VALOKEILASSA FOORUMIX

VALOKEILASSA FOORUMIX Viisi näytöstä esimiesten vertaisfoorumeista Kaarina Latostenmaa Tapio Myllymaa Hanna Hannukainen Niina Inberg Merja Koivuniemi Tuula Rouhiainen-Valo Pirjo Tuomi

Valokeilassa Foorumix Viisi näytöstä esimiesten vertaisfoorumeista Satakunnan ammattikorkeakoulu Pori 2017

Foorumix-hanke 2015 2017 Euroopan Unioni, Euroopan sosiaalirahasto Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja B, Raportit B1/2017 Kuvat: Foorumix-hankehenkilöstö Inna Saarinen Anne Sankari Katri Väkiparta Pixabay ISSN 1457-0696 ISBN 978-951-633-218-8 (painettu) ISSN 2323-8356 ISBN 978-951-633-219-5 (PDF) Copyright Satakunnan ammattikorkeakoulu Julkaisija: Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuisto 3, 28600 Pori www.samk.fi Graafinen suunnittelu ja taitto: Maija Hannukainen Niina Inberg Paino: Brand ID Paperi: Kannet Algro Design Duo 250 g/m² Sisus GalerieArt Silk 150 g/m² Tekijät: Kaarina Latostenmaa Tapio Myllymaa Hanna Hannukainen Niina Inberg Merja Koivuniemi Tuula Rouhiainen-Valo Pirjo Tuomi

OHJELMASSA Käsikirjoittajan tervehdys 6 Ohjaajan sanat 7 1. NÄYTÖS Mistä on kyse? 9 Foorumix-spirittiä 10 Verkostojen merkitys osallistujat eri yrityksistä 12 2. NÄYTÖS Ohjaaja ja ryhmän kokoaminen 15 Työterveyshuollon työparit astuvat näyttämölle 16 3. NÄYTÖS Foorumixit käytännössä 19 Lavastajan pajasta 20 Kortit pöytään! 21 Väliaika Foorumix eri näyttämöillä 22 4. NÄYTÖS Vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä 27 Foorumixin merkitys osallistujien kokemaa 30 5. NÄYTÖS Eläköön Foorumix! 33 Työkykyjohtaminen kilpailukyvyn tekijänä 34 Johtajan epilogi 36 Onko Foorumix minulle se oikea? 38 Kestävää ja tuottavaa hyvinvointia 39 Foorumix in English 40 Lähteet 41 Foorumix-prosessi esimiehen näkökulmasta 42 5

Käsikirjoittajan tervehdys Käsikirjoitus pohjaa havaintoihini työpaikkojen arjesta. Toimiessani työnohjaajana olen monesti keskustellut esimiestyön innostavuudesta. Olen keskustellut myös sen haastavuudesta ja siihen liittyvästä yksinäisyydestä. Olen saanut jakaa hienoja oivalluksia ja huomioita. Olen huomannut, miten taitavia ja työlleen omistautuneita esimiehiä meillä on. Samalla olen kuullut, miten yksin moni esimies tehtävässään on varsinkin pienissä yrityksissä, joissa vastaavissa tehtävissä toimivia kollegoita ei ole. Näissä tilanteissa olenkin työnohjaajana toisinaan kokenut riittämättömyyttä, koska en ole pystynyt tarjoamaan esimiehille heidän kaipaamaansa vertaistukea siinä määrin kuin olisin toivonut enhän ole heidän kollegansa vaan työnohjaajansa. Koin vahvasti, että osaavilla ja innostuneilla esimiehillä olisi paljon annettavaa toisilleen. Liian monet hienot oivallukset jäivät mielestäni vain minun ja ohjattavan välille. Toki toivon niiden hyödyntäneen ohjattavieni työyhteisöä laajemminkin, mutta edelleen kaipasin keskusteluille hieman laajempaa foorumia muita esimiehiä. Sama tarve välittyi esimiesten puheissa tärkeää olisi kuulla muiden kokemuksia. Näiden havaintojen ja pohdintojen pohjalta ryhdyin ideoimaan Foorumix-hanketta. Halusin osoittaa, miten paljon voimaa on vertaisuudessa ja miten paljon annettavaa esimiehillä on toisilleen. Juoni kiertyy esimiesten vertaisryhmien rakentamiseen: luodaan puitteet ja autetaan ryhmät hyvin alkuun. Sen jälkeen höllennetään ohjausta ja tuetaan ryhmiä myös omaehtoiseen, vapaamuotoisempaan toiminnan jatkamiseen. Itse jäin äitiyslomalle saatuamme hankerahoituksen. Valokeilaan astui ohjaaja. Hänen tehtävänään oli herättää käsikirjoitus henkiin löytää sopivat esiintyjät rooleihin, ohjata prosessia eteenpäin ja antaa sille sen vaatima aika. Ohjaajan tehtävänä oli ryhmänsä kanssa harjoitella eri kohtauksia sekä muuttaa niitä, jotka eivät toimi. Vastuun siirtyessä jäin seuraamaan haikeudella ja ylpeydellä, miten ajatukseni saivat tuulta alleen. Hanna Hannukainen Lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu 6

Ohjaajan sanat Olen saanut kunnian olla Foorumix-hankkeen ohjaksissa projektipäällikkönä. Työ on ollut mieluisaa: mainio käsikirjoitus ja erinomainen henkilökunta. Vertaisuuden voimaan pohjaava konseptimme oli odotettu. On ollut hienoa viedä Foorumixia täysille saleille sekä kehittää tarinaa motivoituneiden esimiesten ja sidosryhmien kanssa. Onnistumiset ja innostumiset ovat olleet harjoituskaudelle ominaisia. Jotkut kokeilut ovat osoittautuneet vähemmän toimiviksi, mutta punainen lanka on aina löytynyt. yritysneuvojat ja hyvinvointitoimijat, kuten työnohjaajat, vievät hienosti asiaa eteenpäin. Satakuntalaiset pk-yritykset ovat ottaneet asian omakseen. He näyttävät koko Suomelle mallia siitä, miten hyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään Foorumixin avulla. Kumppaneiden avulla asia leviää. Uusia ohjaajia tulee työpaikkojen ja esimiesten tueksi. Uskoni on luja: Foorumixin pariin kokoonnutaan jatkossakin! Tärkeintä on, että vertaisfoorumien avulla esimiesten jaksaminen ja osaaminen paranevat koko työyhteisön hyväksi. Näin produktion valmistuessa on aika kiittää. Tärkeimpänä kohteena ovat kehittämiseen osallistuneet esimiehet ja sidosryhmäaktiivit, jotka uskovat Foorumixiin omakohtaisten kokemusten kautta. Muutamassa työterveyshuollossa Foorumix on jo tulossa ohjelmistoon, erityiskiitos ensimmäiselle aallolle. Myös Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö, Foorumix Satakunnan ammattikorkeakoulu 7

1. NÄYTÖS Mikä on esimiesten vertaisfoorumi ja miksi esimiehet hakeutuvat joko työyhteisön sisäisiin tai yritysten välisiin vertaisryhmiin? 8

MISTÄ ON KYSE? Esimiesten vertaisfoorumi Foorumix on vertaisuuteen perustuva ryhmäprosessi. Se lisää esimiesten jaksamista ja osaamista, mikä näkyy koko työyhteisön hyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Malli ottaa huomioon esimiesroolin erityisyyden ja työkykyjohtamisen haasteet. On voimia antavaa, kun voi jakaa kokemuksia samojen asioiden parissa painiskelevien kanssa, vastavuoroisesti. Foorumixit voivat olla työyhteisöjen sisäisiä tai yritysten välisiä. Ainakin aluksi on tarpeen tehdä sopimus ulkopuolisen ohjaajan kanssa. Tämä kutsuu ryhmän koolle ja auttaa löytämään muut osallistujat foorumiin. Ohjaaja voi olla omasta työterveyshuollosta tai esimerkiksi työnohjaaja. Pääasia on perehtyneisyys vertaisuuteen ja Foorumix-ryhmäprosessin ohjaamiseen. Kuvio 1. Foorumix malli Verkkovälitteinen ohjaajakoulutus työterveyshuollolle pilotoidaan syksyllä 2017 Foorumix-hankkeessa. Koulutusta tai ohjaajaa voi kysyä SAMKista, www.foorumix.fi. 9

