SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 3 2005 Tervetuloa Specian vuosijuhlaan! Järjestösektorin työolot sivu 7 sivu 8
VEIKKO SOMERPURO pääkirjoitus Ammattiliitto jäseniään varten Kesän ja alkusyksyn aikana olemme saaneet tiedotusvälineistä kuulla vähemmän miellyttäviä uutisia suomalaisesta työelämästä: irtisanomisia, toimintojen siirtämistä ulkomaille ja yleistä epävarmuutta työpaikkojen säilymisestä. Monasti kuulee nykyään keskustelua ammattiliiton tarpeellisuudesta ja tehtävän merkittävyydestä, mihin yleensä ammattiliittoa tarvitaan ja miksi ihmeessä pitäisi olla järjestäytynyt? Mielestäni liittoon kuulumiseen on monia erittäin hyviä syitä. Esimerkiksi epäselvissä irtisanomistilanteissa apua saa Akavan Erityisalojen päteviltä ja kokeneilta lakimiehiltä. Työttömyysturvaa saat kuulumalla työttömyyskassaan ja työsuhdeneuvontaa saat liiton toimistonväeltä. Liitto edistää myös omien alojensa työehtosopimuksia. Ammattiliitto on olemassa jäseniään varten samoin kuin mikä tahansa palveluyritys. Pyrimme tarjoamaan tietoa ja laadukkaita asiantuntijapalveluita jäsenmaksua vastaan. Olen ilolla seurannut tekemisen meininkiä erityisesti Specian hallituksessa, ja näen myös koko Akavan Erityisaloissa olevan eteenpäin menemisen tuntua ja uudistushenkeä, jotka kehittävät liittoa palvelemaan jäseniään aina vain paremmin. Specian hallituksessa olemme suunnanneet tarmomme tiettyjen ryhmien tarpeiden ja tilanteen selvittämiseen tutkimuksien keinoin. Kasvatustieteilijöiden, projektityöntekijöiden ja järjestötyöntekijöiden osalta on tehty selvityksiä, joiden avulla pystymme tarjoamaan näille ryhmille kohdistettuja toimenpiteitä. Seuraavaksi on tavoitteenamme selvittää humanistien työllistymistä ja miten voimme helpottaa uran suunnittelua ja uran valintaa niiden humanistiopiskelijoiden kohdalla, joiden oppiaine ei suoraan ohjaa tiettyä ammattia kohden. Jotta yhteinen liittomme Akavan Erityisalat ja yhdistyksemme Specia voisivat palvella teitä jäseniämme, asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla tarvitsemme kehittävää palautetta teiltä jäseniltämme ja uudistusvoimaa luottamushallinnossa. Energistä ja raikasta syksyä, Mikko Männikkö Hallituksen varapuheenjohtaja Specia ry asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, 30101 Forssa Painos: 4500 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh. 0201 235 371 Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi www.specia.fi Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh. 040 506 0455 (virkavapaalla ulkomailla 31.10. saakka) leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 Faksi (09) 147 242 jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Faksi (09) 272 1212 www.erko.fi päivystys: ma to klo 9 15 2 asiantuntija 3 2005
Olisiko Sinun aika vaihtaa uraa? Päivän teemoja: uran hallinta ja kehittäminen miten markkinoin osaamistani? työhaastattelut ja testit työsopimuksen tekeminen Specialaisten Urapäivä 15.10. Kiinnostaako suuntautuminen uudelle uralle? Onko elämän muutos edessä? Organisaatiomuutokset ja henkilöstösopeutukset ovat paitsi uhka, myös mahdollisuus suuntautua uusille urille. Esimerkiksi näihin kysymyksiin paneudumme lauantaina 15.10. klo 9 16 järjestettävässä Urapäivässä hotelli Pasilassa Helsingissä. Päivän vetäjänä toimii konsultti Kari Westergren ProMotive Oy:stä sekä varatuomari Heikki Meskanen. Mukaan mahtuu 10 nopeinta. Ilmoittaudu 7.10. mennessä sähköpostilla toimisto@specia.fi. Päivän hinta on 25 ja se järjestetään yhteistyössä YTY ry:n kanssa. Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Tarjoamme sinulle jäsenetuna tukea lisäkoulutukseesi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50% koulutuksen kuluista ja max.100 euroa/jäsen. Tuki haetaan vapaalla hakemuksella, johon on liitettävä kuitti aiheutuneista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Tukea myönnetään vuonna 2005 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta 0201 235371 tai toimisto@specia.fi Kiinnostaako toimitustyö? Specia hakee freelancer -toimittajaa päätoimittajan avuksi toimittamaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Asiantuntija-tiedotetta. Tiedotteen levikki on 4500 kappaletta ja sivumäärä 12 16 sivua. Toimittaja ideoi ja koordinoi tiedotteen sisältöä ja tekee henkilöhaastatteluja sekä ajankohtaisjuttuja, valokuvaa, käsittelee juttumateriaalia sekä osallistuu toimituksen yleisiin töihin. Vaativuuskriteerinä on toimittamiskokemus, hyvä suomen kielen taito, idearikkaus sekä joustavuus. Vapaamuotoiset hakemukset palkkiotoiveineen (urakkapalkkio/lehti) voi toimittaa osoitteeseen Specia ry, Maistraatinportti 4A, 00240 HELSINKI 26.9. mennessä. jäsenasiaa Photoshop 7.0. perus/jatkokurssi 28. 29.10. Sinulle, joka olet käynyt digikamera- ja photoshop-perusteet -kurssin, on nyt tarjolla lisäkoulutusta kuvankäsittelyyn. Kurssin tavoitteena on antaa kuvankäsittelyn perustaidot, jotka mahdollistavat kuvien sujuvan käsittelytavan. Kurssilla käydään läpi ohjelman perustyökalut sekä harjoitellaan käytännössä kuvankäsittelyä. Voit myös osallistua, vaikka et olisikaan ollut aiemmin digikamerakurssilla. Kurssimaksu 35 euroa sisältäen kaksipäiväisen koulutuksen, materiaalin, lounaat ja kahvit. Kurssi järjestetään Datafrankin tiloissa Helsingissä osoitteessa: Vuorikatu 14A, Helsinki. Kurssille otetaan 12 osallistujaa. Ilmoittautumiset 14.10.2005 mennessä Speciaan sähköpostitse toimisto@specia.fi tai puhelimitse Markku Saariselle 0201 235 371. 3 2005 asiantuntija 3
Järjestöaktiivi Vahvaa specialaista kokemusta ja näkemystä Koska SPECIA täyttää kuluvana vuonna pyöreitä vuosia, on mukava muistella menneitä Hannu Laitisen kanssa muisteltaessakin ollaan tosin vahvasti kiinni nykyisyydessä. Hannu on specialainen järjestöaktiivi jo vuosien takaa. SPE- CIAsta hän on hankkinut kokemuksia useiden vuosien ajan niin hallituksen jäsenenä kuin puheenjohtajanakin. Näkemystä on karttunut myös emoliitto Akavan Erityisalojen eri luottamustehtävistä. Muutamien vuosien tauon jälkeen hän on palannut uudelleen aktiiviseksi toimijaksi. Nyt hänen asemansa työelämässä on kuitenkin muuttunut palkkatyöntekijästä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Toimiessaan vuosien saatossa eri työtehtävissä Laitisen Hannu on pysynyt SPECIAn jäsenenä ja seurannut yhdistyksen kasvua ja kehitystä. Toimintaan palaaminen oli mielenkiintoista ja houkuttelevaa. SPECIAn tai silloisen Hallinnon Toimihenkilöliiton ensimmäisinä toimintavuosina Hannu loi perustavaa pohjaa yhdistyksen toiminnalle ja tulevalle kehitykselle; nyt vuorossa on uusi haasteellinen tehtävä: hän on mukana linjaamassa Akavan Erityisalojen Ammatinharjoittajien jaoston toimintaa. Yhdistykseen ensimmäisten joukossa Hallinnon Toimihenkilöliitto perustettiin marraskuussa 1985. Ensimmäisinä vuosina yhdistys toimi AEK:n toimihenkilöiden avustamana ja jäseniä oli vain kourallinen. Yhdistys perustettiin kuitenkin akuuttiin tarpeeseen: yhä uusille korkeasti koulutettujen ryhmille piti avata väylä silloiseen Akavan Erityisalojen Keskusliittoon ja Akavaan. Yhdistys perustettiin juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan Akavassa. Muutamassa vuodessa yhdistys alkoi kasvaa. Jo 1990-luvun alussa kasvu saavutti suorastaan huimat mittasuhteet. Pääsyitä siihen olivat ankarat lamavuodet ja valtava turvattomuuden tunne, joka eri työntekijäryhmillä oli. Hannu itse ryhtyi jäseneksi ensimmäisten joukossa, jo vuonna 1986. Hain Akavan jäsenyyttä, koska työtehtäväni olivat ylemmän toimihenkilön tyyppisiä asiantuntijatöitä. Akavasta minut ohjattiin AEK:oon, jonne HTL oli sattumoisin juuri puoli vuotta aiemmin perustettu, Hannu muistelee. Pian häntä alkoi kiinnostaa myös aktiivinen toiminta järjestössä, ja kaudelle 1988 1989 hänet valittiin hallituksen jäseneksi. Hänen mielestään Hallinnon Toimihenkilöliitto oli ilmiselvästi kasvuhakuinen ympäristö, johon oli antoisaa päästä mukaan Toimintalinjojen muokkaajaksi 4 Hannu alkoi heti alusta alkaen toimia hallituksen jäsenenä ponnekkaasti, yhdistyksen hyväksi toimien. Hänen mielessään pyörivät mm. jäsenhankinta ja yhdistyksen koko toiminnan organisointi. Hän muistelee, että selvästi myönteinen ja kehitysoptimistinen ilmapiiri kannusti kaikkia silloisia hallituksen jäseniä ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Ilman muuta myös jäsenmäärän huikea kasvu kannusti: esimerkiksi vuoden 1991 syyspuolella yhdistykseen tuli kuukausittain noin 250 uutta jäsentä. Kyllähän siinä oli ajoittain kova vauhti. Mutta asia oli aavistettu etuasiantuntija 3 2005
