Hannuksenpelto II Asemakaavan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa Korttelit ja sekä katualue

Transkriptio

1 1 (16) Asianumero 4100/ /2017 Aluenumero Hannuksenpelto II Asemakaavan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa Korttelit ja sekä katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä lokakuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaitaalla Hannuksenpellon alueella Länsiväylän eteläpuolella kortteleissa ja Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2018.

2 2 (16) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake, lisätään hyväksymisvaiheessa Hannuksenpelto Mahdollisuudet tiva-kaupan sijoittumiselle (lausunto, Ramboll, 2015) Tiva-kaupan osuuden kasvattamisen vaikutukset liikenteen ennustetilanteen toimivuuteen Hannuksenpellon alueella (muistio, WSP, 2015) Suomenojan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) sekä selostus liitteineen.

4 4 (16) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kaitaalla Hannuksenpellon alueella Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä Kukkamäen asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Alue on rakentumassa olevaa liikerakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta. Alue on varattu tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten. Alueen läpi kulkee Marsbyntien katualue. Kaitaan ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen koko on noin 9,1 hehtaaria. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella alueen kortteleissa sallitaan nykyisten auto-, autotarvike- ja varaosakaupan, venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan lisäksi muunkin tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen. Korttelissa muutetaan kaupan laadun lisäksi tontin sisäisiä järjestelyjä yhdistämällä rakennusalat. Kortteleista ja poistetaan samalla ulokkeen rakennusalat. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksella ei muuteta alueiden rakennusoikeuksia eikä laajenneta korttelialueita. Kauppahuone Laakkonen Oy ja Broman Group Oy ovat hakeneet kortteliin asemakaavan muutosta Hannuksen Autokiinteistöt Oy on hakenut kortteliin asemakaavan muutosta Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin yksi mielipide, jossa kaavamuutoksen hakijat korostivat, että liikerakennusten korttelialueiden kaavamääräystä tulisi muuttaa koko kaavamuutosalueella. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014.

5 5 (16) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 4/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on osa tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, joka mahdollistaa alueelle sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Tällainen kauppa vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja sen tyypillinen asiointitiheys on pieni Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

6 6 (16) Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (4/2018) Espoon kaupunki. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu kehitettäväksi ja uudeksi työpaikka-alueeksi. Alue on varattu ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaava hyväksyttiin Espoon kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asia on käsittelyssä. Osayleiskaava ei ole lainvoimainen asemakaavan muutoksen laadinnan aikaan. Kuva: Ote kaupunginvaltuuston hyväksymästä Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavasta (6/2018) Espoon kaupunki.

7 7 (16) Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi sekä kaupallisten palveluiden alueeksi. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, puutarha- ja huonekalukaupan. Alueiden osuus maakuntakaavassa osoitetusta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuyksikön enimmäismitoituksesta on yhteensä enintään ⅓. Alueelle voidaan sijoittaa enintään 400 k-m² päivittäistavarakaupan myymälätiloja Asemakaava Alueella on voimassa lainvoiman saanut Hannuksenpelto II -niminen asemakaava. Asemakaavaan sisältyy liikerakennusten korttelialueet ja 31106, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1). Alueelle saa sijoittaa auto-, autotarvike- ja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Lisäksi osa korttelista on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). KM-1 -kortteleissa on rakennusoikeutta yhteensä k-m². Tästä suurin osa on varattu pääkäyttötarkoituksen mukaiseen kauppaan k-m² on osoitettu yleisesti vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiseen, ja 400 k-m² yhteen päivittäistavarakaupan yksikköön. Korttelin keskellä on alueen osa, johon saa sijoittaa maanalaiseen kalliotilaan johtavan ajoluiskan (ma-ajo) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta tonttijakoon Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

8 8 (16) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kehittyvällä Finnoon-Kaitaan-alueella rajautuen pohjoisessa Länsiväylään, idässä Kukkamäen pientaloalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Kaava-alueen koko on noin 9,1 hehtaaria. Suunnittelualueesta koilliseen Länsiväylän pohjoispuolella on Suomenojan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan keskittymä. Suunnitellun Länsimetron jatkeen asemista Finnoo ja Kaitaa sijoittuvat noin kilomerin päähän alueesta. Suunnittelualue tulee liittymään tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä tiiviimmin osaksi Kaitaan aluetta. Liikenteen aiheuttama melu ja päästöt vaikuttavat alueen käyttöön, samoin hankalat pohjaolosuhteet. Alue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Alueen asemakaavan mukainen rakentaminen on alkanut, ja ensimmäinen liike avautui kesällä 2018 alueen eteläreunaan kortteliin Myös alueen keskellä aiemmin sijainneen katsastusaseman korvaava uusi katsastusasema on avattu kortteliin Kortteliin on hyväksytty rakennuslupa automyymälä- ja korjaamorakennuksen ja lämpökaivojen rakentamiseksi Maanomistus Alueen suurin maanomistaja on Broman Group Oy, joka omistaa vajaan kolmanneksen kaavamuutosalueesta. Muita maanomistajia ovat Hannuksen Pysäköinti Oy, Kiinteistö Oy Espoon Hannus, Hannuksen Autokiinteistöt Oy, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Espoon kaupunki sekä Yksityiset K-asemat Oy Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on vielä suurelta osin rakentumatonta tai rakentumassa paraikaa. Alueella sijaitsee Motonet sekä katsastusasema. Alueen koilliskulmassa on purettavaksi tarkoitettuja 1950-luvulla rakennettuja asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alue on rakentumassa liikerakennusten korttelialueeksi. Kaavamuutosalueen itäpuolella on pienehkö Kukkamäen työpaikka- ja asuntoalue, jossa suunnittelualueen reunassa on toimistorakennusten korttelialue (kortteli 31109). Kaavamuutosalueen eteläpuolella on Hannuksenpellon pienteollisuusalue, johon kuuluu 13 kiinteistöä. Yhdyskuntarakenne Alue on yhdyskuntarakenteeltaan hajanaista tai tiivistyvää. Ympäröivät alueet ovat rakentuneet 1950-luvulta alkaen ja uusimmat viime vuosina. Alueen eteläpuolella, Hannuksenpellon pienteollisuusalueen vieressä on kaavoittamatonta metsää ja peltoa. Kortteli rajautuu Bondasbergenin lähivirkistys- ja suojaviheralueeseen. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Länsiväylä, jonka toisella puolella on liikerakennusten korttelialueita, mm. kauppakeskus Liila ja parhaillaan rakentumassa oleva Laakkosen autoliike. Kaupunki-/taajamakuva Alue on laaksoa ja vanhaa, nyt rakentumassa olevaa peltoa, jota rajaavat sekä idässä että lännessä kallioselänteet. Lännessä jyrkkäpiirteinen Bondasbergen on rakentamaton lukuun ottamatta jalankulku- ja pyöräyhteyttä Länsiväylän ylittävälle sillalle. Idänpuolinen Kukkamäen kallioselänne on rakentunutta. Länsiväylä hallitsee maisemaa alueen pohjoisosassa. Nykyinen maisemakuva on jäsentymätön ja eri ikäisten teollisuus- ja liikerakennusten sekä liikenneympäristöjen leimaama. Alue on osa Djupsundsbäcken-puron laaksoa, joka liittyy Kaitaan eteläpuolelle

9 9 (16) ja kaakkoon Finnoon alueelle, ja sieltä edelleen merenrantaan. Djupsundsbäckenin laakso liittyy Finnoon alueella Finnobäckenin purolaaksoon, joka toimii tärkeänä pohjois-eteläsuuntaisena viheryhteytenä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue liittyy ympäröivään liikenneverkkoon Marsbyntie ja Hannuksenpelto -nimisten alueellisten kokoojakatujen kautta. Etelässä Hannuksenpelto yhdistyy Kaitaantiehen, joka on alueellinen kokoojakatu. Hannuksenpellon ja Kaitaantien välinen liittymä on valo-ohjattu. Pohjoisessa Marsbyntie alittaa Länsiväylän ja yhdistyy Martinsillantiehen, joka on luokitukseltaan pääkatu. Marsbyntien ja Martinsillantien välinen liittymä on valo-ohjattu. Marsbyntie on avattu liikenteelle kesällä Marsbyntien alitus Länsiväylästä on pituuskaltevuudeltaan jyrkimmillään noin 8%, mikä voi olla etenkin talviaikaaan haastava raskaalle liikenteelle. Nykytilanteessa Martinsillantien liikennemäärä on noin ajon./vrk ja Kaitaantien liikennemäärä noin ajon./vrk. Kuva: Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko (5/2018) Espoon kaupunki.

