Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmän kokous 22.4.2014 22.4.2014 Page 1
Kuntarakenneuudistuksen synergiaetuja koskeva kysymys: muiden työryhmien vastaukset, tilanne 22.4.2014 21.4.2014 Page 2
MALPE Synergiaedut mm: elinkeinopalvelut, kuntien asuntojen omistus ja kehittäminen, kaupunkikehitysyksikkö, yhtenäinen maapolitiikka Rationalisointi mm: elinkeinopalvelut, lupapalvelut, yhteiset/yhdet järjestelmät (mm. kaavoitukseen, maankäyttöön jne. liittyvät), mittausja kiinteistömuodostus, asuntopolitiikka, aluekeskusten kehittäminen, tekniset palvelut Hyödyt: emme osanneet sanoa mitään arviota euroista tai henkilötyövuosista, mutta joka tapauksessa em. asioista tullee sekä eurosäästöjä että henkilösäästöjä. Synergia- ja rationalisointiedut menevät hiukan lomittain eli melkein kaikki sopivat molempiin. Liitosvaiheessa kiinteistömuodostukseen / kiinteistövarallisuuteen/kaupunkisuunnitteluun liittyen tulee ehkä ekstrakustannuksia, kun kaikki osoitteistot, järjestelmät, kartat jne. pitää yhdenmukaistaa. Tämä vie ainakin resursseja jollei rahaakin, mutta tulee jatkossa tuottamaan säästöjä. Vaikka palkattaisiin muutama uusi kaavasuunnittelijakin, niin tulisi säästöjä verrattuna nyt kunnilta näihin meneviin kustannuksiin. Tämä oli hiukan ohi aiheen, mutta nousi esille tähän liittyen. 21.4.2014 Page 3
Kasvatus- ja koulutustyöryhmä 1 Kasvatus- ja koulutustyöryhmä on saanut valmiiksi palveluverkkokuvaukset koskien varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja kansalaisopistoa. Kuvauksien taso on kuitenkin sellainen, että taloudellisten vaikutusten arvioiminen euromääräisenä on mahdotonta. Varhaiskasvatus uudenlainen palveluiden organisointi koko alueella organisoinnin työryhmä arvioi kustannusneutraaliksi säästöjä syntyy toiminnan suunnitelmallisesta alueellisesta järjestämisestä etenkin kalliiden yö- ja viikonloppuhoitojen osalta sekä ryhmäperhepäivähoidosta luopumisella. 21.4.2014 Page 4
Kasvatus- ja koulutustyöryhmä 2 Perusopetus alakoulujen kouluverkon tiivistäminen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti tuo noin 30 opettaja htv:n säästön (tämän lisäksi säästöt muissa henkilöstöryhmissä) pienten yläkoulujen osalta siirtyminen yhtenäiskouluihin on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Yhtenäiskoulut ovat mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja myös suuremmissa yksiköissä. Lukio työryhmä esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja koskien uuden kunnan lukiokoulutuksen palveluverkkoa. lukiokoulutuksen suunnittelua vaikeuttaa epätietoisuus valtakunnallisista ratkaisuista (järjestämisverkko, rahoitusjärjestelmä). Kansalaisopisto uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto, joka pystyy ohjaamaan kansalaisopistotoimintaa toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi koko alueella. 21.4.2014 Page 5