Foorumix-spirittiä Jokaiselle tulee joskus elämän näyttämöllä heikkoja hetkiä: sanat hukkuvat ja keinot loppuvat. Tuttu tunne myös esimiehille. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Onneksi kukapa sellaisen kanssa jaksaisikaan. Olen ollut vertaistoiminnan kanssa tekemisissä pitkään. Foorumix-hankkeen myötä olen päässyt todistamaan sen merkitystä uudessa ympäristössä. Pilotoinnissamme olen ohjannut työpaikkojen sisäisiä Foorumixeja, Kaarina yritysten välisiä. Hienoa on ollut havaita kuinka ryhmässä jo ennestäänkin tutut kollegat oppivat tuntemaan toisiaan entistä paremmin. Tämä tuttuus on helpottanut kanssakäymistä arjessa, kynnys kilauttaa kaverille on laskenut. Itselleni on ollut yksi riemullisimmista asioista nähdä toisensa vapaa-aikanakin hyvin tuntevien tutustumisen toisiinsa esimiehinä. Yrityksen sisäisissä Foorumix-keskusteluissa päästään nopeasti asioiden ytimeen, siihen mikä eniten askarruttaa. Kun yhteisössä on muutosta, korostuu esimiesten joutuminen puun ja kuoren väliin. Pitäisi tehdä tulosta lisääntyvien odotusten saattelemana ja ehkä myös pienemmin resurssein, samalla huolehtien koko yhteisön hyvinvoinnista. Foorumixissa ollaan yhteisen löytämisen äärellä. Lähtiessään esimies päättääkin kokeilla toisenlaisia ratkaisuja mihin on tottunut ja kokee sen oppimiskokemuksena. Kokeneempi tukee kokemattomampaa ja toisinpäin. Ryhmässä on yhdessä opittu ja jaettu tietoa sitä hiljaistakin. On etsitty yhteisiä pelisääntöjä, varauduttu lyhyen ja pidemmän aikavälin muutoksiin. Ei ole ollut pakottavaa tarvetta tehdä päätöksiä päivänpolttavissa haasteissa. Viesti minullekin on ollut vahvasti se, että näitä ryhmiä on tarvittu. Tärkeää on ollut kokemus turvallisuuden lisääntymisestä, Foorumix-ryhmässä voi hetken hengähtää. Vertaisuudessa tärkeintä on, että ryhmä rohkaistuu jakamaan kokemuksiaan toistensa kanssa antamaan ja saamaan kertomaan vahvuuksistaan ja opinpaikoistaan. 10

Osallistujilla on monenlaista aikaisempaa kokemusta tavoista tukea hyvinvointia ja lisätä osaamista. Nämä ovat saattaneet tuottaa myös pettymyksiä. Osallistujat ovatkin tuoneet esiin sen, että Foorumixissa odotukset ovat ylittyneet. Vertaisuudessa on voimaa, joka yllättää. Toisinaan löydetään ratkaisuja sellaisiinkin isoihin kysymyksiin, jotka ovat kauan odottaneet ratkaisuaan. Kissaa ei ehkä ole rohjettu nostaa pöydälle tai keskustelulle ei ole ollut sopivaa yhteistä pesää arjen kiireissä. Tärkeää on juuri se, että Foorumixissa ei kokoonnuta tekemään asioita tavoitteellisesti vaan heittäydytään kokemusten jakamiseen ja yllätys yllätys saavutetaan paljon. Esimiehet ovat olleet kiitollisia siitä, että heitä arvostetaan. Hetki yhdessä on työnantajan kädenojennus hyville esimiehille. Se on palkkio, joka tuntuu. Hetki, jolloin voi puhaltaa on tärkeä. Hienoa on ollut kokemus ohjaajan tarpeellisuudesta. Samoin on ollut hienoa nähdä ryhmäläisten halu vetää itse työpaikan sisäistä ryhmää ohjaajan poistuttua ja tehdä se luovasti. Työterveyshuollon työntekijöiden alkaessa vetää Foorumix-ryhmiä on ollut riemullista nähdä, miten vaivattomasti malli siirtyy uusien ohjaajien käyttöön, kun takana on vahva ammattikokemus. Jalkautuksen onnistumisen ilo on suuri. Tässäkin koen saaneeni maistaa jotakin hyvää, ainakin osa heidän voimaantumisestaan on siirtynyt minuun. Tapio Myllymaa Lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu 11

VERKOSTOJEN MERKITYS OSALLISTUJAT ERI YRITYKSISTÄ Kaarina Latostenmaa Mikro- ja pienyrityksissä esimiehet ovat monessa roolissa. He hoitavat usein henkilöstöasioiden lisäksi talouden tai tekevät työtä muiden rinnalla. Foorumixissa voi rauhassa keskittyä asioihin, jotka muuten tahtovat jäädä arjen pyörityksen jalkoihin. Yritysten välisissä Foorumixeissa tämä tapahtuu yhdessä ennestään vieraiden esimiesten kanssa. Tutustumiselle varataan aikansa, mutta nopeasti se käy. Joskus halutaan vierailla toisten työpaikoilla. Tämä toimii varsinkin silloin, kun ryhmä on valmis isompaan ajankäyttöön kuin Foorumixeille tyypillinen 1,5 2 tuntia. Toisten näkökulmien kuuleminen on avartavaa ja saa uutta perspektiiviä asioihin. Tiedonvaihto ajankohtaisista asioista on myös tärkeää. Ennen kaikkea on huojentavaa huomata, miten samankaltaisia esimiesten tilanteet erityyppisissäkin yrityksissä ovat. Verkostoitumisen merkitys on erityisen suuri silloin, kun esimies on oman työpaikkansa ainoa, mutta muutenkin. Yrittäjäyhdistykset ja vastaavat palvelevat monessa asiassa ja antavat spontaania vertaistukea. Foorumixin valtti on sen pitkäjänteisyys: tietää voivansa vaihtaa kokemuksia jatkossakin, sille rauhoitetulla ajalla. Aina Foorumix-ryhmän alkaessa puhutaan luottamuksellisuudesta ja vastavuoroisuudesta sekä vertaisuudesta siitä voimasta, mikä kokemusten jakamisella on. Lisäksi on tärkeää jakaa niitä motiiveja, joiden vuoksi kukin on tullut mukaan. Tämä on pohja sille, miten kukin myöhemmin arvottaa Foorumixiin osallistumisen. Kotipalvelualan mikroyrittäjäryhmä nauttii toistensa työkaveruudesta Foorumixissa. 12