10 10 (16) Jalankulku ja pyöräily Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko (5/2018) Espoon kaupunki. Jalankulun ja pyöräilyn verkko alueella hyödyntää lähinnä katualueita, mutta lisäksi puistoraitit ja tontin sisäiset yhteydet täydentävät verkkoa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet on esitetty tavoiteverkkokuvassa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Voimassa olevan asemkaavan pysäköintinormi on määritetty kaavamääräysten ensimmäisessä pykälässä (1 ). Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - liiketilat 1 autopaikka/50 k-m2 - toimistotilat 1 autopaikka/60 k-m2 - paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilat 1 ap/100 k-m2 - huoltotilat 1 autopaikka/100 k-m2 - varastotilat 1 autopaikka/150 k-m2 Julkinen liikenne

11 11 (16) Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Martinsillantiellä Länsiväylän pohjoispuolella sekä etelässä Hannuksentien sekä Kaitaantien varressa. Palvelut Alueelle on rakentumassa asemakaavan mukaisesti kaupallisia palveluita tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekninen vesijohto- ja viemäriverkosto sekä sähkö- ja televerkko Luonnonolosuhteet Alueen maaperä on pääosin pehmeikköä. Savikerroksen arvioitu paksuus vaihtelee noin neljän ja 11 metrin välillä. Asemakaavan muutosalueen läpi virtaa Djupsundsbäckenin puro, jonka kautta valtaosa Länsiväylän pohjoispuolella olevan Nöykkiön pientaloalueen hulevesistä johtuu mereen. Asemakaava-alueella puro on luonteeltaan ihmisen muovaama, suoraksi kaivettu savimaan oja. Meritulva voi nousta pitkälle sisämaahan Djupsundsbäckenin laaksossa Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijöitä ovat Länsiväylän liikennemelu ja päästöt. Nykytilanteessa melu leviää laajoille alueille. Päiväaikana yli 55 db (LAeq 07-22) meluvyöhyke ulottuu paikoin yli 200 metrin päähän Länsiväylästä. Liikennemelu ja päästöt eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää haittaa kaava-alueella maankäyttö huomioiden. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Hannuksenpeltoa kehitetään seudullisena erikoistavaran kaupan keskittymänä maakuntakaavan, yleiskaavan ja hyväksyttyjen asemakaavojen ohjaamana. Alue liittyy Suomenojan laajempaan kaupalliseen kokonaisuuteen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Hannuksenpeltoon osoitetaan tilaa vaativaa erikoistavaraa maakuntakaavan antamien alueellisten mitoitusten puitteissa. Kaupan kerrosneliömäärien lisääminen alueella ei ole nykytilanteessa mahdollista. Aluetta on kehitetty alun perin yhteistyössä maanomistajien kanssa autokaupan keskittymäksi. Alueen ensimmäisen asemakaavan hyväksymisen (2014) jälkeen alue ei kuitenkaan ole lähtenyt kehittymään toivotulla tavalla, minkä seurauksena alueen roolia on lähdetty tarkastelemaan uudelleen. 3.3 Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on löytää alueelle toimijoita ja saada alue rakentumaan valmiiksi kokonaisuudeksi. Kaupan laatua koskevaa kaavamääräystä muuttamalla mahdollistetaan useamman eri kaupan alan toimijan saaminen alueelle, ja helpotetaan alueen rakentumista. Asukasmielipiteet Nähtävillä olon aikana saatiin yksi mielipide, jossa kaavamuutoksen hakijat korostivat, että liikerakennusten korttelialueiden kaavamääräystä tulisi muuttaa koko kaavamuutosalueella.

12 12 (16) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella poistetaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laadun rajoitus koskien vain auto- ja ajoneuvokauppaa sekä niihin liittyvää kauppaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan minkä tahansa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen alueelle. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin sisäisiä järjestelyjä yhdistämällä rakennusalat ja siirtämällä maanalaiseen kalliotilaan johtavan ajoluiskan sijaintia. Muutos vastaa tontille vuonna 2018 hyväksytyn poikkeamispäätöksen sisältöä. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 9,1 hehtaaria. Kokonaiskerrosala on k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muutu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön. Alueelle ei saa sijoittaa muun erikoistavaran kaupan tai päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Korttelialueita koskevat erilliset asemakaavamääräykset eivät muutu kaavamuutoksen yhteydessä. Alue on osa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettua Suomenojan merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä, jonka enimmäismitoitukseksi on osoitettu k-m². Suuryksikön sijaintia, laajuutta ja nykytilaa on kuvattu liitteessä 4, Suomenojan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Liite on laadittu Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Nykyisten (2016) liiketilojen määrä Suomenojan alueella on noin k-m², josta noin k-m² sijaitsee Kaitaa-Iivisniemen ja Finnoon osayleiskaavojen muille toiminnoille kuin tilaa vaativalle kaupalle osoitetuilla alueilla. Länsiväylän pohjoispuolisella alueella on liiketilaa tällä hetkellä noin k-m², ja liiketilavarantoa on lähinnä jo rakentuneilla tonteilla. Suuryksikköalueen tulkittujen osa-alueiden nykyiset liiketilat ja Hannuksenpellon hanke muodostavat yhteensä alle k-m² kokonaisuuden Liikenne Muut alueet Autopaikkojen korttelialue (LPA), jolle saa sijoittaa korttelien ja autopaikkoja. Autopaikkojen korttelialuetta koskevat asemakaavamääräykset eivät muutu kaavamuutoksen yhteydessä. Ajoneuvoliikenne Kaavamuutoksen yhteydessä ei tehdä muutoksia katualueisiin. Katuverkko on mitoitettu ja suunniteltu voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä teetetyn kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Korttelit ja liittyvät kahden eri liittymän kautta Marsbyntiehen. Kortteli liittyy yhden liittymän kautta Marsbyntiehen. Marsbyntie liittyy etelässä Hannuksenpellon kautta Kaitaantiehen. Pohjoisessa Marsbyntie alittaa Länsiväylän ja yhdistyy Martinsillantiehen. Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2035 Martinsillantien arkivuorokausiliikenne on ajoneuvoa. Liikenne-ennusteen mukaan Kaitaantien liikennemäärä on noin ajon./vrk. Tarkasteltaessa tilaa vaativan kaupan lisäämistä Hannuksenpellon alueelle on laadittu selvitys TIVA-kaupan osuuden kasvattamisen vaikutukset liikenteen

13 13 (16) ennustetilanteen toimivuuteen Hannuksenpellon alueella (liite 3). Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia liikennetuotoksia Hannuksenpellon kehittämisalueelle ja niiden vaikutuksia ympäröivään katuverkkoon. Selvitystyön perusteella on todettu, että Marsbyntien liittymien katusuunnitelmia ei ole tarpeen tarkistaa. Jalankulku ja pyöräily Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiseen. Voimassa olevassa kaavassa on jo huomioitu sujuvat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn reitit alueelle ja alueen sisällä. Pääasiassa jalankulku- ja pyöräilyverkko hyödyntää katualueita, mutta lisäksi puistoraitit ja tontin sisäiset yhteydet täydentävät verkkoa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäiset liikennejärjestelyt eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Pysäköintinormi on määritetty kaavassa kaavamääräysten ensimmäisessä pykälässä (1 ). Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - liiketilat 1 autopaikka/50 k-m² - toimistotilat 1 autopaikka/60 k-m² - paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilat 1 ap/100 k-m² - huoltotilat 1 autopaikka/100 k-m² - varastotilat 1 autopaikka/150 k-m² Asiakkaiden ja henkilökunnan autopaikat tulee osoittaa rakennusluvan yhteydessä. Autopaikoista on osoitettava kaksi liikuntaesteisten autopaikkaa 50 autopaikkaa kohti, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. Asiakkaiden ja henkilökunnan autopaikkoja ei saa käyttää pääkäyttötarkoituksen mukaisina liike-, myynti-, varasto- tai esittelytiloina. Lisäksi pysäköinnistä on määrätty, että autopaikat saa KM-1-korttelialueella sijoittaa myös toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Yhteen tasoon maan pinnalle rakennettavat autopaikat on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin siten, että maanpinnan pysäköinti- ja liikennealueesta 10 % on käytettävä istutuksiin. Pysäköintialueille on sijoitettava riittävät ja turvalliset jalankulkuyhteydet, joiden tulee erottua ympäristöstään värein ja materiaalein. Korttelialueilla sallitaan kattopysäköinti, jonka tulee olla kylmää tilaa ja joka tulee kattaa. Kattopysäköinnin saa rakentaa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Alueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA), jonka pinta-ala on noin 1,9 ha. LPA-alueelle saa sijoittaa korttelien ja autopaikkoja. Joukkoliikenne Asemakaavan muutoksella ei ole suoria vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Kaavamuutoksella alueen kortteleissa sallitaan nykyisten auto-, autotarvike- ja varaosakaupan, venekaupan ja muiden ajoneuvojen kaupan lisäksi muunkin tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen. Minkä tahansa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mahdollistaminen alueelle lisää voimassa olevaan asemakaavan nähden alueella asioivien asiakkaiden määrää ja voi täten vaikuttaa juokkoliikennelinjaston suunnitteluun joukkoliikenteen palvelutasoa alueella parantavasti. Tulevaisuudessa Hannuksenpellon alue tukeutuu kiinteästi sekä Kaitaan että Finnoon metroasemiin. Kaitaan asema sijoittuu noin 900 metrin päähän kaava-alueesta Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin pehmeikköä. Savikerroksen arvioitu paksuus vaihtelee noin neljän ja 11 metrin välillä. Pohjatutkimusten perusteella savi on suunnittelualueella hyvin pehmeää. Rakennettavien uusien katujen ja raittien kohdalla savikerroksen paksuus vaihtelee muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Uudet kadut ja raitit suositellaan perustettaviksi pilaristabiloidun saven varaan.

