Talousarvion 2015 laadinnan tausta-aineisto KV SEMINAARI 5.5.2014

Talousarvion 2015 laadinnan tausta-aineisto KV SEMINAARI 5.5.2014

Johdanto Tausta-aineisto vahvistaa talousarvion laadinnan tietopohjaa kokoamalla yhteen merkittävät vuoden 2015 talousarvion laadintaan vaikuttavat tiedot koskien talouden liikkumavaraa, palvelutarpeita ja toimintaympäristön muutoksia. Muutoksia tarkastellaan Yhteinen Tampere strategian toteutumisen näkökulmasta. Tarkastelemalla strategiaa, toimintaympäristöä, taloutta ja palvelutarpeita yhtenä kokonaisuutena halutaan parantaa edellytyksiä talousarviota koskevien valintojen tekemiseen. Aineistoa hyödynnetään talousarvion valmistelun yhteydessä kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 7.4.2014, kevään 2014 lautakuntaseminaareissa sekä valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa 5.5.2014. Analyysi ja aineisto tarkentuvat valmistelun kuluessa budjettivalmistelua koskevien tietojen täsmentyessä. 2

Sisällys Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima- ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Yhdessä tekeminen Talous Investoinnit Henkilöstö Osaaminen ja johtaminen LANU TETO IKI SIVE OSE KAKE Liitteet: Taloustaulukot ; Investoinnit; Väestö 3

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -näkökulmat Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima- ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Yhdessä tekeminen Talous Investoinnit Henkilöstö Osaaminen ja johtaminen 4

Ennaltaehkäisy Tasapainoinen talous ja ja hyvinvointieroje uudistuva n kaventaminen organisaatio STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt Tulorahoitus erikoissairaanhoidon on riittävä. kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon hyödyntämällä kustannuksista tieto- ja nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Tuottavuuden paranemista on tuettu viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu työyhteisöille. kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuorisorekrytoinneissa ja pitkäaikaistyöttömyys on huomioitu ovat vähentyneet. tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu LANU TETO IKI Tilanneanalyysi: Kuntien talous on viime vuosina heikentynyt olennaisesti. Kehitys jatkuu myös tulevina vuosina Kaupungin nykyinen taloustilanne ei mahdollista nykyisen laajuisten palvelujen järjestämistä Lähivuosina käynnistyvät isot infrahankkeet lisäävät investointimenoja merkittävästi Sote-ratkaisu tulee vaikuttamaan merkittävästi kaupungin toimintaan Pohdittavaa: Strategiassa korostetaan kunnan perustehtävien hoitamista ja priorisointia. Mistä palveluista ja toiminnoista voidaan luopua talouden tasapainottamiseksi? Miten investointitarpeet sopeutetaan taloustilanteeseen? Henkilöstömenot ovat noin 45 % kaupungin toimintamenoista. Mitä henkilöstöä koskevia sopeuttamiskeinoja voidaan käyttää? 5

Talous Talous 2010-luvulla Taloustilanne on heikentynyt viime vuosina. Menojen vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 5,5 %. Keskeisimpiä syitä talousaseman heikkenemiselle: Yhteisöverotulojen romahdus Valtionosuuksien muutos Työttömyys /toimeentulotukikustannusten voimakas kasvu Väestönkasvu Velvoitteiden lisääntyminen Sopeuttamistarve vuodelle 2015 Taloussuunnitelman mukaisilla luvuilla sopeutustarve vuodelle 2015 on 7 milj.. Taloussuunnitelman toteutuminen edellyttää talousarviossa pysymistä vuonna 2014 ja nettomenojen kasvun pienentämistä 1,7 prosenttiin. Taloussuunnitelman toteutuminen ei ole realistista ilman poikkeuksellisen voimakkaita tehostamistoimenpiteitä. Jos vuoden 2014 talousarvio toteutuu helmikuun talouskatsauksen mukaisesti, on sopeuttamistarve 50 milj.. Sopeutustarve kasvaa entisestään, jos kuluvan vuoden talousennusteet heikentyvät lisää toimintamenojen tai verotulojen osalta. Toimintakatteen muutos 2014 ja 2015 Taloussuunnitelmaan mukainen kehitys Helmikuun talouskatsauksen mukaan päivitetty kehitys 1,7 % 3,3 % Tilikauden 2014 tulos 0-23,2 milj. Sopeutustarve 2015 7 milj. 50 milj. Lukuihin eivät sisälly hallituksen kehysriihestä aiheutuvat uudet, mahdollisesti noin 20 milj. :n sopeuttamistarpeet (oppivelvollisuuden pidentäminen, työmarkkinatukiuudistus, perusopetuksen valtionosuuksien leikkaus, kotihoidon tuen perusteiden muutokset). 6

Ydinprosessien talous Talous Tulot ja menot esitetty tarkemmalla tasolla aineiston liitteessä 4 7

Tuottajien talous Talous Tulot ja menot esitetty tarkemmalla tasolla aineiston liitteessä 4 8

Investoinnit Investointitarpeet TA2015 valmistelussa huhtikuussa 251 milj. Investoinnit esitetty tarkemmalla tasolla aineiston liitteessä 5 9

Henkilöstö Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2014 asetettiin rekrytointikielto hallinnon tehtäviin. 220 henkilötyövuoden vähentäminen: Yksiköiden ennusteen mukaan asetettu vähennystavoite saavutetaan vuonna 2014. Säästövaikutus 2014 noin 5 milj.. Vuonna 2013 henkilöstö piti palkattomia vapaita 19 970 henkilötyöpäivää, mikä vähensi palkka- ja sivukuluja n. 2,6 milj.. Vaihtuvuuden hyödyntämisellä saavutettiin 1,6 milj. :n säästöt Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7,8 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä vuonna 2013. Varhemaksut olivat 5,4 milj.. Sairauspoissaolojen määrän lasku vuonna 2013 vastaa noin 21 henkilötyövuoden työpanosta. Sairauspoissaolojen laskennallinen kustannus on noin 25 milj.. Sairauspoissaolojen lasku vähensi kustannuksia noin 1 milj. :lla. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden 2009 2013, koko kaupunki 25 20 15 10 5 0 18,2 17,6 17,0 15,9 2010 2011 2012 2013 Näkymät vuodelle 2015 Kunta-alan palkkaratkaisun vaikutus vuoden 2015 henkilöstömenoihin on noin 4 milj. (noin +0,6%), jos henkilötyövuodet pysyvät vuoden 2014 ennustetulla tasolla. Vuonna 2015 eläkeiän saavuttaa noin 300 henkilöä, joista suurin osa on hoitotehtävissä tai opetustyössä. Eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta hyödyntämällä voidaan vaikuttaa vain vähän henkilöstömenoihin. Työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin voidaan vaikuttaa varhaisella työkykyongelmiin puuttumisella ja työssä jatkamisen tukemisella. 50 40 30 20 10 0 Palkallisten henkilötyövuosien %-osuudet 2011-2013 Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilötyövuodet 14 314 13 292 13 372 13 434 13 922 KuEL-vanhuuseläkeiän 2015 2019 saavuttavat, yhteensä 1 751 henkilöä (luvut tarkentuvat vuoden 2014 aikana) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 5 5 290 5 2 2011 2012 2013 38 39 41 34 34 34 2 Konsernihallinto Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 341 345 Päivähoito-, koulutusja kulttuuripalvelut Perushoitaja 51 Siivooja 33 Ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijä 10 31 377 398 2015 2016 2017 2018 2019 KuEL- vanhuuseläkeiän 2015-2019 saavuttavat tehtävänimikkeittäin 20 19 18 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos Lähihoitaja 104 Linja-autonkuljettaja 48 Lehtori 82 Lastentarhanopettaja 44 Lastenhoitaja 70 Sairaanhoitaja 44 Tuntiopettaja 55 Toimistosihteeri 40 Laitoshuoltaja 52 Terveydenhoitaja 38 Sairaalahuoltaja 52 Koulunkäynninohjaaja 35

