1 (10) Asianumero 1332/10.02.03/2016 Aluenumero 442101 Hannuksenpelto II Asemakaavan muutos 31.kaupunginosa, Kaitaa Korttelit 31098 ja 31106, katu- ja liikennealueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä joulukuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7024. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Hannuksenpellon pienteollisuusalueella, Länsiväylän eteläpuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Aloite kaavamuutokseen on tullut alueen maanomistajilta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 10.8.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi puh 046 877 2123 etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 4 2.1.3 Asemakaava... 4 2.1.4 Rakennusjärjestys... 4 2.1.5 Tonttijako... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 6 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.1 Yleiset tavoitteet... 7 3.2 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.3.2 Liikenne... 8 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 8 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 8 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 6.1 Rakentamisaikataulu... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 9 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään myöhemmin Maanomistuskartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.
3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kaitaalla Hannuksenpellon alueella Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Alue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen koko on noin 9,1 hehtaaria. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa niin, että kaavamääräyksiin tulee maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännöksen päättyminen 15.4.2017 huomioiden KM-1-merkintä, jolloin alueelle voidaan sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarankauppaa myös siirtymäajan päättymisen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kauppa). Tiva-kaupaksi luetaan moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 15.4.2017 alkaen: tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 k- m² tai ne muodostava myymäläkeskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueen kokonaisrakennusoikeus ei asemakaavan muutoksessa muutu. Muilta osin alue säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Kaavamuutoshakemus on päivätty 17.3.2016. Asemakaavan muutoksen hakijoina ovat Kauppahuone Laakkonen Oy ja Broman Group Oy. Vireilletulosta on kuulutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä 10.8.2016. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 15.-29.8.2016. Kaavamuutoksesta on neuvoteltu Espoon kaupungin kanssa. Kaavamuutoksen hakija päivitti hakemusta 28.11.2016 tulleella sähköpostilla. Hakemuksessa alun perin ollut muun kuin voimassa olevan kaavan mukainen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan lisäys poistettiin, ja kaavamuutosta haettiin vain käyttötarkoitusmerkinnän osalta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä 2014 alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä tiivistettäväksi alueeksi. Alue sijaitsee Suo-
4 (10) menojan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän vaikutusalueella. Suuryksikön enimmäismitoitus Suomenojan alueella on 200 000 k-m2. Mitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila. Maakuntakaavassa alueelle on mahdollista sijoittaa erityisesti esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Osa alueesta on yleiskaavassa myös kehitettävää työpaikka-aluetta. Pohjoispuoleltaan alue rajoittuu moottoritiehen, länsipuoleltaan virkistysalueeseen (V) ja itäpuoleltaan asunto-alueeseen (A). Alueen läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. 2.1.3 Asemakaava Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Alueella on vireillä Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava. Kaavaehdotuksessa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi sekä kaupallisten palveluiden alueeksi, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, puutarha- ja huonekalukaupan. Alueelle ei saa sijoittaa yli 2000 k-m²:n päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Alueen osuus maakuntakaavassa osoitetusta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksesta on enintään 1/3. Alueella on voimassa 25.3.2015 lainvoiman saanut Hannuksenpelto II -niminen asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavaan sisältyy liikerakennusten korttelialue (KL-1), joka mahdollistaa autoihin ja autotarvikkeisiin, veneisiin ja muihin ajoneuvoihin liittyvien kaupallisten rakennusten sijoittamisen alueelle. Rakennusoikeutta KL-1-korttelille on osoitettu yhteensä 65 500 kerrosneliömetriä. Lisäksi asemakaavaan sisältyvät autopaikkojen korttelialue (LPA) ja yleiset katualueet. 