VARTIOSAAREN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUPERIAATTEET

Samankaltaiset tiedostot
Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Vartiosaari Info- ja keskustelutilaisuus 25.1.

Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Mansikkaniemen asemakaava

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kirkonkylän osayleiskaava

Vartiosaari ilta 5.6.

V a r t i o s a a r e n m a i s e m a, v i r k i s t y s j a v i h e r a l u e e t

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

LIITE 1a. Suunnittelu

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Hietalahden kehittämissuunnitelma. Suunnitteluvaihtoehdot Vaasa

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

41 VL-1 AK VL-1. Ra 40 RAMSINNIEMEN KOIVUNOKAN ASEMAKAAVAKARTTA 1:1000 V 2400 RAMSINNIEMENTIE KOIVUNOKANPUISTO ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO II ARVIOINTITAULUKKO Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Helsingin itäisen saariston asemakaavaluonnos

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

SORTAVALANKA TU 2 JA 4. Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus

SAMMALTIEN ASEMAKAAVA SELOSTUS

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Kaupunkiympäristön toimiala

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Janakkalan kunta Tervakoski

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

VILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET. Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta LIM 1

JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Raportti: Vartiosaari - osayleiskaava. Suunnittelualueen esittely. Suunnittelun lähtökohdat

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

Transkriptio:

VARTIOSAAREN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUPERIAATTEET N JA VAIHTOEHTOJEN SUHDE TAVOITTEISIIN VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) HELSINGIN STRATEGIAOHJELMA 2013-2016 (STRATEGIA) MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 19.11.2013

VARTIOSAARI - N JA VAIHTOEHTOJEN SUHDE TAVOITTEISIIN VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) "ei toteuta tavoitteistoa lainkaan" "toteuttaa tavoitteistoa jonkin verran" "toteuttaa tavoitteistoa paljon" VAT EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE HYVIN TIIVIS ASUINALUE JOUKKOLIIKENNETTÄ, KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ EDISTÄVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖ, RKY-ALUE VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA MERKITTÄVÄT JA YHTENÄISET LUONNONALUEET HELSINGIN SEUDUN ERITYISKYSYMYKSET TONTTIMAAN RIITTÄVYYS RAIDELIIKENTEEN PALVELUALUE JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA HYÖDYNTÄMINEN

VARTIOSAARI - N JA VAIHTOEHTOJEN SUHDE TAVOITTEISIIN 2013 HELSINGIN STRATEGIAOHJELMA 2013-2016 (STRATEGIA) "ei toteuta tavoitteistoa lainkaan" "toteuttaa tavoitteistoa jonkin verran" "toteuttaa tavoitteistoa paljon" HELSINGIN STRATEGIAOHJELMA 2013 2016 STRATEGIAOHJELMA PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE HYVIN TIIVIS ASUINALUE ELINVOIMAINEN HELSINKI MERI-HELSINKI TARJOAA ELÄMYKSIÄ KAUPUNKILAISILLE JA MATKAILIJOILLE SEKÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLI- SUUKSIA YRITYKSILLE TOIMIVA HELSINKI KAUPUNGINOSAT KEHITTYVÄT ELOISINA JA HOUKUTTELEVINA KAUPUNKIRAKENTEEN EHEYTYMINEN PARANTAA SAAVUTETTAVUUTTA JA SUJUVUUTTA KAUPUNGIN TOIMINTA ON KESTÄVÄÄ JA TEHOKASTA MONIPUOLISIA ASUMISVAIHTOEHTOJA KASVAVASSA KAUPUNGISSA