Osaaminen ja johtaminen Keskeiset hallinnon kehittämiskohteet Toimintamallin arviointi: Kaupungin toimintamallia eli tilaaja tuottaja-mallia, pormestarimallia ja asiakaslähtöisyyden mallia arvioidaan vuonna 2014. Mallia kehitetään arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on nykyistä tehokkaampi hallintamalli. Johtamisen kehittämisellä tähdätään myönteisiin talousvaikutuksiin Yhdessä tekeminen Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Johtamisjärjestelmän kehittäminen Tavoitteellinen päivittäisjohtaminen Tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden painottaminen Esimiestyön kehittäminen Johtoryhmätyöskentelyn tehostaminen Hallinnon keventäminen: Vuoden 2014 aikana toteutetaan hallinnon keventämisen projekti konsernihallinnossa. Hallinnon keventämisen vaikutukset arvioidaan koko organisaation näkökulmasta. Rakenteellisten muutosten osalta tehdään suunnitelma useammalle vuodelle. Tiedolla johtaminen: Tiedolla johtaminen on yksi TOP 10 rakennemuutoksista. Tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä tiedon hyödyntämiselle johtamisessa ja päätöksenteossa. Laadukkaammalla tiedolla johtamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Tuloksellisuudesta palkitseminen: Kaupungin palkitsemisen ja kannustamisen periaatteita uudistetaan työtuloksiin perustuviksi. Tavoitteena on kytkeä strategiasta johdettujen tavoitteiden saavuttaminen ja palveluiden tuloksellisuuden kehittäminen palkitsemiseen. Hallinnon ja johtamisen kehittämisellä tavoitellaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yleishallinnon kulut ovat noin 3 % käyttömenoista (45 milj. ), jolloin vaikutukset talouden tasapainottamiseen ovat vähäiset. 11

Yhdessä tekeminen STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä palvelujen kehittämiseen. Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty. Kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on kasvanut. Päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu - selvityksen pohjalta on tehty. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty. Yhdessä tekemistä toteutetaan vuonna 2014 toiminnallisten tavoitteiden avulla. Esimerkiksi Tesomaa uudistetaan yhdessä asukkaiden, palvelunkäyttäjien ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Myös tilojen tarjontaa lisätään kuudella pilottikoululla ja avoimen datan hyödyntämiselle kehitetään toimintatapoja ja -malleja. Sote-uudistus: Hallitus- ja oppositiopuolueet ovat 23.3.2014 sopineet, että Suomessa toteutetaan perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen kuntayhtymämuotoisen järjestäjän toimesta. Kunnat ovat jatkossa mukana palvelujen tuottamisessa. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. Malli tarkoittaa perustavanlaatuista muutosta kuntapohjaiseen toimintamalliin. Sote-järjestämisessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat erittäin merkittävästi Tampereen kaupungin toimintaan. Yhdessä tekeminen on kaupunkistrategian keskeisin teema ja ennen kaikkea iso toimintatavallinen muutos. Yhdessä tekemisen vaikutuksia talouden tasapainon saavuttamiseen on kuitenkin vaikea arvioida. Yhdessä tekemisen osalta on lähtenyt liikkeelle erilaisia kehittämisprojekteja. Strategiakauden aikana tulee kehittää tapoja, joilla arvioidaan onko yhdessä tekemisen vaikuttavuus toteutumassa kaupunginvaltuuston edellyttämällä tasolla. 12

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -näkökulmat Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima- ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Yhdessä tekeminen LANU TETO IKI SIVE 13

Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu Tilanneanalyysi: Edellisellä strategiakaudella hyvinvointierot kasvoivat mm. pienituloisten määrän kasvun ja köyhyyden pitkittymisen myötä. Myös mielenterveysongelmat lisääntyivät. Lastensuojelun piirissä oli yhä useampi lapsi, mutta vakaviin toimiin joudutaan turvautumaan entistä harvemmin. Rakennemuutoksilla on pystytty hillitsemään palvelutarpeiden kasvun kustannuksia. Erityisesti väestön kasvun, väestörakenteen muutoksen ja työttömyyden kasvun myötä ydinprosessien yhteenlasketut lisäpalvelutarpeet ovat rakennemuutosten vaikutukset huomioiden n. 30,4 milj.. Lisäksi teton kuluvan vuoden talousarviopohjan korjaustarve on n. 19 milj.. Hallituksen kehyslinjausten vaikutuksia seurataan ja ne tulevat todennäköisesti aiheuttamaan muutoksia jo vuoden 2015 kustannuskehitykseen. Pohdittavaa: Ennaltaehkäisyllä ja kotien tukemisella on haluttu vaikuttaa hyvinvointierojen kasvuun. Tulisiko painotusta vahvistaa kohdentamalla käytössä olevia resursseja toisin? Rakenteellisilla muutoksilla pyritään vaikuttamaan talouden tasapainoon pitkällä aikavälillä. Tuleeko palveluja koskevia rakenteellisia muutoksia nopeuttaa? Strategian tavoitteena on palvelujen priorisointi ja sopeuttaminen. Miten varmistetaan tavoitteen toteutuminen ja vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon? Teton ylitysuhat ovat merkittävin yksittäinen kysymys talousarvion laadinnalle. Vaikutusmahdollisuudet ylityksiin ovat vähäiset osassa palveluita. Mihin pitää erityisesti kiinnittää huomiota? 14

