S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Samankaltaiset tiedostot
ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Kahdeksansolmuinen levyelementti

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Laplacemuunnosten perusteet kurssilla S1; v.1.0

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

S Fysiikka III (Est) Tentti

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

7. Pyörivät sähkökoneet

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

PD-säädin PID PID-säädin

Osa VII. Laplace muunnos. Laplace-muunnos. Laplace-muunnos

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

= r, s. Jokaisella diedriryhmällä on vastaavanlainen esitys ryhmän O(2) < GL 2 (R) aliryhmänä. r 2 (C) r 2 (B) r 2 (A) s s

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Laplace-muunnoksesta ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta sen avulla

Kompleksianalyysi, viikko 4

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Laplace-muunnos: määritelmä

Nelisolmuinen levyelementti

Sähkötekniikka ja elektroniikka

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

4.3 Liikemäärän säilyminen

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

Äänen nopeus pitkässä tangossa

9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

LCL-suodattimella varustetun verkkosuuntaajan virtasäätö tilasäädintä ja havaitsijaa käyttäen

Transkriptio:

S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan jättää arvotelematta. Tehtävät laketaan korkeakoulun koepaperille. Muita papereita ei tarkateta.. jω σ Kuvaa on eitetty yteemifunktion navat. (a) Piirrä kuvan napoja vataava aika-alueen ignaali (ominaivate). () Kuinka ignaali muuttuu, jo napoja iirretään nuolien mukaieti? () Kuinka ignaali muuttuu, jo napoja iirretään nuolien mukaieti? (d) Onko piiri taiili, jo en yteemifunktio on H() 2 + 9? 2. L a) Ratkaie oheien kakiportin y-parametrit (ilman 2 R L :ää). ) Määrää y-parametriijaikytkennän avulla iirtofunktio U 2 ()/ (), kun reitani R L kytketään porttiin U C G U 2 R L 2. L 2 H C 3 µf G ms R L kω. 3. k Kytkin k uljetaan hetkellä t. Lake ja piirrä u(t) välillä t 3,5 m. E Z, τ u(t) 25 Ω Z 5 Ω τ m E 5 V. 4. C Z, l R L Ratkaie (jω). Siirtojohto on häviötön. [ o θ jz K in θ jy in θ o θ / V ωc 2 ms Z 5 Ω 37,5 Ω R L Ω l 3λ/8. 5. Z, l Z L Kuormaimpedani Z L (2 + j5) Ω halutaan ovittaa kuvan mukaieti generaattorin impedaniin, jonka uuruu on 5 Ω. Sovitukeen käytettävien iirtojohtojen ominaiimpedani Z 5 Ω. Lake ovitupätkän pituu ja etäiyy kuormata. Z, l 2 Palauta Smithin kartta oana vatautai!

Laplae-muunnotaulukko Määritelmä. f(t) F () L {f(t)} f(t) Laplae-muunnoken ominaiuukia 2. A f (t) + A 2 f 2 (t) A F () + A 2 F 2 () 3. 4. t d dt f(t) d n dt n f(t) F () f() n F () 5. f(τ)dτ F () 6. ( t) n f(t) d n d n F () 7. f(t a)ε(t a) e a F () 8. f(t + a) e a (F () f(t)e t dt F () L {f(t)} n n i f (i ) () i a e t f(t)dt) 9. e at f(t) F ( + a). f(at) ( ) a F a. jakollinen funktio f(t) f(t + T ) F () e T, F () yhden jakon muunno 2. f (t) f 2 (t) t f (τ)f 2 (t τ)dτ F ()F 2 () 3. f( + ) lim F () 4. f( ) lim F (), jo loppuarvo on olemaa f(t) Muunnopareja 5. δ(t) F () L {f(t)} 6. aε(t) a 7. t 2 8. t n n! n+ 9. e at + a 2. e at e t a ( + a)( + ) ω 2. in(ωt) 2 + ω 2 22. o(ωt) 2 + ω 2 a 23. inh(at) 2 a 2 24. oh(at) 2 a 2 25. e at ω in(ωt) ( + a) 2 + ω 2 26. e at o(ωt) + a ( + a) 2 + ω 2 27. 28. e at t n n! t 2ω in(ωt) 29. [ε(t) ε(t π/ω) in(ωt) ( + a) n+ ( 2 + ω 2 ) ( 2 + e π/ω) ω 2 + ω 2

. jω σ Kuvaa on eitetty yteemifunktion navat. (a) Piirrä kuvan napoja vataava aika-alueen ignaali (ominaivate). () Kuinka ignaali muuttuu, jo napoja iirretään nuolien mukaieti? () Kuinka ignaali muuttuu, jo napoja iirretään nuolien mukaieti? (d) Onko piiri taiili, jo en yteemifunktio on H() 2 + 9? (a) Ekponentiaalieti vaimeneva inimuotoinen ignaali x(t) e at in(ωt + φ).8.6.4.2.2.4 2 4 6 8 2 () värähtelyn taajuu ω kavaa () Navat jω-akelilla vataavat iniignaalia. Kun navat etääntyvät jω-akelita, ignaali ryhtyy vaimenemaan ekponentiaalieti. Mitä kauempana navat ovatr akelita, itä nopeampaa ignaalin vaimeneminen on, eli a kavaa. (d) Kyllä. Syteemifunktion navat ovat ±j3, eli ykinkertaiina jω-akelilla, mikä vataa aika-alueea iniignaalia. Piiri on ii taiili.

