Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5."

Pasi Mäkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä , Lappeenranta

2 Julkisten palveluntuottajien vastausten alueellinen kattavuus Vastausprosentti 46 (n=546) - sosiaalitoimet: terveyskeskukset: 86 - Kelan toimistot: 96 - työvoimatoimistot: 70 - järjestöt: 104 Sosiaalibarometri 2008

3 Sosiaali- ja terveyskeskusjohtoa kuultu uudistuksessa aiempaa paremmin Koko valmisteluprosessissa 75% sosiaalijohdosta, 60% terveyskeskusjohdosta sivussa sosiaalijohdosta 5% ja terveyskeskusjohdosta 8% Toimeenpanosuunnitelman käsitellyt sosiaalihuollosta vastaava lautakunta 38%:ssa ja terveydenhuollosta vastaava lautakunta 50%:ssa toiminta-alueen kuntia Osallistumisella varsin suuri vaikutus valmistelutyöhön (sosiaalitoimista n.60%, terveyskeskuksista 30-50%) Elinkeinopolitiikka ohjaa vahvimmin kunnallista päätöksentekoa

4 Sosiaalijohdon arviot eräiden tekijöiden vaikutuksesta kunnan Paras-uudistuksen toteuttamistapaan Sosiaalibarometri 2008, kuvio 6.

5 Paras-uudistuksen toteuttamistavan valintaorientaatiot Kilpailuorientoituminen Vaikuttaneet tekijät Tietopohjainen uudistaminen - palvelutarveanalyysit - kuntalaisten mielipiteet - olemassa olevat yhteistyömuodot Osuus - tuntuvasti 13% - jossain määrin 23% Eniten - kunnallispoliittinen valtataistelu - kuntien keskinäinen kilpailu - tuntuvasti 14% - jossain määrin 14% as. kunnat - suuret kaupungit - Pohjois-Suomi Pakkoratkaiseminen - liian pieni väestöpohja - syrjäinen sijainti - tuntuvasti 28% - jossain määrin 22% - pienet kunnat - maaseutumaiset kunnat - harvaanasuttu maaseutu

6 Jatkossa keskeistä Kuntalaisten tarpeet nostettava keskiöön Osallistumismahdollisuuksia vahvistettava STKL:n kansalaiskyselyjen mukaan ihmisillä on enemmän osallistumishalukkuutta kuin osallistumismahdollisuuksia

7 Paras-uudistuksen arvioitu vaikutus kunnan sosiaalitoimen / toiminta-alueen perusterveydenhuollon kannalta tähän mennessä Sosiaalibarometri 2008, kuvio 8.

8 Sosiaalibarometri 2008, kuvio 9. Sosiaalijohdon ennakoinnit Paras-uudistuksen vaikutuksista kunnan sosiaalipalveluihin

9 Sosiaalibarometri 2008, kuvio 11. Terveyskeskusten johdon ennakoinnit Parasuudistuksen vaikutuksista toiminta-alueen perusterveydenhuollon palveluihin

10 Paras-uudistus muokkaa yhteistyösuhteita Yhteistyö rakentuu vahvemmin palveluiden tuottamiselle, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa Sosiaalitoimen yhteistyö kohenee eniten naapurikuntien sosiaalitoimien kanssa ja hieman useammin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon kanssa Osassa kunnista yhteys ja yhteistyö sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välillä heikkenee terveyskeskuksista ja sosiaalitoimista liki 1/5 arvioi keskinäisen yhteistyön heikentyvän Yhteistyön heikentyminen koskee erityisesti kunnan muiden sektoreiden kanssa tehtävää yhteistyötä Kelan toimistoista ja työvoimatoimistoista n.40%:lla yhteistyö kohenee sosiaalitoimen ja n.1/3:lla terveyskeskusten kanssa

11 Sosiaalitoimen johdon arviot eri sosiaalipalvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksen jälkeen Sosiaalibarometri 2008, kuvio 19.

12 Paras-uudistuksen ennakoidut vaikutukset eräiden väestöryhmien palveluihin suuressa osassa kuntia ei odoteta vaikutuksia myönteisin odotus: lastensuojelupalvelut järjestöt ennakoivat vanhusten avopalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä pitkäaikaistyöttömien palvelujen heikkenevän sosiaali- ja terveydenhuolto arvioi päihde- ja pitkäaikaistyöttömien palvelujen pysyvän ennallaan tai kohenevan, mielenterveyspalveluissa kehitys eriytyy tuntuvasti vanhus-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen turvaamiseen kaivataan uutta normiohjausta

13 Jatkossa keskeistä heikoimpien ryhmien suojaksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä ehjien palvelukokonaisuuksien varmistaminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteyden säilyminen ja vahvistaminen ehkäisevän työn näkökulmasta yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa tärkeää monimutkaistuvan palvelujärjestelmän johtaminen

Samankaltaiset tiedostot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011