Näkymät vuodelle 2015 Alle kouluikäisten määrän kehitys Lanu Toiminta & talous 2010-luvulla 2013 toimintakulut toteutuivat 1,5 milj. budjetoitua suurempina ja tuotot 0,8 milj. budjetoitua pienempinä. Yleisin syy ylityksiin oli lasten määrän kasvusta johtunut palvelutarpeen kasvu. Ydinprosessin nettomenot ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2014 33,0 milj. eli +11,0 %. Menojen kasvua on hillitty onnistuneilla rakennemuutoksilla varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelussa. Muutaman edellisvuoden ajan jatkunut vaikea taloustilanne ja voimakas pienten lasten määrän kasvu ovat asettaneet merkittäviä haasteita palvelujen järjestämiselle. Lähivuosina tilanteeseen ei ole näkyvissä helpotusta. Lasten ja nuorten peruspalvelut mitoitetaan lasten määrän kasvuun ja talouden liikkumavaraan Päivähoitotarpeen kasvua hillitään jatkamalla varhaiskasvatuksen monipuolistamista tavoitteena on kasvattaa avoimen varhaiskasvatuksen osuutta prosenttiyksiköllä suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin Perheiden tukeminen ennaltaehkäisevillä peruspalveluilla on keskeinen keino vähentää liukumaa raskaampiin palveluihin Lastensuojelun onnistuneiden rakennemuutosten myötä sijaishuollon menoja voidaan vähentää Hoitotakuun toteuttaminen ja lastensuojelutarpeen selvittäminen lasten ja nuorten palveluissa eivät edellytä lisäresursointia PALVELUTARPEIDEN KASVUN MYÖTÄ LANUN MENOJEN KASVUPAINE 2015 on 3,076 milj. Lastensuojelun sijaishuollon hoitomuodot ja osuus hoitovuorokausista 15

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Palvelutarve Toimenpide Kustannus -vaikutus, M Lasten määrän kasvu, arvio kasvusta 1,95 % (270 lasta) edelliseen vuoteen verrattuna Oppilasmäärän kasvu (220 oppilasta lukuvuosikeskiarvolla) Esi- ja alkuopetuksen oppilasmäärän nousu Tuen muotojen kehittäminen esi- ja alkuopetuksessa Uusien paikkojen luominen ensisijaisesti avoimeen varhaiskasvatukseen. Esiopetus oppivelvollisuuden piiriin. OKM:n erityisavustuksen (3,6 milj.e) myöntämiskriteerien täyttäminen Iltapäivätoiminnan palvelujen lisääminen Joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin laajentaminen 9 uuteen yksikköön Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua 2,731 Painopisteen muuttaminen päiväkotihoidosta avoimeen kerhotoimintaan (TOP10) Subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen (alustava arvio 0,9 milj. :n säästö) Vaikuttavuus Päivähoitotarpeeseen vastaaminen kustannustehokkaasti 1 Opetusryhmän koko säilyy nykytasolla 0,17 Kasvava ip-toiminnan tarve kohdennetaan ulkoiseen palveluntuotantoon Lasten iltapäivätoiminnan turvaaminen kustannustehokkaasti 0,3 Koulunkäyntivalmiuksia kehittämällä vähennetään tuentarpeisten oppilaiden syrjäytymisriskiä Kokonais -vaikutus +/- M 1,321 1 0,085 0,3 Lasten määrän kasvu Laboratoriokustannusten sekä lain mukaisten ilmaisen hoitotarvikejakelun budjettivajeiden kattaminen, raskausimmunisaation uuden toimintamallin käyttöön otto 0,22 Taysissa tehtävien tutkimusten ja hoidon määrä vähenee Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen 0,22 Lasten määrän kasvu ja perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen vastaaminen Perusopetuksen langattoman verkon rakentaminen Hyvinvointineuvolatoimintamallin laajentaminen, palvelusetelin käyttöön otto perheneuvolan neuvonta- ja terapiapalveluihin, Icehearts toiminnan laajentaminen Nuorisotilojen palveluverkon tiivistäminen (TOP 10) 0,35 Lastensuojelun rakennemuutoksen (TOP 10) myötä sijaishuollon resursseja siirretään perheiden varhaiseen tukemiseen Lastensuojelun rakennemuutoksen eteneminen turvataan 0,2 0,2-0,1-0,1 0,05 YHTEENSÄ 4,871 M 3,076 M 16

Näkymät vuodelle 2015 Teto Toiminta & talous 2010-luvulla Ydinprosessin menot toteutuivat vuonna 2013 yhteensä 13,6 milj. talousarviota suurempina, huolimatta kaupunginvaltuuston osoittamasta 14,9 milj. lisätalousarviosta. Suurimmat menojen ylitykset olivat Pshp:n erikoissairaanhoidossa ja ensihoidossa sekä toimeentulotuessa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa. Ydinprosessin nettomenot kasvoivat edellisvuodesta 23,6 milj. eli 5,5 %. Menojen kasvu hidastui vuoteen 2012 (33,5 milj. / 8,5 %) verrattuna. Vuoden 2014 talousarvion nettomenot ovat 9,2 milj. eli 2,0 % pienemmät kuin edellisvuoden toteuma. Toiminnallisesti sosiaali- ja hoitotakuu on pääsääntöisesti pystytty toteuttamaan ja siirtoviivemaksuja vuonna 2013 toteutui alle 0,07 milj. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua hillitään vahvistamalla perusterveydenhuoltoa sekä tehostamalla hoitoketjuja ja kehittämällä erikoissairaanhoidon sisäistä hoidonporrastusta erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun puolittaminen alle 2,5 %:iin keskimääräisestä yli 5 %:sta Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen sekä valtionhallinnon päätökset lisäävät työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenoja Työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto OSELA:an, tavoitteena kokonaisvastuun toteutuminen Rakenteellisia muutoksia ja kustannussäästöjä haetaan kaikista mahdollisista palveluista mm. vammaispalveluissa lisätään perhehoitoa asumispalvelujen tarpeen vähentämiseksi, pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään ja sosiaalista kuntoutusta lisätään 17

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannusvaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Terveydenhuoltolain mukaiseen ensihoidon palvelutasopäätökseen vastaaminen 0,6 Uuden palvelutasopäätöksen valmistelu Riippuu palvelutasopäätöksen sisällöstä, selviää keväällä 0,6 Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttama sekä strategian mukainen perusterveydenhuollon vahvistaminen kotona asumisen tukemiseksi, erikoissairaanhoidon tarpeen kasvun hillitsemiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi Avokuntoutuksen lisäys, mielenterveystyöpari- sekä lääkäri-hoitaja-työpari toimintamallien toteuttaminen Lielahtikeskuksessa, työttömien terveyspalvelujen sekä korvaushoidon lisääminen 0,75 Ks. seuraava (erikoissairaanhoidon tarpeen vähentäminen) Kotona asuvien erikoissairaanhoidon palvelujen tarve vähenee 0,75 Väestönkasvun, väestön ikääntymisen ja hoitomuotojen kehittymisen aiheuttama hoitotakuuseen sisältyvien erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen kasvu Ylläpidetään hoitotakuun mukainen palvelutaso erikoissairaanhoidon palveluissa 9,0 Perusterveydenhuollon vahvistaminen, hoidonporrastus ja hoitoketjujen tehostaminen vaativan erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämiseksi (mm. pth:n vahvistaminen, terapiapalvelujen vahvistaminen omassa tuotannossa Suurempi osuus asiakkaista pystytään hoitamaan perusterveydenhuollossa ja omassa esh:ssa lähettämättä asiakkaita vaativaan erikoissairaanhoitoon 6,0 18

