1 SUOMENKIELINEN OPETUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2013 Palvelut Espoon kaupungin visiossa 2020 todetaan, että Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia ja tehdä työtä. Espoo -strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön perustehtävänä on opetus- ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Palveluina järjestetään esiopetusta kouluissa, perusopetus 1-9 luokilla, lisäopetus 10 -luokalla, toisen asteen lukiokoulutus sekä aikuislukion palvelut. Palvelujen järjestämisessä tehdään kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen valtionosuudet ohjautuvat clearingjärjestelmän avulla järjestäville kunnalle. Kaupungin tuki Espoon yksityiskouluille ohjautuu myös suomenkielisen tulosyksikön budjetin kautta. Palveluissa huomioidaan uudistetun perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sitä tarvitseville oppilaille, sairaalaopetus ja kuntouttavat pienluokat, oppilashuolto- ja tukipalvelut, kerhotoiminta, iltapäivätoiminnan avustaminen, opetussuunnitelmalliset painotukset, maahanmuuttajien valmistava- ja oman äidinkielen opetus sekä kansainvälinen opetus. Muiden strategisten tavoitteiden osalta käyttösuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista ja palvelujen kehittämistä. Koulujen opetussuunnitelmat on uudistettu uuden perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi ja tämän edellyttämät muutokset on tehty sekä hallinnon prosesseihin että koulukohtaisten budjettien laskentaperusteisiin. Tältä osin koulujen pedagoginen kehittäminen jatkuu huomioiden tulevaisuuden oppimistaidot. Toiminnan muutos edellyttää koulujen johtamiskäytänteiden muutosta, moniammatillista yhteistyötä ja kodin ja koulun yhteistyömuotojen lisäämistä. Johtamista tehostetaan mm. toimintakulttuuria dialogisesti kehittävän PLC-mallin avulla. Myös koulutustakuusta huolehditaan ja ehkäistään syrjäytymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan täydennyskoulutuksen avulla. Koulut ottavat käyttöön uuden suunnitteluvälineen koulukohtaisen budjetin kohdentamiseen. Palveluverkkoa tehostetaan niin, että tulevia investointeja voidaan hillitä. Sähköisiä palveluja kehitetään lukiokoulutuksessa, internet- ja intrasivut uudistetaan ja uusi oppimisympäristö Fronter otetaan kaikilla kouluilla käyttöön, asiakastyytyväisyyttä arvioidaan pääkaupunkiseudun kanssa toteutettavan asiakastyytyväisyys-kyselyn avulla ja perusopetuksen laatukriteereiden käyttöä laajennetaan. Kestävän kehityksen ajattelu tulee osaksi koulujen toimintaa myös RCE-verkoston kautta. Kaupungin kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen vaikutetaan mm. kansainvälistymisen ja Suurpellon Opinmäen toimintayksikköä kehittämällä.
2 Esiopetus Esiopetuksen järjestämisvastuu on varhaiskasvatuksen tulosyksikölle. Esiopetusta järjestetään kuitenkin edelleen myös kouluissa. Koulujen esiopetuksessa on talousarviovuonna 919 lasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava esiopetus järjestetään suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Koulupolun alku -hankkeessa nivotaan yhteen valmistava opetus ja esiopetus siten, että vieraskieliset ja suomenkieliset oppilaat toimivat integroidusti yhdessä. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 23 615 oppilasta, heistä 16 216 luokilla 1-6 ja 7 399 luokilla 7-10. Peruskoululaisten määrä kasvaa 340 oppilaalla, joista 160 on vieraskielisiä ja 20 yläkoululaisia. Opetusryhmät muodostetaan niin, että perusopetusryhmän koko on 1.- ja 2.- luokalla enintään 25 ja 3.- 6. luokalla enintään 32 oppilasta. Luokilla 7-9 muodostetaan ryhmät pääsääntöisesti niin, että ryhmän koko on enintään 24 oppilasta. Siirtomäärärahana vuodelta 2012 budjetissa on käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennettua rahaa 900 000 euroa. Tätä käytetään suurten ryhmien pienentämiseen ja resurssiopettajiin tukemaan ryhmissä kieli- ja kulttuuriryhmien lasten ja integroitujen erityisoppilaiden opetusta. Lukuvuodelle 2013-2014 on haettu ryhmäkokojen pienentämiseen jatkorahoitusta. Päätös asiaan saadaan vasta keväällä. Opetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä eteenkin pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lastensuojelulain perusteella toisiin kuntiin on sijoitettuna 190 lasta/ nuorta. Heidän opetuskulunsa ohjautuvat Espoon kautta opetusta järjestävään kuntaan. Perusopetuksen päättäneille järjestetään lisäopetusta 10-luokalla 145 oppilaalle, mukaan lukien vammaisopetus. Lisäopetuksen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen Omnian kanssa jatketaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Leppävaaran ja Saarnilaakson kouluissa toimii kolme joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmää. Ryhmien rahoitus tulee erillismäärärahana valtiolta. Osallisena Suomessa -hankerahoituksella tarjotaan Espoon aikuislukiossa myöhään Suomeen tulleille nuorille perusopetusta. Lukiokoulutus Espoon päivälukioissa opiskelee 4679 opiskelijaa, aikuislukiossa 1575 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti opiskelee 568 opiskelijaa. Lukioiden oppilasmäärä pienenee 30 oppilaalla talousarviovuonna 2013 ikäluokan pienenemisen takia. Päivälukioiden aloituspaikkamäärä on 1460 eli 60,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa on lukuaineiden keskiarvo vähintään 7.00. Espoosta käydään lukiokoulutuksessa myös pääkaupunkiseudun muissa kunnissa kuten Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, etenkin kuntien erityistehtävälukioissa. Espoossa valtakunnallinen eritystehtävä on matemaattisluonnontieteellisissä aineissa Olarin lukiossa ja musiikissa Tapiolan lukiossa. Etelä-Tapiolan lukiossa on kansainvälinen IB-opetus. Tämän lisäksi lukioihin hakeudutaan lukioiden eri painotusten mukaan. Lukioiden etä- ja verkko-opetusta laajennetaan ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen. Lukion kehittämisessä huomioidaan valmisteilla oleva tuntijako ja tavoitteet sekä opetussuunnitelman uudistaminen vuoteen 2016 mennessä. Lukioiden markkinointia tehostetaan. Lukioiden resurssointiin lisätään 900 000 euron määräraha.
3 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon palvelut tulee lakisääteisesti antaa kaikille perusopetuksen oppilaille, lukiokoulutuksessa opiskelijat ohjataan palvelujen piiriin. Espoossa ovat sekä koulupsykologit että kuraattorit suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Perusopetuksen lisäksi palvelut kattavat koulujen esiopetuksen ja lukioiden opiskelijahuollon palveluun ohjauksen. Peruskouluissa toimii 32 koulupsykologia ja 31 koulukuraattoria, lukioissa on 3 psykologia ja 2 kuraattoria. Tämä tarkoittaa keskimäärin 770 oppilasta oppilashuollon henkilöä kohden perusopetuksessa ja yli 1500 opiskelijaa lukiokoulutuksessa pelkästään päivälukioiden osalta. Vuoden 2013 henkilöstösuunnitelmassa on kahden koulukuraattorin lisäys oppilashuoltoon. Oppilashuollon kehittämisessä huomioidaan uuden lain velvoitteet. Kouluruokailu ja koulukuljetus luetaan oppilashuollon tukipalvelujen piiriin. Ruokapalvelut kuuluvat sisäisten palvelujen ostoihin, koulukuljetuspalvelut ostetaan kilpailutuksen perusteella. Kouluruokailumenot kasvavat noin 750 000 euroa oppilasmäärän kasvusta ja hinnankorotuksista johtuen. Koulukuljetuspalvelujen on arvioitu kasvavan 100 000 euroa ja väistötilojen kuljetukset vaativat yhteensä 100 000 euroa. Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui ja samalla muuttui tilastointitapa. Puhutaan yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Ennen erityiseen tukeen siirtämistä oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea ja tähän kunnan tulee myös varata resursseja. Uuden lain toteutumisesta tehdään seuranta. Suomenkielisessä opetuksessa on 2 054 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä oli 8,4 %. Heistä 1665 opiskelee erityisluokilla ja 388 integroituna yleisopetukseen. Erityinen tuki ja eteenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti oman vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamista. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seuresta. Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet uudistettiin vuonna 2012. Espoo avustaa iltapäivätoiminnan järjestäjiä 1,9 miljoonan euron valtionosuuden lisäksi 1,9 miljoonalla eurolla eli yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla opetustoimen budjetista. Tämän vuoden budjettiin saatiin 600 000 euron lisäys, jotta iltapäiväpaikka pystytään tarjoamaan myös kaikille halukkaille 2-luokkalaisille. Avustusten lisäksi opetustoimi ohjaa noin 700 000 eurolla avustajapalveluita iltapäivätoimintaan erityisen tuen oppilaille. Tämän lisäksi palvelun järjestäjät saavat käyttöönsä koulujen tilat ilman korvausta. Muualla kuin kaupungin tiloissa toimivia iltapäiväkerhoja tuetaan vuokra-avustuksilla. Huoltajat maksavat palvelun tuottajalle iltapäivätoiminnasta kaupungin määrittelemien maksuperusteiden mukaan. Iltapäivätoimintaan osallistuu kaikkiaan 3202 lasta. Heistä 67 % on 1. luokan oppilaita, 237 erityisoppilaita ja 923 2.luokan oppilaita.
4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä opetuksessa opiskelee noin 3200 vieraskielistä oppilasta. Suomea toisena kielenä opiskelee 2900 oppilasta. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 33 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä 8 eri katsomusainetta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajaväestön määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa kymmenen vuoden aikana. Heidän kotouttaminen vaatii eniten opetustoimen resursseja. Esi-valmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään noin 500 oppilaalle. Opetus annetaan pienryhmissä ja siihen saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin. Suomeen perusopetusiän jälkeen tai sen loppuvaiheessa tulleet nuoret opiskelevat nk. numaryhmässä Espoon aikuislukiossa. Tänä vuonna opetuspaikka on tarjottu 100 nuorelle. Osallisena Suomessa -hankkeen kautta kehitetään tätä opetuksen järjestämisen muotoa edelleen. Espoo- strategian yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät Espoon houkuttelevuutta. Kansainvälistä opetusta englannin kiellä annetaan 1-6 -luokilla Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä 7-9 -luokilla Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Kansainväliselle koululle on suunniteltu yhteiset tilat Suurpellon Opinmäkeen. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IBopetusta. Henkilöstö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3245 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2013 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen ja oppilashuollon kouluttamiseen. Koulutuksissa ennakoidaan myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistusta. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Uusina virkoina saatiin 20 luokanopettajan virkaa, viisi erityisluokanopettajan virkaa ja neljä erityisopettajan virkaa sekä kaksi koulukuraattorin tointa ja 20 koulunkäyntiavustajan tointa. Näiden avulla vastataan kasvavaan oppilasmäärään ja määräaikaisten virkojen vakinaistamiseen.
5 Kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on hakenut voimallisesti ulkopuolista rahoitusta opetustoimen kehittämiseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen. Useita isoja kehittämishankkeita, kuten Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Tehostetun ja erityisen tuen hankkeet Espoossa sekä pääkaupunkitasoisena päättyivät vuoden lopussa. Nämä hankerahoitukset ovat mahdollistaneet koulujen toimintakulttuuria muuttaneen opetussuunnitelmauudistuksen jalkauttamisen koulujen käytäntöihin ja opettajien mittavan täydennyskoulutuksen. Uutena hankkeena rahoitusta on saatu 1,7 miljoonaa vuosille 2013 2014 koulutuksellista tasaarvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle. Hankkeessa tuetaan koulun ja kodin yhteistyön ja vanhempain toiminnan, ArtEs -pedagogiikan ja draamapedagogiikan kehittämistä. Tällä rahoituksella koulut voivat myös palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Opetushallitus on myöntänyt Espoolle vuosittain kerhotoiminnan kehittämiseen 200 000 euroa, mukana hankkeessa on tällä hetkellä 62 koulua. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen on haettu uutta rahoitusta, edellisestä rahoituksesta siirtyy kevätlukukaudelle 900 000 euroa. Perusopetuksen laatukriteerit -hanke sai lisärahoitusta 110 000 vuosille 2012-2013. Hankkeessa luodaan laatukorttien mukainen itsearviointijärjestelmä sekä kouluille että virastotasolle. Hankerahoilla on palkattu projektipäällikkö. Osallisena Suomessa hankkeen kautta Espoo on saanut 250 000 euroa vuosille 2011-2013. Hankkeen tavoitteena on luoda verkostomainen toimintamalli, jonka avulla mahdollistetaan myös puutteellisella koulunkäyntitaustalla maahan tulleille nuorille heidän tarpeitaan vastaava koulutuspaikka. Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeella kehitetään opetushenkilöstön ammatillista täydennyskoulutusta. Rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen sekä opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen. Espoolla on käytössä tätä rahoitusta 76 000 euroa. Vuodelle 2013-2014 on haettu Osaava-rahoitusta Muuttuva oppiminen ja tulevaisuuden taidot hankkeelle, jossa painopiste siirtyy opetussuunnitelma 2016 työn ennakointiin ja siihen valmistautumiseen. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa opetustoimi osallistuu kansalliseen Kaste-hankkeeseen Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hankkeella, jossa kehitetään kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta. Hankkeen rahoitus jatkuu Espoossa vielä 113 000 eurolla 31.7. asti. Tämä hanke rahoittaa koulutuksen lisäksi opetustoimeen yhden projektityöntekijän. Romaanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen suunnattu hanke jatkuu, rahoitusta on siirretty vuodelle 2013 22 000 euroa. Pks- kieltenopetuksen kehittämis- ja kielivarannon rikastamishanke sekä valtakunnallinen Kiekura, ranskan opetuksen kehittämishanke jatkuvat vielä tämän vuoden. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista kehitetään tällä hetkellä pääosin oman budjettirahoituksen turvin ja osin Osaava-hankeen rahoituksella. Koulutuksissa tuetaan uuden sähköisen oppimisympäristön käyttöönottoa. Lukioissa kehittämishankkeena on tietoteknisen infrastruktuurin sekä etäopetuksen ja verkko-oppimisen kehittäminen vastaamaan lukioiden uutta pedagogiikkaa ja tulevia sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. RCE- verkostohankkeen tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. Hankkeen osana on valmisteltu kestävän kehityksen kasvatuksen tukemateriaali, joka saadaan koulujen käyttöön kevään 2013 aikana. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta
6 Asiakas ja kaupunkilainen näkökulman kautta Espoo-strategiassa korostetaan, että espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtimaan itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelun laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomenkielisessä opetuksessa tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä ja uusilla pedagogisilla toimintamalleilla, jotka lisäävät oppilaan oman elämän hallinnan taitoja ja kykyä oppia ja toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan pääkaupunkiseudun yhteisellä palvelukyky -kyselyllä, jossa viidennen luokan oppilaat ja huoltajat yhdessä arvioivat opetustoimen palvelun laatua ja syksyllä lukion toisen luokan oppilaat arvioivat lukiokoulutuksen laatua. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää kaikki peruskoulujen ja lukioiden keskitetyt tietotekniikkakustannukset mm. ylläpito-, tukipalvelu- ja koulujen langattomat tietoliikennekustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä tietotekniikkakoulutuksesta aiheutuvat menot. Tällä hetkellä perusopetuksen opetustiloista noin 80 % on nykyaikaisia. Lukioiden opetustilat on pääosin varustettu uudella oppimis- ja opetusteknologialla. Määrärahojen vähyys on hidastanut koulujen oppimisympäristöjen kehittämistä oppimis- ja opetustekniikalla. Vuoden 2013 aikana varustetaan 100 opetustilaa oppimis- ja opetusteknologialla. Seuraaville vuosille jää noin 300 opetustilan varustaminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen on 100 000 euron varaus. Vuonna 2013 koulutuksissa tuetaan uuden sähköisen oppimisympäristöpalvelun käyttöönottoa. Espoon lukion TVT-strategian 2010 2015 toimeenpano jatkuu oppimisympäristöä ja lukion pedagogista osaamista kehittämällä. Tavoitteena on Espoon lukioiden vetovoimaisuus ja erinomainen oppiminen. Vuoden 2013 keskeisenä kehittämishankkeena on lukioiden tietoteknisen infrastruktuurin sekä etäopetuksen ja verkko-oppimisen kehittäminen vastaamaan lukioiden uutta pedagogiikkaa ja tulevia sähköisiä yokirjoituksia. Vuonna 2013 varaudutaan hankkimaan uusia opetuksen ja hallinnon tietokoneita siten, että koulujen eriarvoisuus työasemien määrässä suhteessa koulun oppilasmäärään tasaantuu. Tällä hetkellä keskiarvo on noin 5,2 oppilasta / työasema ja lukioissa noin 4,2 opiskelijaa / työasema. Peruskouluista 26 koulussa suhdeluku on enemmän kuin 6 oppilasta / työasema. Uuden opetussuunnitelman ja mm. kolmiportaisen tuen käyttöönotto edellyttää riittäviä tieto- ja viestintätekniikan laitemääriä opettajien ja oppilaiden käyttöön. Tavoitteena on, että kolmen vuoden aikana kaikilla opettajilla on asianmukaiset työvälineet opetuksen suunnittelua ja toteutusta varten ja kouluilla on riittävästi kannettavia tietokoneita joustavasti oppilaiden oppimisen tueksi. Vuoden 2013 budjetissa tähän ei ole määrärahoja. Seuraavien kahden vuoden aikana rakennetaan koulujen langattomat tietoliikennelähiverkot. Langatonta lähiverkkoa varten on 350 000 varaus. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvio vuodelle 2013 on 278,8 milj.euroa ja tulotavoite 6,1 milj.euroa. Valtuuston neuvottelutoimikunta lisäsi suomenkielisen varhaiskasvatus-