Synergiaedut Vapaa-aikatyöryhmän kommentit 1 Vapaa-aikatyöryhmä pitää sisällään viisi erilaista toimialaa. Uudessa kunnassa palvelutuotanto tehostuisi. Samoin henkilöstön tehtäväkuvissa tapahtuisi ainakin osassa toimintaa sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat myönteisesti palvelutuotantoon. Tällä hetkellä ainoastaan joissakin kunnissa tarjolla olevat palvelut tulisivat uudessa kunnassa kaikkien saataville. Miten rationalisoidaan Monen pienen vapaa-ajan toimialan ja monen kunnan yhdistämisen myötä useat järjestelmät yhtenäistyisivät. Näitä olisivat mm. yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, avustaminen, tilojen vuoro- ja varausjärjestelmä ja liikuntapaikkojen hoito. Kirjaston osalta toiminnot ja järjestelmät on maakuntamallin mukaisesti jo yhtenäistetty. Palvelujen (esim. salitilat) tarjoaminen esimerkiksi kesäaikana voitaisiin keskittää muutamaan pisteeseen. 21.4.2014 Page 6
Vapaa-aikatyöryhmän kommentit 2 Määrällisiä arvioita hyödyistä (euroa, hlötyövuotta tms.) Työryhmän mukaan edellä mainituista muutoksista ei tässä vaiheessa voida osoittaa euromääräisiä hyötyjä. Perusteluna on yhtäältä, että kuntien vapaa-aikatoimintoja tullaan talouden sopeuttamisesta johtuen muuttamaan vielä ennen mahdollisia kuntaliitoksia. Toisaalta osa vapaa-aikapalveluista tukeutuu kokonaan työllistämistuella palkattujen varaan, eikä palveluja siis kaikilta osin ole kestävällä tavalla ratkaistu. Olennainen kysymys uuden kunnan vapaa-aikatoimen taloutta ajatellen ovat suunnitellut investoinnit. Useassa selvityskunnassa tullaan toteuttamaan miljoonaluokan vapaaaikainvestointeja, jotka kasvattavat hallinnonalan käyttömenoja. Vapaaaikatyöryhmä pyrkii loppuraportissaan määrittelemään investointien vaikutuksen mahdollisen uuden kunnan vapaa-aikatoimen käyttötalouteen. 21.4.2014 Page 7
Tietohallintotyöryhmä Tietohallintotyöryhmä totesi, että synergiaetuja on mahdollista saavuttaa varmimmin seuraavissa ICT-toiminnoissa/palveluissa ICT-arkkitehtuuripalvelut ICT-sopimustenhallinta Integraatiopalvelut Sähköinen asiointi ja viestintä Verkko- ja tietoliikennepalvelut Seuraavissa palveluissa voi myös tulla etua ICT-kehittämispalvelut ja Hankehallinta Tietoturvapalvelut Sovelluspalvelut Seuraavien palveluiden osalta ei ainakaan tässä vaiheessa nähty olevan etua suuremmasta yksiköstä Asiantuntija- ja konsulttipalvelut Hankinta ja alihankkijoiden sopimuskäytännöt sekä Tilaajapalvelut ja toimittajahallinta Käyttäjän tukipalvelut Työasema- ja laitepalvelut Konesali- ja keskitetyt käyttöpalvelut sekä Kapasiteettipalvelut Koulutuspalvelut Arvioita määristä tai euroista ei voi tehdä ennen kuin tiedetään tarkemmin Uuden kunnan koko ja erityisesti palveluiden järjestäminen, koska ICT on tukipalvelu. Myös toimintojen rationalisointisuunnitelmia on mahdollista tehdä vasta myöhemmin. 21.4.2014 Page 8
Selvitysten tilanne 21.4.2014 Page 11
Suunnitelman mukaiset poistot TP Kilan yleisohje MJP Lavia 1.1.2013 alkaen Harjavalta Poistoaika/ MJP Kokemäki Poistoaika/ MJP Nakkila Esitys 1.1.2014 alkaen Pomarkku Poistoai ka/ MJP Merikarvia 1.1.2013 alkaen Luvia 1.1.2013 alkaen Pori Poistoai ka/ MJP Ulvila Poisto aika/ MJP Siikainen Poistoaika/ MJP Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 20-50 v 5 % - 10 % TP 20 v TP 20-50 v TP 40 v TP 20-50 v TP 17-40 v TP 20-40 v TP 30 v TP 25 v TP 40 v TP 20 v Tehdas- ja tuotantorakennukset 20-30 v 10 % - 15 % TP 20 v TP 20-30 v TP 25 v TP 20-30 v TP 30 v TP 20-30 v TP 20 v TP 20 v TP 20 v TP 20 v Talousrakennukset 10-20 v 15 % - 20 % TP 10 v TP 10-20 