Istuminen ja terveys. Prof. Taija Juutinen Liikuntabiologian laitos



Samankaltaiset tiedostot
Fyysisen aktiivisuuden arviointi EMG-vaatteilla. Taija Juutinen Finni Neuromusuclar Research Center Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Miksi istuminen on vaarallista?

Asuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja

suhteessa suosituksiin?

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Suomen tärkein huone

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja oppilaiden aktivoinnista. Kotka Sami Kalaja

Malliraportit ja ohjeet valmentajalle

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

AKTIIVISEMPI ARKI-luento

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Lasten fyysinen aktiivisuus

Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Liikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala

Liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnille

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

ISTUMIS- JA ARKIAKTIIVISUUSANALYYSI Malliraportit ja ohjeet valmentajalle

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ideoita liikuntaneuvontaan

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

VARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Muutama herättelevä kysymys

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio:

Istuminen ja terveys Prof. Taija Juutinen Liikuntabiologian laitos

Nykyajanjalanjäljet

Painekartta istuessamme Bogieet al. 2008

Tilastoja Keskimäärin ihmiset istuvat ~7-11 h/päivä (Matthews et al 2008) 2/3 EU:ssa luokitellaan inaktiivisiksi(eivät saavuta fyysisenaktiivisuudensuosituksia, WHO) 75% ihmisistä teollistuneissa maissa on istumatyö (Liset al. 2007) Viimeisen45 vuodenaikanakotitöidenmääräon laskenut ~12h/viikossa ja ruutuaika kasvanut ~8h/viikossa (Archer et al. 2013)

Miksi istumisesta on tullut mörkö? Maailmanlaajuisesti viisi tärkeintä kuolinsyytä (WHO 2009): korkea verenpaine (12.8% kaikista tapauksista) tupakointi (8.7%) korkea veren glukoosipitoisuus (5.8%) liikkumattomuus (5.5%) ylipaino ja lihavuus (4.8%) Liikkumattomuus! Physical inactivity is primary cause for 35 different diseases (Booth et al. 2012) Istuminen on fyysisen aktiivisuuden jatkumon ääripäässä Liikunta-interventiot eivät ole ratkaisu kaikkeen Istumisen vähentäminen = toinen lähestymistapa ongelmaan

Aktiivinen sohvaperuna? Älä vain istu siinä! Mutta harrastan liikuntaa!

Vähentääkö liikunta inaktiivisuutta? N=27 Reisilihasten aktiivisuus (EMG) Normaali päivä Non-exercise activity Inactivity 72% Day with exercise 83 ± 30 min Kaikkiaan 84 tutkittavaa mitattiin 1-6 päivää, ~11 tuntia/päivä Non-exercise activity Moderate-tovigorous Moderate-tovigorous ** 27:llä oli Inactivity vähintään 68% 1 päivä ilman liikuntaa ja 1 päivä, jolloin he harrastivat liikuntaa kuntoilumielessä Shortsit mittasivat reisilihasten sähköistä aktiivisuutta Finni et al. (2012 SJMSS)

Lihasaktiivisuuden mittaus

Vähentääkö liikunta inaktiivisuutta? N=27 Normaali päivä Liikuntaa 83 ± 30 min Reisilihasten aktiivisuus (EMG) Non-exercise activity Inactivity 72% Non-exercise activity Moderate-tovigorous Moderate-tovigorous ** Inactivity 68% Lihasten inaktiivisuus ei vähentynyt Sykkeestä laskettu energiankulutus Normaali päivä Inactivity Inactivity 30 %VO 2peak 30 %VO 2peak Inactivity 61% 30-40%VO 2peak 40-50%VO 2peak >50%VO 2peak Liikuntaa 83 ± 30 min * * Inactivity 58% 30-40%VO 2peak 40-50%VO 2peak >50%VO 2peak Energiankulutus kasvoi 13% Finni et al. (2012 SJMSS)

Liikuntaharrastus vai arkiliikuntaa? Verrokki Ei säännöllistä liikuntaharrastusta Säännöllinen harrastaja Arkiliikunnan määrä pienensi riskiä Arkiliikunnan aktiivisuus (MET*h/päivässä) Risk for all-cause mortality by exercise and non-exercise physical activity, the Shanghai Women s Health Study, 1997 2004. Adjusted for age, marital status, education, household income, smoking, alcohol drinking, number of pregnancies, oral contraceptive use, menopausal status, and several chronic medical conditions, such as diabetes, hypertension, respiratory disease, and chronic hepatitis. (Matthews et al. 2007.)