Ihmiset ovat erilaisia. Jollekin voi olla luontaisempi strukturoitu ryhmä. Hänellä saattaa olla tarkkojakin toiveita sille, mitä Foorumixin myötä tapahtuu itselle ja työyhteisölle. Toinen voi olla alkujaan valmiimpi heittäytymään uuteen. Vuorovaikutus palkitsee. Ryhmissä käydään säännöllisesti. Kuitenkin, jos etäisyydet ovat olleet suuria, osallistuminen ei aina kaikkien kohdalla jatkunut. Samoin, jos yhteisiä nimittäjiä on ollut hyvin vähän. Toisaalta osa on toivonut ryhmää periaatteella erilaisuus on rikkaus. Tällöin yritysten kilpailuasetelmia ei ole. Yritysten välillä voi jakaa haasteita ja iloja samalla lailla, kuin niiden sisällä. On lupa rauhassa keskittyä asioihin, varsinkin niihin eniten kuormittaviin. Tapaaminen ohjataan aina niin, että sen jälkeen on hyvä olla. Myönteisellä perusvireellä on valtava merkitys jaksamiselle. Metalleja (kromi ja teräs), eläinperäisten aineiden luontoon kierrätystä sekä siipikarjaa elintarvikkeisiin on näiden esimiesten yrityksissä. Yhteinen sävel löytyy. Tärkeintä on samaa kokevien kohtaaminen. Silloin oppii uutta, jaksaa paremmin ja saa vinkkejä arkeen. Tulee rohkeutta kehittyä sekä tehdä muutoksia ja päätöksiä, myös työkykyä turvaten. Eniten hyvää tapahtuu, kun luottaa jakamisen ja vertaisuuden voimaan. 13

2. NÄYTÖS Miten päästä alkuun, mistä ohjaaja? Foorumix työterveyshuollon palveluksi. 14

OHJAAJA JA RYHMÄN KOKOAMINEN Kaarina Latostenmaa Hankkeen aikana Foorumixit ovat olleet maksuttomia ESR-hankerahoituksen ansiosta. On testattu, mikä toimii ja mikä ei. Haarukointi osoittaa, että ainakin kahdeksan ensimmäisen kerran aikana ryhmässä on tärkeää olla ulkopuolinen ohjaaja. Mistä ohjaajan sitten saa? Jatkossa useaan työterveyshuoltoon tulee Foorumix osaksi palvelutarjontaa. Samoin osa työnohjaajista vihkiytyy sen saloihin. SAMKin omia vertaisuuden ja ryhmäprosessien taitajia voi kysyä ohjaajaksi. Tämän kirjan kolmannessa näytöksessä kuvaamme Foorumixin merkitystä ja hyötyjä esimiespalautteen ja tutkimustiedon kautta. Nyt jo julistamme kantamme: Foorumixien myönteiset vaikutukset ovat niin suuria, että ohjauksesta kannattaa maksaa. Tulevaisuudessa kukin palveluntarjoaja päättää maksun suuruuden tahoillaan. Hanke kysyy kuitenkin mielipidettä sopivasta hinnoittelusta kevään 2017 arvioinnissa. Asiasta keskustellaan myös tulevissa ohjaajakoulutuksissa. Pääasia on, että maksu riippuu siitä, miten prosessin tuki toteutetaan. Mikä sopii yhdelle ryhmälle, ei sovi toiselle. Aina lähdetään tarpeesta. Yritysten sisäisten ryhmien valmistelu menee usein kätevästi, toisinaan Foorumixin voi järjestää johtoryhmän yhteyteen. Asiat syventyvät nopeasti. Tuttujenkin ihmisten välillä tulee uudenlaista kohtaamista. Yritysten välisen ryhmän kokoamiseen menee jonkin verran aikaa, mutta usein asia järjestyy luontevasti muiden verkostojen kautta. Työpaikkojen väliset vertaisfoorumit ovat erityisen tärkeitä silloin, kun työpaikalla on vain yksi esimies. Verkostoituminen tuo työkavereita. Edullista hankkia yhdessä Ryhmäpalvelut ovat siitä hyviä, että jakamalla kaikki saavat ohjaustuen huomattavasti halvemmalla, kuin jos palvelua ostaisi yksittäin. Erityisesti mikroyrityksille asia on tärkeä. 15

Työterveyshuollon työparit astuvat näyttämölle Foorumix-hankkeen tavoitteena on esimiesten vertaisfoorumimallin leviäminen ja juurtuminen. Työterveyshuollon toimijat nostettiin keskeisiksi pk-yritysten esimiesten työkykyjohtamisen ja oman hyvinvoinnin kumppaneiksi. Työterveystoimijoille suunnattu tiedottamis- ja kuulemisvaihe käynnistettiin, kun Foorumix-kokemuksia oli jo kertynyt. Työterveyshuollon edustajia kutsuttiin mukaan seminaareihin sekä järjestettiin omat tilaisuudet Keski- Satakunnassa, Porissa ja Kankaanpäässä. Näissä Foorumixin perusajatus sai vahvistusta. Työterveystoimijat tunnistivat pk-yritysten tarpeen esimiesten työhyvinvoinnin tukemiselle ja työkykyjohtamistaitojen edistämiselle. Tapaamisissa esiteltiin suunnitelma, jonka perusteella mukaan lähtevät pystyivät arvioimaan kehittämistyöhön tarvittavat resurssit. Yhteiskehittely käynnistyi keväällä 2016 kolmea eri työterveyshuoltoa edustavan työparin kanssa. Parityöskentely nähtiin tarpeelliseksi innostuksen säilyttämiseksi ja osaamisen kehittymisen tueksi. Yhteiskehittely tukeutui Foorumix-kokemuksiin sekä työparien aikai- sempiin ohjaus- ja esimiesyhteistyön kokemuksiin. Kahdessa eri työpajapäivässä käsiteltiin vertaisryhmän toimintaa ja ohjaajan roolia ryhmässä. Ohjaajan rooli vertaisryhmän käynnistäjänä ja ryhmän työskentelyn jäsentäjänä poikkeaa merkittävästi perinteisestä asiantuntijan roolista. Työparien näkemyksiä sekä tarpeita kuunneltiin herkällä korvalla. Keskusteltiin ryhmän kutsumiseen, aloittamiseen, pelisääntöihin, keskustelun virittämiseen ja ryhmän päättämiseen liittyvistä käytänteistä. Työpareille esiteltiin Kymppikortit ja pelisääntöpyörä aloituskertaan. Syksyn 2016 aikana työparit käynnistivät Foorumixit, jotka koottiin erilaisin kriteerin kunkin työterveyshuollon asiakaskunnasta. Ryhmät kokoontuvat kerran kuussa, yhteensä kuusi kertaa. Kolmessa ryhmässä on yhteensä 20 esimiestä. Osallistuminen pidettiin maksuttomana, koska esimiehet ovat mukana kehittämässä Foorumixia kunkin työterveyshuollon omaksi palvelumalliksi. SAMKin ohjaajat ovat toimineet työparien mentoreina ja sparraajina. 16

Ensikokemukset vertaisryhmistä ovat olleet myönteisiä ja innostavat jatkamaan ryhmämallin kehittelyä. Työterveyshuollon käynnistämistä ryhmistä saadaan kevään 2017 aikana hyviä kokemuksia ja käytäntöjä www.foorumix.fi -sivustolle. Kiitos Kankaanpään Mehiläiselle, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymälle (Ksthky) sekä Kankaanpään Dextralle! Tuotteistamisenne myötä Foorumix leviää ja saamme arvokasta pohjaa syksyllä 2017 alkavaan verkkovälitteiseen ohjaajakoulutuksen pilottiin. Uskomme, että hyvien kokemusten ja niiden kuvausten myötä yhä useampi työterveyshuolto ottaa esimiesten vertaisfoorumit omaan palveluvalikoimaansa. Merja Koivuniemi Lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Työterveyshuollon väkeä matkalla Foorumix-ohjaajaksi. Kuvassa Ulla Lehtonen (Kankaanpään Mehiläinen), Marja Koivunen (Ksthky), Carita Ahtilinna (Kankaanpään Mehiläinen) ja Hanna Hietava (Ksthky). Ohjaajaporukkaan kuuluvat myös Kankaanpään Dextran Maarit Hallia ja Jussi Törmä. Esimiesten vertaisfoorumi -ajatus herätti mielen - kiintoa ja saimme helposti porukan kasaan. Koemme myös itse ryhmän tärkeäksi. Ohjaajana on selvästi tärkeää rajata omaa äänessä olemista ja luottaa siihen, että pienen herättelyn jälkeen ryhmä kyllä alkaa itse keskustella asioista. Omat ryhmämme perustuivat koulutuspäivien työpajoista saatuihin oppeihin. Positiivisinta oli Kymppikortit, joissa on hyvät aiheet ja niitä on käsitelty monipuolisesti. 17