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako voimassa olevan kaavan yhteydessä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta tonttijakoon. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
5 (10) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee kehittyvällä Finnoon-Kaitaan-alueella rajautuen pohjoisessa Länsiväylään, idässä pientaloalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Kaava-alueen koko on noin 9,1 hehtaaria. Liikenteen aiheuttama melu ja päästöt vaikuttavat alueen käyttöön, samoin hankalat pohjaolosuhteet. Alue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Suunnittelualueesta koilliseen Länsiväylän pohjoispuolella on Suomenojan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan keskittymä. Suunnitellun Länsimetron jatkeen asemista Finnoo ja Kaitaa sijoittuvat noin kilomerin päähän alueesta. Suunnittelualue tulee liittymään tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä tiiviimmin osaksi Kaitaan aluetta. Alueen maanomistajia ovat Helsingin kaupunki, Broman Group Oy, Hannuksen Pysäköinti Oy, Autokiinteistöt Laakkonen Oy ja Espoon kaupunki. Maanomistuskartta on liitteenä, liite 3. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on pääosin rakentamatonta. Alueella sijaitsee autojen katsastusasema, jolle on osoitettu asemakaavassa uusi rakennusala. Alueen koilliskulmassa on 1950-luvulla rakennettuja asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia. Yhdyskuntarakenne Alue on yhdyskuntarakenteeltaan hajanainen. Rakennettu katsastusaseman tontti sijoittuu keskelle entistä peltoa, joka on nykyisellään pensoittunutta ja kasvamassa umpeen. Katsastusasema on rakennettu 1980-luvulla. Ympäröivät alueet ovat rakentuneet 1950-luvulta alkaen ja uusimmat viime vuosina. Aluetta rajaa idässä Kukkamäen työpaikka- ja asuntoalue, jossa suunnittelualueen reunassa on toimistorakennusten korttelialue (kortteli 31109). Eteläosassa suunnittelualue rajautuu rakentamattomaan lähivirkistysalueeseen. Alueen länsipuolella on lähivirkistys- ja suojaviheralueet ja pohjoispuolella Länsiväylä. Länsiväylän pohjoispuolella on liikerakennuksia. Kaupunki-/taajamakuva Alue on laaksoa ja vanhaa rakentamatonta peltoa, jota rajaavat sekä idässä että lännessä kallioselänteet. Lännessä jyrkkäpiirteinen Bondasbergen on rakentamaton lukuun ottamatta jalankulku- ja pyöräyhteyttä Länsiväylän ylittävälle sillalle. Idänpuolinen Kukkamäen kallioselänne on rakentunutta. Vanha peltoalue on nykyisellään maisemallisesti sulkeutunut ja siinä kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa. Länsiväylä hallitsee maisemaa alueen pohjoisosassa. Nykyinen maisemakuva on jäsentymätön ja eri ikäisten teollisuus- ja liikerakennusten sekä liikenneympäristöjen leimaama. Alue liittyy nykyisin huonosti sitä ympäröiviin asuinalueisiin tai Länsiväylän pohjoispuolen kaupan keskuksiin. Alue on osa Djupsundsbäcken-puron laaksoa, joka liittyy Kaitaan eteläpuolelle ja kaakkoon Finnoon alueelle, ja sieltä edelleen merenrantaan. Djupsundsbäckenin laakso liittyy Finnoon alueella Finnobäckenin purolaaksoon, joka toimii tärkeänä pohjois-eteläsuuntaisena viheryhteytenä. Liikenne Ajoneuvoliikenne
6 (10) 2.2.4 Luonnonolosuhteet 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Aluetta reunustavat tärkeimmät väylät ovat etelässä Hannuksentie-Kaitaantie ja pohjoisessa Länsiväylä (kantatie 51) sekä Martinsillantie. Arkivuorokausitasolla poikkileikkausliikennemäärät ovat keskeisillä väylillä seuraavat (Liikenne Espoossa 2010, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 13.4.2011): - Hannuksentie: 10 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 6 % - Kaitaantie: 7 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 10 % - Martinsillantie: 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 5 % - Länsiväylä, 50 