14 14 (16) Haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi kaavassa määrätään pihojen stabiliteetista sekä vesihuoltolinjan ja kaukalon mahdollisista ponttiseinien ankkureista: stabiliteetti on varmistettava pohjanvahvistustoimenpitein; ponttiseinien ankkurit saa ulottaa tontin puolelle, jolloin ankkureiden suunnittelussa on huomioitava tulevien rakennusten perustukset. Meritulva voi nousta pitkälle sisämaahan Djupsundsbäckenin laaksossa. Siksi kaavaan on lisätty määräys: Tulvariskin vuoksi korkeusasema, jolla merivesi voi vaurioittaa rakenteita, on + 2,8 mpy (N2000), mikä tulee huomioida uudisrakentamisessa. Alueella pohjavesi on lähellä maanpintaa. Rakennettaessa pohjaveden pinnan tason alapuolelle tulee laatia pohjavedenhallintasuunnitelma. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen merkittävin yksittäinen melulähde on Länsiväylän liikenteestä peräisin oleva melu. Toteutuessaan kaava-alueelle osoitetut Länsiväylän varren suuret rakennukset estävät melun leviämisen lähiympäristöön. Länsiväylän eteläpuolelle ei tarvita kaava-alueen puitteissa muuta meluntorjuntaa. Uusien rakennusten julkisivut on mitoitettava ääneneristyskyvyltään sellaisiksi, että valtioneuvoston päätöksen ohjearvot sisätiloissa eivät ylity. Kaavassa on määrätty Länsiväylän puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydeksi liikennemelua vastaan vähintään 35 db. Kaavassa ei osoiteta asuntorakentamista Länsiväylän heikentyneen ilmanlaadun alueelle. Suuri yhtenäinen rakennusmassa eristää kaava-alueen pihat ja muut oleskelualueet Länsiväylästä, mikä vähentää pölyn ja pienhiukkasten määrää. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen, kun alueelle mahdollistetaan autokaupan lisäksi muu tilaa vaativa erikoistavaran kauppa. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta eikä rakentamista osoiteta uusille alueille. Osa asemakaavan korttelialueista on jo rakentunut tai rakentumassa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 5.1 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Tarkasteltaessa tilaa vaativan kaupan lisäämistä Hannuksenpellon alueelle on laadittu selvitys TIVA-kaupan osuuden kasvattamisen vaikutukset liikenteen ennustetilanteen toimivuuteen Hannuksenpellon alueella. Tarkastelussa tutkittiin tilaa vaativan kaupan osuuden kasvattamisen vaikutuksia alueen liikennetuotokseen ja liittymien (Martinsillantie sekä Hannuksentie/Kaitaantie) toimivuuteen. Tilaa vaativan kaupan liikenteelliset huipputunnit osuvat arkisin iltoihin ja viikonloppuna lauantai puoleenpäivään. Viikonloppuisin viipymäaika kaupoissa on selvästi pidempi kuin kuin arkisin. Selvityksen lähtötietoina käytettiin vuoden 2035 liikenteen ennustetilannetta ja selvityksen tarkasteluvuotena käytettiin vuoden 2035 tilannetta. Kaavamuutos ei lisää merkittävästi liikennettä arkitilanteessa päiväsaikaan. Arkisin iltahuipputunteina molemmat Marsbyntien liittymät toimivat vuoden 2035 ennustetilanteessa vähintään välttävällä tasolla. Selvityksen mukaan iltahuipputunnin aikana Kaitaantien valo-ohjatun liittymän palvelutaso on vähintään välttävällä tasolla kun taas Martinsillan liittymän kokonaispalvelutaso ei ole enää kaukana huonolta tasolta. Selvityksessä on todettu, että tilaa vaativa kauppa synnyttää teoreettisten laskelmien mukaan lauantaisin klo noin 2,5 kertaa enemmän liikennettä kuin arjen iltahuipputuntina. Todellisuudessa viikonlopun liikenteessä on kuitenkin enemmän joustoa, koska ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja asiointiaikojaan helpommin verrattuna arkeen. Näin ollen viikonlopun teoreettisen huippu-

15 15 (16) tunnin liikenne jakaantuu todennäköisesti huomattavasti tasaisemmin lauantaille sekä myös sunnuntaille. Lisääntyvän liikenteen vaikutuksia pienentää viikonloppuisin muun liikenteen ja erityisesti työmatkojen vähyys. Liikennemäärien kasvaessa koko Etelä-Espoon alueella, osa Hannuksenpellon liikenteestä hakeutuu sujuvammalle reitille, eli tässä tapauksessa Martinsillantielle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Kaavamuutoksen mukaista rakentamista voidaan lähteä toteuttamaan kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi ja liikenteen osalta suunnitteluinsinööri Hannu Granberg. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Alueelle tutkittiin aiemmin myös ratkaisua, jossa kaava-alueen rakennusoikeudesta korkeintaan k-m² olisi kaiken tiva-kaupan mahdollistavaa, ja loput k-m² olisi voimassa olevan kaavan mukaista auto-, autotarvike- ja venekauppaa sekä niihin liittyvää kauppaa. Vaihtoehtojen vaikutusten erot ovat kuitenkin melko pienet, ja alueen toteutumisen kannalta kaavaehdotuksen mukainen vaihtoehto on joustavampi. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA Ksl (kaavaehdotus) Kaavaehdotus nähtävillä MRA 27

16 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

17 Vastaanottaja Ativa Oy Jussi Kokkila Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä (päivitetty ) HANNUKSENPELTO MAHDOLLISUUDET TIVA-KAUPAN SIJOIT- TUMISELLE

18 HANNUKSENPELTO MAHDOLLISUUDET TIVA-KAUPAN SIJOITTUMISELLE Päivämäärä 5/2/2015 (päivitetty ) Laatija Mari Pitkäaho Tarkastaja Sanna Suvanto, Tiina Kuokkanen SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat Hannuksenpelto II asemakaava Suunnittelutilanne (päivitetty ) Tämän lausunnon lähtökohdat Vähittäiskaupan tilanne 3 2. Tiva-kaupan pinta-ala Hannuksenpellossa 5 Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

19 1 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hannuksenpelto II asemakaava Espoon Suomenojalle Länsiväylän eteläpuolelle sijoittuvan Hannuksenpellon asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistossa asemakaavassa oli KL- 1 merkinnällä rakennusoikeutta m2 ja KTY-merkinnällä m2. KL-1 määräyksellä alueelle sallittiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälätiloja. Alueelle ei saanut sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Kuva 1 Valmisteluaineiston kaavamerkintöjä ja -määräyksiä Kaavaehdotus oli nähtävillä Ehdotuksessa asemakaavaan esitettiin maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännös huomioiden ehdollista KL-1/KMmerkintää, jolloin alueelle olisi voinut sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön myös siirtymäajan päätyttyä ilman asemakaavan muutosta. Rakennusoikeutta olisi KL-1/KM-alueille osoitettu m2 ja KTY-alueelle m2. KL-1/KM-2 alueelle sallittiin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätilat. Ehdotuksessa polttoaineen jakelun yhteyteen sallittiin korkeintaan 400 m2 päivittäistavarakaupan sijoittaminen. Uudenmaan ELY-keskus edellytti lausunnossaan kaavaehdotuksesta, että asemakaavamerkintää tarkennettaisiin niin, että alueella sallittaisiin auto-, autotarvike- ja varaosakauppaa, venekauppaa ja muiden ajoneuvojen kauppaa, jotta näihin toimialoihin keskittynyt kaupallisten vaikutusten arviointi välittyisi asemakaavaan. ELY ei myöskään pitänyt mahdollisena ehdollista KL-1/KM-1 merkintää, vaan edellytti, että asemakaavamerkintä tehtäisiin lain siirtymäaikana KL-1 merkinnällä.