3. NÄYTÖS Miten kokemusten vaihto käytännössä toteutuu? Esittelemme Kymppikortit ja www.foorumix.fi -sivuston. 18

FOORUMIXIT KÄYTÄNNÖSSÄ Kahvittelu kuuluu suomalaisen työpaikan arkeen. Sillä on hyvä aloittaa myös Foorumixit. Esimiesten vertaisfoorumeissa keskeistä on luottamuksellinen kokemusten vaihto toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, pitkäjänteisessä, vertaisuuden voimaan luottavassa prosessissa. Mitä kuuluu -kierros avaa pelin. Sen jälkeen mennään osallistujien ehdoilla. Keskustellaan niistä asioista, jotka esimiehiä eniten askarruttavat, ilahduttavat tai ovat muuten mielen päällä. Ohjaaja huolehtii prosessin kulusta esimiehet voivat uppoutua tilanteeseen. Vastaavaa ei ole ollut. Palavereissa on yleensä paljon pikkusälää, kollegan tukeminen on jäänyt muiden asioiden jalkoihin. Nyt myös muut kohtaamiset ovat käyneet sujuvammin. Vertaistuessa on kyse itseavusta, kokemuksellisesta asiantuntemuksesta, jakamisesta. Sekä työpaikan sisäisissä että yritysten välisissä ryhmissä kyse on yhteisen löytämisestä. Lehmuskolon esimiehet Foorumix-ryhmässä. Tapaamisissa keskustellaan esimiestyöstä monista eri näkökulmista. Aiheina on usein muutosjohtaminen, työkykymuutosten tunnistaminen, yrityskulttuuri ja vaikeiden asioiden puheeksiotto juuri ne seikat, jotka esimiestä kuormittavat. Tärkeintä on kohtaaminen. Foorumixissa ei ole väliä, onko kokemusta esimiestyöstä enemmän tai vähemmän. Aina on jaettavaa ja opittavaa. Rikkautta on myös löytää oma roolinsa yrityksen kokonaisuuden tärkeänä osana. On asioita, joita ei oikein aina osaa pukea sanoiksi tai voi ajatella olevansa niiden kanssa yksin. Kun aiheen näkee Kymppikorteissa, se on helppo valita keskusteluun. 19

Lavastajan pajasta Hyvä idea ei vielä riitä valovoimaiseen esitykseen, tarvitaan myös inspiroivat puitteet. Foorumixit ansaitsevat hyvän ja käyttäjiensä näköisen tarpeiston. On aika katsoa, mitä lavastajan pajalla saatiin aikaan. Foorumix-hankkeen seminaarit ovat saaneet ensikipinän markkinointimateriaaleissa. Esitteiden sekä perinteisten paperisten että sähköisten on haluttu viestivän kulloisenkin tilaisuuden antia. Tavoitteenani on ollut tuoda niihin ripaus luontoa ja leikitellä Foorumix-värimaailmalla. Hankkeen www.foorumix.fi -sivusto on rakentunut monipuoliseksi materiaalipankiksi. Sinne on koottu tietoa muun muassa vertaisuuden merkityksestä esimiestyössä, foorumien käynnistämisestä, työterveysyhteistyöstä ja Foorumix-työkaluista. uudenlaisia tulokulmia. Ne antavat sysäyksen näkökulmiin, jotka saattaisivat muuten unohtua. Teemat lähtevät kuitenkin aina osallistujien toiveista. Kymppikorttien laatimisessa ensiarvoista oli, että ne palvelevat aitoa tarvetta. Niiden teemat onkin koostettu vertaisfoorumeihin osallistuneiden esimiesten ja ohjaajien yhteistyöllä. Kiitosta keränneet Kymppikortit ovat osoitus siitä, että digitalisoituvassa maailmassa ihmiset kaipaavat ajatustensa tueksi jotain, mitä hypistellä ja selata. Sivusto on myös seminaarien ja Foorumixin medianäkyvyyden esittelykanava sekä tuo esimiesten äänen esille kokemuspuheenvuorojen kautta. Foorumixin aihepakka, Kymppikortit, luotiin ohjaajan työkaluksi tuomaan keskusteluihin monipuolisuutta ja Niina Inberg Projektityöntekijä Satakunnan ammattikorkeakoulu 20

KORTIT PÖYTÄÄN! Kymppikortit kulkevat kätevästi mukana niille räätälöidyssä kuoressa. Se kätkee sisäänsä kymmenen aihekorttia (yhteensä yli 50 keskusteluteemaa), kaksi ohjekorttia sekä Viisi tapaa käyttää Kymppikortteja -esitteen. Viisi tapaa käyttää Kymppikortteja -esite. Mitä kuuluu? -kierros aloittaa ryhmän. Aiheista esimerkiksi Työkykyjohtaminen on iso juttu. Sen onnistuminen ei vain vähennä kustannuksia vaan tutkitusti myös lisää tuottavuutta. Korttien graafinen ilme: Niina Inberg 21

VÄLIAIKA Pirjo Tuomi Esitys vaatii aina väliajan. Foorumix-hankkeessa seminaarit ja hankkeesta kertovat esittelyt ovat jaksottaneet hanketta sopivasti ja koonneet kohderyhmää yhteen isoihinkin tapahtumiin. Valokeilassa Foorumix -kirjan ensiesittelytilaisuuden 9.2.2017 teemaksi valittiin On aika ja pääpuhujaksi Esko Valtaoja. Seminaarien aineistoja löytyy www.foorumix.fi -sivustolta. 22

Helmiseminaarissa Porin Suomalaisella Klubilla lyötiin Kymppikortit pöytään ja keskusteltiin esimiesten vertaistuesta sekä vertaisfoorumeista. Työelämän sukupolvista ajatuksia avasi työelämätutkija Anu Järvensivu. Toukokuun lopulla vietettiin Kesäpäivää Tuorin kartanolla Porissa. Työelämä 2020 -hankkeen alueverkoston kanssa järjestettiin yhteinen Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa -seminaari, pääpuhujina Marko Kesti ja Pasi Kusmin (kuvassa oikealla). 23

Iltapäivän teemana oli ennakoiva työkyvyn tukeminen, fiilisten roihut ja tulipalojen sammutus. Ohjelmassa oli myös tutustuminen itsensä ja toisten johtamisen näkökulmiin sekä reagointitapoihin. Päivä koettiin ympäristöineen ja eri toimintapisteineen erilaiseksi ja hyvin kiinnostavaksi. Ahlaisten VPK:n palomiesten ohjaamana kaikki harjoittelivat sammuttimen käyttöä sekä kävivät sammuttamassa liekkeihin syttyneen kattilan. Samalla mietittiin, miten fiilisten roihut kannattaa sammuttaa ilman, että mitään jää kytemään. 24

Heinäkuussa Foorumix-hanke näkyi ja kuului SuomiAreena 2016 -tapahtumissa. Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa ja projektiassistentti Pirjo Tuomi esittelivät hanketta isolle yleisölle Porin torilla työ- ja elinkeinoministeriön teltalla. Kymppikortit nostettiin pöydälle ja niiden parissa käytiin hyvää keskustelua. Kansalaisareenan järjestämässä, Marianne Heikkilän juontamassa paneelissa Porin kaupungintalon pihalla olivat mukana Kaarina Latostenmaa, Mikko Väisänen, Paula Määttä, Anu Toija ja Ilmari Nurminen. 25