Joint effects on mortality for MVPA (h/wk) and television viewing (h/d): NIH-AARP Diet and Health Study. Vaikka harrastat liikuntaa, liian paljon TV:n katselua on pahasta Kohtalaisen ja raskaan liikunnan määrä (h/viikossa) Ei koskaan/ harvoin 2012 by American Society for Nutrition Matthews C E et al. Am J Clin Nutr 2012;95:437-445

Glukoositoleranssitesti 4 päivää jokaista protokollaa Duvivier et al. 2013 PloS ONE Aktiivinen (kävely) Seisoskelu Kovatehoinen pyöräily Istuminen Nukkuminen 1 h päivittäistä liikuntaa ei kompensoi inaktiivisuuden haittoja, jos loppupäivä istutaan.

Istuminen ON terveysriski Niin rentouttavaa Tulee vielä aika, jolloin hymysi hyytyy! Mitä voidaan tehdä?

Katkaista pitkät inaktiivisuusjaksot Plasma glukoosi iauc(mmol/l)*h Jatkuva istuminen Istuminen + kevyen intensiteetin katkoja Istuminen + koht. intensiteetin katkoja Dunstan et al. 2012

Sähköisesti säädettävä työpiste Gao ym. submitted

Seisomisen vaikutus energiankulutukseen 450 400 350 300 250 200 150 100 Makuu Glukoosin juonti Seisominen Istuminen 50 0 1:00 8:00 15:00 22:00 29:00:00 36:00:00 43:00:00 50:00:00 57:00:00 1:04:00 1:11:00 1:18:00 1:25:00 1:32:00 1:39:00 1:46:00 1:53:00 2:00:00 2:07:00 2:14:00 2:21:00 2:28:00 2:35:00 2:42:00 2:49:00 2:56:00 Energiankulutus (ml/min) Energiankulutus 13 % suurempi N=4 Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

Lihasten aktiivisuus Reisilihasten EMG (% EMG kävelystä) (% kävelystä) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sitting Istuminen Standing Seisominen N=3 Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

Insuliinivaste glukoosirasitustestiin 7000 Insuliini AUC (mmol min/ml) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Istuminen Seisominen 0 Vähemmän insuliinia= parempi sensitiivisyys=hyvä asia Duvivier et al. 2013 Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

Pitkäaikainen seisominen on epämukavaa Kortisoli (nmol/l) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Glukoosin juonti Seisominen Istuminen 1 2 3 4 5 6 7 0 1 2 Tuntia istumista/seisomista -> myös pitkiä seisomisjaksoja kannattaa välttää -> asennon vaihtelu, säännöllinen aktivointi Noora Haarala, Liikuntafysiologian pro gradu tutkielma valmisteilla

Lasten liikunta ja liikkumattomuus? Varhaiskasvatus (2005) Lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa 7 18-vuotiaat (2008) Liiku vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Istumisjaksot < 2h. Ruutuaika < 2h. 13-18 vuotiaat(2008) Liiku 1½ tuntia päivässä, ainakin puolet siitä reippaasti

Lapsilla reipas liikunta on tärkeämpää kuin istumisen välttäminen Paasto insuliini Paasto triglyseridit Paasto HDL Ekelund et al. 2012 JAMA: Lapsilla reipas liikunta huolimatta inaktiivisuuden määrästä selittää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Keski-ja kovatehoinen liikunta lapsilla ja nuorilla (kiihtyvyysmittari) Suositus: 120 min 90-120 min Minuuttia päivässä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 * 58 ** *** 68 71 69 66 61 60 59 54 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ikä vuotta 45 Keskihajonta ylä Aktiivisuus Keskihajonta ala * Soini ym. 2012 ** Mehtälä ym. (julkaisematon) *** Tammelin ym. 2013

