Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon/vammaispalvelun yhteistyömuotojen edistäminen. Pelkosenniemen päivä- ja työtoiminnan laajentamisen ja verkostoitumisen muutosprosessin sekä Savukosken työ- ja päivätoiminnan siirtymistä toteutettavaksi Pelkosenniemellä tukeminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Nina Peronius, sosiaalisihteeri Toimintapisteen työntekijät
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen kunnan työskentelyjakson aihe / sisältö 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta
1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Pelkosenniemen kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö Pelkosenniemellä on kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa on järjestetty aluksi Kolpeneen kuntayhtymän alaisuudessa osin Kemijärven kautta ohjattuna ja sittemmin vuodesta 1994 kunnan omana toimintana. Käytännön toiminta on 1994 lähtien järjestetty kahdesta rivitalohuoneistosta yhdistetyssä tilassa kirkonkylän keskustassa. Viime aikoina työ- ja päivätoiminnassa on ollut mukana keskimäärin 8 osallistujaa, joista kolme tarvitsee myös perushoitoa ja kahdella on muun aktivoivan päivätoiminnan tarve. Pääsääntöisesti pyörätuolissa on kolme asiakasta. Pelkosenniemen päivä- ja työtoiminnan erityisyyttä korostaa se, että samassa tilassa, saman henkilöstön turvin on järjestetty sekä vaikeavammaisten päivätoiminta että tyydytetty muun päivätoiminnan tarve lievemmin kehitysvammaisille sekä ajoittain myös muun asian takia tukea tarvitseville. Päivä- ja työtoimintaa on järjestetty tähän asti viitenä päivänä viikossa siten, että keskiviikkoisin työtoiminnan ohjaaja on käynyt Savukoskella ohjaamassa kunnan tiloissa 2-3 työtoimintaan oikeutettua. Samaan aikaan kaksi päivätoimintaan osallistuvaa on käytetty allasjumpassa Kemijärvellä aamupäivästä. Keskiviikkoisin on päivätoimintaan osallistunut siis Pelkosenniemellä vain kaksi asiakasta. Päivä- ja työtoimintaan on kiinteästi liittynyt ns. nuorten omaishoidettavien viikonloppulomitus, jonka kautta on voitu tarjota kehitysvammaisten lastensa omaishoitajille kerran kuukaudessa vapaa viikonloppu (pe-su) päivä- ja työtoimintatilojen yhteydessä sijaitsevassa omaishoidon lomitustilassa. Alussa lomitettavia oli 7 henkilöä kerrallaan, viime vuosina 5 ja syksystä 2010 alkaen 3. Lomituksessa on ollut päiväsaikaan pääsääntöisesti kaksi hoitajaa paikalla ja yövuoroissa yksi henkilö. Talvikaudella 2009-2010 vahvistuivat signaalit päivä- ja työtoiminnan muutostarpeista. Työtoimintaan oli jonkin aikaa tulossa vielä yksi pyörätuolia käyttävä osallistuja, jolloin rivitaloon rakennetut tilat olisivat väistämättä käyneet ahtaiksi. Kevään aikana selvisi, että omaishoidon lomitukseen jäisi vain kolme asiakasta, ja samalla selkeytyi tavoite, että jatkossa omaishoidon viikonloppulomitukset hoidettaisiin palvelukoti Onnelassa,
jonka laajennus valmistuu syksyllä 2010 ja saadaan kokonaisuudessaan kunnan käyttöön huhtikuun 2011 alusta. Syksyllä 2009 valmistuneen tilatyöryhmän suunnitelman mukaan kunnan tulisi myös keskittää omat toiminnot kunnan omistamiin kiinteistöihin ja sitä kautta lisätä kiinteistöjen käyttöastetta ja luopua vuokratiloista. Talvikauden 2009-2010 aikana tehdyn palvelusuunnitelmien päivittämisprosessin myötä löytyi myös jonkin verran työtoiminnan tarvetta kotona asuvien kehitysvammaisten keskuudessa. Myös Savukoskelta nousi esille toiveita siitä, että työtoiminnan määrää tulisi voida lisätä lainmukaisen tilanteen saavuttamiseksi, mutta omaa toimintaa ei Savukoskella haluttu aloittaa työtoimintaan oikeutettujen pienen määrän ja korkean iän vuoksi. Pelkosenniemen toimintapisteen tiloihin ei tilan vähäisyyden vuoksi voitu kuitenkaan ajatella lisäasiakkaiden ottamista. Näiden eri suunnilta ilmenneiden muutostarpeiden ratkaisemiseksi aloitettiin suunnittelu Toimintapisteen toimistojen muuttamisesta entiselle alakoululle, vanhoihin erityisluokan tiloihin ja viereiseen musiikkiluokan tiloihin. Tavoitteen oli eriyttää hieman siihen asti päällekkäistä päivä- ja työtoimintaa ja siten saada resursseja myös uusien työtoimijoiden ottamiseen mukaan mm. Savukoskelta. Kun selvisi, ettei Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä ole hakenut perusterveydenhuollon kehittämisjaksoon määrärahaa arvioitiin, että kehitysvammahuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sopisi