4. NÄYTÖS Mikä merkitys vertaisryhmätoiminnalla on esimiehille? Aluksi asiaa on vaikuttavuustutkimusten valossa, sitten esimiesten omia sanoja Foorumixista. 26

VAIKUTTAVUUDESTA JA MERKITYKSELLISYYDESTÄ Kaarina Latostenmaa ja Tapio Myllymaa Jokainen meistä on kohdannut vertaistoiminnan merkityksen omassa elämässään lukuisia kertoja. Hyvää näytelmää katsellessaan tai kirjaa lukiessaan samaistuu usein johonkin roolihenkilöön ja kokee yhteyttä, joka voimaannuttaa. Kun vertaisuuden voima otetaan käyttöön pitkäjänteisessä ryhmäprosessissa, vaikuttavuus kasvaa. Foorumixeissa merkitys näkyy esimiesten jaksamisen ja osaamisen kasvamisena sekä työyhteisön tuottavana hyvinvointina. Joskus huomaamme toiminnan arvon heti. Saatamme huudahtaa: Vaikuttavaa työskentelyä! Merkittävä produktio! Usein kuitenkin vasta ajan kuluminen auttaa meitä näkemään tapahtuneen vaikutukset muuhun toimintaamme. Aikaperspektiivi ja monien tekijöiden summaus ovat vaikuttavuustutkimuksen haasteita. Foorumixien merkityksellisyyttä voimme lähestyä sitä lähellä olevien vaikuttavuustutkimusten kautta. Helmiseminaarin osallistujia tutustumassa Kymppikortteihin. Tilaisuuteen liittyen Satakunnan Kansa haastatteli Raija Setälää Pappilanlammen palvelukeskuksesta (kuvassa etuvasemmalla) Foorumixin merkityksestä. Vertaistuen merkitys on vasta viime aikoina alettu oivaltaa työelämän alueella. Suuri osa vertaistuen vaikuttavuustutkimuksesta on tehty kriiseihin ja kuntoutumiseen liittyen. Tulokset ovat joka tapauksessa yksiselitteisiä: vertaistuesta koetaan saavan henkistä ja sosiaalista tukea sekä voimaantumista. (Saviranta & Åhlberg 2010, Mikkonen 2009) 27

28 Spontaanista esimiesten vertaistuesta on kysytty Terveydenhuollon lähiesimiesten vertaistuki -opinnäytetyössä, vertaisryhmiä haastatelluilla ei ollut. Tuloksena oli, että vertaistuen myötä omien vahvuuksien hyödyntäminen parani ja käytännön tuki sekä voimavarojen jakaminen lisääntyivät. Vertaistukea toivottiin paljon lisää, osaksi esimiesarkea. (Lindell 2012) Myös Laschingerin ym. (2006) ja Lammintakasen ym. (2008) mukaan esimiesten kokemukset pystyvyydestään, hyvinvoinnistaan sekä voimaantumisestaan vahvistuvat, kun systemaattista vertaistukea pääsee käyttämään johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Hyrkkään ym. (2005, 2008), Kramerin ym. (2007), Narisen (2000), Petersonin ym. (2008) ja Surakan (2008) mukaan johtamistaidot monipuolistuvat vertaistuen myötä. (Lindell 2012) Tartu kollegaa hihasta Vinkit esimiesten vertaistyöhön -kirjassa kuvataan mainiosti työpaikan sisäisen esimiesten vertaisryhmän etenemistä sekä esimiesrooliin, vuorovaikutukseen ja palautteen antamiseen ja saamiseen liittyviä harjoituksia. (Hannukainen 2014) Kirja pohjaa SAMKin Jengoilleen-hankkeeseen (Työsuojelurahasto). Hankkeessa tehdyn esimieskartoituksen mukaan koulutus ja tiedotus ovat toki tärkeitä, mutta esimiehet kaipasivat erityisesti vertaistukea. (Jengoilleen-hankkeen www.sivut 2017). Kartoituksen tulokset vaikuttivat Foorumix-hankkeen hakemiseen. Työnohjaus- ja coachingtoiminnan vaikuttavuus -kirja on kattava katsaus tutkimuksiin. Tarkastelussa on tiedon tai käyttäytymismallin soveltaminen uusissa tilanteissa, samoin muutosten ylläpito. Viesti on myös, että taakoista vapautuminen mahdollistaa uudistumisen ja että jatkuvilla prosesseilla saadaan edullisemmin pysyviä tuloksia, kuin pätkittäisillä. (Paunonen-Immonen & Heinonen, 2016) Hoitotyön lähiesimiesten kokemuksia hallinnollisesta työnohjauksesta -opinnäytetyön mukaan hyödyt voidaan jakaa kollegiaalisuuden, dialogisuuden, yksinäisyyden käsittelyn, voimavarojen vahvistumisen, voimaantumisen sekä työn reflektoinnin saroille. Ryhmätyönohjaus tarjoaa väylän kuormituksen jakamiselle sekä esimiesaseman yksinäisyyden läpikäynnille ja hyväksymiselle, keskeisimpänä vertaistuki. (Hakala 2009) Hoiva-alan yritysten välinen ryhmä Foorumix on kuin keidas. Ymmärrämme toisiamme. Asiat, jotka luulin vain itsestäni johtuviksi, ovat toisillekin tuttuja. Tiedän, että luottamus pysyy. Aina opin uutta.

Esimiesten työnohjaus vaikuttaa Heikkilän (2010) mukaan myönteisesti työn ilon uudelleen löytymiseen sekä uusien näkökulmien oivaltamiseen. Samoin voimavaroja tunnistetaan ja rajataan paremmin, asioita otetaan herkemmin esille ja tiimityö sujuu. Ruotsalaisen (2011) mukaan esimiehet hakeutuivat johdon työnohjaukseen pääasiassa kolmesta syystä: jaksaakseen työssään, voidakseen työstää johtamisen eri haasteita sekä kehittääkseen johtamista. (Paunonen-Immonen & Heinonen, 2016) Vertaismentorointi esimiestyön tukena -opinnäytetyön mukaan Alkon myymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa enemmän vertaistukea. Sen merkityksiksi nousevat työn kehittämisen mahdollistaminen, tuen ja neuvojen saaminen tarvittaessa sekä verkostoitumisen lisääntyminen kollegoiden kesken. Vaikutuksena koettiin myös halukkuus jatkaa työpaikassa. (Maukonen 2015) Muutostilanteet ovat hetkiä, jolloin tarve vertaistukeen aktivoituu. Tätä kuvaa mm. väitöskirja verkko-opetuksen kehittämisestä opettajiksi opiskelevien ja opettajien työssä (Hiltunen, 2010). Vertaistuki nousi esiin myös Maatalousyrittäjien eläkevakuutuslaitoksen (MELA, 2013) selvittäessä maatalousyrittäjien tarpeita. esimiesvalmennuksiin keskittyvässä opinnäytetyössä. Yhteinen pohdinta auttaa esimiehiä kohtaamaan päivittäiset tilanteet. (Huttunen 2009) Pitkäjänteinen prosessimainen työskentely, johon liittyy ohjaukselliset menetelmät, on myös Luoman ja Salojärven (2007) mukaan muita menetelmiä syvällisempi ja vaikuttavampi. Näin on varsinkin silloin, kun niissä tietopuolen lisäksi paneudutaan tunteiden ja sosiaalisten suhteiden reflektointiin. (Huttunen 2009) Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä pääsi mukaan hyvin myös etäyhteydellä. Kokemuksellisten esimerkkien merkitystä sekä vertaistuen aikaansaamaa yhteenkuuluvuutta korostetaan myös 29