Toimenpiteitä? Arkiliikuntatutkimus (InPact) Vuoden mittainen RCT -liikuntaneuvonta Tietoa lasten ja aikuisten päivittäisestä liikunta-aktiivisuudesta Tietoa arkiaktiivisuuden ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä Finni et al2011 BMC Public Health

Perhelähtöisyys Arkiliikuntatutkimus kohdistui tasapuolisesti sekä lapseen että aikuiseen Lasten kasvun ja kehityksen edistäminen, vanhemman rooli ohjeiden toteuttajana Istumatyöläiset 4-7 v. lasten vanhemmat

KOERYHMÄ Halssila Aittorinne Päivärinne Kortepohjan koulu Mäki-Matti Vekarokatu Lutakko) Tammirinne Keltinmäen koulu Kuokkala Keljon koulu 11 koulua 17 päiväkotia KONTROLLIRYHMÄ Jyvälä Lohikosken koulu Lahjaharju Kortesuo Nisula Kypärämäki Pohjalammen koulu Ristonmaa Tikan koulu Tikka Myllytupa Väinölä Nenäniemen koulu Neulaskangas Mukaan lähti Yhteensä Perheitä 97 Aikuiset 133 Lapset 103 Ristikivi Keljonkankaan koulu Keljonkangas

Tutkimuksen aikataulu 0 kk Lapset Liikuntataitotestit Kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus 3 kk 9 kk 6 kk 12 kk Liikuntataitotestit Liikuntataitotestit Liikuntataitotestit 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus 1 vk mittaus Aikuiset Kehon koostumus, veri, voimat, ruokapäiväkirja, fyysinen aktiivisuus 3 eri mittarilla Finni et al2011 BMC Public Health

Liikuntaneuvonnan rakenne Neuvontatilaisuus ja tavoitteenasettelu Puhelinseuranta Perheliikuntaan innostavat s-postit Palaute 6 kuukauden kohdalla mittauksista Aikuisilla neuvonnan maksimivaikutus

NEUVONTATILAISUUS Yhteinen keskusteleva luento Kahdenkeskinen keskustelu -tutkittavien arjen lähtökohdasta Työmatka -> aamuliikunta nostaa vireystilaa Työaika -> ulkoilu ennen lounasta parantaa aineenvaihduntaa Vapaa-aika arkisin lasten kanssa -> pienet asiat ratkaisevat Viikonloput Tavoitteenasettelu neuvottavasta lähtien 1) lasten mahdollisuuksista reippaaseen liikuntaan 2) Inaktiivisuuden vähentäminen itsellä Taukojumppaa Materiaalia mukaan

Työmatkalla 60 50 25% lapsi mukana tavoitteessa % neuvotuista 40 30 20 54 28 10 16 0 Jatkaa työmatkapyöräilyä/kävelyä Aloittaa työmatkapyöräily/kävely Jättää auto kauemmas parkkipaikan reunalle 4 Jäädä bussista aiemmalla pysäkillä Esteitä aktiiviselle liikkumiselle olivat sää, lapsen kiukkuilu tai väsymys ja aamukiire.

Työajalla 60 50 % neuvotuista 40 30 20 10 53 51 37 37 35 28 28 28 25 21 16 0

Tavoitteet vapaa-aikana 80 lasten kanssa 70 60 50 % neuvotuista 40 30 20 10 67 56 56 51 35 33 21 0

Vähensikö neuvonta inaktiivisuutta? Akuutit vaikutukset aikuisilla: Inaktiivisuus väheni neuvotuilla n. ½ tuntia päivän aikana Laskua tapahtui työajalla ja vapaa-ajalla Kevyt aktiivisuus kasvoi Entä sitten? Int. = Intervention group Cont. = Control group Pesola et al. revision submitted to MSSE

Pitkän aikavälin kliininen merkitys? Interventio vähensi inaktiivisuutta: 4.5pp Ero sedentaariajassa ihmisillä, joillaon/eiole metabolistasyndroomaa. Bankoskiet al. Diabetes Care 2011. 4.18pp Pesola et al. revision submitted to MSSE

4-8 v reipas fyysinen aktiivisuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan Reipas fyysinen aktiivisuus Laukkanen et al. käsikirjoitus