käteen ja melko selkeät jäsenkriteerit auttoivat pysymään hyvällä uralla nopeassakin tempossa. Ja on muistettava, että jo ennen lamaa tuntui hyvältä se, että akavalaisessa järjestökulttuurissa löytyi perinteisten akavalaisten ryhmien lisäksi sija myös ylemmille toimihenkilöille. Vaihtoehto oli olemassa, ja laman alkaessa tälle strategialle oli suorastaan sosiaalinen tilaus, Hannu tietää. Hallitus ehti toki paljon muutakin kuin ottaa vastaan uusia jäseniä. Alkuvuosina mietittäväksi tuli monia uusia asioita ja muokattiin toimintalinjoja. Jäsenhankinnan ja jäsenpidon työkaluksi yhdistys tarvitsi esimerkiksi ulkoisen ilmeen. Hannu mietti aktiivisesti yhdistyksen markkinointia ja toimintaa. Hän esitti jo vuonna 1989 myös yhdistyksen nimen vaihtamista. Samana vuonna tehdyssä markkinointisuunnitelmassa on yhä tuttuja osioita ja teemoja: Hallinto on hauskaa, Miksi juuri minun kannattaisi liittyä, Me haluamme uudistua, keksi vuoden aloite ja Aktivistisolut paikkakunnittain. Yhdistyksen toimintaan saatiin hyviä elementtejä ja ideoita, mutta eihän niistä kaikkia kyetty täysin toteuttamaan. Ideoiden luominen on ilmapiiri- ja kulttuurikysymys. HTL:n sisäisessä toiminnassa oli ikään kuin sisäänrakennettu vastuullinen autonomia, ja kukin toi ajatuksia yhdessä kehitettäväksi, Hannu muistelee 1980- luvun loppua. Merkille pantavaa on, että kun jäsenistölle haluttiin keskustelufoorumi, keksittiin mullistavan radikaali idea sähköpostin asteittaisesta käyttöön ottamisesta jo syksyllä 1991. Idea sähköpostin käyttämiseen oli seurausta omista harrastuksistani. Osallistuin Suomen ensimmäiseen sähköpostilla käytyyn viralliseen shakkiturnaukseen. Siinä kyllä meni alkuvaiheessa datapakit ja muut tekniikat sekaisin, eikä kaikki ollut hetkessä polkaistavissa, Hannu muistelee. Jo tekninen kynnys oli melko suuri. Se aleni kuitenkin nopeasti 1990-luvun alkupuolella, kun eräissä korkeakouluissa ryhdyttiin vastaanottamaan tenttivastauksia sähköpostitse. Monien alojen ja osaajien yhdistys Hallinnon Toimihenkilöliitosta tuli heterogeeninen monien alojen ja ammattien yhdistys. Toiminnan alkuvaiheessa moniosaajille haettiin sopivia teemoja keskustelemalla. Hannu muistelee myös, että jo varhaisessa vaiheessa alettiin pohtia erilaisia työelämän laadullisia kysymyksiä. Näitä teemoja tarjottiin pohdittaviksi ja keskustelunaiheiksi esimerkiksi mielenkiintoisissa koulutuksissa, joita yhdistys alkoi järjestää jäsenilleen. Hallinnon Toimihenkilöliitto otti alkuvuosina käyttöön edelleenkin tutun Asiantuntijatunnuksen. Sen tarve ja valitseminen liittyi alkavaan tiedotustoimintaan. HTL:n tiedotteelle piti saada vetävämpi nimi, ja nimeä ideoitiin mainostoimistossa. Ideointi ja keskustelu lähti jäsenkunnan luonteesta, ja yllätykseksemme tuo Asiantuntija-nimi oli vapaana sekä brändinä että lehden nimenä. Valinta osui siis hyvään saumaan. Sitä lähdettiin sitten kiireesti rekisteröimään, Hannu kertoo. Osana emoliiton sisäisessä rakennemuutoksessa Vähitellen uusi yhdistys sai asteittain myös lisää edustusta emoliitossa Akavan Erityisalojen Keskusliitossa. Hannun mukaan tuolloin ei oikeastaan enempää edustusta kaivattukaan, sillä jos sitä olisi ollut enemmän, olisi saattanut olla vaikeuksia löytää sopivia henkilöitä joka toimielimeen. Hyvin niitä edustuksia mielestäni hoidettiin. Asiantuntijarooli sopi myös yhdistyksen edustajille, kuuluu Hannun mielipide. AEK:lle Hallinnon Toimihenkilöliiton