamiseen liittyvää koulutusta. Kaupungin kiinteistömassa, sen kunto ja peruskorjausten tarve sekä myytävät kiinteistöt on kartoitettu kiinteistöhallinnan kehittämisprojektin ja vuotuisten teknisen toimen kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset on kilpailutettu v. 2010 keväällä. Vakuutukset käydään läpi ja tarvittavat tarkistukset tehdään vuosittain. Vakuutusmeklarin kanssa on mahdollista tehdä vakuutusten hoitosopimus mm. vakuutusten muuttamiseen, vahinkoasioissa avustamiseen ja riskienhallinta-asioissa avustamiseen liittyvissä tehtävissä. Vakuutusmeklarin toimesta järjestetään hallintokunnille koulutusta vakuutusasioista. 21

22 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate on 39,2 milj., mikä on 1,9 milj. huonompi kuin edellisenä vuonna ja 1,2 milj. heikompi kuin talousarviossa. Toimintakate on -5.543 asukasta kohden. Toimintakuluista on katettu 16,3 % toimintatuloilla. Tunnusluku heikompi kuin edellisenä vuotena jolloin se oli 18,90 %. Vuosikate on 558.008 euroa, mikä on 2,2 milj euroa heikompi kuin edellisenä vuotena ja 973.895 euroa heikompi kuin talousarviossa. Vuosikate on 17,92 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on heikompi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 156,80 %. Vuosikate on asukasta kohden 47 euroa. Kuntaliiton tietojen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2010 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 461. Poistot ovat 286 /per asukas ja yhteensä 2,0 milj. Tilikauden tulos ja alijäämä on -1.462.564,72 euroa. Tulos on 2,5 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuotena, ja 0,9 milj euroa heikompi kuin talousarviossa. Arvioitua heikompi tulos johtuu seuraavista tekijöistä: - ostopalvelut ylittivät talousarvion 1,6 milj. euroa - avustukset ylittyivät 396.000.. Tilikauden tulos on asukasta kohden -208 euroa. Talousarvion mukaisesti tilikausi olisi ollut alijäämäinen 529.148.

23 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA(sis. vesilaitoksen) 31.12.2011 TOIMINTATUOTOT TA 2011 Käyttö Yli/alle arvion Tot.aste % Myyntituotot 7 619 515,00 7 980 018,07 360 503,07 104,7 % Maksutuotot 2 481 387,00 2 718 776,72 237 389,72 109,6 % Tuet ja avustukset 652 845,00 704 426,57 51 581,57 107,9 % Muut toimintatuotot 4 040 546,00 3 993 699,84-46 846,16 98,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 14 794 293,00 15 396 921,20 602 628,20 104,1 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -21 817 385,00-21 825 733,09 8 348,09 100,0 % Palvelujen ostot -21 590 861,00-23 186 537,12 1 595 676,12 107,4 % Aineet ja tarvikkeet -3 687 904,00-3 372 358,66-315 545,34 91,4 % Avustukset -1 995 150,00-2 391 361,78 396 211,78 119,9 % Muut toimintakulut -3 496 090,00-3 619 438,58 123 348,58 103,5 % -52 587 390,00-54 395 429,23-1 808 039,23 103,4 % TOIMINTAKATE -37 793 097,00-38 998 508,03-1 205 411,03 103,2 % Verotulot 19 000 000,00 19 222 229,73 222 229,73 101,2 % Valtionosuudet 20 600 000,00 20 675 875,00 75 875,00 100,4 % 39 600 000,00 39 898 104,73 298 104,73 100,8 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 50 000,00 82 149,15 32 149,15 164,3 % Muut rahoitustuotot 10 000,00 47 124,69 37 124,69 471,2 % Korkokulut -320 000,00-382 103,11 62 103,11 119,4 % Muut rahoituskulut -15 000,00-88 759,65 73 759,65 591,7 % -275 000,00-341 588,92-66 588,92 124,2 % VUOSIKATE 1 531 903,00 558 007,78-973 895,22 36,4 % Poistot -2 061 051,00-2 020 572,50-40 478,50 98,0 % Kertaluontoiset poistot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,0 % TILIKAUDEN TULOS -529 148,00-1 462 564,72-933 416,72 276,4 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -529 148,00-1 462 564,72-933 416,72 176,4 %