30 Esimiesten vertaisryhmien tapaamisissa koin avoimen ilmapiiriin ja hyväksyvän kuuntelun voimauttavaksi. Esimiesroolini on selkeytynyt. Tunnen vahvistuneeni, kun lähden ryhmästä. Esimiesten vertaisfoorumimalli on tasa-arvoistava. Sen avulla myös pienyrityksen esimies pääsee vertaisverkostoon. Kokemus siitä, että voi antaa ja saada on merkityksellinen. Suhtauduin aluksi skeptisesti mutta tämä on ylittänyt odotukset. Vaikuttanut kaikkeen läpi koko organisaation. Kun esimies kokee olonsa hyväksi roolissaan, saavat työntekijät sellaista tukea, jonka ansaitsevat. FOORUMIXIN MERKITYS Osallistujien kokemaa

Foorumixissa luotetaan vertaisuuden voimaan. Kokemuksia jaetaan prosessissa, jossa keskeisintä on esimiesroolin erityisyys sen ilot ja haasteet. Voimme paremmin yhteisönä kuin ennen. Muutkin kohtaamiset ovat käyneet jatkossa helpommin. Vaikka olisi ennestään tuntenutkin, nyt keskustelua on tullut lisää. Hetki, jolloin voi puhaltaa on tärkeä. Yhteistyöstä on tullut helpompaa ja syvällisempää. Minä olen tärkeä. Foorumixin ohjaajana on hienoa ihailla kokemusta, myös nuoruuden intoa. Saa nauttia yhdessä keksityistä ratkaisuista. Kun toinen kehuu kaveria, on ohjaajankin helppo yhtyä yhteiseen löytämisen riemuun. Niin ja upeaa on kun Tapio ja Kaarina ryhmä odottaa tapaamista ja kokee sen tärkeäksi. 31

5. NÄYTÖS Esimiehet kautta maan ottavat Foorumixit omakseen esimiesten osaaminen ja jaksaminen näkyy koko työyhteisön hyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Foorumix tulee osaksi työterveyshuollon palveluvalikoimaa. 32

ELÄKÖÖN FOORUMIX! Vision toteutuminen on realistinen: Foorumixien ohjaaminen sopii erinomaisesti työterveyshuolloille, työnohjaajille sekä muille tuottavan hyvinvoinnin osaajille. Myös muut yrityspalvelut ovat Foorumixin juurtumiselle hyvin tärkeitä: ne kertovat tästä uudesta mahdollisuudesta työpaikoilla, uusille esimiehille. Syksyllä 2017 pilotoimme verkkovälitteisen Foorumixohjaajakoulutuksen pirkanmaalaisen Tullinkulman työterveyden kanssa. Tämä on merkittävä jatko Satakunnan työterveysyhteistyöhömme. Kokemusten avulla laadimme kompaktin ja edullisen verkkovälitteisen koulutuksen. Työkykyjohtamispainotteisena se sopii erityisesti työterveyshuolloille. Vuodesta 2018 alkaen sen voi hankkia mistä päin Suomea tahansa. TYÖPEILI 2017 2020 Foorumixissa totesimme ryhmäpalvelut ja vertaisoppimisen mitä parhaimmaksi mpk-yrityksille. Nyt olemme saaneet ESR-rahoituksen 1.8.2017 alkavaan Työpeili-hankkeeseen, jossa teemme paljon yhteistyötä yrityspalveluiden kanssa. Siinä pääosaan tulee kehittyminen yrityspalveluiden tuella. Työpeilin idea nousi mpk-sektorin yritysten ja yksinyrittäjien tarpeesta voida yhdessä kehittää sellaisia konkreettisia asioita, joita muuttuvassa maailmassa tarvitaan. Erityisen suuri haaste lähivuosina kohtaa pieniä sote-alan toimijoita. Työpeilin vertaisryhmissä asiantuntijaosuudet liittyvät aaltomaisesti prosessiin varmistaen muutoksen asettumisen työpaikan arkeen. Uudistuvaa toimintakenttää opetellaan yhdessä - jaksamista tukien. Yhdessä voi hankkia sellaista, mitä yksin ei voi. Yrityspalvelutkin saavat vaikuttavan ryhmäpalvelumallin mpk-sektorin tueksi. 33

TYÖKYKYJOHTAMINEN KILPAILUKYVYN TEKIJÄNÄ Kaarina Latostenmaa Millaiset ovat pienten työpaikkojen mahdollisuudet kehittää työkykyjohtamista? Suomen yrityksistä 98,9% on alle 50 hengen yrityksiä. Mikroyrityksiä, eli alle 10 hengen työpaikkoja on 93,4%. Foorumix-hankkeen pilottiin osallistuneet olivat kaikki pkyrityksiä, enemmistö mikroyrityksiä. Palaute oli, että vihdoinkin on jotain, joka sopii hyvin myös pieniin yrityksiin. Työkykyjohtamisen sanotaan olevan resurssointi, joka näkyy myönteisesti tunnusluvuissa maksaen itsensä takaisin pienempinä sairauksista ja työkyvyttömyydestä johtuvina kustannuksina. Se on keskeinen osa esimiestyötä. (Latostenmaa 2017) Ainoaa oikeaa tapaa ei ole, vaikka esim. varhaisen puuttumisen malli antaa runkoa toimintaan. Vaikeiden asioiden puheeksiotto on yksi esimiehiä eniten kuormittavista asioista. Kun työpaikalla on turbulenssia, tunteita ilmaistaan enemmän ja eri reagointitavat tulevat kohdattaviksi (Laukkarinen 2014). Samoin epävarmuutta aiheuttaa se, pystyykö auttamaan oikein tai osaako pyytää sopivalla hetkellä apua oikeilta tahoilta. On haastavaa tunnistaa ajoissa työkyvyn heikkeneminen. Seuraava vaihe on usein käytännön toimet työterveyshuollon kanssa, ehkä työn mukauttaminen. Vahvasti perustellun kannan työkykyjohtamisen vaikuttavuudesta on tuonut myös Marko Kesti, jonka väitöskirjan (2012) mukaan hyvä työelämän laatu ei vain vähennä kustannuksia, vaan euromääräisesti lisää tuottavuutta. (Foorumix-hankkeen www.sivut 2017) Kokemusten ja osaamisen jakaminen toisten esimiesten kesken on tärkeää, sillä työkykyasiat ovat mutkikkaita. Kuvio 2. Foorumixin edellytyksiä 34

Terveyteen ja identiteettiin liittyvät asiat koskettavat syvästi. Muuttuvien kuvioiden vaikutukset myös muuhun työyhteisöön vaativat usein oikeudenmukaisuuteen liittyvää herkkyyttä. (Elo ym. 2010) Johda työkykyä, pidennä työuria -opas nostaa järjestelmällisen työkykyjohtamisen suureen arvoon. Oppaassa korostetaan aktiivista vuorovaikutusta, jossa ongelmat otetaan puheeksi varhain. On tärkeää, että esimiehet tuntevat esimerkiksi stressistä palautumisen mahdollisuuksia sekä polkuja, miten päästä kuntoutumisen jälkeen takaisin työelämään. (EK 2011) Työkykyjohtamisen moninaisuutta korostaa myös laajan toimijatahon edistämä Työelämä 2020-strategia. Tärkeitä ovat joustavat uudistukset, joilla vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen kykyä ja tahtoa jatkaa työelämässä riittävän kauan ja motivoituneina. Luottamus ja yhteistyön syveneminen on tässäkin keskeistä. Yrittäjä Pekka Niemelä sai vuonna 2016 Foorumixin yritysneuvojafoorumissa Winny-palkinnon elämäntyöstään osatyökykyisten työurien edistämisessä. Palkinnon luovuttivat Markku Kivinen Satakunnan Yrittäjistä, Päivi Laine Satakunnan TEtoimistosta sekä Kaarina Latostenmaa ja Tapio Myllymaa SAMKista. 35

Johtajan epilogi Johtajan tärkeä tehtävä on kannustaa työntekijöitään ja antaa tilaa ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita. Foorumix-hankkeessa tuon tavoitteen edistäminen on ollut helppoa. Hanke kokonaisuutena on innostuneiden ja luovien työntekijöiden yhteistyön tulos. Hanna Hannukaisen arvokas havainto johtajien ja esimiesten työn yksinäisyydestä ja tuen puutteesta synnytti idean, joka jalostettiin hankkeeksi. Rahoituksen varmistuttua pienten ja keskisuurten eri aloja edustavien yritysten vertaistukiryhmätyöskentelyt saatiin nopeasti käyntiin. Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa ja lehtori Tapio Myllymaa kuvaavat tässä julkaisussa kohtaamisiaan vertaisryhmissä ja välittävät teksteissään hienosti sitä onnistumisen iloa, jota ryhmä parhaimmillaan tuottaa. Rahoittajan edustajan ja ohjausryhmän kannustavat keskustelut ovat osaltaan mainiosti edistäneet Foorumix-hanketta. Hankkeen kuluessa on luotu Kymppikortit, joiden ideoinnista koko hanketiimi on vastuussa. Korttien ansiokas layout on nuoren projektityöntekijä Niina Inbergin. Korttien käyttöperiaate on avattu tässä julkaisussa. Tarkoitus on, että niitä on jatkossakin saatavissa vertaisfoorumien vauhtiin pääsyn helpottamiseksi. Tilanteiden spontaaniuden ja itseohjautuvuuden tueksi ohjaukseen ja korttien käyttöön halutaan kuitenkin tulevaisuudessakin liittää perehdytysjakso, josta Foorumix-työntekijät SAMKissa vastaavat. Foorumix-hankkeen ideaa on pystytty Satakunnassa laajasti levittämään erilaisten tapahtumien yhteydessä. Avoimet kutsut yritys- ja sidosryhmäkumppaneille ovat olleet oiva tapa saada asiaan innostuneita henkilöitä mukaan tilaisuuksiin. Projektiassistentti Pirjo Tuomi kuvaa tämän julkaisun väliaikaosiossa näitä tilaisuuksia kuvin ja sanoin. 36 Esimiehet ovat kiireisiä, se on tuttu asia, mutta hankkeeseen mukaan lähteminen ja ajan varaaminen tapaamisiin on osoittanut asian tärkeyden.

Hankkeen mielenkiintoinen toinen vaihe on vasta viritteillä, sillä työskentelyssä työterveyshuollosta ja yrityspalveluista vastaavien kanssa on päästy vasta alkuun. Merja Koivuniemi kuvaa tässä raportissa työterveyshuollon kanssa työskentelyä. Foorumixin viimeiset kuukaudet tullaan käyttämään mallin vahvistamiseen ja tämän uuden esimiesten jaksamista edistävän tuotteen markkinointiin. Arvioijana toimivan Innolink Research Oy:n kanssa on käyty motivoivia keskusteluja, joissa on avattu mallin oikeaa arvoa ja paikkaa esimiesten ja johtajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Heidän tekemänsä loppuarviointi keväällä 2017 antaa lisää tietoa. Olen projektista vastuullisena johtajana voinut luottaa projektipäällikön ja -työntekijöiden osaamiseen ja työmotivaatioon hankkeen kuluessa. Myös omaa jaksamista ja erilaisia valmennusohjelmia, joihin omien johtajuusvuosikymmenien aikana olen päässyt mukaan, on ollut mielenkiintoista peilata tämän suhteellisen yksinkertaisen vertaistukimallin käyttöönoton edistymisessä. Tärkeä työssäjaksamiseen liittyvä kysymys Mitä sinulle kuuluu? on omien valmennusten ja sparrausten aikana usein jäänyt kysymättä. Foorumix-hanke on varmasti edistänyt ainakin mukana olevien yritysten esimiesten ja johtajien työhyvinvointia. Toivoa sopii, että myös tulevaisuudessa Foorumix ja muut henkilöstöhyvinvointiin liittyvät hankkeet edistävät yritystoiminnan tärkeää sosiaalista ulottuvuutta toiminnan tuloksellisuuden kulmakivenä. Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja, Hyvinvointi ja terveys Satakunnan ammattikorkeakoulu 37

Onko Foorumix minulle se oikea? Ajattelen, että kokemusten vaihto samassa tilanteessa olevien kanssa antaa eniten jaksamista ja osaamista olla hyvä esimies ja työpaikan kehittäjä. KYLLÄ EI 38 Tarvitsen varmuutta työkykyjohtamiseen. Olen huomannut, että koulutus ei ole siihen keskeisin apu. Vaikeissa tilanteissa ei ole yksiselitteisesti oikeita tai vääriä tapoja Muutkin ovat saaneet virkistystä ja oppia! Minäkin haluan! Verkostoituminen kannattaa Palavereissa esimiesroolin ydin jää usein talousja tuotantokysymysten alle. Käytävällä on vaikea alkaa keskustella kollegan kanssa asiasta, joka vaatii aikaa ja paneutumista. Haluan työyhteisölleni parasta. Vaikkei minulla ole toista esimiestä työpaikallani, saan työkaverin Foorumixin kautta. Tiedän, että esimiesten jaksaminen ja osaaminen vaikuttavat suoraan siihen, miten työyhteisöissä voidaan ja onko työpaikalla hyvinvoinnista kumpuavaa tuottavaa pörinää. Jos sait vähintään neljä Kyllä-vastausta, liity Foorumix-joukkoon. Foorumix-ryhmä on vaihtoehto, jota kannattaa kokeilla hyvinvoinnin, ikäjohtamisen ja tuottavuuden parantamiseksi sekä uudistumisen tueksi. Hyvät kokemukset puhuvat Foorumixin puolesta! Foorumix on erityisen tärkeä pienten työpaikkojen esimiesten näkökulmasta, mutta sopii hyvin suuriinkin. Kaikki haluavat tuottavuutta ja hyvinvointia Foorumixin kautta sitä voi hankkia kätevästi, miellyttävästi ja vaikuttavasti.

Kestävää ja tuottavaa hyvinvointia Foorumixissa työkykyyn vaikuttavat seikat nähdään laajasti, myös eri elämäntilanteiden ja sukupuolinäkökulman kautta. Esimiehen ratkaistavaksi tulee kysymyksiä liittyen mm. perheen ja työn yhteensovittamiseen, työyhteisön monimuotoisuuteen sekä ikäjohtamiseen. Esimiehille on tärkeää rohkeus ennaltaehkäisyyn ja kuormitustilanteiden vuoksi tehtäviin työn mukauttamisiin. Parhaimmillaan näillä voidaan vähentää työkyvyttömyyttä, joka on usein suuri menoerä yrityksille ja yhteiskunnalle sekä iso tragedia yksilölle. Vertaistoiminta kannattaa -kirjan on julkaissut ASPA ja yksi sen kirjoittajista on Tapio Myllymaa. Foorumixin visuaalinen ilme on saanut alkunsa pesäpalloviuhkasta. Liekö siksi, että projektiassistentti Pirjo Tuomi on innokas lajin seuraaja. Kilpailukyky paranee toimintojen ja palveluiden kehittämisen helpottuessa. Se on mahdollista, kun yrityksessä panostetaan esimiesten jaksamiseen ja osaamiseen. Kestävää kehitystä on, että Foorumixissa asioita työstetään esimiesten kanssa, juuri heidän tarpeisiinsa sopivaksi. Tämä tukee hyvien työkäytäntöjen ja innovaatioiden syntymistä selkeästi paremmin kuin valmiit ratkaisut, joita yritettäisiin juurruttaa työpaikoille. Foorumixit toimivat erittäin hyvin muutosjohtamisen tukena. Yritysten verkostoituminen tarjoaa mahdollisuuden uusille yhteistyön muodoille. Bisneksen lisäksi kumppanuus voi liittyä työterveyshuoltoon tai muihin yrityspalveluihin. Foorumix kansainvälisessä esittelyssä SAMKin Summitissa elokuussa 2015. Niina Inberg kertoo kiinnostuneelle hollantilaiselle esimiesten vertaisfoorumitoiminnasta. 39

Foorumix Peer Forums of Superiors Foorumix-model Peer Forums of Superiors invented in project Foorumix (European Social Fund) to enhance work ability management and productivity especially in small or middle sized enterprises. Foorumix can be used in many kinds of workplaces to promote well-being, coping with work and using methods of work ability management. There is demand for long-term peer forums for superiors. Questions related to work ability are subjects that supervisors need help from each others. Supervisors want to serve the work community well but the demands are often out of their own expertise: e.g. the cooperation with the occupational health is not easy to start alone in the hectic pace of everyday life. The superiors need an opportunity to share their experiences and to refl ect their work as well as to develop management related with work ability and coping with the work load. The long-term role of Foorumix is also signifi cant. Integration of new knowledge is not easy to do without a well-planned process. In Foorumix work ability issues are considered from a wide perspective; the central themes include diversity at work places and producing new business culture. The Peer Forums have been piloted in small and middlesized companies in West Finland. The need of them has been shown in previous EU-projects and interviews made by Satakunta University of Applied Sciences. At the moment the project Foorumix makes visible the strength of Peer Forums both for the superiors and the entire work community. The aim is that forums become permanent practices in companies and other work places. The experiences of the piloting are the base for the model that helps to start Peer Forums of Superiors easily and quickly as well as to maintain them. Special material is made for the consultants working with enterprises and for the occupational health care in order to instill the social innovations made in the project. The success stories of the superiors who have implemented Foorumix play a central role in dissemination. http://www.foorumix.fi /english/ 40

LÄHTEET Alhanen, K., Kangasaho, A., Ahtiainen, O., Kangas, M., Soini, T. & Soininen, S. 2011. Työnohjauksen käsikirja. Helsinki: Tammi. Elo, A-L, Ervasti, J & Kuokkanen A 2010. Hyvinvointi ja tuloksellisuus esimiestyön haasteena. Tutkimus kolmessa julkisen sektorin organisaatiossa. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 51. Työterveyslaitos. Helsinki. Viitattu 2.1.2017. partner.ttl.fi/fi/tyoura/ tyouran_uurtaja/documents/hyvinvointi_raportti_ttl.pdf EK (Elinkeinoelämän keskusliitto). 2011. Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli. Viitattu 2.1.2017 http://pda.ek.fi/www/fi/ tutkimukset_julkaisut/2011/tyokykyjohtamisenmalli.pdf Foorumix-hankkeen nettisivut 2016. Foorumix-hankkeen www-sivut. Viitattu 2.1.2017. www.foorumix.fi Hakala, A. 2009. Hoitotyön lähiesimiesten kokemuksia hallinnollisesta työnohjauksesta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Viitattu 2.1.2017 http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-200912047066. Hannukainen, H. 2014. Tartu kollegaa hihasta. Vinkit esimiehen vertaistyöhön. Sarja D, Muut julkaisut 7/2014. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hiltunen, L. 2010. Enhancing Web Course Design Using Action Research. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto. Viitattu 2.1.2017. https://www.jyu.fi/erillis/ ajankohtaista/arkisto/2010/12/tiedote-2010-12-08-09-59-37-026391 Holm, J., Huuskonen, P., Jyrämä, O., Karnell, S., Laimio, A., Lehtinen, I., Myllymaa, T. & Vahtivaara, J. (2010). Vertaistoiminta kannattaa. Kouvola: ASPA, Solver palvelut Oy Huttunen, T. 2009. Huttunen, T. 2009. Esimiesvalmennusten vaikuttavuus. Miten esimiesvalmennusten vaikutukset näkyvät valmennettujen käytännön työssä. Tapaus Helsingin kaupunki. Pro gradu. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.1.2017 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/81095/ gradu03927.pdf?sequence=1 Jengoilleen-hankkeen www-sivut. Viitattu 2.1.2017. http://tyokykyopas. samk.fi/ Kesti, M. 2015. Esitelmä Foorumix-hankkeen seminaarissa Porissa 2.9.2015, http://www.foorumix.fi/ Latostenmaa K. 2017. Kymppikortit pöytään vertaisuuden voimaa ja työkykyjohtamisteemoja esimiesten työnohjauksellisiin ryhmiin. Teoksessa Tuliniemi E. & Rajaniemi K. (toim.) Työnohjauksen erilaisia käytäntöjä. Satakunnan ammattikorkeakoulun työnohjaajakoulutuksen 2015 2016 artikkelit. Sarja B, Raportit 2/2017. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. Laukkarinen, J. 2014. Johtajan valta ja pelko. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy. Lindell, M. 2012. Terveydenhuollon lähiesimiehen vertaistuki. Pro gradu. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.1.2017. https://tampub.uta.fi/bitstream/ handle/10024/83656/gradu05976.pdf Maukonen, E. 2015. Vertaismentorointi esimiestyön tukena. Opinnäytetyö, ylempi amk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.1.2017. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89361/maukonen%20 Elina.pdf?sequence=1 Mikkonen, I. 2009. Sairastuneen vertaistuki. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Viitattu 2.1.2017. http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2009/isbn978-951-27-1232-8imikkonen.htm.html Paunonen-Ilmonen, M. & Heinonen, U. 2015 Työnohjaus- ja coachingtoiminnan vaikuttavuus. Työnohjauksen, johdon työnohjauksen ja coachingin hyödyt organisaatioille. Sued Management Oy. Helsinki. Saviranta, A & Åhlberg, K 2010. Vertaistuen kokemukset ja merkitys eri asiakasryhmissä. Opinnäytetyö. Diak Etelä. Viitattu 2.1.2017. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25392/ VERTAISTUEN%20KOKEMUKSET%20JA%20MERKITYS%20ERI%20 ASIAKASRYHMISSA.pdf?sequence=1 41

Foorumix-prosessi esimiehen näkökulmasta Kuvio 3. Foorumixin vaiheet 42

Kiitos & kumarrus! The End 43

Esirippu aukeaa ja valot syttyvät. Esimiesten vertaisfoorumimalli astuu näyttämölle. Foorumix-ryhmissä Esimiesten vertaisfoorumeissa ideana on kokemusten jakaminen vertaisten eli toisten esimiesten kanssa. Ryhmät voivat olla työyhteisöjen sisäisiä tai yritysten välisiä. Pilotointi on tehty satakuntalaisten pk-yritysten kanssa. Kirjassa kuvataan kokemuksia siitä. Esimiesten jaksaminen ja osaaminen vaikuttavat suoraan siihen, miten työyhteisöissä voidaan ja onko siellä hyvinvoinnista kumpuavaa tuottavuutta. Foorumixeja voi perustaa jatkossa monenlaisiin työpaikkoihin ympäri Suomea SAMKin tai muiden Foorumix-osaajien, kuten työterveyshuollon, tuella. Esimies on tärkeä yrityksen menestyksessä, kuten ohjaaja näytelmässä. Ohjaaja onnistuu, kun henkilökunta pääsee parhaimpaansa loistaa. Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena -hanke 2015 2018 ISSN 1457-0696 ISBN 978-951-633-218-8 (painettu) ISSN 2323-8356 ISBN 978-951-633-219-5 (PDF)