20 2 Kuva 2 Asemakaavaehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymään asemakaavaehdotukseen tehtiin ELY:n edellyttämät muutokset. KL-1 alueelle osoitettiin m2 rakennusoikeutta ja KTYaluevaraus sekä Länsiväylän päälle sijoittuva kaavan osa jätettiin pois. KL-1 alueen sisältä osoitettiin 3000 m2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sekä 400 m2 päivittäistavarakaupalle ja paikat polttoaineen jakelulle sekä katsastusasemalle. Muuten KL-1 alueille sallittiin auto-, autotarvike- ja varaosakauppa, venekauppa ja muiden ajoneuvojen kauppa. Kuva 3 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymän kaavaehdotuksen merkintöjä ja -määräyksiä Asemakaavan valmisteluvaiheessa Ramboll Finland Oy on tehnyt asemakaavasta kaksi kaupallista selvitystä: - Hannuksenpelto II Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Hannuksenpelto II Tiva-kaupan vaikutusten arviointi Lisäselvitys. Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi tehtiin puhtaasti autokaupan hankkeelle. Hankkeen kehittyessä kävi kuitenkin ilmi, että toimivan konseptin kokoaminen voi edellyttää jonkin verran myös muita paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (tiva) tiloja. Tämän vuoksi tehtiin yleisesti tiva-kauppaa käsittelevä lisäselvitys. Lisäselvityksessä arvioitiin tiva-kaupan sijoittumisen vaikutuksia tilanteessa, jossa % rakennusoikeudesta eli noin k-m2 käytettäisiin muulle kuin auto-, varaosa- ja ajoneuvokaupalle. 1.2 Suunnittelutilanne (päivitetty ) Edellisten kaupallisten selvitysten jälkeen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä ja saanut lainvoiman. Maakuntakaava sallii paljon tilaa vaativan kaupan seudullisten suuryksiköiden sijoittumisen Suomenojalle. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus Suomenojalla on k-m2. Suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset eivät kuitenkaan koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, johon autokauppakin kuuluu ennen Siirtymäajan aikana suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset eivät koske paljon tilaa vaativaa kauppaa. Kesäkuussa 2016 käytettävissä olleiden tietojen perusteella maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativaa erikoiskauppaa koskeva siirtymäsäännös tullee päättymään Myös kaupan sääntelyä koskevia pykäliä on tarkoitus muuttaa seuraavan MRL:n päivityksen yhteydessä siten, että

21 3 jaottelusta tiva-kaupan ja muun kaupan välillä luovutaan. Samalla täsmentävä määräys vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevista asemakaavamääräyksistä (MRL 71 e ) kumotaan. Muutosehdotukset ovat lähdössä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2016 ja ne on tavoite saattaa eduskuntakäsittelyyn siten, että muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa Kaitaan-Iivisniemen osayleiskaavasta on annettu luonnos syyskuussa 2015 ja kaavaehdotus olisi mahdollisesti tulossa vuoden 2016 aikana. Ennen Kaitaan-Iivisniemen osayleiskaavan vahvistumista Hannuksenpellossa on voimassa Espoon eteläosien lainvoimainen yleiskaava, jossa hanke sijoittuu uudelle ja kehitettävälle TP-alueelle. 1.3 Tämän lausunnon lähtökohdat Hannuksenpellon hankekehittäjä on esittänyt tarpeen selvittää vielä tiva-kaupan sijoittumisen edellytyksiä Hannuksenpeltoon. Hankkeelle toivottavinta olisi, että asemakaava olisi mahdollisimman joustava ja sallisi kaikentyyppisen paljon tilaa vaativan kaupan. Tällä hetkellä kuitenkin pääosa hankkeesta näyttäisi edelleen olevan auto- ja ajoneuvokauppaa sekä siihen liittyviä toimialoja. Tässä lausunnossa arvioidaan, kuinka paljon muuta kuin autokauppaa Hannuksenpeltoon olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista sijoittaa. Tässä lausunnossa on hyödynnetty syksyllä 2013 tehtyjä kaupallisia selvityksiä eikä esimerkiksi niissä tehtyjä ostovoima- ja tilantarvelaskelmia ole päivitetty, koska vuoden 2014 tilastotietoja ei vielä ole kaikin osin saatavissa. Laskelmien lähtötilanteen päivittäminen vuodella eteenpäin vuodesta 2012 vuoteen 2013 ei muuta niiden perusteella tehtäviä johtopäätöksiä. 1.4 Vähittäiskaupan tilanne Suomen taloustilanne on viime vuodet ollut heikko. Myös vähittäiskaupan alalla liikevaihdon kehitys on ollut vaatimatonta, useilla aloilla jopa negatiivista. Yksityinen kulutus on vähentynyt ja toisaalta kauppaa siirtyy fyysisistä myymälöistä verkkoon. Viime vuosina on nähty useiden merkittävien kaupan toimijoiden rajuja supistuksia: esimerkiksi Anttiloita on lopetettu useissa kaupungeissa ja Musta Pörssi ketju poistui kokonaan. Kaupan investointeja arvioidaan entistä kriittisemmin, mutta uusia suuria toimijoita, kuten XXL on kuitenkin myös tullut markkinoille. Pääkaupunkiseudulla vähittäiskaupan tilanne on siinä mielessä valoisampi kuin useilla muilla alueilla, että väestönkasvu lisää kaupan kysyntää heikosta taloussuhdanteesta riippumatta. Oheisessa kaaviossa on esitetty koko vähittäiskaupan sekä ns. tiva-kaupan toimialojen liikevaihdon kehitystä kuvaavan määräindeksin kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2013 koko Suomessa. Kaaviosta näkyy selvästi, miten liikevaihdon kasvu pysähtyi vuonna Sen jälkeen vain kodinkonekauppa on kääntynyt uuteen nousuun. Tiva-toimialoista moottoriajoneuvojen ja veneiden kauppa ovat vuosien lupaavan nousun jälkeen kääntyneet takaisin laskuun. Rauta- ja huonekalukaupassa liikevaihto on pysähtynyt vuoden 2009 tasolle.

22 4 Kuva 4 Vähittäiskaupan määräindeksi 2010=100 (Lähde, Tilastokeskus, kaupan liikevaihtokuvaaja) Myös Helsingin seudulla paljon tilaa vaativan kaupan ja autokaupan toimipaikkamäärät ovat laskeneet vuosien 2011 ja 2012 välillä. Liikevaihto on kuitenkin useimmissa kunnissa kasvanut, eli jäljelle jääneet toimipaikat ovat entistä suurempia. Toimipaikkojen määrä, liikevaihto ja niiden muutos on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Suurista kaupungeista vain Vantaalla myös toimipaikkojen kappalemäärä on kasvanut. Tiva-kaupan toimipaikkoja on Helsingin seudun kunnista ylivoimaisesti eniten Helsingissä. Vantaa ja Espoo ovat toimipaikkamäärällä mitattuna hyvin lähellä toisiaan ja muut kunnat tulevat kaukana niiden takana. Toimipaikat ovat volyymiltään kuitenkin hyvin erilaisia. Vantaa on liikevaihdolla mitattuna seudun ylivoimainen tiva-kaupan tarjoaja. Espoossa toimipaikat ovat liikevaihdoltaan selvästi pienempiä kuin Vantaalla, sillä lähes samalla toimipaikkamäärällä kuin Vantaalla syntyy yli 100 miljoonaa euroa vähemmän liikevaihtoa. Muiden Helsingin seudun kuntien tiva-kauppa on selvästi pienempää. Taulukko 1 Tiva-kaupan 1 toimipaikat ja liikevaihto Helsingin seudun kunnissa 2011 ja 2012 (lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri). Alue Toimipaikat, kpl Muutos Liikevaihto, milj. e Toimipaikat, kpl Liikevaihto, milj. e Toimip aikat, kpl Liikevaihto milj. euroa Helsinki ,20 Vantaa ,16 Espoo ,90 Järvenpää ,02 Hyvinkää ,35 Lohja ,95 Tuusula ,59 Kirkkonummi ,15 Kerava ,10 Mäntsälä ,32 Nurmijärvi ,40 Vihti ,35 Karkkila ,04 Siuntio TOL-luokat 4752 Rautakauppatavaran, maalien ja lasin vähittäiskauppa, Tapettien ja lattianpäällysteiden vähittäiskauppa, Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa, Huonekalujen vähittäiskauppa, Lukkoseppä- ja avainliikkeet, Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa, Puutarha-alan vähittäiskauppa

23 5 Pornainen Kauniainen Ajoneuvokaupassa ja huollossa vuosien 2011 ja 2012 kehityskuva on synkempi kuin tivakaupassa. Myös liikevaihdot ovat selvästi laskeneet. Autokauppa on hyvin suhdanneherkkää ja viime vuodet ovat olleet hyvin heikkoja. Taulukko 2 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (TOL45), toimipaikat ja liikevaihto Helsingin seudun kunnissa 2011 ja (lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri) MUUTOS Toimipaik Liikevaihto, Toimipaikat, Liikevaihto, Toimipaikat, Liikevaihto, at, kpl milj. e. kpl milj. e. kpl milj. e. Helsinki ,4 Vantaa ,4 Espoo ,5 Tuusula ,6 Hyvinkää ,7 Lohja ,0 Järvenpää ,9 Nurmijärvi ,1 Vihti ,2 Kerava ,7 Mäntsälä ,9 Kirkkonummi ,1 Karkkila ,8 Siuntio ,7 Pornainen ,97 1 0,7 Kauniainen 4 0, , ,1 Kahden viime vuoden heikosta kehityksestä huolimatta kaupalla on investointihaluja ja hyvät liikepaikat kiinnostavat edelleen. Suhdanteiden kääntyessä pääkaupunkiseudun vahva väestönkasvu todennäköisesti tuottaa huomattavaa vähittäiskaupan kysyntää. 2. TIVA-KAUPAN PINTA-ALA HANNUKSENPELLOSSA Seuraavissa kappaleissa täydennetään aiempaa vaikutusten arviointia tiva-kaupan osalta. Lähtökohdaksi on arvioitu sitä, miten suuri osa Hannuksenpellon rakennusoikeudesta voisi olla tivakauppaa. Miniminä on pidetty kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa hyväksytyn asemakaavan mukaista 3000 k-m2. Teoreettinen maksimi olisi koko asemakaavan mukainen rakennusoikeus: k-m2. Kysymykseen miten paljon tiva-kauppaa Hannuksenpeltoon voidaan sijoittaa, voidaan vastata useasta näkökulmasta: - Maakunta- ja yleiskaavan mitoitus ja määräykset sekä kaavojen tavoitteiden toteutuminen - Mitoitus: kysyntä, laskennallinen tilantarve ja muiden alueiden kehittymismahdollisuudet - Toiminnalliset näkökulmat: liikenne, vaikutukset kaupan alueiden kehittymiseen, kilpailutekijät Maakuntakaavassa autokauppa on käsitelty osana tiva-kauppaa. Maakuntakaavassa on seudulliset suuryksiköt mahdollistava merkintä Suomenojan kohdalla ja kokonaismitoitus Suomenojalle enimmillään k-m2. Maakuntakaavan suuryksikkömerkinnän kuvauksessa todetaan, että kohdetta kehitetään sellaista kauppaa varten, "joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni". Suunnittelumääräyksessä todetaan, että "alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarhaja maatalouskauppaa".