jäsenmäärän kasvu oli eduksi. Emoliitolle jäsenjärjestöjen jäsenmäärän vahva kasvu takasi hyvät edustukset Akavan eri luottamuselimissä ja mm. paikan Akavan hallituksessa. Erityisesti yksityissektorin vauhdikas kasvu muutti myös AEK:ta. Sen sisäinen rakenne muuttui: julkissektoripainotteisesta akavalaisesta jäsenjärjestöstä tuli myös vahvasti yksityistä sektoria edustava liitto. Yksityissektorin kasvu toi paineita muuttaa AEK:n edunvalvonnan painopisteitä. Oman kasvun myötä Hallinnon Toimihenkilöliitolle aukenivat ovet emoliiton luottamuselinten parhaille paikoille eli hallituksen puheenjohtajistoon sekä yksityissektorin ja valtion sektorin neuvottelukuntien paikoille. Näin Hallinnon Toimihenkilöliitto sai merkittävän roolin myös AEK:n kehittämisessä nykyiseksi moderniksi jäsenten palveluorganisaatioksi. Järjestöaktiivin paluu Hannu piti useiden vuosien tauon ja palasi aktiiviseen yhdistystoimintaan uudessa roolissa, ammatinharjoittajien jaoston jäsenenä. Hän toteaa, että poissa ollessaan hän näki jäsenlehdistä ja Internet-sivuilta, että kehitystä tapahtui monilla osa-alueilla. Koen myös, että Akavan Erityisalojen vaikuttavuus järjestönä on kasvanut selvästi. Mielestäni ihmiset tuntuvat olevan jopa aiempaa tietoisempia toiminnan päämääristä. Positiivista on myös liiton johtamisjärjestelmään tehdyt uudistukset, jotka ovat tehostaneet 3 2005 asiantuntija 5
Vuosina 2002 2005 Mikkelissä järjestetyn Yrittäjyyden IV MBA Kumppanuusohjelman johtaja, KTT Markku Lahdenpää luovuttaa ymba-todistuksen Hannulle päättäjäisissä toukokuussa 2005. Hannu jatkaa parhaillaan Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa pääaineena yrittäjyys. toimintaa ja toimintoja, Hannu kehuu. Ammatinharjoittajien jaostossa Hannun kokemuksilla ja näkemyksillä on taatusti käyttöä siinä vaiheessa, kun on aika kehittää vahvat toimintalinjat ja mallit. Hänelle on karttunut työkokemusta eri tehtävistä niin järjestö- kuin yritysmaailmassakin. Vuosina 1984 1999 työnantajani oli Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto SBL ry ja työtehtäviini kuului monipuolista yritysneuvontaa ja edunvalvontatyötä. Vuosina 1999 2004 toimin Suomalaisen Energiaosuuskunnan (SEO) toimitusjohtajana. Oman yrityksen perustaminen lähti itämään vuonna 2002 alkaneen ymba-ohjelman aikana, ja käytännön toimiin pääsin kevään 2004 jälkeen. Yritykseni Value Set Oy harjoittaa liikkeenjohdon konsultointia, eli se tarjoaa yritysten kehittämiseen ja markkinointiin, arvonmääritykseen, yrittäjäpolvenvaihdokseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviä palveluita. Lisäksi harjoitamme tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Opintojeni tutkimus käsitteli yrityskulttuuria, ja julkaisin siitä kesäkuussa 2005 omakustanteena kirjan Verkot samoilla vesillä tutkimus yrityskulttuurista huoltoasema-alalla. Lisäksi julkaisen elokuussa 2005 muutamia ymba-ohjelmassa tehtyjä esseitä, Hannu kertoo. Akavan Erityisalat ammatinharjoittajien asialla Yrittäjän ja ammatinharjoittajan roolit ovat paikoitellen hyvin lähellä palkkatyötä. Onkin mietittävä, mihin siltoja kannattaa rakentaa. Palvelujen yhteensovittaminen olisi hyvä alku sellaisissa asioissa, jotka koetaan yhteisiksi. Esimerkiksi sosiaaliturva, perhepoliittiset kysymykset, koulutus ja ympäristöasiat ovat sisällöltään vähiten vastakohtia sisältäviä. Elinkeinon harjoittamisen edellytykset ovat myös ammattijärjestöille erittäin tärkeitä. Niiden suhteen ei voi laittaa päätä pensaaseen ja istua valmiiseen pöytään. Hannu Laitinen on tutkinut mm. yrityskulttuuria huoltoasema-alalla ja julkaissut kirjan Verkot samoilla vesillä. Niiden alueelta löytyy se yhteinen hyvä, jolla ammattijärjestöt voivat sekä säilyttää nykyiset jäsenensä että palvella omia ammatinharjoittajajäseniään, Hannu tietää. SPECIA vahvasti kiinni kehityksessä Hannu toteaa, että SPECIA on onnistunut säilyttämään hyvän otteen jäsenistöönsä. Myös toimintatapojen asteittainen kehittyminen on ollut kannattavaa. Ilahduttavinta