VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ

Transkriptio

1 VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ Suvi Tyynilä Projektipäällikkö Kuninkaantammi-projekti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

2 ESIKUVANA MALMÖ

3 MALMÖ

4 MALMÖ

5 VIHERKERROIN VAHVUUKSIA ILMENNEET HAASTEET Berliinin viherkerroin ( Biotope Area Factor, BAF) Ensimmäinen viherkerroin, kehitetty 1980-luvulla Suhdeluku ekologisesti tehokkaan pinnan ja tontin kokonaispinta-alan välillä. Esikuvana muille kertoimille Oikeudellisesti sitova Säätely havaittu toimivammaksi menetelmäksi kuin taloudelliset Soveltaminen erityiskohteissa, esim. historiallisesti arvokkailla tonteilla (viherkatot, -seinät jne) Kustannukset kuinka Malmön viherkerroin ( grönytefaktor, GYF) Perustuu Berliinin viherkertoimeen Päivitetty Etelä-Ruotsin olosuhteisiin Jyväskylän asuntomessut 2014: Vihertehokkuus Tarkoitus pilotoida Jyväskylässä vuoden 2014 asuntomessualueella. Sallii painotuksen räätälöimisen alueen ominaispiirteiden mukaisesti Tukholman Royal Seaport:n viherkerroin ( grönytefaktor, GYF) Kunnianhimoisempi versio Malmön viherkertoimesta Huomioi lisäksi tontin ilmastovaikutukset, maisemaekologian, monimuotoisuuden sekä sosiaaliset arvot. Seattlen viherkerroinmenetelmä ( Seattle Green Factor ) Minimiviherkertoimen saavuttaminen on edellytys jokaisen uuden rakennusprojektin toteuttamiselle määrätyillä alueilla Minimitavoitteiden ylittäminen mahdollistaa neuvottelun rakennusoikeuden lisäämisestä tontilla. Toronton viherstandardi ( Toronto Green Standard, TGS) Minimitaso (vaaditaan) Minimitason ylittämisestä asukas voi saada korvauksen mm. ekotehokkuustoimien tuomista energiasäästöistä kannustimet Ilmastollisesti ja lajistollisesti samankaltainen Painotus alueen ominaispiirteiden mukaan (esim. lisäpisteitä luonnonmukaisen kasvillisuuden käytöstä lähellä arvokkaita luontokohteita) Lähimpänä Suomea ilmastollisesti ja lajistollisesti Huomion kiinnittäminen mm. Ilmastovaikutuksiin Soveltaminen ympäristöpolitiikkaan Tietyillä alueilla oikeudellisesti sitova Tähtää sekä rakennuksen että ympäröivän tontin ekotehokkuuteen. Soveltaminen ympäristöpolitiikkaan Oikeudellisesti sitova suhteutetaan tontin kokoon? Liian helppo saavuttaa minimivaatimukset Ei painota riittävästi suuria puita/ alkuperäistä kasvillisuutta Menetelmänä liiankin joustava/epämääräinen, mikäli painotuksia ja kriteereitä voidaan muokata aina tarpeen mukaan Jopa liian kattava laskentataulukossa täytettävänä yli 50 elementtiä Minimitaso melko alhainen helppo saavuttaa Mitä voidaan vaatia? Kuinka minimoida käyttöönoton aiheuttama lisätyö? Osa elementeistä vaikeasti mitattavia ESIMERKKEJÄ MUUALTA

6 Helsingille laadittiin viherkertoimen laskentamenetelmä v osana Ilmastonkestävä kaupunki-hanketta (ILKKA). Työtä ohjasi kaupungin sisäinen ohjausryhmä, konsulttina Eero Paloheimo Ecocity. Tunnistettiin eri tarpeet kuin esim Jyväskylän pientaloalueella; Helsingissä urbaani ympäristö, usein osittain kansipihoja VIHERKERROINMENETELMÄN KEHITTÄMINEN HELSINKIIN

7 - Luonnon monimuotoisuus - Parempi pienilmasto, puhtaampi ilma - Viihtyisyys ja toiminnallisuus tiivistyvässä kaupungissa, sosiaaliset vaikutukset - Ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviytyminen : rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat hallintaan, helleaaltojen lämpösaarekeilmiön torjuminen, myrskytuulien hillintä VIHERKERTOIMEN KÄYTÖSTÄ SAATAVIA HYÖTYJÄ KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

8 Viherkerroin kuvaa alueen vihertehokkuutta -erilaisille vihertehokkuutta lisääville elementeille on annettu kertoimet -eri elementeistä saadut pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan tontin pinta-alalla Viherkerroin = pisteytetty viherpinta-ala kokonaispinta-ala

9 Viherkerroinmenetelmä Tavoite ja minimitasot Elementtien valinta Tuloskortti

10 VIHERKERROINLUOKAT

11 VIHERKERROIN,RAJAUKSET

12 VIHERKERROIN, ELEMENTIT

13 VIHERKERROIN, TULOSKORTTI

14 Viherkertoimen pilottialue Kaupunginosan tavoitteita: - *Ekotehokkuus, matalaenergiarakentaminen, puurakentaminen - *Paikallinen massatasapaino (louhemuurit, katupohjat, maastonmuotoilut, kivipurot) - *Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, resilienssi, hulevesien luonnonmukainen hallinta, viherkatot Kuninkaantammi

15 Kuninkaantammi on Helsingin hulevesistrategian pilotti - Luontaiset valuntareitit, päällystettyjen pintojen minimointi, imeyttäminen, suodatus, laskeutus ja hulevesien puhdistaminen kasvien avulla sekä viivyttäminen - viivytys lähellä syntypaikkaa; tonteilla sadepuutarhoissa, kaduilla, puistoissa. Määriteltyjen prioriteettien mukaisesti, hallittu ohjaus vesistöön

16 Kuninkaantammessa yksityiskohtaiset asemakaavamääräykset hulevesistä

17

18

19 Viherkerroin = 0,8 KUNINKAANTAMMI ESIMERKKIPIHA

20 ATT on sitoutunut noudattamaan viherkerroinmenetelmän tavoitetasoa tässä kohteessa. Korttelin hankkeiden pihasuunnitelmia ja vihertehokkuustavoitetta on seurattu alueryhmässä. Kuninkaantammi kortteli 33397

21 Tontit tutkittiin viherkerrointyökalulla ja tuloskortti liitettiin asemakaavaselostuksen liitteeksi. Pientalokortteleiden (n.75 pientaloa) asemakaavamääräykset laadittiin niin että niiden toteuttaminen johtaa tavoitetason saavuttamiseen. Kuninkaantammentien ympäristö

22 Asemakaavamääräys kerrostalotonteilla: tulee tonttien viherkertoimen täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku. Kaavassa edellytetään mm viherkattoja piharakennuksiin, istutettavia kukkivia puita ja hulevesien viivytystä sadepuutarhoissa. Kuninkaantammen lammenranta

23 Osayleiskaavamääräys: "Asemakaavavaiheen suunnittelussa otetaan käyttöön Helsingin viherkerroinmenetelmä tonttien viherpinta-alan riittävän määrän ja laadun turvaamiseksi." Vartiosaari osayleiskaava