24 Aiemmassa kaupallisessa selvityksessä on osoitettu, että maakuntakaavassa olevan Suomenojan suuryksikkömerkinnän voidaan todeta koskevan Hannuksenpellon aluetta. Aiemmassa selvityksessä osoitettiin myös, että Hannuksenpellon hanke mahtuu maakuntakaavan mitoitukseen. Maakuntakaavan näkökulmasta ei ole merkitystä, toteutuuko hanke auto- vai tiva-kauppana. Espoon eteläosien yleiskaavan määräyksissä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen on erikseen sallittu alueilla, joissa on /k-merkintä. Hankealueen kohdalla olevassa kehitettävän työpaikka-alueen TP-merkinnässä ei ole /k-määräystä, mutta niitä on sen lähiympäristössä sekä pohjois- että itäpuolella. Yleiskaavan selostuksessa (kaavaselostus, s.31) kuvatussa kaupan palveluverkossa Suomenojan alue on nähty tilaa vaativan kaupan alueena, mutta hankesijainti jää vain osittain kartalla melko ohjeellisesti esitetyn merkinnän alueelle. Erityisesti autokaupan tiloja on sijoittunut myös yleiskaavan TP-alueille. Niitä ei siis ole johdonmukaisesti ohjattu vain /k-merkityille alueille. Tiva-kaupasta suurin osa sijoittuu TP/k-alueille, mutta esim. Hannuksenpellon tuntumassa sijaitseva Laattapiste myymälä ja sen kanssa samoissa tiloissa toimivat sisustusliikkeet sijaitsevat yleiskaavan TP-alueella. Oheisessa kartassa on esitetty kaupan ketjumyymälöiden sijoittumista yleiskaavan kaupan alueille vuoden 2012 tilanteessa. Vastaava tarkastelu oli myös Hannuksenpellon kaupallisten vaikutusten arvioinnissa, mutta siinä oli käsitelty vain autokauppaa. Tässä ovat mukana myös päivittäis- ja erikoistavarakaupan myymälät. On huomattava, että mukana ovat vain valtakunnalliset ketjumyymälät, yksittäiset myymälät eivät ole mukana. TP-alueille on sijoittunut sekä tilaa vievää kauppaa, pääasiassa autokauppaa, että keskustaerikoiskauppaa. Koska Hannuksenpelto sijoittuu yleiskaavassa tärkeäksi kaupan alueeksi tunnistetun Suomenojan yhteyteen ja on luonteva laajentumisalue nyt melko täyteen rakennetulle alueelle ja koska kauppaa on sijoittunut muillekin yleiskaavan TP-alueille, voidaan myös tiva-kaupan sijoittumista Hannuksenpeltoon pitää yleiskaavan tavoitteiden mukaisena. 6 Kuva 5 Ketjumyymälöiden sijoittuminen Espoo eteläosien yleiskaavan kaupan alueille. Lähde: Ramboll, Ketjutietokanta. Hannuksenpellon hankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu keltaisella nuolella. Mitoitustarkastelun yhtenä lähtökohtana voidaan pitää Uudenmaan maakuntakaavassa Suomenojalle osoitettua k-m2 mitoitusta. Kuten edellä ja aiemmissa selvityksissä on todettu, Hannuksenpellon hanke mahtuu tähän mitoitukseen. Kysyntälähtöisesti mitoitusta voidaan tarkastella väestön ja kulutuksen kasvuun perustuvien tilantarvelaskelmien pohjalta. Oheisissa taulukoissa on esitetty aiempien selvitysten laskelmat sekä SYKE:n Kaupan tietopankin arvio nykyisestä pinta-alasta kuntatasolla. Pinta-alantarve on laskettu samoilla oletuksilla kuin Uudenmaan maakuntakaavan kaupan selvityksessä 2. Pinta- 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liitto ja Santasalo ky,

25 alantarvelaskelmat ovat samat kuin aiemmissa selvityksissä esitetyt, mutta niitä on tässä verrattu arvioon nykyisestä toteutuneesta kaupan pinta-alasta. 7 SYKE:n kaupan tietopankin luvut ovat arvio kaupan sijaintirakennusten pinta-alasta ja niissä on puutteita, mutta niitä voi pitää suuntaa-antavina. Ainakin Espoon osalta SYKE:n arvio nykyisestä kaupan pinta-alasta on pienempi kuin mm. Uudenmaan maakuntakaavan kaupallisessa selvityksessä on arvioitu. Laskennallisen tilantarpeen perusteella on laskettu pinta-alan nettolisätarve (laskennallinen tarve nykyinen pinta-ala) vuoden 2012 tilanteessa ja vuonna Espoossa olisi jo vuoden 2012 tilanteessa autokaupassa hieman lisätilantarvetta ja tiva-kaupassa vielä enemmän. Tiva-kaupan tilantarve kasvaa autokaupan tarvetta nopeammin suuremman kulutuksen ja pienemmän neliötehokkuuden vuoksi. Myös Helsingissä ja Kirkkonummella olisi lisätilantarvetta jo vuoden 2012 tilanteessa. Vantaalla sen sijaan on selvästi enemmän kaupan pinta-alaa kuin oma asukaspohja edellyttäisi ja nykytilanteen lisätilantarve on negatiivinen. Autokaupassa Vantaan "ylijäämä" näyttää vastaavan Helsingin "alijäämää" Vantaan autokauppa siis todennäköisesti palvelee helsinkiläisiä. Taulukko 3 Autokaupan ja huoltamoiden laskennallinen tilantarve pääkaupunkiseudun kunnissa, Kirkkonummella ja koko Uudellamaalla sekä nykyinen pinta-ala Taulukko 4 Tiva-kaupan laskennallinen tilantarve Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella ja koko Uudellamaalla sekä nykyinen pinta-ala Nykyinen pinta-ala (SYKE) Nettolisätarve nykytilanteessa Nettolisätarve 2035 mennessä Koko Espoo Helsinki Vantaa Kirkkonummi Koko Uusimaa Nykyinen pinta-ala (SYKE) Nettolisätarve nykytilanteessa Nettolisätarve 2035 mennessä Koko Espoo Helsinki Vantaa Kirkkonummi Koko Uusimaa Hannuksenpellon hankkeen k-m2 pinta-alaa on suhteutettu edellä olevissa taulukoissa esitettyyn nettolisätilantarpeeseen oheisessa kaaviossa. Kaaviosta näkyy, että hanke on selvästi suurempi kuin nykytilanteen lisätilantarve. Jos hanke toteutuisi kokonaan autokauppana, se veisi vuonna 2025 koko Espoon nettolisätilantarpeen. Jos se toteutuisi kokonaan tiva-kauppana, se veisi noin puolet Espoon nettolisätilantarpeesta vuonna Vuoteen 2035 mennessä tilantarve kasvaa väestön ja kulutuksen kasvun myötä niin paljon, että nettolisätarve ylittää selvästi Hannuksenpellon hankkeen koon sekä tiva- että autokaupassa.