24 VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA ULKOINEN Budjetti Budjetti Muutos + Toteutuma Poikkeama 2011 2011 muutos 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 5 200 5 200 58,19 5 141,81 Täydet valtiolta saadut korvaukset 74 600 74 600 13 358,03 61 241,97 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 843 101 843 101 1 022 427,49-179 326,49 Muut suoritteiden myyntituotot 1 945 147 1 945 147 1 955 206,49-10 059,49 Myyntituotot 2 868 048 2 868 048 2 991 050,20-123 002,20 Maksutuotot Yleishallinnon maksut 200-200 Terveydenhuollon maksut 1 050 034 1 050 034 1 179 023,64-128 989,64 Sosiaalitoimen maksut 953 053 953 053 1 059 955,09-106 902,09 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 51 900 51 900 53 360,00-1 460,00 Yhdyskuntapalvelujen maksut 426 400 426 400 419 547,22 6 852,78 Muut palvelumaksut 1 152,77-1 152,77 Maksutuotot 2 481 387 2 481 387 2 713 238,72-231 851,72 Tuet ja avustukset 652 845 652 845 704 426,57-51 581,57 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 1 036 615-51 000 985 615 992 957,63-7 342,63 Muut toimintatuotot 360 180-114 000 246 180 253 077,57-6 897,57 Muut toimintatuotot 1 396 795-165 000 1 231 795 1 246 035,20-14 240,20 TOIMINTATUOTOT 7 399 075-165 000 7 234 075 7 654 750,69-420 675,69 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -16 700 712-40 000-16 740 712-16 710 837,91-29 874,09 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 83 850 83 850 232 457,36-148 607,36 Palkat ja palkkiot -16 616 862-40 000-16 656 862-16 478 380,55-178 481,45 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 038 766-4 038 766-4 323 096,08 284 330,08 Muut henkilösivukulut -1 034 649-1 034 649-893 226,34-141 422,66 Henkilösivukulut -5 073 415-5 073 415-5 216 322,42 142 907,42 Henkilöstökulut -21 690 277-40 000-21 730 277-21 694 702,97-35 574,03 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -12 253 488-12 253 488-13 674 257,52 1 420 769,52 Muiden palvelujen ostot -5 251 984-41 000-5 292 984-5 283 450,31-9 533,69 Palvelujen ostot -17 505 472-41 000-17 546 472-18 957 707,83 1 411 235,83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 506 254-3 506 254-2 952 126,34-554 127,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 506 254-3 506 254-2 952 126,34-554 127,66 Avustukset Avustukset kotitalouksille -1 713 100-1 713 100-2 023 018,59 309 918,59 Avustukset yhteisöille -282 050-282 050-368 337,69 86 287,69 Avustukset -1 995 150-1 995 150-2 391 356,28 396 206,28 Muut toimintakulut Vuokrat -621 319-621 319-620 017,18-1 301,82 Muut toimintakulut -231 020-55 988-287 008-266 423,67-20 584,33 Muut toimintakulut -852 339-55 988-908 327-886 440,85-21 886,15 TOIMINTAKULUT -45 549 492-136 988-45 686 480-46 882 334,27 1 195 854,27 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -38 150 417-301 988-38 452 405-39 227 583,58 775 178,58 Verotulot 19 000 000 19 000 000 19 222 229,73-222 229,73 Valtionosuudet 20 600 000 20 600 000 20 675 875,00-75 875,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 81 895,10-31 895,10

25 Muut rahoitustuotot 10 000 10 000 46 597,09-36 597,09 Korkokulut -320 000-320 000-381 198,24 61 198,24 Muut rahoituskulut -15 000-15 000-88 669,27 73 669,27 Rahoitustuotot ja -kulut -275 000-275 000-341 375,32 66 375,32 VUOSIKATE 1 174 583-301 988 872 595 329 145,83 543 449,17 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 807 780-1 807 780-1 836 879,31 29 099,31 Poistot ja arvonalentumiset -1 807 780-1 807 780-1 836 879,31 29 099,31 TILIKAUDEN TULOS -633 197-301 988-935 185-1 507 733,48 572 548,48 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -633 197-301 988-935 185-1 507 733,48 572 548,48 VIITASAAREN KAUPUNKI Muutos % TULOSLASKELMA 2 008 2 009 2 010 2 011 Toimintatulot 7 632 8 475 8 700 7 655-12,01 Toimintamenot -42 839-44 829-46 031-46 882 1,85 Toimintakate -35 207-36 354-37 331-39 227 5,08 Verotulot 18 459 18 627 18 696 19 222 2,81 Valtionosuudet 17 759 19 075 20 614 20 676 0,30 Alv:n takaisinperintä 0 0 0 0 0,00 Käyttökate 1 011 1 348 1 979 671-66,09 Korkotulot 400 644 768 82-89,32 Muut rahoitustulot 16 60 57 46-19,30 Korkomenot -692-429 -215-381 77,21 Muut rahoitusmenot -548-74 -5-89 1680,00 Vuosikate 187 1 549 2 584 329-87,27 Poistot käyttöomaisuudesta -1 751-1 841-1 648-1 836 11,41 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0,00 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0,00 Tilikauden tulos -1 564-292 936-1 507-261,00 Poistoeron lis. (-), väh. (+) 0 0 0 0 0,00 Varausten lis. (-), väh. (+) 0 0 0 0 0,00 Rahastojen lis. (-), väh. (+) 0 0 0 0 0,00 Tilikauden yli/alijäämä -1 564-292 936-1 507-261,00 Tuloslaskelman tunnusluvut 2 008 2 009 2 010 2 011 Toimintatuotot/toimintakulut % 17,82 18,91 18,90 16,33 Vuosikate/käyttötulot % 0,43 3,35 5,38 0,69 Poistot/käyttötulot % 3,99 3,99 3,43 3,86 Vuosikate /asukas 25 215 360 47 Vuosikate/poistot % 10,68 84,14 156,80 17,92 Asukasmäärä 7336 7196 7175 7072

26 1.6.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 6,54 %. Tunnusluku on heikentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 26,15 %. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 0,4. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on heikentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 1,05. Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 3 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 13 päivää. RAHOITUSLASKELMA 31.12.201 2011 TULORAHOITUS Vuosikate 558 007,78 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 7 856,13 565 863,91 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit -8 730 973,41 Rahoitusosuudet investointeihin 166 619,73 Käyttöomaisuuden myyntitulot 105 525,06 Investointien myyntivoitot -7 856,13-8 466 684,75 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVEST. NETTOKASSAVIRTA -7 873 820,84 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset 2 000,00 LAINAKANNAN MUUTOS Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 406 984,74 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 000 000,00 4 593 015,26 Oman pääoman muutokset MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut. -15 146,52 Vaihto-omaisuuden muutos 20 750,65 Saamisten muutos 1 211 994,18 Korott. lyhyt- ja pitkäaik. velkojen muutos 506 709,34 1 724 307,65 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 6 319 322,91 KASSAVAROJEN MUUTOS -1 554 497,93 Kassavarat 31.12 465 889,54 Kassavarat 1.1. 2 020 387,92 Kassavarojen muutos 1 554 498,38

27 Kaupunki ja vesilaitos Rahoituslaskelma Tp2011 Tp2010 Tp2009 Tp2008 Tulorahoitus Vuosikate 558 2822 1548 186 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 8-413 229-490 566 2 409 1 777-304 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -8704-11 788-3 846-2 388 Rahoitusosuudet investointeihin 166 997 363 132 Käyttöomaisuuden myyntitulot 106 302 2 536 383 Investointien myyntivoitot -8 413-229 -8 440-10 076-1 176-1 873 Varsinaisen toiminnan ja -7 874-7 667 601-2 177 investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäykset 0 0 0 0 Antolainojen vähennykset 2 3 33 73 2 3 33 73 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7000 5000 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1407-1447 -1485-1331 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1000-2900 1500 4500 4593 653 15 3169 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1724-978 -1869-617 1 724-978 -1 869-617 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 6 319-322 -1 821 2 625 KASSAVAROJEN MUUTOS -1 555-7 989-1 220 448 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2011 2010 2009 2008 Investointien tulorahoitus % 6,54 26,15 44,44 8,24 Lainakanta 31.12. 21 651 17 058 16 292 16 161 (vieras po-saadut ennakot-osto- ja siirtovelat) Lainakanta euro/asukas 3062 2325 2221 2203 Lainan hoitokate 0,40 1,05 0,76-0,25 Kassavarat 466 2 020 9 863 11 566 Kassavarat euro/asukas 66 282 1 371 1 577 Kassastamaksut/vuosi 57 297 58 489 50 300 47 666 Kassan riittävyys, pv 3 13 72 89