v TP 20 v TP 10-20 v TP 10 v TP 15 v TP 15 v TP 10 v Vapaa-ajan rakennukset 20-30 v 10 % - 15 % TP 20 v TP 20-30 v TP 25 v TP 30 v TP 20-30 v TP 20 v TP 20 v TP 20 v TP 20 v Asuinrakennukset 30-50 v 5 % - 10 % TP 30 v TP 30-50 v TP 35 v TP 30-50 v TP 50 v TP 30-40 v TP 30 v TP 30 v TP 40 v TP 30 v Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluverkko 30-40 v 7 % - 10 % MJP 7% MJP 7 % - 10 % MJP 10% MJP 7 % TP 30 v MJP 10 % TP 30 v MJP 10 % TP 30 v Viemäriverkko 30-40 v 7 % - 10 % MJP 7% MJP 7 % - 10 % MJP 7 % - 10 % MJP 10% MJP 7 % TP 30 v MJP 10 % TP 30 v MJP 10 % TP 30 v Kaukolämpöverkko 20-30 v 10 % - 15 % MJP 10% TP 20 v TP 30 v MJP 10 % TP 20 v Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10-12 v 20 % - 22 % MJP 20% TP 10 v Maakaasuverkko 20-25 v 12 % - 15 % MJP 12% Muut putki- ja kaapeliverkot 15-20 v 15 % - 20 % MJP 15% MJP 15 % -20 % MJP 20% MJP 15 % TP 15 v TP 15 v Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10-20 v 15 % - 25 % MJP 15% MJP 15 %- 25 % MJP 20%-25% MJP 25% MJP 15 % TP 10 v MJP 20 % TP 25 v TP 10 v TP= tasapoisto MJP=menojäännöspoisto poisto vastaa KiLan yleisohjetta 21.4.2014 Page 12
Konsernitarkastelu 21.4.2014 Page 14
Toimintaympäristötietoa 21.4.2014 Page 15
21.4.2014 Page 16
21.4.2014 Page 17
Porin selvitysalue Harjavalta Luvia Nakkila Pori Ulvila Kokemäki Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Raja-arvo Vuosikate, /as < 0 164-588 -35-15 293 116 14-239 86 55-9 Tulovero-% > 19,76 19,39 18,75 19,75 19,75 19,25 19,75 19,75 21,00 19,50 19,75 20,00 Lainamäärä, /as > 3392 2110 668 1724 670 2601 1428 2005 1761 384 1237 777 Kertynyt alijäämä, /as < 0 575 1214-43 441 693 201 86-2350 1432 522 572 Omavaraisuusaste, % < 50 % 60,4 % 70,8 % 45,3 % 65,2 % 60,5 % 60,4 % 37,1 % 21,5 % 83,2 % 58,7 % 73,0 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 44,2 % 26,7 % 44,8 % 25,4 % 49,2 % 34,8 % 44,2 % 39,8 % 15,8 % 28,3 % 25,7 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Lähde: Tilastokeskus 22.4.2014 Page 18
HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013, alustava Raja-arvo 2013 Vuosikate, /as < 0 161 67 56-31 782 170 779 495 419 441 422 Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,68 Lainamäärä, /as > 3830 1813 2204 2513 1908 614 1095 690 2829 1515 1167 2398 Kertynyt alijäämä, /as < 0-43 92-2515 -237 1908 400 1136 682 128 390 536 Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 24,5 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 35,1 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 18,3 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Huom: Lainamäärän raja-arvo 2013 on alustava 22.4.2014 Page 19
Raportin sisällysluettelo ja linkittyminen kuntarakenneselvitykseen 21.4.2014 Page 20
1. Kuntien talouden nykytila Talous Kuntakohtainen tarkastelu (väliraportin tekstien terävöittäminen) kriisikuntakriteerit Toimintakate- ja vuosikatetarkastelu Tulorakenne, kehitys, valtionosuusriippuvuus Taseen kertyneet alijäämät Varat, poistoperiaatteet Omavaraisuus, lainakanta, muut vastuut konsernitarkastelu 2. Arvio talouden kehittymisestä Ennuste vuoteen 2018 Skenaariot Valtionosuusuudistuksen vaikutus 3. Yhteenveto ja johtopäätökset 21.4.2014 Page 21