26 Kerrośneliömetriä Nettolisätarve, tiva Nettolisätarve, auto ja huolto Hanke Kuva 6 Laskennallinen vähittäiskaupan nettolisätilantarve Espoossa (laskennallinen tilantarve, josta vähennetty SYKE kaupan tietopankin mukainen nykyinen pinta-ala) Yllä esitetty kaavio vain havainnollistaa Hannuksenpellon hanketta suhteessa Espoon laskennalliseen pinta-alantarpeeseen. On kuitenkin huomattava seuraavat seikat: - hanke on seudullinen: se palvelee myös muuta pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea ei tule verrata vain Espoon tilantarpeeseen - kaikki pinta-ala ei ole uutta, vaan osittain nykyisiä tiloja korvaavaa (Laakkosen osuus) - kaikki pinta-ala ei ole kauppaa, vaan alueelle on sijoittumassa mm. katsastusasema - kaikki pinta-ala ei ole myymälätilaa, vaan autokaupalle tyypillisesti myös huollon ja varastojen osuus on suurempi kuin muulla vähittäiskaupalla. Yllä esitettyjen laskelmien ja mitoitustarkastelun perusteella voidaan todeta, että hankkeen toteutumiselle nykyistä suuremmassa määrin tiva-kauppana ei ole kysyntäarvioihin perustuvaa estettä. Hanke mahtuu seudullisille markkinoille vuoteen 2025 mennessä sekä autokauppana että tiva-kauppana, jos kysyntä kasvaa oletetusti. Koska tiva-kaupan arvioidaan kasvavan autokauppaa nopeammin, on hankkeella jopa suhteellisesti pienempi vaikutus kaupan kokonaisverkostoon, jos se toteutuisi tiva-sisältöisenä kuin jos se toteutuisi kokonaisuudessaan autokauppana. Toiminnallisista lähtökohdista autokaupalla ja tiva-kaupalla on eroja. Yksi merkittävimmistä eroista liittyy liikennetuotokseen. Ympäristöministeriön "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa" oppaan mukaan huonekalu-, rauta- ja kodintekniikkakaupan keskimääräinen kävijämäärä 100 myyntineliömetriä kohden on kävijää, kun autokaupassa kävisi vain 7 kävijää 100 myyntineliömetriä kohden. Tuotos on siis yli kaksinkertainen. Aiemmin tehdyssä liikennemuistiossa (WSP ) on haarukoitu hankkeen liikennetuotosta sekä ympäristöministeriön oppaan erikoistavarakaupan että tilaa vievän kaupan ennustearvoilla eikä hankkeen synnyttämää liikennetuotosta ole pidetty liikenneverkon toimivuuden kannalta ratkaisevana. Tiva- ja autokaupan liikennetuotoksen erojen arvioiminen kuuluu tarvittaessa erilliseen liikenneselvitykseen. Kuten edellä mitoitustarkastelussa todettiin, kasvaa tiva-kaupan laskennallinen tilantarve nopeammin kuin autokaupan, koska kulutus tiva-kauppaan on suurempaa ja toisaalta tiva-kaupan pinta-alantarve on suurempi johtuen matalammasta neliömyyntitehosta. Näin ollen vaikutus kaupan verkostoon on erilainen riippuen siitä, toteutuisiko hanke auto- vai tiva-kauppana. Koko hankkeen toteutuessa autokauppana olisi Hannuksenpelto selvästi seudullinen hankepinta-ala ylittää Espoon oman lisätilantarpeen. Tiva-kauppana toteutuessaan hanke olisi paikallisempi, sillä se veisi vain noin puolet Espoon laskennallisesta lisätilantarpeesta. Todellisuudessa tietenkin Suomenoja on seudullinen keskus ja myös tiva-kauppa saisi asiakkaita muualtakin kuin Espoosta. Tämänhetkisessä taloussuhdanteessa erityisesti autokauppa on kärsinyt. Jos hankkeeseen mahdollistetaan myös tiva-kauppaa, se toteutuu todennäköisemmin ja nopeammin. Hankkeen toteutuminen nykyistä suuremmassa määrin tiva-kauppana säilyttää Suomenojan roolin enemmän nykyisen kaltaisena kaupan alueena kuin täysin autokauppana toteutuminen. Suo-

27 menojan alueen kaupallisen kehittymisen rajat on asetettu maakuntakaavassa, jossa alueelle on sallittu k-m2 tiva-kauppaa. Riippumatta siitä, toteutuuko Hannuksenpelto auto- vai tivakaupan alueena tai niiden sekoituksena, vie Hannuksenpelto pääosan Suomenojan tulevasta lisärakentamispotentiaalista. Hanke on k-m2 kokoisena suuri. Toimitilakysynnän näkökulmasta koko hankkeen toteutuminen tiva-kauppana on epätodennäköistä, sillä se toisi kerralla markkinoille huomattavan määrän tiva-kaupan liiketilaa. Varsinkin tämänhetkisessä taloustilanteessa liiketilan kysyntä on heikohkoa. Hanketta voi verrata suurimpiin retail park kokonaisuuksiin, kuten Vantaanporttiin ( m2), Hyvinkään Sveitsin Portaaliin ( m2) tai Kuopion Canttiin ( m2). Oleellisesti näitä suuremman keskittymän toteutuminen on epätodennäköistä. Nykyisen asemakaavan mahdollistamaa osuutta suuremman osan toteutuminen tiva-kauppana on sekä kaavalliset että kuluttajakysyntätekijät huomioiden täysin mahdollista. Liiketilakysyntä todennäköisesti rajoittaa koko hankkeen toteutumista tiva-kauppana. Toiminnallisesti myös tivakauppa sopii hyvin Suomenojalle. Hannuksenpellon sijainti on muuhun Suomenojan kaupalliseen vyöhykkeeseen verrattuna hieman irrallaan muista suurimmista kaupan toimijoista. Rakennettava Länsiväylän alikulku sitoo hankkeen paremmin muuhun Suomenojan kaupan alueeseen, mutta se ei jatkossakaan sijoitu aivan kaupalliseen ytimeen. Näin ollen tiva-kaupan toimijoiden kiinnostus sijaintiin on todennäköisesti rajallista. Todennäköisin ja tarkoituksenmukaisin toimialajako Hannuksenpellossa on auto- ja muun tiva-kaupan yhdistelmä. Kysynnän perusteella tiva-kaupan pinta-ala hankkeessa voi olla selvästi asemakaavan mahdollistamaa k-m2 suurempi. Tälle ei ole esteitä Uudenmaan maakuntakaavan puolesta ja tiva-kaupan voidaan katsoa toteuttavan myös Espoon yleiskaavan tavoitteita. Hannuksenpellon kaupallisessa lisäselvityksessä ( ) on arvioitu maksimissaan k-m2 tiva-kaupan sijoittumisen kaupallisia vaikutuksia. Kaupalliset vaikutukset eivät oleellisesti muutu suuremmallakaan tiva-kaupan pinta-alalla. 9

28 Muistio TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAI- KUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

29 Tiva-kaupan osuuden kasvattamisen vaikutukset liikenteen ennustetilanteen toimivuuteen Hannuksenpellon alueella Asiakas Ativa Oy Konsultti WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 FI Helsinki Puh.: Fax: Y-tunnus: Kotipaikka: Helsinki Yhteyshenkilöt DI Olli Haveri Puh sähköposti: olli.haveri@wspgroup.fi 2/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

30 Sisältö Sisältö Johdanto Lähtökohdat tarkasteluille Lähtökohdat Simulointiverkko Muiden selvitysten tuloksia Liikenteellisen tarkastelun tulokset Tiva-kaupan osuus asemakaavan mukaisesti kerrosneliömetriä Tiva-kaupan osuuden nostaminen kerrosneliömetriin Tiva-kaupan osuuden nostaminen kerrosneliömetriin Yhteenveto ja päätelmät Liikenne-ennuste Liikenteen toimivuus 2035 ja toimenpidetarpeet / TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

31 1. Johdanto Muistio on laadittu koosteeksi Hannuksenpellon aluetta koskevasta päivitetystä liikennetarkastelusta. Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia liikennetuotoksia Hannuksenpellon kehittämisalueelle ja niiden vaikutuksia ympäröivään katuverkkoon. Laajemman tarkastelualueen liikenne-ennusteen pohjana oli Finnoon alueen liikenne-ennuste (WSP 2014), jossa on otettu huomioon erityisesti Finnoon ja Kaitaan alueiden maankäyttö metron jatkeen myötä. Uudet länsimetron jatketta koskevat lisärakentamistavoitteet, jotka keskittyvät lännemmäksi, eivät toistaiseksi näytä vaikuttavan tämän työn ennustetilanteeseen Tarkastelussa tutkitaan Hannuksenpeltoon kaavaillun tilaa vaativan kaupan (jatkossa tiva-kauppa) osuuden kasvattamisen vaikutuksia alueen liikennetuotokseen ja liittymien (Martinsillantie sekä Hannuksentie/Kaitaantie) toimivuuteen. Tarkasteluissa on käytetty vaihtoehtoina tiva-kaupan osuuden kasvattamista k-m²:iin sekä k-m²:iin saakka asemakaavan mukaisen k-m²:n sijasta. Hannuksenpellon asemakaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on yhteensä m² paljon tilaa vaativalle erikoiskaupan myymälätilalle. Kaavaehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Kuvassa 1 on esitetty alueen asemakaava, joka on lainvoimainen. Kuva 1. Hannuksenpelto II asemakaava. Alueelta on olemassa seuraavat selvitykset: Hannuksenpelto Mahdollisuudet TIVA-kaupan sijoittumiselle, Ramboll Finnoon liikenne-ennusteen päivitys, WSP Hannuksenpellon liikenteelliset tarkastelut, WSP Hannuksenpellon kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP 2012/2013 Finnoonsolmun yleissuunnitelma, WSP 2011 Suomenlahdentien, Finnoonsillan ja Kaitaantien yleissuunnitelma, WSP 11/2010 Suomenojan alueen kaupallinen kehittäminen, liikenteen verkolliset tar-kastelut, Strafica/Sito Finnoon liikenneselvitys 2008, Strafica Finnoon metroaseman ympäristön maankäyttö-liikennetarkastelu, Strafica Finnoon metroaseman maankäytön kehityskuvan liikenteellinen analyysi, Strafica/Sito, / TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

