VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA
Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki
Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta - Kertoimen laskemista varten erilaisille vihertehokkuutta lisääville elementeille on annettu omat kertoimet - Alueen vihertehokkuutta kuvaava kerroin saadaan, kun eri elementeistä saadut pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan koko alueen pinta-alalla Viherkerroin = pisteytetty viherpinta-ala kokonaispinta-ala
Helsingin viherkerroinmenetelmän kehittäminen Olemassa olevat viherkerroinmenetelmän toimivat pohjana Helsingin mallin kehittämisessä Tavoitellut parannukset: Huomioi maankäytön ja alueelliset erityispiirteet Läpinäkyvyys painotusten muodostumisessa Helppokäyttöinen työkalu (Excel)
Työkalun vaiheet Tavoite ja minimitasot Elementtien valinta Tuloskortti
Tavoite- ja minimitasojen määrittely Neljä viherkerroinluokkaa Tavoitetaso määräytyy maankäytön sekä mahdollisten muiden alueellisten painopisteiden mukaan Minimitaso vaihtelee kohteen maankäytön ja alueellisten erityispiirteiden mukaan (esim. tonttitehokkuus, maaperä) Viherkerroinluokka Tavoitetaso Ehdoton minimitaso 1 Asuinalueet 0,8 0,5 2 Palvelujen alueet 0,7 0,4 3 Kaupan ja liikerakentamisen alueet 0,6 0,3 4 Teollisuustoimintojen ja logistiikan alueet 0,5 0,2
Tavoite- ja minimitasojen määrittely (vaihe 1)
Elementit ja niiden määrittely Helsingin kannalta oleellisimmiksi koetut elementit (yhteensä 40) Elementit viidessä eri tyyppiluokassa Säilytettävä kasvillisuus /maaperä (5) Istutettava /kylvettävä kasvillisuus (12) Pinnoitteet (2) Hulevesien hallintarakenteet (6) Lisäksi 15 bonuselementtiä (pienempi painotus) Pyritty hyödyntämään käytössä olevia suunnitteluohjeita ja määritelmiä lisätyön välttämiseksi (esim. Helsingin kaupunkikasviopas, InfraRYL 2010)
Elementtien painotusten muodostuminen
Elementtien valinta (vaihe 2)
Tuloskortti (vaihe 3)
Viherkerroinmenetelmä osana kaupunkisuunnittelua Case Lahti Markus Lehmuskoski, kaavoitusarkkitehti, Lahden kaupunki
Kilpailualue
Asemakaava ja istutusmääräykset
Näkymäkuva: Google Street View
Viherkerroinmenetelmä osana kaavoitusprosessia Kaavoituksen haasteita vihertehokkuuden kannalta: - kaavasta lopulliseen käyttöön on pitkä matka! (onko parempi määritellä tavoite toteutustavan sijaan?) - kaavamääräyksen yleispiirteisyys (helppo joustaa, käsitteiden väärinymmärtäminen) Viherkertoimen käyttäminen kaavamääräyksenä: - haasteena luvun laskentatavan (työkalun) pysyvyys - rakennustapaohjeen tai rakennusjärjestyksen osana? - lisää työtä toisaalla, mutta vähentääkö toisaalla?
Möysän vanhan paloaseman korttelisuunnittelukilpailu
Kilpailun aikataulu: - käynnistyy marraskuussa 2014 - päättyy maaliskuussa 2015
Keskustelua esittelypajassa Viherkerroin osana kaavoitusprosessia Miten kukin taho kussakin tapauksessa asiaan liittyy? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia siihen liittyy? Miten asiaa voisi kehittää eteenpäin? Pohdinnan tulokset seuraavassa diassa
Keskustelun tulokset Kaavamääräys/rakennuslupa Tontinluovutusehdot Kilpailut Yleistä Kaavoitus / ksv Rakennusvalvonta / rakvv Haasteena poikkeusluvat/ valvonnan pettäminen. Ratkaisuna se, että pihalle suunnitellut viherkerroinelementit olisivat tarkemmin esillä pihasuunnitelmissa. Rakennusvalvonnan kannalta selkeä porkkana on toimivin (esim. vuosittain vahvistettava taksa) Tällä hetkellä ei oikeaa osaamista rakennusvalvonnassa. Vaatii resurssien lisäämistä. Kuinka monistettava Helsingin menetelmä on? Viherkerrointa olisi hyvä voida hyödyntää myös yleiskaavatyössä Viherkertoimella saavutettavan vihertehokkuustason ylläpitäminen voi olla haaste. Yhtenä porkkanana voisi olla pienempi tonttivuokra viherkertoimen ylläpitämisestä. Rakennuttaja / rakentaja Haasteena saada tieto suunnitelluista viherkerroinelementeistä rakennuttajalle saakka. Toimisiko porkkana rakennusvalvonnan kautta? esim. lisää rakennusoikeutta, mikäli saavuttaa vaadittavan tason. Porkkana helppo ottaa käyttöön. Tilakeskus / kiinteistövirasto Suunnittelija Suunnittelijalle hyvä väline - työkalu luo raamit sille, mikä on tarpeellinen viheralueiden määrä. Rakennusliikkeet/ arkkitehdit Miten varmistetaan monitavoitteellisuus? hulevesien hallinta ym. pelkän maisemallisuuden sijaan. Pitäisikö olla suurempi viherkerrointavoite hulevesiherkille alueille?