hänen mielestään on ollut vahva uusiutuminen ja sopiva jäsenpito. Akavan Erityisaloja hän pitää aiempaa osaavampana ja entistä terävämpänä edunvalvojana. Hän uskoo näiden molempien korostavan asiantuntijuutta tulevaisuudessa vielä enemmän. Asiantuntija-ammattien arvostusta voidaan lisätä edelleen. Uutena teemana esiin tullut luova talous on ominta Akavan Erityisalojen kehittämispotentiaalia. Pluralismi eli arvojen moninaisuus on vahvuus ja arvokas piirre, jota voidaan tuoda esiin fiksulla tavalla. Seuraavan merkittävän askeleensa paikallisella tasolla Akavan Erityisalat ottaa keskustelevan ja toimivan jäsenistön parissa. Resursseja on myös mitoitettava sen mukaan, Hannu korostaa. SPECIAn jäsenille Hannu haluaa lähettää seuraavat terveiset: SPECIA on hieno ja maltilla rakennettu järjestö, ja osittain sen ansiosta Akavan Erityisalat palvelee jäseniämme paremmin resurssein. Tätä myönteistä toimintakulttuuria kannattaa edelleen vahvistaa, ja siitä kannattaa tehdä akavalainen vientituote 6 asiantuntija 3 2005
Tule kanssamme juhlimaan 20-vuotiasta Speciaa! Oma ammattijärjestösi, SPECIA ry, viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Pääjuhla pidetään lauantaina 12. marraskuuta klo 15.00 ravintola Kadetissa Helsingissä. Juhlatila on Munkkiniemen uljaimpia 1900-luvun alun jugendtaloja, jossa on toiminut myös Kadettikoulu (www.ravintolaopas.net/kadetti). Juhlavuoden teemana on Jokainen jäsen on juhlan arvoinen. Kiitoksena kuluneesta kahdesta kymmenestä vuodesta kutsumme Sinut juhlimaan kansamme. Ohjelmassa on tervehdyssanat, musiikkia, haastatteluja sekä erityisasiantuntijan ratkaisumalleja työelämän haasteisiin. Musiikista vastaa Sweet Life-orkesteri yhdessä solisti Susanna Moision kanssa. Ohjelman jälkeen nautimme yhdessä herkullisen ja runsaan päivällisen teemalla Sadonkorjuun satoa sekä nostamme maljan syntymäpäiväsankarille, tietysti kakun kera. Tilaisuus on jäsenillemme maksuton, ja mukaan mahtuu 60 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset otetaan vastaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi tai puhelimitse Markku Saariselle p. 0201 235 371. SPECIAn 20-vuotisjuhlat pidetään Munkkiniemen uljaimmassa rakennuksessa, Eliel Saarisen suunnittelemassa ja 1918 upeaksi pensionaatiksi avatussa jugendtalossa, johon 1923 muutti Kadettikoulu. 3 2005 asiantuntija 7
Tutkittua tietoa järjestösektorin työoloista Specia teetätti selvityksen järjestösektorilla työskentelevien jäsentensä työoloista. Kyselyyn vastanneilta saadun hyvin positiivisen palautteen perusteella voi todeta selvityksen tulleen tarpeeseen. Moni vastanneista kertoi olleen ensimmäinen kerta, kun kartoitettiin järjestösektorilla työskennelleiden työoloja. On myös muistettava, että eri selvitysten ja tutkimusten avulla edunvalvonnan tueksi saadaan ajankohtaista täsmätietoa. Kyselyiden kautta tehdään jäseniä paremmin tietoisiksi myös Specian tarjoamista palveluista. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksessä kerättiin Specia ry:n jäsenistöstä tietoja, jotka auttavat yhdistyksen edunvalvontatyötä. Tavoitteena oli saada tuoretta tietoa: järjestösektorin työoloista, palkkauksesta, työssä viihtymisestä, järjestösektorin jäsenistön rakenteesta ja jäsenistön koulutustausta ja koulutusmahdollisuuksista sekä -tarpeista. Selvityksen tueksi haettiin tutkimusaineistoa sopivasta kirjallisuudesta ja haastattelemalla opetusministeriön kahta asiantuntijaa. Kyselylomake postitettiin keväällä 328:lle Specian järjestösektorin jäsenelle. Selvitys toteutettiin samaan aikaan Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen laajan geronteknologia-aiheisen hankkeen kanssa. Specialle tehtävä kysely toi hankkeeseen vertailevaa aineistoa. TAUSTATIETOA VASTAAJISTA Vastausprosentti oli kyselyssä hyvä, noin 60 %. Naisia vastaajista on 77 %. Tämä kuvaa hyvin Specian jäsenrakennetta. Vastaajien ikäjakauma: Ikä Prosenttia vastaajista 20 30 vuotta 13 31 40 vuotta 28 41 50 vuotta 30 51 60 vuotta 26 Yli 60 vuotta 2 Yhteensä 99 Vastaajien ikä sukupuolen mukaan ei ole aineistossa merkitsevä. Naiset ja miehet jakaantuvat tasan kaikkiin ikäluokkiin. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli vastaajista noin 25 %. Heidän nimikkeensä olivat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevistä useammin projekti-alkuisia, mikä kertoo jo nimessäkin määräaikaisessa projektissa työskentelystä. Joukossa oli myös muutama työtön. Vastaajien yleisin tutkinto oli FM -tutkinto. Toiseksi eniten vastaajissa oli kasvatustieteen maistereita. Lisäksi löytyi laaja joukko muita yliopistotutkintoja jonkun verran ammattikorkeakoulututkintoja. 100 80 60 40 20 0 30 13 FM KM YTM Muu Muut korkeaaste Tutkintojen määrä Vastaajien työnantajien pääasiallinen toimiala oli sosiaalija terveyspalvelut (43 %). Ammatillisessa etujärjestöissä työskenteli 13 %. Loput jakaantuivat melko tasan muiden työnantajatyyppien mukaan, joita olivat kyselyssä urheilu- ja liikunta-, ja harrastuspalvelut, nuorisojärjestöt sekä poliittiset järjestöt. Muu -vastauksissa tuli esiin muun muassa yleishyödyllinen yhdistys sekä hyväntekeväisyysyhdistys. Suurin osa vastaajista (86 %) työskenteli rekisteröidyn yhdistyksen palveluksessa. Tähän on vaikuttanut osittain se, että kaikille säätiössä työskenteleville ei lähtenyt kyselyä. LAAJA PALKKAHAITARI 15 8 5 Yleisin noudatettu työehtosopimus oli Kv-Tes. Lisäksi oli useita muita yksittäisiä työehtosopimuksia. Tällaisia olivat mm. yksityistä opetusalaa koskeva tai sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus. Valitettavan moni, lähes 20 % ilmoitti, että he eivät olleet minkään työehtosopimuksen piirissä. Palkkahaitari oli vastaajien kesken laaja. Palkat vaihtelivat hiukan alle 1500 e/kk aina reiluun 6600 euroon kuukaudessa asti. Mielenkiintoista oli, että palkkaeroja ei selitä tässä tapauksessa sukupuoli, sillä korkeimmissa palkkaluokissa ja vastaavasti matalammissa palkkaluokissa oli sekä miehiä että naisia. 8 asiantuntija 3 2005
Vastaajien palkat esitettynä kaaviomuodossa: 25 20 15 10 5 0 Alle 1501 2001 2501 3001 3501 4001 yli 4500 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk % vastaajista Palkoissa ei näyttäisi olevan vaihtelua taustaorganisaation koon mukaan. Itse asiassa suurimmat palkat eivät näytä sijoittuneen jäsenmäärältään suurimpiin organisaatioihin. Yleisimmät toiminnan rahoituskanavat jäsenmaksutulojen lisäksi olivat julkinen sektori (valtio ja kunnat), Raha-automaattiyhdistys sekä oman toiminnan tuotot. Tarkasteltaessa palkkauksen, työsuhteen laadun ja työkykyä ylläpitävän toiminnan määrää ja laatua suhdetta rahoitusrakenteeseen, oli tämän aineiston pohjalta havaittavissa, että lahjoitusvaroin toimivissa organisaatioissa, oli muita useammin määräaikaisia työsuhteita. Palkkaukseen rahoituskanavat eivät näyttäneet vaikuttavan. MÄÄRÄAIKAISUUS YLEISTÄ Irtisanomisuhka oli vastaajista ollut omassa työyhteisössään noin 20 prosentilla. Lisäksi noin 10 % oli kirjannut kohtaan, että oli projektirahoituksella, eikä projektin päättymisen jälkeen ollut mitään uutta rahoitusta näkyvissä. Mikäli säännönmukaisuus ymmärretään työn jatkuvuutena, ei työn säännönmukaisuus järjestösektorilla ole taattu. Vaikka suurin osa vastaajista (69 %) työskenteleekin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, on järjestösektorin ongelma monessa tapauksessa häilyvä rahoituspohja. Työsuhteen määräaikaisuus tai toistaiseksi voimassa oleminen jakautui selvästi ikäluokkien mukaan. Alemmissa ikäluokissa (20 30 vuotta) reilusti yli puolet olivat määräaikaisessa työsuhteessa (N=21), kun taas ylemmissä luokissa (51 yli 60 vuotta) vain kahdeksan prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa (N=42). Irtisanomisuhka viimeisen 12 kuukauden aikana oli vastaajista ollut noin 20 %:lla. Rahoituksen epävarmuus on selkeästi työssä viihtymistä vähentävä seikka, mikä tuli esiin myös Specian teettämässä projektityöntekijätutkimuksessa, jossa 45 % vastaajista oli vastannut, että työn määräaikaisuus heikentää työssä viihtymistä. Järjestösektorin kyselyyn vastanneista 22 % piti määräaikaista työsuhdetta työssä viihtymistä heikentävänä tekijänä. TYÖSSÄ VIIHTYMINEN Työskentelyolosuhteita pidettiin yleisesti hyvinä. Vastaajista 82 % koki, että vastaushetkellä vallinneet työskentelyolosuhteet lisäsivät heidän työssä viihtymistään. Käteen jäävä rahallinen korvaus ei kerro koko totuutta työnantajan panostuksesta työntekijöihinsä. Työnantajat järjestävät paljon työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka auttaa jaksamaan paitsi työssä, kohottaa myös muulla tavoin ihmisen hyvinvointia. Vastaajista 23 % ilmoitti että heidän työnantajansa ei järjestä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tässä ei ole huomioitu työterveyshuoltoa. Sen sijaan kattava työterveyshuolto (sis. fysioterapian) luetaan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Liikunnan tukeminen oli vastaajien keskuudessa selkeästi yleisin työkykyä ylläpitävän toiminnan muoto (52 % vastaajista). Työkykyä ylläpitäviä toimintamuotoja, joita harvoin mielletään sellaisiksi, oli usealla työpaikalla. Tällaisia olivat mm. mahdollisuus pitää ylityövapaat työntekijän oman aikataulun mukaan, joustavat työajat elämäntilanteen mukaan, normaalia pidemmät vuosilomat, mahdollisuus tehdä työ itsenäisesti sekä ergonomiasta huolehtiminen. Perinteisestä työkykyä ylläpitävästä toiminnasta poikkeavia vastauksia olivat myös työyhteisön säännölliset palaverit ja keskustelutilaisuudet sekä palaverit johtajan kanssa. Mahdollisuus edetä uralla on myös yksi työssä viihtymistä lisäävä tekijä. Vastaajista noin puolet koki, että heillä olisi mahdollisuus edetä urallaan. Työssä viihtymistä lisäävät yleisimmät tekijät: Uralla etenemismahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet Palkka Työn vaihtelevuus Työn mielenkiintoisuus Työn kiireettömyys 0 20 40 60 80 100 Kyllä Ei Työssä viihtymistä heikentävät yleisimmät tekijät Työpaikan ilmapiiri Johtaminen Kiire ja kireät aikataulut Yksinäisyys Työn pakkotahtisuus Arvostuksen puute 0 20 40 60 80 100 Kyllä Ei 3 2005 asiantuntija 9
Kyselyyn vastanneista suurin osa teki ylitöitä. Tehdyt ylityöt korvattiin suurimmalle osalle vastaajista palkallisena vapaana (76 %). He myös kokivat, että heillä on mahdollisuus pitää vapaat toivomanaan ajankohtana. Puolelle vastaajista kertyi viikoittain ylitöitä. Ylityöt eivät kuitenkaan vaikuttaneet esimerkiksi lomien pitämiseen, sillä 90 prosenttia vastaajista ilmoitti, että voi pitää lomat sovittuna ajankohtana. Ylityöt olivat vastausten perusteella kausiluontoisia ja niiden määrällinen vaihtelu oli suurta. LAAJAT TYÖTEHTÄVÄT KIRJAVAT AMMATTINIMIKKEET Järjestökyselyyn vastanneita voidaan kuvata selkeästi asiantuntijatyötä tekeviksi. Heidän erityispiirteensä oli kuitenkin työtehtävien laaja kirjo. Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan lyhyesti päivittäisiä työtehtäviä. Selvästi vastaajilla oli hankaluuksia vastata kysymykseen vain muutamilla kuvaavilla käsitteillä. Vastaukset olivat pitkiä ja niistä kävi selville, että järjestössä työskentelevän, asiantuntijatyötä tekevän toimenkuvaan voi kuulua käytännössä ihan mitä vain. Yleisesti työtehtävät kuitenkin käsittivät runsaasti erilaisia suunnittelu- ja koordinointitehtäviä sekä talouden ohjausta ja seurantaa. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtävät olivat yleisiä. Naisia useammin miehet kirjasivat myös johtamisen (asioiden tai ihmisten) osaksi päivittäisiä työtehtäviään. Vaikka työtehtäviä olisikin kuvattu samoilla käsitteillä, saattoi työ olla hyvin erilaista. Esimerkiksi organisaation markkinointi tai kehittämistyö poikkesi paljon, jos järjestö oli taustaltaan poliittinen tai edusti sosiaali- ja terveyssektoria. Useat vastaajat olivat kirjanneet työtehtävien olevan kiinni myös omasta itsestä. Työ koettiin vapaaksi ja työntekijä voi luoda itse itselleen työnsä. Asiantuntijatyö on haasteellista, minkä osoittaa myös Specian järjestösektorin jäsenille tehty