7 ja opetuslautakunnan budjettiin 900 000 euron määrärahan, jonka suomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta kohdensi lukio-opetuksen kehittämiseen. Suomenkielisen opetuksen talousarvioon sisältyy 800 000 euron suuruinen perusopetuksen toimintamenojen supistus. Opetuksen toimintamenoja ei kuitenkaan leikata, vaan vaje katetaan vuonna 2012 säästyneistä opetuksen palkkamäärärahoista. Opetushallitukselta on haettu opetusryhmien pienentämiseen suunnattua valtionosuutta, jonka saamisen edellytys on, ettei opetuksen henkilöstömenoja leikata. Kaikkiaan suomenkielisen opetuksen oppilasmäärien lisäys kasvattaa opetukseen kohdentuvia menoja 3 milj. eurolla. Oppilasmäärän kasvuun on arvioitu vain opetuksen menot. Palkantarkistus (2,5 %) ja sosiaali- ja eläkemaksujen muutokset lisäävät menoja 5,2 milj.euroa. Sisäiset erät, kuten toimitilavuokrat, siivous ja kouluruokailu ovat nousseet 5,1 milj.euroa. Uusia sisäisiä eriä ovat vahtimestaripalvelut, puhelinliikenteen palvelut, perustietotekniikkapalvelut ja atklaitteiden leasingmaksut. Palveluliikelaitokset tulevat laskuttamaan tulosyksiköitä palveluistaan, mutta suurin osa määrärahavarauksista on vielä siirtämättä opetustoimen budjettiin. Palveluliikelaitosten antama palvelu on n. 9 % kalliimpaa kuin tulosyksikön omana toimintana suoritettu, joten tämä aiheuttaa paineita budjetin riittävyydelle. Osa sisäisten erien puuttumisesta ja runsas ulkopuolinen hankerahoitus edellyttävät talousarvion tulojen ja menojen tarkistamista talousarviovuoden aikana. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry on hakenut Espoolta toiminta-avustusta mm. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kurssitoimintaan ja oppimisvaikeuksiin. Käyttösuunnitelmassa avustukseen on varattu 10 000 euroa. Sisäisten vuokramäärärahojen vajaus ja runsas ulkopuolinen hankerahoitus edellyttävät talousarvion tulojen ja menojen tarkistamista talousarviovuoden aikana. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Elinkaarimallilla peruskorjattava Espoonlahden koulu ja lukio valmistuu loppuvuodesta 2013. Sille on varattu ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määrärahaa 700 000 euroa. Karakallion koulun peruskorjaus alkaa vuoden 2013 alkupuolella ja Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus syksyllä 2013. Saunalahden yhtenäisen peruskoulun uudet tilat otettiin käyttöön elokuussa 2012. Vuodelle 2013 ensikertaisen kalustamisen määrärahaa on vielä 360 000 euroa. Osto- ja osaketiloina esitetään investointiohjelmassa hankittavaksi Opinmäen kansainvälinen koulu. Arkkitehtikilpailun ratkettua hankkeen toteuttaminen vauhdittuu ja rakentaminen pääsee käyntiin 2013 ja hankkeen valmistumisen aikataulutavoite on kesä 2015.
8 TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 311 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ Toimintatulot 32 10 0 Toimintamenot 9 648 9 951 10 800 - henkilöstömenot 2 412 2 427 2 713 - muut menot 6 590 6 936 7 490 - sisäiset erät 646 588 597 312 PERUSKOULUT Toimintatulot 4 363 5 769 5 769 Toimintamenot 211 219 219 850 231 564 - henkilöstömenot 122 433 130 808 136 343 - muut menot 22 859 16 380 17 888 - sisäiset erät 65 927 72 662 77 333 313 LUKIOT Toimintatulot 580 400 400 Toimintamenot 33 492 34 357 36 459 - henkilöstömenot 21 870 22 362 24 018 - muut menot 4 168 3 972 3 972 - sisäiset erät 7 454 8 023 8 469 SUOMENKIELINEN OPETUS TOIMINTATULOT 4 943 6 169 6 169 TOIMINTAMENOT 254 359 264 158 278 823 - henkilöstömenot 146 715 155 597 163 074 - muut menot 33 617 27 288 29 350 - sisäiset erät 74 027 81 273 86 399