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 6 % Kevytliikenne Hannuksentien varressa kulkee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka täydentää itä-länsisuuntaista ja Länsiväylän etelänpuoleista pääreitistöä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen läpi kulkee rakentamaton Marsbyntie, joka yhdistyy kaava-alueen eteläpuolelta Hannuksenpelto-nimiseen katuun. Kaava-alueen pohjoisreunasta on osoitettu Marsbyntien jatkuminen Länsiväylän alittavan Marsbynportin kautta Martinsillantielle. Alueen sisäinen paikoitus on osoitettu autopaikkojen korttelialueelle (LPA) kortteliin 31106. LPA-alue palvelee sekä korttelia 31106 että korttelia 31098. Julkinen liikenne Joukkoliikenteen reitit kulkevat Hannuksentie-Kaitaantietä ja Martinsillantietä pitkin. Lisäksi Länsiväylä on tärkeä seutulinjojen yhteys, tosin lähimmät pysäkit sijaitsevat Finnoonsolmun eritasoliittymän yhteydessä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekninen vesijohto- ja viemäriverkosto sekä sähkö- ja televerkko. Alueen maaperä on pääosin pehmeikköä. Savikerroksen arvioitu paksuus vaihtelee noin neljän ja 11 metrin välillä. Asemakaavan muutosalueen läpi virtaa Djupsundsbäckenin puro, jonka kautta valtaosa Länsiväylän pohjoispuolella olevan Nöykkiön pientaloalueen hulevesistä johtuu mereen. Asemakaava-alueella puro on luonteeltaan ihmisen muovaama, suoraksi kaivettu savimaan oja. Meritulva voi nousta pitkälle sisämaahan Djupsundsbäckenin laaksossa. Kaava-alueella on meritulvariski nykyisen katsastusaseman itäpuolella, jossa nykyinen maanpinta on alavimmillaan noin korkeudessa 2,5 (korkeusjärjestelmä N2000). Ympäristön häiriötekijöitä ovat Länsiväylän liikennemelu ja päästöt. Nykytilanteessa melu leviää laajoille alueille. Päiväaikana yli 55 db (LAeq 07-22) meluvyöhyke ulottuu paikoin yli 200 metrin päähän Länsiväylästä. Liikennemelu ja päästöt eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää haittaa kaava-alueella maankäyttö huomioiden.
7 (10) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että kaavamääräyksiin tulee maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännöksen päättyminen 15.4.2017 huomioiden KM-1-merkintä, jolloin alueelle voidaan sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarankauppaa myös siirtymäajan päättymisen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kauppa). Tiva-kaupaksi luetaan moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 15.4.2017 alkaen: tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 k- m² tai ne muodostava myymäläkeskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana ei saatu yhtäkään mielipidettä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen asemakaavan mukaisen rakentamisen myös maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen siirtymäajan jälkeen. Kaavamuutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan KL-1-merkintä korttelien 31098 ja 31106 alueilla KM-1-merkinnäksi, sekä kl-2-aluemerkintä km-2-merkinnäksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 9,1 hehtaaria. Tästä rakennettaviksi korttelialueiksi (KM-1) on osoitettu noin 66 600 m 2, autopaikkojen korttelialueeksi noin 19 000 m 2 ja katualueiksi noin 5 000 m 2. Kokonaiskerrosala on 65 500 k-m 2, josta 62 100 k-m² on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan, venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan suuryksikön. Kokonaiskerrosalasta 3 000 k-m² on osoitettu aluelle, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, ei kuitenkaan päiväittäistavarakauppaa. 400 k-m² on osoitettu yhdelle päivittäistavarakaupan yksikölle. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muutu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa auto-, autotarvike- ja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa. Korttelialueita koskevat asemakaavamääräykset eivät muutu kaavamuutoksen yhteydessä. Muut alueet