hyvin syksyllä 2010 tapahtuvaksi suunniteltuun muutosvaiheeseen, jossa Toimintapiste muuttaa entisen alakoulun tiloihin ja aiemmin päällekkäinen päivä- ja työtoimina eriytyvät jonkin verran, samalla muutetaan Savukosken kunnan kanssa sovittuja järjestelyjä siten, että Savukosken työtoimijat alkavat käymään Pelkosenniemellä työtoiminnassa ja myös Pelkosenniemen asiakkaiden määrää pyritään lisäämään kotona asuvien tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä Savukosken ja Pelkosenniemen kehitysvammatyössä, yhtenäistää palvelusuunnitelmaprosessia sekä tukea perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon yhteistä palveluprosessia siten, että kehitysvammaisten palveluissa huomioidaan perusterveydenhuollon osa-alueet (terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy) luonnollisena osana päivittäistä toimintaa sekä edistetään kunkin asiakkaan mahdollisten sairauksien hyvää hoitoa. 3. Tavoite Pelkosenniemen kunnan perusterveydenhuollon työskentelyjakson tavoitteena on edistää perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon/vammaispalvelun yhteistyömuotoja ja näin tukea Pelkosenniemen päivä- ja työtoiminnan laajentamisen ja verkostoitumisen muutosprosessia sekä Savukosken työ- ja päivätoiminnan siirtymistä toteutettavaksi Pelkosenniemellä 1.8.2010 alkaen. Toiminta toteutetaan Pelkosenniemen kunnan alueella yhteistyössä Pelkosenniemen ja Savukosken sosiaalitoimen sekä kehitysvammapalveluiden kanssa. Työskentelyjaksolle palkattava työntekijä toimii ylimääräisenä työntekijänä Pelkosenniemen kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa tarjoavassa yksikössä: Toiminta-
pisteessä. Työntekijä mahdollistaa koko työyhteisölle kehittämissuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisen. Jakson erityisinä tavoitteina oli: 1) Täsmentää lääketieteellisten hoitojen ja lääkitysten asiakaskohtaisia ohjeita sekä asiakaskohtaisia ohjeistuksia hätätilanteissa Toimintapisteessä yhteistyössä terveydenhuoltohenkilöstön ja omaisten kanssa. 2) Laatia yhteistyössä omaisten kanssa asiakkaiden hoito-ohjeita terveydenhuollon asiakaspapereihin liitettäväksi / sopia tietojen vaihdosta omaisen/asiakkaan luvalla terveydenhuollon kanssa. 3) Laatia terveydenhuoltohenkilöstön kanssa yhteistyössä terveyden edistämisen ohjelma toimintapisteen käyttöön (infektioiden ehkäisy, toimintakykyä ylläpitävä työskentely jne.) 4. Toteutus Pelkosenniemen päivä- ja työtoimintaan palkattiin yksi työntekijä ajalle 30.7.2010 31.10.2010, jonka työtehtäväksi määriteltiin riittävien kehittämisresurssien tarjoaminen koko työyhteisölle. Ylimääräisen työntekijän lisäksi toimintapisteessä työskentelee kehitysvammaohjaaja ja kaksi hoitajaa. Henkilökunnan tavoitteena oli koko prosessin ajan taata turvallinen arki toimintapisteen asiakkaille. Koska työtä tehdään Toimintapisteellä kylki kyljessä, eli yhdessä juodaan kahvit, syödään jne. oli oleellista, että henkilökunta itse pysyi positiivisena ja luottavaisen aja näin tuki asiakkaita heidän arjessaan. Samalla henkilökunta oli jatkuvasti yhteydessä omaisiin ja nosti eri teemoja esille heidän kanssaan käydyissä keskusteluissa tai viestivihkojen kautta. Kehittäminen asemoitui siis osaksi arkityötä ja koska kehittämisjaksolle palkatulle työntekijälle ei asetettu erillistä velvoitetta varsinaisena kehittäjänä toimimiseen, ei toiminnasta kertynyt eksaktia materiaalia, vaan kehittäminen oli luonteva osa muutosprosessia ja sitä toteutettiin osana päivittäisiä toimintoja ja pidettiin kehittämisen eri osa-alueet vahvemmin mielessä, kun uusien tilojen käyttöönottoa suunniteltiin, tiloihin muutettiin perjantaina 10.9.2010 ja tiloja alettiin järjestää käytännön toimintojen vaatimalla tavalla muuton jälkeen. Sosiaalisihteeri tuki suunnitelmallista kehittämistä siten, että osana kaikkia palavereja, koskivat ne sitten muuton järjestelyjä, neuvotteluja Savukosken kehitysvammahuollosta vastaavan sosiaalisihteerin kanssa tai muita yhteydenottoja, palautettiin myös kehittämishanke ja sen eri vaatimukset esille ja käytiin läpi, pääsääntöisesti suullisesti, mitä asian suhteen on tehty. Hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä yhteistyökumppaneille. Hankkeen kautta saatiin myös Pakaste-hankkeen ja Posken roolia positiivisella tavalla esille kunnassa konkreettisen kehittämispanoksen muodossa.
5. Tulokset ja tuotokset Tulokset ja tuotokset voidaan jakaa asiakaskohtaisiin tuloksiin ja Toimintapistettä koskeviin tuloksiin. Asiakaskohtaisesti vaikeimmin hoidettaville asiakkaille on omaisten toimesta ja yhteistyössä Toimintapisteen kanssa laadittu hoitoseloste, jossa omainen kuvaa asiakkaan päivittäin tarvitsemaa hoitoa, sen sujumiseksi luotuja hyviä toimintamalleja ja asiakkaan toiveita tai ainakin niitä asioita, joista voidaan olettaa, että ne ovat asiakkaan mielen mukaisia ja tälle sopivia. Hoitoseloste on monistettu sekä sosiaalitoimeen, Toimintapisteelle ja asiakkaan omaiselle ja tarvittaessa se on toimitettu valmiiksi terveydenhuollon yksikköön (omaisen toimesta). Hoitoselosteen tarkoituksena on varmistaa se, että asiakas saa hänelle soveltuvaa hoitoa myös siinä tapauksessa, että hän joutuu hoidettavaksi esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tutut rutiinit, vaikkakin ne toteutetaan vuodeosastolla, helpottavat asiakkaan sopeutumista lähes kaikille hyvin vieraalle osastolle. Hoitoseloste auttaa myös Toimintapisteen sijaisia sekä myös tarvittaessa kotiin tulevia kotihoidon hoitajia antamaan tukeaan asiakkaalle soveltuvalla tavalla. Hoitoselosteessa on huomioitu myös lääkehoito, asiakkaalle sopivat lääkkeenantotavat, asentohoidot, sopiva ja mieleinen ruoka jne. jne. Samalla on käyty läpi asiakkaan mahdolliset hätätilanteet sekä tarkennettu toimintakäytäntöjä niiden sattuessa (sairauskohtaukset esim. epilepisia jne. ). Seloste on lisännyt myös omaisten luottamusta siihen, että asiakas saa tälle soveltuvaa hoitoa myös terveyskeskuksen ja sairaalan hoitoyksikössä. Hieman vähemmän hoitotyötä tarvitsevien asiakkaiden kanssa on käyty läpi yleinen terveyden tila, sen omatoimisen ylläpitämisen ja edistämisen mahdollisuudet sekä tuotu säännönmukaisesti esille esimerkiksi säännöllisen liikunnan ja sopivan ruokavalion vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Myös rentoutumista, päihteiden käyttöä ja itsensä hoitamista on käyty läpi. Osa asukkaista tarvitsee, vaikkakin kykenee suhteellisen itsenäiseen asumiseen, jatkuvasti tukea esimerkiksi monipuolisen ruokavalion valintaan tai raha-asioiden hoitoon. Myös päihteiden käytön suhteen on tukea tarvittu ja tarjottu. Toimintapisteeseen hankittiin verenpainemittari itsehoidon seuraamisen tueksi. Toimintapisteen muuttovaiheessa on huomioitu erityisesti uusien tilojen vaatimukset ja mahdollisuudet terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn suhteen jo remonttivaiheessa elokuussa 2010. Mm. yksi purettavaksi aiottu käsienpesuallas säästettiin, koska arvioitiin sen parantavan käsienpesumahdollisuuksia. Käsienpesun ohjausta lisättiin myös ja tarkistettiin käsihuuhteiden ym. tarve. Työtoiminta- ja päivätoimintatilojen osittainen erottaminen toisistaan mahdollistaa myös asiakkaiden jakamisen aiempaa paremmin ja tämä edistää mm. infektioiden leviämisen ehkäisyä. Päivittäisen liikunnan merkitys nostettiin raittiin ilman saamisen lisäksi myös kunnon kohottamiseen ja jatkossa myös nyt tien toisella puolella sijaitsevan kunnan kuntosalin käyttöön on aiempaa paremmat mahdollisuudet. Myös ensiapuohjeet päivitettiin ja ensiapuvälineiden käyttö kerrattiin ja hätätilaohjeistusta arvioitiin. Savukoskelta toimintapisteelle tulevien asiakkaiden osalta ei hanketta ehditty käynnistää, sillä muuton viivästymisen ja uusien tilojen järjestelyjen vaatiman arvioitua pidemmän ajan takia eivät savukoskelaiset ehtineet aloittaa päivätoiminnassa käyntiä hankkeen aikana. Työvuorojärjestelyjä, matkajärjestelyjä sekä muuta valmistavaa työtä ehdittiin kuitenkin tehdä.