32 2. Lähtökohdat tarkasteluille 2.1. Lähtökohdat Lähtökohtana liikenne-ennustetarkasteluissa on käytetty EMME-ohjelmistoon määriteltyä vuosina päivitettyä Finnoon liikenne-ennustetta (WSP 2014, kuva 2). EMME ei ota kuitenkaan huomioon kapasiteetin täyttymistä, joten EMME:stä ennustetiedot on siirretty Paramics-mikrosimulointiohjelmistoon. Paramicsohjelmistolla voidaan dynaamisesti simuloida liikenneverkon todellista kuormitusta ja erilaisia reitinvalintoja erilaisissa tilanteissa. Työn tarkasteluvuotena on käytetty vuotta Malleihin on kuvattu HLJ suunnitelmassa esitetty tavoiteliikennejärjestelmä vuodelle Länsimetron on oletettu jatkuvan Kivenlahteen, ja sitä täydentää bussilinjasto. Länsiväylälle on lisätty kolmannet kaistat koko matkalle ja on oletettu, että ne ovat henkilöautoliikenteen käytössä. Länsiväylän eritasoliittymät on parannettu tiesuunnitelmien mukaisiksi. Kuva 2. Emme-ohjelmalla tuotetun liikenne-ennusteen mukainen iltahuipputunnin liikennemäärä vuonna 2035 (WSP 2014). Kivenlahteen jatkuvan metropäätöksen myötä valtio velvoittaa alueelle lisärakentamista. Tavoitteeksi metron jatkeelle on viimeisimmäksi tavoitteeksi asetettu uutta asukasta, josta vuoteen 2035 tavoite on puolet. Koko alueella, jota Finnoon liikenne-ennusteessa tarkasteltiin, oli vuoteen 2035 mennessä uutta asukasta. Alueella, jota lännessä rajaa Soukanväylä, pohjoisessa Länsiväylä ja idässä suunnilleen Finnoota ja Matinkylää erottava oja, oli näistä uusista asukkaista n Näin ollen länsimetron jatketta koskevat lisärakentamistavoitteet, jotka keskittyvät lännemmäksi, eivät toistaiseksi näytä vaikuttavan tämän työn ennustetilanteeseen / TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

33 2.2. Simulointiverkko Kuvassa 3 on esitetty tarkasteluissa käytetty Paramics-ohjelman ajoneuvoliikenteen simulointiverkko. Malli rajautuu pohjoisessa Martinsillantiehen ja Kuitinmäentiehen. Finnoon eteläpuolella malli rajautuu rantaan. Idässä malli sisältää Isoa Omenaa ympäröivän katuverkon. Malliin on kuvattu tuleva Finnoon keskus sekä uudet katuyhteydet, joita ovat Finnoonsillan jatke, Suomenlahdentien jatke, Kaitaantien jatke, Meritie sekä Länsiväylän alittava Marsbyntie. Finnoonsilta on alueen pääyhteys Länsiväylälle ja Länsiväylän pohjoispuolelle, kun taas Länsiväylän alittava Marsbyntie on vaihtoehtoinen kulkureitti tälle yhteydelle. Kuvassa punaisilla ympyröillä on merkitty tarkastelun kohteena olevat liittymät. Kuva 3. Tarkasteluissa käytetty Paramics-simulointiverkko. Ympyröitynä tarkemmin tarkasteltavat liittymäalueet Hannuksenpellon alueelle. 6/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

34 2.3. Muiden selvitysten tuloksia Hannuksenpellon läheisistä liittymistä tehtiin kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä liittymien toimivuusanalyysit, joiden mukaan läheisten valo-ohjattujen liittymien palvelutaso vuoden 2035 tilanteessa on Marsbyntien ja Martinsillantien liittymässä iltahuipputunnin aikana B (hyvä) ja Marsbyntien ja Kaitaantien liittymässä D (välttävä) (kuva4). Tarkastelujen pohjalla käytettiin vuoden 2012 liikenne-ennustetta (Trafix Oy). Kuva 4. Marsbyntien valo-ohjattujen liittymien palvelutasot (B=hyvä, D=välttävä), kuormitusasteet vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana (WSP 2013). Alueelle on lisäksi tehty alkuvuodesta 2015 kaupallinen lisäselvitys (Ramboll ). Selvityksessä todetaan, että nykyisen asemakaavan mahdollistamaa osuutta suuremman osan toteutuminen tiva-kauppana on sekä kaavalliset että kuluttajakysyntätekijät huomioiden täysin mahdollista. Kysynnän perusteella tiva-kaupan pinta-ala hankkeessa voi olla selvästi asemakaavan mahdollistamaa k-m²:ä suurempi. 7/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

35 3. Liikenteellisen tarkastelun tulokset 3.1. Tiva-kaupan osuus asemakaavan mukaisesti kerrosneliömetriä Taulukossa 1 on esitetty arvioitu liikennetuotos yleisille liikenteen huipputunneille tilanteessa, jossa Hannuksenpellon tiva-kaupan osuus on asemakaavan mukaisesti k-m² ja autokaupan osuus k-m². Arkitilanteessa aamuhuipputunti ei ole yhtä merkityksellinen kuin iltahuipputunti, tosin aukioloajat vaikuttavat mm. työntekijöiden liikkumiseen, mitä tässä ei ole otettu huomioon. Liikennetuotoslaskelmat perustuvat julkaisuun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008, Ympäristöministeriö). Julkaisun mukaan tyypillisesti yksi suuri autoliike tuottaa vuorokaudessa 4-10 käyntiä sataa myyntineliömetriä kohden ja 0,2-0,4 kuorma-autokuljetusta sataa myyntineliömetriä kohden. Vastaavasti muut tiva-kaupat tuottavat 8-28 käyntiä sataa myyntineliömetriä kohden ja 0,1-0,3 kuorma-autokuljetusta sataa myyntineliömetriä kohden. Paljon tilaa vaativassa kaupassa myyntialan osuus on tyypillisesti noin 70 % kerrosalasta. Tarkasteluissa on käytetty matkatuotosten osalta maksimiarvoja. Taulukko 1. Liikennetuotoksen laskenta Hannuksenpellon alueelle tilaa vievän kaupan laskentaperusteiden mukaisesti (tiva-kaupan osuus k-m²) liikennemäärät Maankäyttö (k-m²) AHT 7-8 saapuu/lähtee IHT saapuu/lähtee LA saapuu/lähtee Autokauppa /21 209/ /383 Muu tiva-kauppa /3 26/27 82/49 Yhteensä /24 235/ /432 Taulukon liikennemäärälaskennassa on käytetty autokaupan osalta myyntialan osuutena 70 % kerrosalasta. Jos autokaupan myyntialan kuitenkin oletetaan olevan vain 50 % kerrosalasta, alueen tuottama yhteenlaskettu liikennemäärä on aamuhuipputunnin aikana (saapuvat ja lähtevät yhteensä) 41 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama yhteenlaskettu liikennemäärä (taulukossa AHT saapuvat ja lähtevät yhteensä 164 ajoneuvoa). Iltahuipputunnin aikana yhteenlaskettu liikennemäärä on vastaavasti 120 ajoneuvoa pienempi ja lauantaina klo 12 ja 13 välillä 293 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama liikennemäärä (taulukossa IHT yhteensä 475 ja LA yhteensä 1157) Tiva-kaupan osuuden nostaminen kerrosneliömetriin Taulukossa 2 on esitetty arvioitu liikennetuotos yleisille liikenteen huipputunneille tilanteessa, jossa Hannuksenpellon tiva-kaupan osuus on k-m² ja autokaupan osuus k-m². Taulukko 2 Liikennetuotoksen laskenta Hannuksenpellon alueelle tilaa vievän kaupan laskentaperusteiden mukaisesti (tiva-kaupan osuus k-m²) liikennemäärät Maankäyttö (k-m²) AHT 7-8 saapuu/lähtee IHT saapuu/lähtee LA saapuu/lähtee Autokauppa /12 123/ /226 Muu tiva-kauppa /26 256/ /476 Yhteensä /38 382/ /702 Ero asemakaavan mukaiseen tilanteeseen +87/ / /+270 8/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

36 Kuvassa 5 on esitetty Hannuksenpellon tiva-kaupan ( k-m²) ja muun liikenneverkon aiheuttamien liikennetuotosten mukaiset iltahuipputunnin 2035 liikennemäärät Marsbyntiellä ja läheisissä liittymissä. Kuva 5. Iltahuipputunnin liikennemäärät Marsbyntien liittymissä vuonna 2035 uusimman ennusteen mukaisesti (tiva k-m 2 ). Kuvassa 6 on esitetty liittymien toimivuusanalyysin tulokset, joiden mukaan molemmat Marsbyntien liittymät toimivat iltahuipputunnin aikana vähintään välttävästi. Kuva 6. Marsbyntien valo-ohjattujen liittymien palvelutasot (D=välttävä), kuormitusasteet ja jononpituudet vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana (tiva-kaupan osuus k-m²). 9/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