.2 a) Ratkaie oheien kakiportin y-parametrit (ilman L 2 R L :ää). ) Määrää y-parametriijaikytkennän avulla iirtofunktio U 2 ()/ (), kun reitani R L kytketään porttiin U C G U 2 R L 2. L 2 H C 3 µf G ms R L kω. Piiri on reiprookkinen, joten y 2 y 2. L 2 y U U 2 y 2 2 U U2 U U2 L 2 L 2 L 2 U C G U 2 y 22 2 U 2 U G + C + L 3 + 3 6 + 2 Laketaan kyytty iirtofunktio y-parametrien ijaikytkennän avulla. () y y 2 U 2 y 2 U y 22 R L Solmumenetelmällä Saadaan [ y U y 22 + R L U 2 [ y y 2 U y 2 y 22 + R L U 2 [ y 2 U 2 y 2 U U 2 U 2 () y 2 () C + G + G L 3 6 +, 3

.3 k Kytkin k uljetaan hetkellä t. Lake ja piirrä u(t) välillä t 3,5 m. E Z, τ u(t) 25 Ω Z 5 Ω τ m E 5 V. Johdolle lähtevä aalto aadaan jännitteenjaolla: u + Z + Z E 2 3 E 3 V Aalto aavuttaa johdon loppupään hetkellä t m ja heijatuu heijatukertoimella Kuormaan iirtyvä jännite on ρ Palaava aalto u τu + ( + ρ )u + 2 3 V 2 3 u ρ u + 3 V V 6,67 V. Kuormata heijatunut aalto palaa johdon alkupäähän hetkellä t 2 m. Heijatukerroin johdon alkupäää on ρ 2 Z + Z 3. Alkupäätä heijatunut aalto tulee johdon loppupäähän hetkellä t 3 m ja kuormaan iirtyy Hetkellä 3 m jännite on ii u + 2 ρ 2 u ρ 2ρ u + 9 V u 2 τu + 2 2 ( 9 ) V 2 9 V u(t) u + u 2 2 3 V 4 9 V 2 9 V 4,44 V u(t) 2 3 4 9 T 2T 3T t

.4 C Z, l R L Ratkaie (jω). Siirtojohto on häviötön. [ o θ jz K in θ jy in θ o θ / V ωc 2 ms Z 5 Ω 37,5 Ω R L Ω l 3λ/8. Ratkaitaan kuvan mukainen Z in : a L U a C Z, l R L U L Aputulokia: Z in θ βl 2π λ 3λ 8 3π 4 in 3π 4 2, o 3π 4 2 TAPA : Ketjumatriiien avulla aadaan [ Ua a jωc o θ jy in θ jz in θ o θ UL L ja edelleen U L R L L. [ Ua a Alkupään impedaniki aadaan o θ jωc o θ + jy in θ jz in θ jz jωc in θ + o θ RL L L Z in U a a R L o 3π 4 + jz in 3π 4 R L jωc o 3π 4 + jy R L in 3π 4 + o 3π 4 + jz jωc in 3π 4 j5 Ω 62,5 Ω. j,8,6 TAPA 2: Laketaan iirtojohdon alkupäätä näkyvä impedani: Z U a a R L o θ + jz in θ jy R L in θ + o θ (4 + j3) Ω. Laketaan itten iirtojohdon ja kapaitanin rinnankytkennän impedani: Z in Z jωc Z + jωc Z + jωcz 62,5 Ω Nyt kyytty virta voidaan ratkaita ijaikytkennätä Z in + Z in / 37,5 + 62,5 / ma

.5 Z, l Z L Kuormaimpedani Z L (2 + j5) Ω halutaan ovittaa kuvan mukaieti generaattorin impedaniin, jonka uuruu on 5 Ω. Sovitukeen käytettävien iirtojohtojen ominaiimpedani Z 5 Ω. Lake ovitupätkän pituu ja etäiyy kuormata. Z, l 2 Normalioidaan kuormaimpedani ja merkitään Smithin kartalle: z L Z L (2 + j5) Ω 4 + j Z 5 Ω Koka ovitu tehdään rinnakkaijohdolla, käytetään impedanien ijata admittaneja. Peilataan impedani admittaniki y L. Siirrytään generaattoriin päin, kunne päätään piteeeen, joa Re{y},. Sovitupätkän etäiyydeki kuormata aadaan l,λ +,78λ,89λ. Tää piteeä johdota näkyvä normalioitu admittani on + j,59 Koka admittanin imaginaarioa on tarkoitu kumota rinnakkaituilla, tuin normalioidun admittanin on oltava j,59. Avointa piiriä vataavata admittanita y k iirrytään generaattoriin päin, kunne päätään piteeeen, joa m{y},59. Stuin pituudeki aadaan: l 2,339λ.