28 1.6.3 Kokonaistulot ja -menot ULKOISET 2008 2009 2010 2011 1 000 % 1 000 % 1 000 % 1 000 % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 8 207 16,6 8 244 16,2 8 700 15,8 7 655 13,9 Verotulot 18 459 37,3 18 627 36,5 18 696 33,9 19 222 35,0 Valtionosuudet 17 759 35,9 19 075 37,4 20 614 37,4 20 676 37,6 Korkotuotot 405 0,9 644 1,3 770 1,4 82 0,1 Muut rahoitustuotot 16 0,0 59 0,1 57 0,1 47 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -490-1,0 229 0,4-413 -0,7 8 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 0,3 310 0,6 997 1,8 167 0,3 Käyttöomaisuuden myyntitulot 383 0,8 2 307 4,5 715 1,3 98 0,2 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 73 0,1 33 0,1 3 0,0 2 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 5 000 9,1 7 000 12,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 500 9,1 1 500 2,9 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 49 444 100,0 51 028 100,0 55 139 100,0 54 957 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 42 839 89,6 44 851 89,0 46 031 73,8 46 882 80,2 Korkokulut 716 1,5 422 0,8 217 0,3 381 0,7 Muut rahoituskulut 548 1,1 74 0,1 5 0,0 88 0,2 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 388 5,0 3 714 7,4 11 788 18,9 8 704 14,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 331 2,8 1 325 2,6 1 447 2,3 1 407 2,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0,0 2 900 4,6 1 000 1,7 Kokonaismenot yhteensä 47 822 100,0 50 386 100,0 62 388 100,0 58 462 100,0

29 1.6.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 52,16 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on hieman heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 57,38. Kuntaliiton mukaa kuntien omavaraisuusaste on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut 64,9 %. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti 3.378 euroa. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli -2.233 euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitusvarallisuus asukasta kohti on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut -1.625 euroa Suhteellinen velkaantuneisuus on 51,7 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 44,5 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan 44,5 %. Lainakanta on vuoden 2011 lopussa 21,2 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 3.008, edellisenä vuotena vastaava määrä oli 2.377. Lainakanta on kasvanut 4,2 milj. euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut 1.957 euroa. 1.6.5 Tase VIITASAAREN KAUPUNKI Tilivuosi Ed. vuosi 2011 2010 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 16 892,19 39 986,58 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 775 258,73 4 781 910,52 Rakennukset 34 139 167,55 21 984 210,04 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 981 011,01 5 096 554,87 Koneet ja kalusto 232 983,56 156 738,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki Keskeneräiset hankinnat 3 314 367,30 8 989 421,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki 3 314 367,30 8 989 421,82 Aineelliset hyödykkeet 47 442 788,15 41 008 835,49 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöiss 3 331 746,17 2 875 891,02 Kuntayhtymäosuudet 2 242 451,50 2 242 451,50 Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.y 269 540,57 790 845,09 Muut osakkeet ja osuudet 417 351,23 410 156,23 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotu 16 818,79 16 818,79 Osakkeet ja osuudet 6 277 908,26 6 336 162,63 Muut lainasaamiset 1 213 113,72 1 215 113,72 Sijoitukset 7 491 021,98 7 551 276,35 PYSYVÄT VASTAAVAT 54 950 702,32 48 600 098,42 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 37 551,00 34 692,01 Muut valtion toimeksiannot 106 583,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 17 095,73 14 941,51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 54 646,73 156 216,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 89 071,17 109 821,82 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 200 000,00 1 200 000,00

Pitkäaikaiset saamiset 1 200 000,00 1 200 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 188 448,86 1 200 068,27 Lainasaamiset 19 425,00 21 802,42 Muut saamiset 1 671 199,24 2 826 870,55 Lyhytaikaiset saamiset 2 879 073,10 4 048 741,24 Saamiset 4 079 073,10 5 248 741,24 Rahat ja Pankkisaamiset Kassatilit 55,35 400,4 Shekkitilit 414 392,05 1 950 257,04 Talletustilit 1 570,43 1 915,35 Rahat ja Pankkisaamiset 416 017,83 1 952 572,79 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 584 162,10 7 311 135,85 VASTAAVAA 59 589 511,15 56 067 450,79 30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 20 687 816,47 20 687 816,47 Arvonkorotusrahasto 265 749,54 265 749,54 Muut omat rahastot 8 800 863,05 8 800 863,05 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 2 833 621,19 1 897 889,40 Tilikauden yli-/alijäämä -1 507 733,48 935 731,79 OMA PÄÄOMA 31 080 316,77 32 588 050,25 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 19 234,02 130 532,42 Lahjoitusrahastojen pääomat 98 133,97 104 783,59 Muut toimeksiantojen pääomat 4 088,27 2 856,56 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 121 456,26 238 172,57 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 15 366 604,96 9 997 874,94 Lainat julkisyhteisöiltä 735 039,87 778 897,00 Pitkäaikainen 16 101 644,83 10 776 771,94 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi 5 631 269,98 6 281 269,98 Lainat julkisyhteisöiltä 43 857,13 50 043,76 Saadut ennakot 20 000,00 Ostovelat Ostovelat muille(l.a) 3 479 344,34 3 299 316,66 Ostovelat 3 479 344,34 3 299 316,66 Muut velat 609 421,74 396 086,93 Siirtovelat Siirtyvät korot 65 301,80 12 324,69 Lomapalkkajaksotus 2 367 997,63 2 367 997,63 Valtionosuusennakot 81 088,00 Muut siirtovelat 7 812,67 37 416,38 Siirtovelat 2 522 200,10 2 417 738,70 Lyhytaikainen 12 286 093,29 12 464 456,03 VIERAS PÄÄOMA 28 387 738,12 23 241 227,97 VASTATTAVAA 59 589 511,15 56 067 450,79