6. Arviointi Työskentelyjakso mahdollisti ylimääräisen työntekijän tuella sen, että vaikea muutosvaihe saatiin toteutettua asiakkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantamatta ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi sekä yhteistyö eri tahojen kanssa kyettiin paremmin huomioimaan. Vielä enemmän hyötyä jaksosta olisi ehkä ollut, jos eri toiminnot olisi kyetty kirjaamaan tarkemmin sekä analysoimaan ja muokkaamaan valmiimmiksi toimintamalleiksi, joita olisi voitu ottaa helpommin jokapäiväiseen käyttöön. Nyt eri toiminnot jäivät hieman irrallisiksi ja hautautuivat jokapäiväisten rutiinien keskelle. Myös asiakkaiden sitoutuminen oman terveyden edistämiseen hautautui liian usein muuton ja sen vaatimien järjestelyjen alle. Muuttotilanne ei ehkä ollut paras ajankohta uusien toimintamallien kokeilulle, mutta toisaalta muutto mahdollisti myös vanhojen rutiinien uudenlaisen tarkastelun ja muutostyön. Jakson tuella nostettiin selkeämmin esille perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon yhteiset osa-alueet omien erillisten tavoitteiden ohella. Siltä osin jakson tavoite saavutettiin. Toisaalta johtavan hoitajan sekä yhden terveydenhoitajan vaihtuminen jakson aikana aiheutti myös sen, että yhteistyön osalta jouduttiin tekemään osin tuplatyö ja ehkä muut työpaineet aiheuttivat sen, ettei hankkeen loppupuolella enää lähdetty sitouttamaan uusia toimijoita yhteistyöhön. Se, että palkattu työntekijä ei ollut erityisesti vastuussa työskentelyjakson toteuttamisesta oli sekä hyvä asia, mutta myös haaste kehittämisprosessissa. Hyvä puoli oli siinä, että kehittäminen muodostui koko työyhteisön asiaksi. Huonoa oli se, että esimerkiksi tapahtumien kirjaaminen jäi hieman vaisuksi, koska kukaan ei selkeästi ottanut niistä vastuuta. Puhetta ja toimintaa siis oli hyvin, mutta papereita vähän. Ajallisesti melko tiukasti rajattu kehittämisjakso sekä se, ettei tukea tullut muuhun kuin palkkaukseen aiheutti osin sen, että jakso päättyi osin ennekuin kaikki sen mahdollisuudet oli edes havaittu ja kyetty hyödyntämään. Osin tämä johtui siitä, että jakson mahdollisuus selvisi kunnassa hyvin myöhään kesäkuussa ja toiminta käynnistyi heti elokuussa, suoraan lomilta tullessa eli ns. hautumisaikaa jäi liian vähän. 7. Pohdinta Ajallisesti ja teemallisesti rajattu kehittämistyö mikrohankkeet ovat yleisesti erinomainen lisä yhä laajemmiksi ja kaukaisemmiksi kokonaisuuksiksi asemoituvien kehittämisverkostojen ja ylimaakunnallisten hankkeiden aikana. Ne asemoituvat paikkaan ja tiettyyn kehittämistarpeeseen ja tuovat myös paikalliselle tasolle tunteen siitä, että kehittämiseen annettua taloudellista ja ajallista resurssia vastaan saadaan myös konkreettista hyötyä, tässä ja nyt. Usein laajojen kokonaisuuksien tavoitteet ja tulokset ovat niin kaukana, ettei niitä paikalliselle tasolle näy, mutta näiden mikrohankkeiden kautta kyetään ehkä saamaan myös luottamusjohdolle uskoa siihen, että kehittämistyö kannattaa. Haasteena on mikrohankkeiden riittävä rajaaminen siten, että oikeasti esimerkiksi kolmessa kuukaudessa voidaan viedä läpi kehittämisprosessi. Pelkosenniemellä tavoitteet olivat ehkä liian laajat ja kehittämisprosessi osin katosi muiden muutosten alle.