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannusvaikutus, M Vaativan erikoissairaanhoidon (PSHP) järjestämisen tilatarpeet PSHP:n investointiohjelma nostaa yksikköhintoja 0,5 % vuonna 2015 Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua 1,0 Investointiohjelman toteutuksenlykkääminen vähentäisi hinnankorotuspaineita Vaikuttavuus Vaikutuksia PSHP:n toimintaan ja tuottavuuteen Kokonaisvaikutus +/- M 0 1,0 Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen sekä TE-hallinnon linjaukset lisäävät toimeentulotukimenoja Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen sekä hallituksen kehyspäätös yli 300 vrk työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien rahoitusvastuun siirtämisestä kunnille kasvattaa työmarkkinatukimenoja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Varaudutaan toimeentulotukimenojen yleiseen kasvuun (+7 %) ja TEhallinnon linjausten aiheuttamaan kasvuun (4 %) Varaudutaan työttömyyden kasvusta ja pitkittymisestä johtuvaan työmarkkinatukimenojen kasvuun (3 M ) ja kehyspäätöksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin (6 M ) PAAVO II hankkeessa valmistuu uusia asuntoja pitkäaikaisasunnottomille (56 kpl) 2,6 Työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvästi olevien asiakkaiden eläkeselvittelyjen toteuttaminen 9,0 Esitetään työllisyydenhoidon ja työmarkkinatuen kuntaosuuden keskittämistä osaamis- ja elinkeinopalvelujen kokonaisuuteen 0,8 Pitkäaikaisasunnottomuudesta aiheutuu kustannuksia TTY:n selvityksen mukaan n. 15 t /asiakas/vuosi Toimeentulotukiasiakkuuksien määrän kasvun hillitseminen pitkäaikaisasunnottomuus ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät 2,45 9,0 0,4 19

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannusvaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun tarpeen ja kustannusten kasvu Lisätään henkilökohtaisen avun palveluja 1,0 1,0 Vammaispalvelujen rakennemuutos ja palvelutarpeiden kasvu Kehitysvammaisten perhehoitopaikkojen ja asumispalvelujen sekä työ- ja päivätoimintapaikkojen lisääminen 0,7 Lisätään perhehoitoa asumispalvelujen vaihtoehtona, ympärivuorokautisen asumispalvelun kustannus vastaavalla asiakasmäärällä olisi 0,4 M, perhehoitona 0,2 M Palvelutarpeeseen pystytään vastamaan kevyemmällä palvelumuodolla 0,5 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu - Kuljetuspalvelujen järjestämistä kehitetään ja tehostetaan -0,2 Erikoissairaanhoidon palveluseteli Poistetaan erikoissairaanhoidon palveluseteli kuvantamistutkimuksista ja ruoansulatuskanavan tähystystutkimuksista - Hoidon saatavuus hidastuu ko. palveluissa -0,25 YHTEENSÄ 25,45 M 20,25 21,25 M 20

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen TA-pohjan korjaukset Perustelu (palvelutarve, lainsäädäntö, strategiaperusta) Ydinprosessin talousarviopohjan korjaaminen / perusterveydenhuolto Ensihoidon palvelutasopäätöksestä johtuen vuoden 2014 ensihoitopalvelujen tilauksesta puuttuu n. 1,8 M (sisältäen v. 2014 kasvun). 1,2 M Ydinprosessin talousarviopohjan korjaaminen / sairaalapalvelut Ydinprosessin talousarviopohjan korjaaminen / päihde- ja mielenterveyspalvelut Ydinprosessin talousarviopohjan korjaaminen / sosiaalisen tuen palvelut Ydinprosessin talousarviopohjan korjaaminen / vammaispalvelut Suun terveydenhuollon asiakasmäärä oli vuonna 2013 7 % suurempi kuin 2012. Kotona asumista tukevien palvelujen lisääminen kasvattaa muun muassa avokuntoutuksen ja opioidiriippuvaisten korvaushoidon asiakasmääriä, ulkokuntalaskutus, luottotappiot (0,3 M vuonna 2013) Tammi-helmikuun tilinpäätösennusteen mukaan PSHP/ESH:n tilauksen ylitysennuste vuodelle 2014 on 6,7 M. Saattohoidon tilaus ylittyi 0,15 M vuonna 2013 ja tarve kasvaa edelleen arviolta 5 % vuodessa Asiakasmaksutulojen ennustetaan toteutuvan 0,3 M budjetoitua pienempinä vuonna 2014 Toimeentulotuen ylitysennuste yhteensä 0,9 M (netto) vuonna 2014 (toimeentulotuki ja tuen jakaminen) Työmarkkinatuen ylitysennuste 6,7 M vuonna 2014, ennusteessa huomioitu työllistämistoimien arvioitu vaikutus Vammaispalvelujen ylitysennuste 1,0 M (netto) vuonna 2014 (mm. henkilökohtaisen avustajan taloudellinen tuki, vammaisten avustajapalvelut ja kotikuntalain mukainen kotikuntakorvaus) 2,0 M 6,7 M 0,15 M 0,3 M 0,9 M 6,7 M 1,0 M TA-pohjan korjaukset yhteensä =18,95 M 21

Näkymät vuodelle 2015 Yli 75-vuotiaiden palvelurakenne Iki Toiminta & talous 2010-luvulla 2013 menot ylittivät talousarvion 1,4 milj.. Suurimmat ylitykset olivat tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidon ostopalveluissa. Tulot toteutuivat 0,7 milj. talousarviota suurempina, mikä johtui mm. kotihoidon asiakasmaksujen korotuksista. Nettomenot kasvoivat vuodesta 2012 vuoteen 2013 3,4 milj., eli 2,3 %, mikä oli selvästi koko kaupungin tasoa vähemmän. Kuluvan vuoden kasvuennuste on noin 2 %. 2010-luvulla menojen kasvua on hillitty rakennemuutoksella, jolla tavoitellaan noin 20 milj. säästöjä kahden valtuustokauden aikana muuttamalla palvelurakennetta raskaammasta kevyempään. Palvelurakennemuutosta jatketaan vuonna 2014 erityisesti vahvistamalla kotikuntoutusta ja geriatripalveluja kotiin. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sitä myötä kotiin annettavien palvelujen tarve, johon vastataan jatkamalla palvelurakennemuutosta (sairaalasta kotiin) Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon geriatripalvelujen, perhehoidon ja omaishoidon tuen vahvistamisella Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita Vuonna 2015 ratkaisevan tärkeää on kotihoidon ja kotikuntoutuksen palveluissa onnistuminen Tehostetun palveluasumisen paikkoja otettiin käyttöön runsaasti 2013 ja 2014 uusia asumispalvelupaikkoja tulee n. 250. Vuonna 2015 paikkoja tulee huomattavasti vähemmän, mikä vähentää myös rakennemuutoksesta saatavaa taloudellista hyötyä. Vuonna 2016 avautuu jälleen useampi asumispalveluyksikkö. 15% 10% 5% 0% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kotona asuvat, asteikko oikealla Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito PALVELUTARPEIDEN KASVUN MYÖTÄ IKIN MENOJEN KASVUPAINE 2015 on 3,08 milj. (1,6 %) 92% 91% 91% 90% 90% 89% 22

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannusvaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonais -vaikutus +/- M Ikäihmisten määrä kasvaa ja sitä myötä kotiin annettavien palvelujen tarve sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelujen tarve kasvaa, vanhuspalvelulaki, ikäihmisten palvelujen laatusuositus Kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon geriatripalvelujen vahvistaminen (kotihoidon geriatripalvelut ulotetaan kattamaan kotihoidon eteläinen alue), perhehoitoa ja omaishoidon tukea laajennetaan, palveluliikennettä vahvistetaan, koneellinen annosjakelu, Oriveden osalta erityisesti perhehoidon ja palvelukeskustoiminnan luominen 2,85 M Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos (TOP 10), koko kaupungin alueella kotihoidossa käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, mobiililaitteet ja sähköinen ovenavauspalvelu, palvelusetelin käytön laajentaminen omaehtoisen toiminnan, ennaltaehkäisevän työn ja kotona asumista tukevien palvelujen lisäyksellä vähennetään sairaalaja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelujen käyttöä, esim. geriatripalveluja vahvistamalla vähennetään muiden terveyspalvelujen käyttöä 2,5 M Suun terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa, hampaallisten vanhusten määrän kasvu, suun terveydenhuollon tärkeä yhteys vanhuksen yleiskuntoon ja elämänlaatuun Ikäihmisten suun terveydenhuoltoa vahvistetaan 250 000 Rakennemuutoksen tukeminen kotona asumista tukevien palvelujen lisäämällä Raskaampien palvelujen käytön ennaltaehkäisy 250 000 23

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Palvelutarve Toimenpide Kustann usvaiku tus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonais -vaikutus +/- M Psykogeriatristen asiakkaiden palvelujen tarve kasvaa, tarve saada enenevissä määrin palveluja kotiin. Kotikuntoutuksen vahvistaminen vakiinnuttaminen psykogeriatrisille asiakkaille 1 M Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos (TOP 10), psykogeriatrisesta sairaalasta siirretään n. 15 potilasta vastaava resurssi kotikuntoutukseen Laitosmuotoisen ja asumispalveluissa tapahtuvan kuntoutuksen tarpeen väheneminen, tuloksellisempi toiminta, kun ympäristö ei muutu +/-0 Päihdetaustaisten ikäihmisten määrä kasvaa, tarve saada enenevissä määrin palveluja kotiin Katkaisuhoidon tarjoaminen kotiin, Kotikatkon toimintamallin vakiinnuttaminen ja laajentaminen 130 000 Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos (TOP 10) Laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen tarpeen väheneminen, tuloksellisempi toiminta 130 000 Ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvaa, havaittu alueellisen neuvonnan vahvistamisen tarve. Sekä sähköisten että fyysisten kanavien tarve kasvaa. Otetaan käyttöön alueellisia ohjaus- ja neuvontapisteitä. Tavoitteena varhaisen vaiheen ohjaus ja neuvonta sekä alueen erityispiirteiden ja toimijoiden tuntemus. Terveystutkan hyödyntäminen ohjauksessa ja neuvonnassa. 300 000 Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos (TOP 10), ohjauksella ja neuvonnalla varmistetaan oikea-aikaiset palvelut tarpeeseen ja ohjataan myös itse maksettavien palvelujen piiriin Raskaampien palvelujen käytön siirtyminen ja kysynnän ohjaaminen myös itse maksettaviin palveluihin 200 000 YHTEENSÄ 4,53 M 3,08 M 24

Liikkumattomuus Näkymät vuodelle 2015 Sive Toiminta & talous 2010-luvulla Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen menojen kasvu 2010-2014 yhteensä 7,9 milj. (11,0%). Vuonna 2013 toimintamenot toteutuivat 39 000 euroa budjetoitua suurempina ja toimintatulot 151 000 budjetoitua suurempina. Tulojen kasvua selittää Pyynikin uimahallin hyvä käyttöaste. Vuoden 2014 talousennuste on budjetin mukainen. Liikkumisen edistäminen ja yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen strategisena painopisteenä osana ennaltaehkäisyä Vähiten vaikuttavista palveluista luopuminen käynnistetään, jotta resursseja voidaan kohdentaa strategisesti tärkeisiin palveluihin Lähtökohtana matalan kynnyksen palvelut ja yhdenvertaisuus Kaupungin vetovoiman vahvistaminen Koettu terveys PALVELUTARPEIDEN KASVUN MYÖTÄ SIVEN MENOJEN KASVUPAINE 2015 on 1,91 milj. (2,4%) Pylväiden kohdalla olevat pystyviivat näyttävät tulosten virhemarginaalin. 25

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannus vaikutus, M Liikkumattomuudesta aiheutuvien hyvinvointiongelmien vähentäminen + kuntalaisten määrän kasvu mm. Tampereen uintikeskuksen käyttöönotto (kasvavat povuokra), ulkoliikuntapaikkoihin panostaminen Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua 0,98 Palveluverkko TOP 10 listalla, painopisteen muuttaminen korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn Vaikuttavuus Sairastavuuden ennaltaehkäisy Kokonais -vaikutus +/- M 0,98 Kaupungin vetovoiman vahvistaminen Näsilinnan avaaminen museokäyttöön. Ensikertainen kalustaminen, näyttelyn rakentaminen, toiminnan käynnistäminen. 0,63 0,63 Monipuolisen kansalaistoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen (Sivelan) toiminta-avustusten palauttaminen vähintään vuoden 2013 alkuperäiselle tasolle. - harrastusyhteisöt - taidelaitokset ja kulttuuriyhteisöt 0.3 Yhteisölliseen toimintaan liittymisen mahdollisuudet lisääntyvät; koettu hyvinvointi ja terveys lisääntyvät; sairastavuuden ennaltaehkäisy; palvelualojen työllisyyden turvaaminen (erit. matkailu- ja ravitsemusalat) 0,3 YHTEENSÄ 1,91 M 1,91 M 26

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -näkökulmat Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Yhdessä tekeminen OSE 27

Elinvoima ja kilpailukyky STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Tilanneanalyysi: Heikko yleinen talouskehitys on vauhdittanut jo pitkään jatkunutta Tampereen teollisuuden rakennemuutosta. Tamperelaisten yritysten vienti on supistunut selvästi taantumaa edeltävästä ajasta, investoinnit alueelle ovat vähäisiä ja työttömien määrä suuri. Nopeaa muutosta parempaan ei ole odotettavissa. Talouden odotetaan kääntyvän kasvuun vuonna 2014, mutta elpyminen on hidasta. Uusia työpaikkoja on Tampereella viime vuosina syntynyt erityisesti terveyspalveluihin, ict-aloille ja liike-elämän palveluihin. Työpaikkoja on kadonnut erityisesti teollisuudesta. Valtakunnallisen INKA -ohjelman tavoitteena on luoda Suomeen huippuosaamiseen perustuvia innovaatiokeskittymiä. Tampereen vetovastuulla on INKA-teema Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Tampereen vetovoima asuin-, opiskelu- ja matkailukohteena on Suomen kärkeä. Rantaväylän tunnelin rakentaminen tukee keskustan kehittämistä kaupunkiseudun vetovoimaisena keskuksena. Pohdittavaa Strategian painotuksena on vahva panostaminen elinkeinoteollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan. Ovatko panostukset riittäviä ja oikein kohdennettuja? 28

Ose Toiminta & talous 2010-luvulla 2013 toimintakulut toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti ja tuotot 0,2 milj. budjetoitua pienempinä Vertailukelpoinen menojen kasvu 2010-luvulla on ollut maltillista Tredun toiminta käynnistyi 2013 Toisen asteen koulutuspaikka on kyetty tarjoamaan kaikille perusopetuksen päättäville Työllisyydenhoidon palvelut on kohdennettu nuorille ja pitkäaikaistyöttömille Elinkeino- ja matkailupalveluilla on tuettu alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittymistä Haasteita ovat mm. työttömyyden kehitys, toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaukset ja lukiokoulutuksen tuotannon 0,6 milj. säästövelvoite Näkymät vuodelle 2015 Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta leikataan vuodesta 2017 alkaen arviolta 10 % ja Tredun toiminta on sopeutettava kehykseen Lukiokoulutus on turvattava riittävällä resursoinnilla tai palveluverkon sopeuttamisella Oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen Alueen osaamistarpeet suuntaavat nuorten ja aikuisten koulutustarjontaa Työttömyydessä ei ole näköpiirissä käännettä parempaan Työllisyydenhoidon palveluissa tähdätään sujuviin palvelupolkuihin ja asiakkaan kannalta pysyviin tuloksiin. Vuoden 2014 resurssitaso tarpeen. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisella yhteistyöllä sekä toimintaprosesseja ja viranomaisten välistä viestintää kehittämällä Elinkeinopoliittisten toimien painopisteenä on kehittää osaamiseen, innovaatioihin ja kansainvälisyyteen pohjautuvan uuden ja uudistuvan liiketoiminnan edellytyksiä 0,591 milj. menolisäyspaine lukiokoulutukseen ja elinkeinopalveluihin. Tredun 50 opiskeljapaikan lisäys kasvattaa kehystä 0,5 milj.. 16-18-vuotiaat Tampereen kaupunkiseudulla Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kehitys 10 000 5 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Työmarkkinatuki 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0 2000 2006 2002 2009 2010 2011 pitkäaikaistyöttömät 2012 2013 nuoret työttömät työttömyysaste, %, asteikko oikealla Eksp. (pitkäaikaistyöttömät) 2007 2004 Tampereen ennuste: Tampereen väestösuunnite Kehyskuntien ennuste: Tilastokeskuksen väestöennuste 2008 2006 2009 2008 2010 2010 2012 2011 2014 2012 2016 2013 2018 2020 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2022 2024 29 Kehyskunnat Tampere 20 10 0 500 pv työmarkkinatuk ea saaneet (vasen akseli) Kaupungin kustannus (M oikea akseli)

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Palvelutarve Toimenpide Kustan nusvai kutus M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonais -vaikutus +/- M Pitkään työttömänä olleiden määrän kasvu; Kuntasektorin velvoitteiden kasvu työllisyydenhoidossa Vaikuttavien palvelupolkujen tarjoaminen; Työllisyydenhoidon palvelutason ja vaikuttavuuden säilyttäminen vähintään v. 2014 tasolla (ml. työllisyyspaketti) - Työllisyydenhoidon ja sosiaalija terveyspalveluiden yhteistyön kehittäminen; Elinkeinopolitiikan toimenpiteet työpaikkojen synnyn tukemiseksi (TOP 10) Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen; Palvelut mahdollistavat työllistymisen? Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Lukio-opetuksen toimintaedellytysten turvaaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen Nuorisotakuun toteuttaminen; Varautuminen aikuiskoulutuksen volyymin kasvattamiseen; Uuden opiskelijahuoltolain velvoitteiden toteuttaminen Opiskelupaikkojen lisääminen toisella asteella oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi Oppivelvollisuuden pidentämisestä aiheutuvat oppimateriaali- ja matkakustannukset Opetuksen riittävä resursointi; Sähköisten yo-kirjoitusten vaatima resursointi INKA-omarahoitus, kotimaan markkinointi ja lentomarkkinointiyhteistyö YHTEENSÄ 0,591 M -? 0,2 Moniammatillinen yhteistyö; Ryhmäkokojen kasvattaminen, läpäisyn tehostaminen Opiskelijamäärän sopeuttaminen uudistettuun lukioverkkoon 0,391 Syntyy rakenteita, jotka luovat kasvua Perusopetuksen päättäneille taataan opiskelupaikka tai muu palvelu; Nuorisotakuun kohderyhmään kuuluville pyritään järjestämään opiskelutai työpaikka tai muu palvelu Opetuksen laatu ja määrä turvataan; Nuorisotakuun toteutuminen Yritysten ja työpaikkojen syntyminen; Verotulojen kasvu? 0,2 0,391 0,591 M 30

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toiminta- ja rahoitusympäristön muutos Toimenpide Kustannusvaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Ammatillisen koulutuksen tason turvaaminen Yksikköhinnan laskuun sopeutuminen siten, että koulutuksen taso turvataan 50 opiskelijapaikan lisäys (OKM) +/-0 0,5 Tila- ja opetusresurssin tehokkaampi käyttö; Läpäisyn tehostaminen Toiminnan tehostuminen; Koulutustarjonnan lisääntyminen +/-0 31

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -näkökulmat Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima- ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Yhdessä tekeminen KAKE 32

Kestävä yhdyskunta STRATEGIAN TAVOITTEET 2014-2017 Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Tilanneanalyysi: Kaupunkiseudun väestö on viime vuosina kasvanut ripeästi. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on hajautunut ja myös Tampereella kaupunki-infra laajenee. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuus on viime vuosina kasvanut, kasvihuonekaasupäästöt vähentyneet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntynyt. Käynnissä on monta merkittävää suunnitteluhanketta, joilla haetaan ratkaisuja kasvun hallintaan, kuten maakuntakaava, kaupunkiseudun rakennemalli, kaupungin yleiskaava ja keskustan strateginen osayleiskaava. Ratkaisuja haetaan mm. läntiseen oikorataan, tavarajärjestelyratapihan siirtämiseen, kehä 2:n linjaukseen ja raitiotieliikenteeseen. Valtion rahoitus raitiotiehankkeeseen ei ole toistaiseksi varmistunut. Pohdittavaa: Miten varmistetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen hyväksyttävyys ja joukkoliikenneratkaisuihin liittyvien alkuvaiheen kustannusten hallinta? Miten ratkaistaan kaupungin kasvun ja laadukkaan kaupunkiympäristön ylläpidon ja vähenevien resurssien välinen yhtälö? Kaupungin palvelumallia uudistetaan. Perinteisen palveluverkkotarkastelun sijaan tavoitteena on nykyistä tehokkaampi ja vaikuttavampi palvelumalli, jossa uudistetaan palvelurajoja ja tarkastellaan sähköisiä palveluita osana palveluverkkoa. Tuleeko palvelumallityölle asettaa konkreettisia talouden tasapainoa edistäviä tavoitteita? Tulisiko tehokkuushyötyjä tuovien sähköisten palvelujen kehittämiseen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota? 33

Näkymät vuodelle 2015 Kuva 1 Kake Toiminta & talous 2010-luvulla Toimintakate toteutui 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Kiinteistöjen vuokratuotot toteutuivat 1,8 milj. ja muut tulot (maankäyttösopimukset) 3,1 milj. budjetoitua suurempina. Kaavoituksen volyymin kasvun takia suunnittelun menot ylittyivät 0,8 milj.. Lumen ja maan vastaan oton kulut toteutuivat 0,5 milj. talousarviota suurempina. Ydinprosessin taloudesta: ROSOISESTI KAUNISTA Kaupungin voimakkaan kasvun aiheuttama kaupunki-infran laajentaminen merkitsee sekä investointeja että kunnossapidettävien alueiden laajenemista Joukkoliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella parannetaan yhdyskuntarakenteen sujuvuutta ja ekotehokkuutta. Olevaan infraan tukeutuva täydentäminen on halvempaa toteuttaa uusiin alueisiin verrattuna, mutta lisää suunnittelu- ja toteutusprosessin haasteita Kaupunkiraitiotien toteutus merkitsee huomattavaa suunnittelupanostusta Keskustan ja kantakaupungin yleiskaavatyöt jatkuvat Joukkoliikenteen tarjontaa lisätään mm. sisäistä tuottajahinnoittelua tarkistamalla PALVELUTARPEIDEN KASVUN MYÖTÄ MENOJEN KASVUPAINE 2015 on 0,65 milj. Kuva 2 tarvittaessa kuva 3 34

Kaupunkiympäristön kehittäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannusvaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Kaupungin voimakkaaseen kasvuun vastaaminen Vahvasti täydennysrakentamiseen painottuva kasvu edellyttää kaavoituksen, liikenne- ja yleissuunnittelun sekä niihin liittyvien selvitysten laatimistarpeiden merkittävää lisäämistä 0,6 TOP 10 kaavoitusprosessin nopeuttaminen lisääntyvä asemakaavoitus 2015: 20 000 kem2 lisäyksen arvo kaupungille 5,0 milj.. Toimivan liikennejärjestelmän ja kestävän liikkumisen tuomat hyödyt. Hyödyt toteutuva lähivuosien aikana. + 0,2 Varautuminen kaupunkiraitiotien rakentamiseen maankäytön suunnittelun ja katuverkon kehittämisen näkökulmista Raitiotien rakentaminen ja maankäytön keskittäminen raitiotiekäytävään investoinnit: + 3-4 milj. kaavoitus: + 200 000 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Yhdyskuntarakenteen ja liikenteen tehokkuuden ja sujuvuuden paraneminen. Asumisen täydennysalueiden kaavoittamisen tuottama arvo kaupungille. Hyödyt toteutuvat lähivuosien aikana. + 0,2 35

Kaupunkiympäristön kehittäminen Palvelutarve Toimenpide Kustannus vaikutus M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Kaupunkistrategian mukainen joukkoliikenteen käytön lisääminen ja henkilöautoliikenteen kasvun hidastaminen Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen 1,0 Toimenpiteen aiheuttamien kustannusten kasvua hillitään kilpailua lisäten tai omaa tuotantoa tehostaen (hankinnan ja markkinoiden kehittäminen) Lisää kysyntää, alentaa tuotantohintoja +/-0 Yleisten alueiden kunnossapidon tyydyttävä laatutaso (kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma) Kunnossapidon laatutason määrittely väylien merkittävyyden suhteen, kunnossapidettävien alueiden lisääntyminen, uusia katuja rakennetaan n. 10 km/v 0,25 Menetelmien ja toimintatapojen kehittämisellä voidaan hillitä menojen kasvua, mutta ei estää Koetun ylläpidon laadun parantuminen, kustannukset vertailukaupunkeja pienemmät YHTEENSÄ 2,05 M 0,65 M + 0,25 36

Kaupunkiympäristön kehittäminen Uusi rakennemuutos Toimenpide Kustannus vaikutus, M Rakennemuutos tai tehostamistoimenpide, jolla hillitään /estetään kasvua Vaikuttavuus Kokonaisvaikutus +/- M Hulevesien siirtyminen vesihuoltolain piiristä mrl:n mukaan kunnan tehtäväksi, toiminnan käynnistäminen Selvitystarve Lainsäädännön muuttuminen Riipuu toteutusmallista +/-0 Satamien ylläpito Satamien yksityistäminen Selvitettävä +/-0 Maa-ainesten logistiikka Logistiikan kehittäminen Järkeistetään puhtaiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyä Selvitettävä +/-0 37

Talous Liite 1. Eräitä keskeisiä ennusteita 2011 2012* 2013* 2014 E 2015 E 2016 E Kuluttajahintaindeksin muutos, % 3.4 2.8 1.5 1.6 1.9 2.1 Ansiotason muutos, % 2.7 3.3 2.4 1.3 1.0 2.0 Työttömyysaste, % 7.8 7.7 8.2 8.4 8.3 8.1 Vaihtotaseen ylijäämä, % BKT:sta -1.5-1.4-0.8-0.1 1.2 1.8 Teollisuustuotannon muutos, % 3.7-2.1-2.7 2.6 4.4 3.6 Euribor 3 kk, % 1.4 0.6 0.2 0.3 0.5 1.2 EU27, BKT:n muutos, % 1.7-0.4 0.1 1.4 1.7 1.8 Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -0.7-1.8-2.0-2.1-1.2-0.2 Suomen EMU-velka, % BKT:sta 49.3 53.6 56.9 59.6 60.5 60.6 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus 38

Talous Liite 1. Verorahoituksen muutos 2014-2017 2014 2015 2016 2017 Kunnallisveron muutos, % 3,1 4,1 3,6 3,8 - ilman tuloveroprosentin korotusta -0,6 Verotulojen muutos yhteensä, % 4,5 3,7 2,3 3,8 - ilman veroprosenttien korotuksia 0,9 Valtionosuuksien muutos, % -0,3-3,4 0,7 0,7 Verorahoituksen muutos yhteensä, % 3,2 1,9 1,9 3,0 - ilman veroprosenttien korotuksia 0,6 Verorahoituksen muutos, MEUR 36,4 (6,4) 22,0 23,0 27,0 39

Talous Liite 1. Taloussuunnitelman 2014 2017 mukainen tuloslaskelma koko kaupunki, ei sisäisiä eriä 1,70 1,70 2,50 Tuloslaskelma (milj. e) TP 2013 Alkup TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 366,8 377,3 383,7 390,3 400,0 Toimintamenot -1 451,6-1 472,1-1 497,1-1 522,6-1 560,7 Toimintakate -1 084,8-1 094,8-1 113,4-1 132,3-1 160,6 Verotulot 831,4 868,8 902,1 922,1 956,1 Valtionosuudet 302,3 299,5 297,0 300,0 303,0 Rahoitustulot ja -menot 18,2 11,2 4,5 2,4-0,6 Vuosikate 67,0 84,8 90,3 92,2 97,8 Poistot ja arvonalentumiset -83,7-84,8-90,0-92,0-95,0 Satunnaiset erät 16,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 0,0 0,0 0,3 0,2 2,8 Laskelmaan sisältyvät oletukset: - Pysytään vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa - Verotulot ja valtionosuudet 2013 syksyn arvion mukaisena - Vuosina 2015 2016 toimintakate heikkenee hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti 1,7 % ja vuonna 2017 2,5 % - Valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyssä muodossa 2015 - Laskelma ei sisällä hallituksen kehysriihestä tulleita sopeuttamistarpeita (oppivelvollisuuden pidentäminen, työmarkkinatukiuudistus, perusopetuksen valtionosuuksien leikkaus, kotihoidon tuen perusteiden muutokset), joiden vaikutukset ovat huomattavat, mahdollisesti 20 M. 40

Talous Liite 1. Päivitetty tuloslaskelma helmikuun talouskatsauksen perusteella koko kaupunki, ei sisäisiä eriä 3,28 3,30 3,30 Tuloslaskelm a (m ilj. e) Alkup TA TP 2013 2014 ENN 2014 KE 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 366,8 377,3 386,0 383,7 390,3 400,0 Toimintamenot -1 451,6-1 472,1-1 506,2-1 540,7-1 585,4-1 634,6 Toimintakate -1 084,8-1 094,8-1 120,2-1 157,0-1 195,1-1 234,5 Verotulot 831,4 868,8 869,1 901,0 922,0 957,0 Valtionosuudet 302,3 299,5 301,3 291,0 293,0 295,0 Rahoitustulot ja -menot 18,2 11,2 11,2 4,5 2,4-0,6 Vuosikate 67,0 84,8 61,4 39,6 22,3 16,8 Poistot ja arvonalentumiset -83,7-84,8-84,7-90,0-92,0-95,0 Satunnaiset erät 16,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 0,0 0,0-23,3-50,4-69,7-78,2 Laskelmaan sisältyvät oletukset: - Vuosina 2014 2017 toimintakate heikkenee 3,3 % - Valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyssä muodossa 2015 - Laskelma ei sisällä hallituksen kehysriihestä tulleita sopeuttamistarpeita (oppivelvollisuuden pidentäminen, työmarkkinatukiuudistus, perusopetuksen valtionosuuksien leikkaus, kotihoidon tuen perusteiden muutokset), joiden vaikutukset ovat huomattavat, mahdollisesti 20 M. 41

Tilaajat ja konsernihallinto Talous Liite 1. Tulot Menot Netto Konsernihallinto 29 563-105 081-75 518 LANULA 26 817-359 920-333 103 SIVELA 717-80 316-79 599 OSELA 458-144 645-144 187 IKILA 40 843-192 247-151 404 TETOLA 47 644-488 056-440 412 YLA, JOLILA 99 427-103 152-3 725 Yhteensä 245 469-1 473 417-1 227 948 Konsernipalvelut Menot Tulostavoite Taloushallinnon palvelukeskus -6 478 100 Hallintopalvelukeskus -5 252 100 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö -12 555 0 Yhteensä -24 285 200 Tulostavoite Menot Pirkanmaan pelastuslaitos -44 015 0 Tilaajat ja konsernihallinto TA 2014, 1 000 euroa LTK Palvelukokonaisuus / kohan yksikkö Tulot Menot Netto Lanula Varhaiskasvatus ja esiopetus 12 851-114 312-101 461 Lanula Perusopetus 8 757-151 730-142 973 Lanula Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 927-24 310-23 383 Lanula Psykososiaalisen tuen palvelut 4 282-63 426-59 144 Lanula Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut 0-6 142-6 142 Osela Ammatillinen koulutus 458-101 651-101 193 Osela Lukiokoulutus 0-26 445-26 445 Osela Elinkeino- ja työllisyyspalvelut 0-16 549-16 549 Sivela Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut 670-41 005-40 335 Sivela Kulttuuripääomapalvelut 0-12 717-12 717 Sivela Kulttuuri- ja liikuntakasvatus 11-1 463-1 452 Sivela Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut 36-25 131-25 095 Tetola Ennaltaehkäisevät palvelut 0-1 407-1 407 Tetola Perusterveydenhuollon avopalvelut 10 558-72 762-62 204 Tetola Sairaalapalvelut 7 718-262 550-254 832 Tetola Päihde- ja mielenterveyspalvelut 3 328-32 947-29 619 Tetola Sosiaalisen tuen palvelut 23 198-66 616-43 418 Tetola Vammaispalvelut 2 842-51 774-48 932 Ikila Kotona asumista tukevat palvelut 21 610-112 305-90 695 Ikila Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut 0-6 639-6 639 Ikila Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito 19 233-73 303-54 070 Yla Pelastustoimi 0-16 757-16 757 Jolila Joukkoliikenne 39 806-52 363-12 557 Yla Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 49 548-10 525 39 023 Yla Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 10 073-23 507-13 434 Koha Konsernijohto 232-20 850-20 618 Koha Tilaajaryhmä 6 186-32 681-26 495 Koha Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä 274-14 153-13 879 Koha Tietohallinto 22 087-24 154-2 067 Koha Talous- ja liiketoimintaryhmä 22-4 578-4 556 Koha Kaupunkikehitysryhmä 430-6 969-6 539 Koha Konsernihallinto muut (sitar, tarla, keva) 332-1 696-1 364 Yhteensä 245 469-1 473 417-1 227 948 Hyvinvointipalvelut Menot Tulostavoite Avopalvelut -171 491 2 900 Laitoshoito -88 956 2 000 Erikoissairaanhoito -71 981 1 600 Varhaiskasvatus ja perusopetus -228 882 4 100 Toisen asteen koulutus -133 016 872 Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut -75 099 1 300 Yhteensä -769 426 12 772 Liikeylijäämpääomasttavoite Korvaus perus- Tulos- Liikelaitokset Menot Tampereen Infra Liikelaitos -62 103 1 000-890 110 Tampereen tilakeskus -93 428 42 962-24 162 18 995 Tampereen Ateria -42 163 800-222 578 Tampereen Logistiikka -18 751 870-93 777 Tampereen Kaupunkiliikenne -29 640 500 0 500 Tampereen Vesi -23 650 16 750-10 500 4 250 Tullinkulman Työterveys -10 301 469-48 421 Yhteensä -280 036 63 351-35 915 25 631 42