8 (10) 4.3.2 Liikenne 4.3.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Autopaikkojen korttelialue (LPA), jolle saa sijoittaa korttelien 31098 ja 31106 autopaikkoja. Autopaikkojen korttelialuetta koskevat asemakaavamääräykset eivät muutu kaavamuutoksen yhteydessä. Kaava mahdollistaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen Marsbyntien rakentamisen. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta katualueeseen tai alueen muihin liikennejärjestelyihin. Alueen maaperä on pääosin pehmeikköä. Savikerroksen arvioitu paksuus vaihtelee noin neljän ja 11 metrin välillä. Pohjatutkimusten perusteella savi on suunnittelualueella hyvin pehmeää. Rakennettavien uusien katujen ja raittien kohdalla savikerroksen paksuus vaihtelee muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Uudet kadut ja raitit suositellaan perustettaviksi pilaristabiloidun saven varaan. Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi kaavassa määrätään pihojen stabiliteetista sekä vesihuoltolinjan ja kaukalon mahdollisista ponttiseinien ankkureista: stabiliteetti on varmistettava pohjanvahvistustoimenpitein; ponttiseinien ankkurit saa ulottaa tontin puolelle, jolloin ankkureiden suunnittelussa on huomioitava tulevien rakennusten perustukset. Meritulva voi nousta pitkälle sisämaahan Djupsundsbäckenin laaksossa. Kaava-alueella on meritulvariski nykyisen katsastusaseman itäpuolella, jossa nykyinen maanpinta on alavimmillaan noin korkeudessa 2,5 (korkeusjärjestelmä N2000). Siksi kaavaan on lisätty määräys: Tulvariskin vuoksi korkeusasema, jolla merivesi voi vaurioittaa rakenteita, on + 2,8 mpy (N2000), mikä tulee huomioida uudisrakentamisessa. Alueella pohjavesi on lähellä maanpintaa. Rakennettaessa pohjaveden pinnan tason alapuolelle tulee laatia pohjavedenhallintasuunnitelma. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita. Alueen merkittävin yksittäinen melulähde on Länsiväylän liikenteestä peräisin oleva melu. Melu leviää laajoille alueille, jos suunniteltuja rakennuksia tai muuta meluestettä ei rakenneta. Länsiväylän varrelle on suunniteltu rakennettavan suuria liike- ja toimistorakennuksia, ja alueen tie- ja katuverkosto muuttuu merkittävästi. Länsiväylän varren suuret rakennukset estävät melun leviämisen lähiympäristöön tehokkaasti ja muun muassa Hannuksenpellon itäpuolelle jää laajoja alueita, joilla melun ohjearvot alitetaan sekä päivä- että yöaikana. Nykyisissä asemakaavamääräyksissä oleviin kiinteistökohtaisiin meluntorjuntavaatimuksiin Päivänkakkarantien pohjoispäässä ja Kukkapolulla on mahdollista hakea poikkeamaa, mikäli suunniteltu liikerakennus on rakennettu Länsiväylän varteen. Länsiväylän eteläpuolelle ei tarvita kaava-alueen puitteissa muuta meluntorjuntaa. Kaavaan on merkinnällä osoitettu alue, jolla rakennukset on rakennettava keskenään yhteen niin, että ne suojaavat eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Uusien rakennusten julkisivut on mitoitettava ääneneristyskyvyltään sellaisiksi, että valtioneuvoston päätöksen ohjearvot sisätiloissa eivät ylity. Kaavassa on määrätty Länsiväylän puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydeksi liikennemelua vastaan vähintään 35 db. Kaavassa ei osoiteta asuntorakentamista Länsiväylän heikentyneen ilmanlaadun alueelle. Suuri, yhtenäinen rakennusmassa eristää kaava-alueen pihat ja muut oleskelualueet Länsiväylästä, mikä vähentää pölyn ja pienhiukkasten
9 (10) määrää. Kaavassa määrätään sisäilman laatuun liittyen, että raittiin ilman sisäänottoaukkojen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien vuoksi. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Voimassa olevan asemakaavan rakentumiseen verrattuna asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisen kaavan sallima käyttötarkoitus myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön siirtymäajan jälkeen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aluetta voidaan lähteä rakentamaan asemakaavan mukaisesti kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kaavamuutoshakemus on päivätty 17.3.2016. Asemakaavan muutoksen hakijoina ovat Kauppahuone Laakkonen Oy ja Broman Group Oy. Vireilletulosta on kuulutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä 10.8.2016. Kaavamuutoksesta on neuvoteltu Espoon kaupungin kanssa. Kaavamuutoksen hakija päivitti hakemusta 28.11.2016 tulleella sähköpostilla. Hakemuksessa alun perin ollut muun kuin voimassa olevan kaavan mukainen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan lisäys poistettiin, ja kaavamuutosta haettiin vain käyttötarkoitusmerkinnän osalta. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 15.-29.8.2016. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 15.-29.8.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja