Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Transkriptio

1 Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

2 Avaimia työkykyjohtamiseen Koulutussarja ja opas lähiesimiehille

3 Tiedotuskumppanit: Satakunnan ja Rauman Kauppakamarit, Satakunnan yrittäjät, Prizztech ja VATES-säätiö Pääkohderyhmä Suuret teollisuusyritykset Satakunnassa Mukana pääasiassa lähiesimiehiä myös henkilöstöhallintoa, luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, työterveyshuoltoa ym.

4 Myös taloudelliset syyt kannustivat osallistumaan: Sairauspoissaolojen väheneminen ja ennenaikaisen eläköitymisen välttäminen aikaansaavat isoja kustannussäästöjä. Nuoren työntekijän kohdalla puhutaan helposti sadoista tuhansista euroista.

5 Keskiöön lähiesimiesten osaaminen Työyhteisössä lähiesimiehet ovat ratkaisevassa roolissa reagoimaan työkyvyn muutoksiin. Mutta tietävätkö he miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä? Loppuvuodesta 2013 tehtiin lähiesimieskartoitus

6 Kartoituksen mukaan lähiesimiehet kaipaavat eniten: keinoja tunnistaa ajoissa työkyvyn lasku osaamista ottaa asia puheeksi toimintamallia asian hoitamiseen

7 Yllättävän vahvasti esille nousivat lisäksi huoli omasta jaksamisesta ja tarve vertaistuesta Lähiesimiehen rooli on paineinen. Monet ovat myös kokeneet olevansa työkykyjohtamistilanteissa yksin. - toive ideoida ns. vertaisfoorumitoimintaa Myös yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kaivattiin kehitettävän lähiesimiesnäkökulmasta

8 Koulutussarja aloitettiin keväällä 2014 (80 osallistujaa)

9 PÄIVÄ 1. Esimiehen vastuut ja velvollisuudet osana työkykyjohtamista

10 Pääteemat: Esimiestyön lainsäädännölliset vaatimukset Hyvä esimiestapa: kohti rakentavaa ja jatkuvaa neuvottelukulttuuria Asiantuntijoiden johtaminen ja ennalta ehkäisevä työote esimiestyössä Esimiehen rooli osana työkykyjohtamista

11 PÄIVÄ 2. Miten tunnistaa työkyvyn muutos?

12 Pääteemat: Miksi työkyvyn muutosten tunnistaminen on tärkeää? Miten tiedämme, milloin ihminen on tuen tarpeessa? Päihdehaittojen ja mielenterveysongelmien näkyminen työssä toimintatapoja tuen tarpeen tunnistamiseksi Suhtautuminen henkilöön, jolla on muutoksia työkyvyssä

13 PÄIVÄ 3. Puheeksi ottamisen taito

14 Pääteemat: Perustelut varhaiselle tuelle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen sisältö ja eri osapuolten tehtävät Miten puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen toteutetaan toimintakäytäntöjä ja harjoituksia

15 PÄIVÄ 4. Miten hyödyntää verkostoja työkyvyn tukemisessa?

16 Pääteemat: Yhteistyöverkosto tilanteissa, joissa työntekijän työkyky muuttuu - keihin voi olla yhteydessä? Mitä palveluita eri toimijat tarjoavat työkyvyn muuttuessa? Esimiehen rooli osana työkyvyn tukemisen verkostoa Esimiesten vertaisfoorumin kokeilu ja siitä nousseet kehittämistarpeet

17 Koulutuksen toteutusmahdollisuudet jatkossa: 1) Yrityksessä 2) Yhteiskoulutus monelle yritykselle 1) Esim. HILL-koulutus niin, että eri yrityksistä voi olla samaan aikaan yhteydessä

18 Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Hanna Hannukainen, Tietoa muistakin mahdollisuuksista, esim. SAMKin täydennyskoulutuksesta, ryhmä- ja yksilötyönohjauksista sekä muista työyhteisöpalveluista

19 OPAS LÄHIESIMIEHILLE JA HEIDÄN VERKOSTOILLEEN Avaimia työkykyjohtamiseen Julkistetaan syksyllä 2014

20 Ollaan yhteydessä! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa, Projektisihteeri Sinikka Kyngäs, Vastuuhenkilö: Tuula Rouhiainen-Valo, johtaja Hyvinvoinnin osaamisalue, Satakunnan ammattikorkeakoulu