KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Pekka Toivonen 17.10.2005 KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEEN ALUEVAIHEEN SEMINAARI 18.10.2005, JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI Arvoisa pj Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki Viime aikoina olemme saaneet kuulla, miten terveydenhuolto ja erikoisesti erikoissairaanhoito on todettu julkisen talouden, kuntien talouden ja kansantalouden suureksi tai jopa suurimmaksi uhkatekijäksi. Taustaksi on todettava, että suomalainen terveydenhuolto ei muihin kehittyneisiin maihin vertaillen ole ollut se tuhlari. OECD-maista olemme kustannuksissa lähes hännänhuippu ja Pohjoismaista selvästi edullisin. Myös kotimaisessa vertailussa pärjäämme. Toiminta perusterveysvoittoista! Puute on rahasta. Terveydenhuollon palvelujen kysynnän lisääntyminen, teknologioiden kehittyminen ja terveydenhuollon palkkatason nopeampi nousu lisäävä menoja. Lisärahoitusta ei ole näköpiirissä, siksi kustannustehokkuutta on lisättävä. Lisähaastetta antaa väestön ikääntyminen, terveydenhuollon arvostus ja kilpailu työvoimasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen ja virkamiesjohdon näkemys on, että kunta- ja palvelurakenteen muutos on välttämätön. Olemme pohtineet asiaa ensisijaisesti terveydenhoidon näkökulmasta. Keskustelun pohjana on ollut KALVOLLA esitetyt asiat.
Näkemyksemme mukaan Keski -Suomeen tulisi perustaa sosiaali- ja terveyspiiri, joka kattaisi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhus- ja vammaispalvelut; määritellään alueelliset palvelut ja lähipalvelut, jotka tuotetaan peruskunnissa. Palvelutyhjiötä ei olla rakentamassa maakunnan alueelle. Piirin omistajina ovat kaikki Keski-Suomen kunnat. Toimintojen osalta voidaan edetä vaiheittain. 1. vaiheessa kaikki maakunnan päivystysyksi köt, laboratorioyksiköt, kuvantamisyksiköt, lääkehuoltopisteet, tietohallinto ja muut tukipalvelut fuusioidaan piirin toiminnaksi. Mikäli päädytään vahvan peruskunnan malliin, nämä toiminnot tulisi ohjata sairaanhoitopiirille. Myös perusterveydenhuollon (osaksi sosiaalitoimen) hoidolliset palvelut voidaan koota piirin toiminnaksi jo 1. vaiheessa, kuntien valmiudesta riippuen. Fuusion toteuttamiseen varataan muutaman vuoden aikajänne ja lopullinen piirifuusio viedään päätökseen vaiheessa 2, jolloin vuoteen 2010 mennessä piiri kattaisi perusterveydenhuollon, (osan sosiaalitoimea) ja erikoissairaanhoidon hoidolliset-, lääkin nälliset- ja tukipalvelut. Tukipalveluista, jotka tarjoavat palveluita piirin ydinprosesseille, voitaisiin muodostaa prosessikokonaisuus. Toimintoja voidaan myös ulkoistaa enenevässä määrin. Perustettava piiri voidaan organisoida eri vaihtoehtojen mukaan (esim. kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, kokonaan kunnallinen osakeyhtiö, osittain kunnallinen osakeyhtiö. 3 Hankkeen juridinen muoto pitää selvittää myös Kunnallisen Eläkelaitoksen näkökulmasta, ettei henkilöstön eläketurvassa ja maksuissa tule hölmöiltyä
lisälaskua kunnille. Peruspääoma muodostuu nykyisen sairaanhoitopiirin, terveyskeskusten ja vanhusten palvelutalojen (vast.) omaisuusmassasta, jotka siirtyisivät piirin omistukseen. Käytännössä omaisuuden hallinta voisi olla myös kuntien kiinteistöyhtiöllä, tai muilla luotettavilla kiinteistösijoittajilla. Näille julkisen sektorin toimijat ovat varmoja, pitkäaikaisia vuokralaisia. Julkishallinnossa seinien omistus ei saa olla itsetarkoitus. Piirin rahoitus kootaan peruskunnilta. Vaativan erityistason erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan erityisvastuualueelta tai naapuripiiristä (esim. Pirkanmaa). Mikäli oma kapasiteetti ei riitä, hankitaan palveluita kilpailutuksen kautta mm. yksityiseltä sektorilta. Erittäin kalliit hoidot ja osatukipalvelut tulisi olla valtiorahoitteisia. Esimerkkinä viimemainituista palo- ja pelastustoimi, joihin lukeutuu myös pelastushelikopteritoiminta. Piirin ohjaus rakentuu budjettiohjauksen varaan, tuotteistettavien palveluiden ja ulosmyynnin osalta sopimusohjaukseen (tilaaja-tuottaja). Palvelu- ja kuntarakenteiden uudistaminen on ennen kaikkea muutoksen johtamista. On luotava edellytykset myös henkilöstön motivaatiolle ja uudistumiskyvylle. Uudistuksen tulee olla palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden varmistamista. ' Lopuksi! Palvelurakenteiden muutokset eivät saa horjuttaa maakunnan vahvaa yhteen kuuluvuutta.