31 Viitasaaren kaupunki TASE VASTAAVAA 2008 2009 2010 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 33 31 40 17 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 0 Ennakkomaksut 0 0 0 0 33 31 40 17 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 4 441 4 765 4 782 4 775 Rakennukset 23 783 21 262 21 984 34 139 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 620 4 782 5 096 4 981 Koneet ja kalusto 194 205 157 233 Muut aineelliset hyödykkeet 444 1 577 8 989 3 314 33 482 32 591 41 008 47 442 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 973 6 092 6 336 6 278 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 0 0 Muut saamiset 1 252 1 219 1 215 1 213 7 225 7 311 7 551 7 491 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 40 740 39 933 48 599 54 950 Arvostuserät Arvostuserät 0 0 0 0 Toimeksiantojen varat 110 89 156 55 Valtion toimeksiannot 88 52 35 38 Muut valtion toimeksiannot 10 23 106 0 Lahjoitusrahastojen erityis 12 14 15 17 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 173 150 110 90 Keskeneräiset tuotteet 0 0 0 0 Valmiit tuotteet/tavarat 0 0 0 0 Muu vaihto-omaisuus 0 0 0 0 Ennakkomaksut 0 0 0 0 173 150 110 90 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 1 200 1 200 1 200 Lainasaamiset 0 0 0 0 Muut saamiset 0 0 0 0 Siirtosaamiset 0 0 0 0 0 1 200 1 200 1 200 Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 118 916 1 200 1 188 Lainasaamiset 82 21 22 19 Muut saamiset 1 555 2 243 2 827 1 672 Siirtosaamiset 0 0 0 0 2 755 3 180 4 049 2 879 Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 1 158 1 590 0 0 Sijoitukset rahamarkk.instrumentteihin 4 528 4 962 0 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 420 3 061 0 0 Muut arvopaperit 0 0 0 0 9 106 9 613 0 0 Rahat ja pankkisaamiset 2 098 251 1 953 416 VASTAAVAA 54 982 54 416 56 067 59 590 32 VASTATTAVAA 2008 2009 2010 2011 Oma pääoma Peruspääoma 20 688 20 688 20 688 20 688 Muu oma pääoma 0 0 0 0 Liittymismaksurahasto 0 0 0 0 Arvonkorotusrahasto 266 266 266 266 Muut omat rahastot 8 801 8 801 8 801 8 801 Edellisten kausien yli/alijäämä 3 802 2 237 1 898 2 834 Tilikauden yli/alijäämä -1 564-340 936-1 507 31 993 31 652 32 589 31 082 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 0 0 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 0 0 0 Pakolliset varaukset 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 77 67 130 19 Lahjoitusrahastojen pääomat 102 104 105 98 Muut toimeksiantojen pääomat 4 3 3 4 183 174 238 121 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 7 563 6 279 9 998 15 367 Lainat julkisyhteisöiltä 874 829 779 735 8 437 7 108 10 777 16 102 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 0 0 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 7 684 9 183 6 281 5 631 Lainat julkisyhteisöiltä 41 46 50 44 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 0 0 Saadut ennakot 21 28 20 0

Ostovelat 3 269 3 130 3 299 3 479 Muut velat 928 671 396 609 Siirtovelat 2 426 2 424 2 418 2 522 14 369 15 482 12 464 12 285 22 806 22 590 23 241 28 387 VASTATTAVAA 54 982 54 416 56 068 59 590 33 Taseen tunnusluvut 2008 2009 2010 2011 Omavaraisuusaste, % 58,21 58,20 58,14 52,16 Rahoitusvarallisuus/asukas -1 203-1 156-2 233-3 378 Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,1 % 44,2 % 42,1 % 51,7 % Asukasluku 7336 7196 7175 7072