kysely. Vastaajista 88 prosenttia kuvasi työtään haastavaksi. He kokivat voivansa vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön, mikä lisäsi työmotivaatiota, mutta samalla vaatii työntekijöiltä runsasta itseohjautuvuutta. Kyky oman työn arviointiin ja työn muokkaamiseen sekä kehittämiseen ovat avainsanoja puhuttaessa asiantuntijaorganisaatioista. Aluekoordinaattori Aluesihteeri Aluevastaava Arkistonhoitaja Asiamies (3) Erityisasiantuntija Erikoissuunnittelija Hallintojohtaja Hallintopäällikkö Hallinto- ja taloussihteeri Hallintosihteeri Hankejohtaja Hankeneuvoja Hankevastaava Informaatikko Johdon assistentti Johtaja (8) Järjestökoordinaattori Järjestöpäällikkö (2) Järjestösihteeri (4) Kansainvälisten asiain sihteeri Kansainvälisten asioiden koordinaattori Kehittämispäällikkö (2) Kehityspäällikkö (2) Kehitysyhteistyövastaava Kiinteistöpäällikkö Konsultti Koordinaattori (2) Koulutusasiamies Kouluttaja (3) Koulutusohjaaja Koulutuspäällikkö Koulutussihteeri (2) Koulutussuunnittelija (3) Kulttuurijohtaja Kulttuurisihteeri Kuluttajasihteeri Kulutusneuvoja Kustannusjohtaja Kyläasiamies Liikuntasuunnittelija (2) Markkinointivastaava Monikulttuurityön koordinaattori Ohjelmajohtaja Opettaja Osastoinsinööri Palvelujohtaja Palvelutalon johtaja Perheterapeutti Perhetoiminnan päällikkö Poliittinen sihteeri Projektikoordinaattori (2) Projektipäällikkö (5) Projektisihteeri (4) Projektityöntekijä (2) Pääsihteeri (7) Päätoimittaja Seutuasiamies Sosiaalipoliittinen sihteeri Sosiaalisihteeri Sosiaalitalkkari Suunnittelija (8) Suunnittelusihteeri Talouspäällikkö Taloussihteeri Terveyspäällikkö Tiedottaja Tiedotusasiamies Toiminnanjohtaja (20) Toimintapäällikkö Toimistonhoitaja Toimitusjohtaja (3) Toiminnanohjaaja Toimistopäällikkö Toimistosihteeri Tutkija (2) Tutkimuspäällikkö Työmarkkina-asiamies Vanhempi tutkija Varainhankkija Yhteysjohtaja Yhteyspäällikkö (4) Yritysneuvoja Selvitys on julkaistu koko laajuudessaan osoitteessa: www.specia.fi VASTAAJIEN AMMATTINIMIKKEITÄ Selvitykseen vastanneilla oli yleisin ammattinimike toiminnanjohtaja. Kaikki vastanneet eivät ilmoittaneet ammattinimikettään. Selvityksestä on vastannut Specian hallituksen jäsen Anu Raappana, joka työskentelee Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa. 10 asiantuntija 3 2005
Nyt haussa Levin mökkiviikot! Specia tarjoaa jäsentensä käyttöön lomaosakkeen Levillä. Hirvasporo on uusi paritalo, joka on valmistui syksyllä 2004. Mökin varauksia/hakemuksia vuodelle 2006 alamme ottaa vastaan 15.9. alkaen ja haku jatkuu 14.10 asti. Hakutoiveen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi. Tarkat lomahuoneiston varausehdot ja hinnat löytyvät netistä osoitteesta www.specia.fi ja sieltä linkki jäsenedut. Etusijalla ovat hakijat, jotka ovat ensikertalaisia tai eivät ole varanneet mökkiä viimeisen kahden vuoden aikana. Mikäli hakijoita on useita samalla viikolle, viikko arvotaan hakijoiden kesken. Muistathan, että myös lokakuun jälkeen voi kysellä mahdollisia vapaita viikkoja. Perheystävällinen mökki lähellä Levin keskustaa Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan (noin 2,5km:n) päässä kaikista palveluista ja laskettelurinteestä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan muutaman kymmenen metrin päästä rinteisiin tai keskustaan aivan ilmaiseksi. Valaistu hiihtolatu kulkee vieressä. Lomaosake on suunniteltu vapaa-ajan käyttöön ja huoneistoon mahtuu majoittumaan 6 8 henkeä. Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, parvi, tilava tupa, keittiö, sauna, pesuhuone sekä iso ulkoterassi ja parveke. Mökki on täysin kalustettu ja varusteena ovat kaikki tarvittavat astiat ja kodinkoneet. Suunnittelussa on otettu huomioon myös lapsiperheiden tarpeet (mm. lasten vuoteet). Lisäetuna tarjoamme jäsenillemme kaksi mökkikohtaista hissilippua, jotka ovat loman aikana vapaasti käytettävissä. Tänä vuonna voit vielä tiedustella vapaina olevia viikkoja 41 ja 48 sekä mahdollisia peruutuksia. 3 2005 asiantuntija 11