37 Taulukon liikennemäärälaskennassa on käytetty autokaupan osalta myyntialan osuutena 70 % kerrosalasta. Jos autokaupan myyntialan kuitenkin oletetaan olevan vain 50 % kerrosalasta, alueen tuottama yhteenlaskettu liikennemäärä on aamuhuipputunnin aikana (saapuvat ja lähtevät yhteensä) 23 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama yhteenlaskettu liikennemäärä (taulukossa AHT saapuvat ja lähtevät yhteensä 265 ajoneuvoa). Iltahuipputunnin aikana yhteenlaskettu liikennemäärä on vastaavasti 69 ajoneuvoa pienempi ja lauantaina klo 12 ja 13 välillä 168 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama liikennemäärä (taulukossa IHT yhteensä 771 ja LA yhteensä 1880) Tiva-kaupan osuuden nostaminen kerrosneliömetriin Taulukossa 3 on esitetty arvioitu liikennetuotos yleisille liikenteen huipputunneille tilanteessa, jossa Hannuksenpellon tiva-kaupan osuus on k-m² ja autokaupan osuus k-m². Taulukko 3. Liikennetuotoksen laskenta Hannuksenpellon alueelle tilaa vievän kaupan laskentaperusteiden mukaisesti (tiva-kaupan osuus k-m²) liikennemäärät Maankäyttö (k-m²) AHT 7-8 saapuu/lähtee IHT saapuu/lähtee LA saapuu/lähtee Autokauppa /5 55/56 170/101 Muu tiva-kauppa /43 432/ /798 Yhteensä /48 487/ /894 Ero asemakaavan mukaiseen tilanteeseen Ero asemakaavan mukaisiin liikennetuotoksiin / / /+462 Kuvassa 7 on esitetty Hannuksenpellon tiva-kaupan ( k-m²) ja muun liikenneverkon aiheuttamien liikennetuotosten mukaiset iltahuipputunnin 2035 liikennemäärät Marsbyntiellä ja läheisissä liittymissä. Kuva 7. Iltahuipputunnin liikennemäärät Marsbyntien liittymissä vuonna 2035 uusimman ennusteen mukaisesti (tiva k-m 2 ). 10/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

38 Kuvassa 8 on esitetty liittymien toimivuusanalyysin tulokset, joiden mukaan molemmat Marsbyntien liittymät toimivat iltahuipputunnin aikana myös tässä tilanteessa vähintään välttävästi, joskin Martinsillantien kahdella suunnalla kuormitusaste nousee lähelle yhtä. Lisäksi Kaitaantien liittymässä jono ulottuu pisimmillään Hannuksentien liittymään saakka. Kuva 8. Marsbyntien valo-ohjattujen liittymien palvelutasot (D=välttävä), kuormitusasteet ja jononpituudet vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana (tiva-kaupan osuus k-m²). Taulukon liikennemäärälaskennassa on käytetty autokaupan osalta myyntialan osuutena 70 % kerrosalasta. Jos autokaupan myyntialan kuitenkin oletetaan olevan vain 50 % kerrosalasta, alueen tuottama yhteenlaskettu liikennemäärä on aamuhuipputunnin aikana (saapuvat ja lähtevät yhteensä) 11 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama yhteenlaskettu liikennemäärä (taulukossa AHT saapuvat ja lähtevät yhteensä 337 ajoneuvoa). Iltahuipputunnin aikana yhteenlaskettu liikennemäärä on vastaavasti 31 ajoneuvoa pienempi ja lauantaina klo 12 ja 13 välillä 75 ajoneuvoa pienempi kuin taulukon ilmoittama liikennemäärä (taulukossa IHT yhteensä 983 ja LA yhteensä 2396). 11/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

39 4. Yhteenveto ja päätelmät 4.1. Liikenne-ennuste 2035 Liikenne-ennusteessa ja näin ollen myös toimivuustarkasteluissa vuodelle 2035 on otettu huomioon länsimetron jatkeen myötä vaadittava lisärakentaminen Finnoon ja Kaitaan alueilla. Sitä vastoin Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa lisärakentamisen tavoitevuosi on 2050, minkä vuoksi näiden alueiden lisärakentamista ei ole huomioitu ennusteissa ja tarkasteluissa. Nämä maankäytön lisäyksen liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat muutoinkin enimmäkseen Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden alueille sekä Espoonlahden eritasoliittymään, mutta jonkinlaista vaikutusta voitaneen vuoden 2035 jälkeen odottaa myös Kaitaantien liikennemäärin. Etelä-Espoon alueelle ulottuvia vaikutuksia pystytään arvioimaan paremmin vasta sitten, kun lisärakentamisen tarkempi tavoiteaikataulu on selvillä Liikenteen toimivuus 2035 ja toimenpidetarpeet Yleisesti tilaa vaativa kauppa tuottaa autokauppaan verrattuna noin neljä kertaa enemmän liikennettä. Vertailtaessa tiva-kaupan osuuden kasvattamista asemakaavan k-m²:n tasolta k-m²:iin ja k-m²:iin, laajempien tiva-vaihtoehtojen muodostamat liikennetuotokset eivät merkittävästi eroa toisistaan liikenneverkon ja läheisten liittymien toimivuuden kannalta. Molemmissa vaihtoehdoissa Martinsillantien ja Kaitaantien valoohjattujen liittymien palvelutaso on iltahuipputunnin aikana vähintään D eli välttävä k-m² tivaennusteessa Martinsillantien kuormitusaste kuitenkin lähenee kahdella suunnalla lähelle yhtä, ja liittymän kokonaispalvelutaso ei ole enää kaukana tasolta E (huono). Aiempaan, vuosina kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä tehtyyn liittymien toimivuustarkasteluun verrattuna Marsbyntien ja Martinsillantien välinen liittymä huononee palvelutasolta B (hyvä) palvelutasolle D (välttävä). Marsbyntien ja Kaitaantien välisen liittymän palvelutaso on sama kuin aiemmassa selvityksessä. Liittymän palvelutaso on molemmissa vaihtoehdoissa (tiva-kaupan osuus k-m² ja k-m²) D (välttävä), mitä se oli myös vuosien toimivuustarkastelussa. Tämä tukee oletusta siitä, että maankäytön ja liikennemäärien kasvaessa koko Etelä-Espoon tarkastelualueella, Hannuksenpellon liikenne hakeutuu sujuvammalle reitille eli tässä tapauksessa Martinsillantielle. Tiva-kauppa synnyttää aiemmin esitettyjen teoreettisten laskelmien mukaan lauantaisin klo noin 2,5 kertaa enemmän liikennettä kuin arjen iltahuipputunti. Todellisuudessa viikonlopun liikenteessä on enemmän joustoa, koska ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja asiointiaikojaan helpommin verrattuna arkeen. Näin ollen viikonlopun teoreettisen huipputunnin liikenne jakaantuu todennäköisesti huomattavasti tasaisemmin lauantaille sekä aukioloajoista riippuen myös sunnuntaille. Muu liikenteen taustakysyntä erityisesti työmatkojen osalta on merkittävästi pienempi viikonloppuisin. Edellä läpikäydyn yhteenvedon perusteella Marsbyntien ja sen liittymien katusuunnitelmia ei ole tarpeen tarkistaa. Tarkasteltujen liittymien liikenteellisessä toimivuudessa ja liikennevalo-ohjauksessa tullaan joka tapauksessa priorisoimaan alueellisesti merkittävien pääsuuntien eli Martinsillantien ja Kaitaantien toimivuus. Hannuksenpellon kohdalla sijaitseva Länsiväylän alikulku on pituuskaltevuudeltaan (8 %) haastava erityisesti raskaan liikenteen kannalta. Tämä saattaa aiheuttaa raskaalle liikenteelle merkittäviä ongelmia etenkin talviaikaan, minkä vuoksi raskas liikenne tulisi ohjata alueelle ja alueelta Kaitaantien kautta liikennemerkein sekä ohjeistamalla kuljettajia toimijoiden kautta reiteistä ja toimitusajoista. Alikulku on myös bussiliikenteen reitti, joten kaltevuudesta johtuvat ongelmat saattavat aiheuttaa viivytyksiä bussiliikenteelle. Tätä voidaan minimoida mm. tehokkaalla talvikunnossapidolla. 12/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA

40 Esimerkiksi seuraavia liikennemerkkejä voidaan harkita käytettäväksi alikulun molemmin puolin: - merkki 115: Jyrkkä alamäki - merkki 116: Jyrkkä ylämäki - merkki 313: Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty 13/ TIVA-KAUPAN OSUUDEN KASVATTAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEEN ENNUSTETILANTEEN TOIMIVUUTEEN HANNUKSENPELLON ALUEELLA