Aktiivisuus ja motoriset taidot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan Reipas fyysinen aktiivisuus Motoriset taidot (ikävakioitu) Laukkanen et al. käsikirjoitus

Fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot KTK-motoriikkatestien Development of kehitys Testin M e a n tulos s c o re 5 0 1 0 0 1 5 0 2 0 0 2 5 0 Control Intervention Girl Boy 5 6 7 8 9 Ikä (vuotta) Age Laukkanen et al. 2014 ScandJ MedSciSports

Motoriset taidot liikunnan intensiteetti? Vanhemmille annettu neuvonta ei lisännyt lasten reipasta liikuntaa. Mikä on kevyemmän liikunnan rooli? Kiipeily Erittäin kevyt Porraskävely Tasapainokävely Konttaus Pallopeli Hippa Kevyt Keskiraskas Raskas Intensiteetti Laukkanen ym. Liikunta & Tiede 2013

Aktiivinen vanhempi = aktiivinen lapsi? Äitienaktiivisuus yhteydessä 6v. lasten aktiivisuuteen Isien aktiivisuus yhteydessä 7v. tyttöjen aktiivisuuteen Esteitä lapsen kanssa liikkumiselle: Arkena kodin hoitaminen, kaupassa käynti ja ruoan laitto Oma kuntoilu, Lapsi ei tykkää liikunnasta Pääasiassa viikonloppuisin mahdollista liikkua yhdessä Kuntosali Omakotitalon hoitamiseen kuluva aika

Johtopäätökset Arkiliikuntatutkimus: Pienten lasten vanhempien arki on haasteellinen Aikuisilla inaktiivisuus väheni heti neuvonnan jälkeen Neuvonnalla ei vaikutusta lasten reippaaseen liikuntaan Yleisesti: Aikuisilla passiivisuuden vähentäminen jaliikunnan lisääminen Lapsilla ulkoilun ja reippaan liikunnan tärkeys Lapsilla mahdollisesti myös kevyempi liikunta merkityksellistä

Arkiliikunta-tiimi Taija Juutinen Arto Laukkanen Arja Sääkslahti Arto Pesola Sarianna Sipilä Maria Chassandra Piia Haakana Maria Mikkonen Kasimir Schildt Marko Havu Rahoittajat: OKM, Juho Vainion säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö

Tutkimusryhmän tuotoksia Laukkanen A, Finni T, Pesola A, Sääkslahti A. (2013) Reipas liikunta taka lasten motoristen perustaitojen kehityksen -mutta kevyttäkin tarvitaan. Liikunta & Tiede 50 (6), 47-52 Laukkanen A, Pesola A, Havu M, Sääkslahti A, FinniT. The relationship between habitual physical activity and gross motor skills is multifaceted in 5 8-year-old children. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. Accepted for publication. T. Finni, P. Haakana, A. J. Pesola, T. Pullinen. Exercise for fitness does not decrease the muscular inactivity time during normal daily life. ScandJ Med Sci Sport. Accepted for publication. Tikkanen O, Haakana P, Pesola AJ, Häkkinen K, Rantalainen T, Havu M, Pullinen T, FinniT. (2013) Muscle Activity and Inactivity Periods during Normal Daily Life. PLoSOne 8(1): e52228. Taija Finni, Arja Sääkslahti, Arto Laukkanen, Arto Pesola, Sarianna Sipilä. (2011) A family based tailored counselling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children: Design and methods of a year-long randomized controlled trial. BMC Public Health 11:944. https://staff.jyu.fi/members/finni/inpact

Yleistajuisia julkaisuja Taija Juutinen Finni: Lihaslepääpääosanpäivää liikkuvallakin. Liikunta ja Tiede 47, 4(10):26-29, 2010 Taija Juutinen Finni: Ne pienet päivittäiset lihasaktiivisuusteot. Liikunta ja Tiede 49, 5(12):41-23, 2012. Taija Juutinen Finni, Arto Laukkanen, Arto Pesola, Arja Sääkslahti (2013): Arjen pienet valinnat kartuttavat perheen liikuntaa. Liikunta ja Tiede50(2-3):32-35. Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous. Fitra 2013.