VARTIOSAARI - MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN HYVIN VIRKISTYS Mantereesta erillään oleva saari. Ei ole sellaisenaan virkistysverkoston osa. Helsingin omaleimainen virkistyssaari. Mantereesta erillään oleva saari. Pelkän vesiliikenneyhteyden varassa oleva saari ei riitä liittämään saarta osaksi laajempaa virkistysverkostoa. Helsingin omaleimainen virkistyssaari. Mantereesta erillään oleva saari. Pelkän vesiliikenneyhteyden varassa oleva saari ei riitä liittämään saarta osaksi laajempaa virkistysverkostoa. Helsingin omaleimainen virkistyssaari. Saaresta tulee Itä-Helsingin kulttuuripuiston ydinalue. Saaresta tulee osa Itä- Helsingin viher- ja virkistysverkkoa. Uusi jatkuva rantareitti ja sen virkistyspalvelut lisäävät Itä-Helsingin palvelutarjontaa. Helsingin omaleimainen virkistyssaari. Saari liittyy osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Saaresta tulee osa Itä-Helsingin viher- ja virkistysverkkoa. Uusi jatkuva rantareitti ja sen virkistyspalvelut lisäävät Itä- Helsingin palvelutarjontaa. Rakentaminen vähentää virkistysaluetta, mutta virkistysalueet saadaan tehokkaampaan ja laajemman yleisön käyttöön. Saari liittyy osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Saaresta tulee osa Itä-Helsingin viher- ja virkistysverkkoa. Uusi jatkuva rantareitti ja sen virkistyspalvelut lisäävät Itä- Helsingin palvelutarjontaa. Rakentaminen vähentää virkistysaluetta, mutta virkistysalueet saadaan tehokkaampaan ja laajemman yleisön käyttöön. Saari liittyy osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Saaresta tulee osa Itä-Helsingin viher- ja virkistysverkkoa. Uusi jatkuva rantareitti ja sen virkistyspalvelut lisäävät Itä- Helsingin palvelutarjontaa. Rakentaminen vähentää virkistysaluetta, mutta virkistysalueet saadaan tehokkaampaan ja laajemman yleisön käyttöön. ASUNTOTUOTANTO Asuntojen määrä ei lisäänny lainkaan. Loma-asutusta keskellä Helsinkiä. Asuntojen määrä ei lisäänny lainkaan. Loma-asutusta keskellä Helsinkiä. Asuntojen määrä ei lisäänny lainkaan. Haja-asutusta keskellä Helsinkiä. Asuntojen määrä ei lisäänny lainkaan. Loma-asutusta keskellä Helsinkiä. 2000-4000 asukasta. Asuntojen pieni määrä ja pientalovaltainen rakentaminen ei ehkä mahdollisia monipuolista rahoitus- ja hallintamuotoja eikä vaihtelevia asunto- ja rakennustyyppejä. Vaikuttaa koko Helsingin asuntotarjontaan. Mahdollistaa terveellisen ja turvallisen asuinalueen, jossa on vähän melua, hyvä ilmanlaatu ja puhdas maaperä. 5000-7000 asukasta. Asuntotuotannon riittävä määrä ja tiivis rakentaminen mahdollistavat monipuolisen asuntojakauman ja rahoitus- ja hallintamuodon. Mahdollistaa urbaanin asumisen uudet konseptit. Asuntotuotanto (myös kohtuuhintainen) pystyy vastaamaan pääkaupunkiseudun asuntokysyntään, vaihteleviin tarpeisiin ja toiveisiin monipuolisella asuntotarjonnalla. Vaikuttaa koko Helsingin asuntotarjontaan. Mahdollistaa terveellisen ja turvallisen asuinalueen, jossa on vähän melua, hyvä ilmanlaatu ja puhdas maaperä. 7 000 9 000 asukasta. Asuntotuotannon riittävä määrä ja tiivis rakentaminen mahdollistaa monipuolisen asuntojakauman ja rahoitus- ja hallintamuodon. Korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista jonkin verran laajemmalla alueella kuin VE C. Mahdollistaa urbaanin asumisen uudet konseptit, mutta riskinä yksipuolisemmat asuinalueet ja asuntotyypit. Asuntotuotanto (myös kohtuuhintainen) pystyy vastaamaan pääkaupunkiseudun asuntokysyntään, vaihteleviin tarpeisiin ja toiveisiin monipuolisella kerrostalovaltaisella asuntotarjonnalla. Vaikuttaa koko Helsingin asuntotarjontaan. Mahdollistaa terveellisen ja turvallisen asuinalueen, jossa on vähän melua, hyvä ilmanlaatu ja puhdas maaperä.

IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN PALVELUT ALUEEN SOSIAALINEN LUONNE ALUEEN IDENTITEETTI IMAGO Toiminnan pienimuotoisuus ja heikot liikenneyhteydet eivät riitä turvaamaan vähäisiä palveluja. Loma- ja retkisaari. Autenttisena säilynyt luonto ja vanha kesähuvilayhdyskunta. Sillattoman saaren käyttö kohtuullisen rajoitettua. Säilyy edelleen vain muutamien harvojen huvila- ja vapaa-ajan asuntoalueena. Toiminnan pienimuotoisuus ja heikot liikenneyhteydet eivät riitä turvaamaan vähäisiä palveluja. Loma- ja retkisaari. Autenttisena säilynyt luonto ja vanha kesähuvilayhdyskunta. Sillattoman saaren käyttö kohtuullisen rajoitettua. Säilyy edelleen vain muutamien harvojen huvila- ja vapaa-ajan asuntoalueena. Laajat luonnontilaiset alueet ja luonnon rauhaa. Vähäinen palvelujen lisäys ja alueen kohennustoimet eivät muuta mainittavasti alueen luonnetta nykyisestä. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilyvät alkuperäisenä kokonaisuutena. Pienimuotoisia virkistyspalveluita. Uusi virkistysalue, joka palvelee Itä-Helsinkiä ja osittain koko Helsinkiä. Vesiliikenneyhteydet eivät riitä takaamaan riittävää kävijämäärää - palvelujen kannattavuus voi olla heikkoa. Loma- ja retkisaari. Autenttisena säilynyt luonto ja vanha kesähuvilayhdyskunta. Sillattoman saaren käyttö kohtuullisen rajoitettua. Säilyy edelleen vain muutamien harvojen huvila- ja vapaa-ajan asuntoalueena. Laajat luonnontilaiset alueet ja luonnon rauhaa. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilyvät alkuperäisenä kokonaisuutena. Saaren käyttäjäkunta kasvaa ja monipuolistuu. Pienimuotoisia virkistyspalveluita. Uusi virkistysalue, joka palvelee Itä-Helsinkiä ja osittain koko Helsinkiä. Voi tuoda uusia virkistys- ja matkailupalveluja Itä- Helsinkiin. Helposti saavutettavissa ja kaikille avoin saari ympäri vuoden. Palveluita (virkistys- loma- ja matkailu), sekä huviloita (julkisessa ja yksityiskäytössä). Laajat luonnontilaiset alueet ja luonnon rauhaa. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilyvät alkuperäisenä kokonaisuutena. Saaren käyttäjäkunta kasvaa ja monipuolistuu. Itä-Helsingin kulttuuripuiston ydinalue. Välttämättömät paikallispalvelut. Pääasiassa palvelut Laajasalossa. Tukee Laajasalon palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Tuo uusia virkistys- ja matkailupalveluja Itä-Helsinkiin. Helposti saavutettavissa ja kaikille avoin saari. Pientalovaltainen asuinalue. Moderni huvilakaupunki. Rantavyöhykkeellä kulttuurihistoriallisesti arvokas asuin- ja virkistysalue, jota täydennysrakennetaan ja jossa palveluja. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilyvät rannoilla suhteellisen alkuperäisenä kokonaisuutena, mutta sen luonne muuttuu nykyistä rakennetummaksi. Saaren käyttäjäkunta kasvaa ja monipuolistuu. Osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja Vartiokylänlahden kierrosta. Paikallispalvelut. Pääasiassa palvelut Laajasalossa. Tukee Laajasalon palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Tuo uusia virkistys- ja matkailupalveluja Itä-Helsinkiin. Helposti saavutettavissa ja kaikille avoin saari. Tiivis merellinen kerrostalovaltainen kukkulakaupunki. Rantavyöhykkeellä kulttuurihistoriallisesti arvokas asuin- ja virkistysalue, jota täydennysrakennetaan ja jossa palveluja. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilyvät rannoilla suhteellisen alkuperäisenä kokonaisuutena, mutta sen luonne muuttuu nykyistä rakennetummaksi. Saaren käyttäjäkunta kasvaa ja monipuolistuu. Osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja Vartiokylänlahden kierrosta. HYVIN Paikallispalvelut. Pääasiassa palvelut Laajasalossa. Tukee Laajasalon palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Tuo uusia virkistys- ja matkailupalveluja Itä-Helsinkiin. Helposti saavutettavissa ja kaikille avoin saari. Hyvin tiivis merellinen kerrostalovaltainen kukkulakaupunki. Liiallinen tiivistäminen voi johtaa saaren erityispiirteiden (huvilapuutarhat, maasto, virkistysalueet) häviämiseen ja lähiömäisyyteen. Rantavyöhykkeellä kulttuurihistoriallisesti arvokas asuin- ja virkistysalue, jota täydennysrakennetaan ja jossa palveluja. Saaren kulttuurihistorialliset arvot säilynevät rannoilla, mutta saarenluonne muuttuu nykyistä rakennetummaksi. Saaren käyttäjäkunta kasvaa ja monipuolistuu. Osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja Vartiokylänlahden kierrosta. MAA- JAKALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON Ei vaikutusta nykyiseen hyvään ilmanlaatuun. Ei vaikutusta nykyiseen hyvään ilmanlaatuun. Ei vaikutusta nykyiseen hyvään ilmanlaatuun. Ei vaikutusta nykyiseen hyvään ilmanlaatuun. Ei vaikutusta hyvään ilmanlaatuun. Ei vaikutusta hyvään ilmanlaatuun. HYVIN Ei vaikutusta hyvään ilmanlaatuun. VESI, ILMA JA ILMASTO Nykyisten jäteveden käsittelyjärjestelmien kunto ja hoito aiheuttavat paikoin ympäristön kuormittamisen riskiä Vartiosaarta ympäröivälle merialueelle. Nykyisten jäteveden käsittelyjärjestelmien kunto ja hoito aiheuttavat paikoin ympäristön kuormittamisen riskiä Vartiosaarta ympäröivälle merialueelle. Nykyisten jäteveden käsittelyjärjestelmien kunto ja hoito aiheuttavat paikoin ympäristön kuormittamisen riskiä Vartiosaarta ympäröivälle merialueelle. Nykyisten jäteveden käsittelyjärjestelmien kunto ja hoito aiheuttavat paikoin ympäristön kuormittamisen riskiä Vartiosaarta ympäröivälle merialueelle. Pääkadut tuottavat paikallisen uuden päästölähteen. Rakentaminen on pääasiallisesti sijoitettu saareen etäälle ja korkealle rantaviivasta, jolloin suojaudutaan korkean merenpinnan haittavaikutuksista. Lähelläkin rantaviivaa on saavutettavissa nykyiset suositusarvot ns. alimmista rakentamiskorkeuksista ranta-alueille rakennettaessa. Pääkadut tuottavat paikallisen uuden päästölähteen. Rakentaminen on pääasiallisesti sijoitettu saareen etäälle ja korkealle rantaviivasta, jolloin suojaudutaan korkean merenpinnan haittavaikutuksista. Lähelläkin rantaviivaa saavutettavissa nykyiset suositusarvot ns. alimmista rakentamiskorkeuksista rantaalueille rakennettaessa. Pääkadut tuottavat paikallisen uuden päästölähteen. Rakentaminen on pääasiallisesti sijoitettu saareen etäälle ja korkealle rantaviivasta, jolloin suojaudutaan korkean merenpinnan haittavaikutuksista. Lähelläkin rantaviivaa saavutettavissa nykyiset suositusarvot ns. alimmista rakentamiskorkeuksista rantaalueille rakennettaessa. Melua, ilmanlaatua ja pelastusturvallisuutta koskevien ohjeiden ja määräysten mitoitusarvot saavutetaan. Melua, ilmanlaatua ja pelastusturvallisuutta koskevien ohjeiden ja määräysten mitoitusarvot saavutetaan. Melua, ilmanlaatua ja pelastusturvallisuutta koskevien ohjeiden ja määräysten mitoitusarvot saavutetaan.

KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. HYVIN Ei vaikutusta rauhoitettuun rantaruttojuurikasvustoon. KASVILLISUUS ARVOKKAAT KASVIKOHTEET SEKÄ KÄÄPÄ- JA METSÄALUEET Luonnontilaiset ympäristöt säilyvät. Kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden säilyttäminen vaatii luonnonhoitotoimia. On vaarana, että vanhat huvilapuutarhat rappeutuvat käytön ja hoidon puutteessa, jolloin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus häviää vähitellen. Luonnontilaiset ympäristöt säilyvät. Kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden säilyttäminen vaatii luonnonhoitotoimia. On vaarana, että vanhat huvilapuutarhat rappeutuvat käytön ja hoidon puutteessa, jolloin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus häviää vähitellen. Luonnontilainen kasvuympäristö säilyy pääosin. Kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden säilyttäminen vaatii luonnonhoitotoimia. Puutarhakasvillisuus lisääntyy siirtolapuutarha- ja viljelyalueilla. Käytön lisääntyessä metsäluonnon kulutus lisääntyy. Huvilaympäristöjen hoito mahdollisesti paranee, jos kaupunki myy huviloita loma- ja virkistyskäyttöön. Luonnontilainen kasvuympäristö säilyy pääosin. Puutarhakasvillisuus lisääntyy siirtolapuutarha- ja viljelyalueilla. Käytön lisääntyessä metsäluonnon kulutus lisääntyy. Saaren käyttökapasiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä joidenkin julkisessa käytössä olevien kohteiden puutarhakasvillisuuden entistämiselle. Huvilaympäristöjen hoito mahdollisesti paranee, jos kaupunki myy niitä yksityisille. Luonnontilainen kasvuympäristö vähenee merkittävästi, toisaalta korvaantuu osittain uudella puutarha- ja puistokasvillisuudella. Suurin osa metsistä rakennetaan. Luonnontilaiset metsät muuttuvat virkistysmetsiksi ja rakennetuksi puistoksi. Luontotietojärjestelmän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsä- ja kääpäkohteita supistuu rakentamisen myötä. luokan kohde Vartiosaaren luoteinen lehtoalue rakennetaan osittain. Saaren käyttökapasiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä joidenkin julkisessa käytössä olevien kohteiden puutarhakasvillisuuden entistämiselle. Huvilaympäristöjen hoito mahdollisesti paranee. Luonnontilainen kasvuympäristö vähenee merkittävästi, toisaalta korvaantuu osittain uudella puutarha- ja puistokasvillisuudella. Luonnontilaiset metsät muuttuvat virkistysmetsiksi ja rakennetuksi puistoksi. Luontotietojärjestelmän merkittäviä metsä- ja kääpäkohteita supistuu rakentamisen myötä. luokan kohde Vartiosaaren luoteinen lehtoalue rakennetaan osittain. luokan kohteen Rahkonniemen tervalepikon välittömään läheisyyteen rakentaminen voi muuttaa alueen vesisuhteita ja johtaa kasvillisuuden taantumiseen. Saaren käyttökapasiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä joidenkin julkisessa käytössä olevien kohteiden puutarhakasvillisuuden entistämiselle. Huvilaympäristöjen hoito mahdollisesti paranee. Luonnontilainen kasvuympäristö vähenee merkittävästi. Myös uusi puutarha- ja puistokasvillisuus on vähäisempää kuin muissa asumisvaihtoehdoissa. Suurin osa metsistä rakennetaan. Luonnontilaiset metsät muuttuvat virkistysmetsiksi ja rakennetuksi puistoksi. Luontotietojärjestelmän merkittäviä metsä- ja kääpäkohteita supistuu rakentamisen myötä. luokan kohde Vartiosaaren luoteinen lehtoalue rakennetaan osittain. luokan kasvillisuuskohteen Rahkoniemen tervalepikon välittömään läheisyyteen ja viljelypalstaalue rakennetaan. Tämä voi johtaa alueen vesisuhteiden muutokseen ja kasvillisuuden taantumiseen. luokan kasvikohteesta Pohjois- Vartiosaaren lehdoista häviää noin puolet rakentamisen johdosta. Saaren käyttökapasiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä joidenkin julkisessa käytössä olevien kohteiden puutarhakasvillisuuden entistämiselle. Huvilaympäristöjen hoito mahdollisesti paranee.

KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN LINNUSTO Ei muutosta nykytilaan. Virkistyskäytön lisääntyminen häiritsee jonkin verran alueen linnustoa. VARIAATIO A- VIRKISTYSALUE - EI SILTOJA Virkistyskäytön lisääntyminen häiritsee jonkin verranalueen linnustoa. VIRKISTYSALUE - SILLAT Virkistyskäytön lisääntyminen häiritsee jonkin verran alueen linnustoa. Rakentamisen vuoksi tehtävät metsien hakkuut heikentävät linnuston elinoloja paikallisesti. länsiosan kolmannen luokan lintukohteesta hieman yli puolet rakennetaan. pohjoismetsän kolmannen luokan lintukohteesta noin puolet rakennetaan. Rakentamisen vuoksi tehtävät metsien hakkuut sekä kaislikkoisen lahden täyttö saaren länsiosassa heikentävät linnuston elinoloja paikallisesti. länsiosan kolmannen luokan lintukohteesta hieman yli puolet rakennetaan. pohjoismetsän kolmannen luokan lintukohteesta noin puolet rakennetaan. VARIAATIO C+ HYVIN Rakentamisen vuoksi tehtävät metsien hakkuut sekä kaislikkoisen lahden täyttö saaren länsiosassa heikentävät linnuston elinoloja paikallisesti. länsiosan kolmannen luokan lintukohde rakennetaan lähes kokonaan. pohjoismetsän kolmannen luokan lintukohteista noin puolet rakennetaan. Suuri asukasmäärä ja uudisrakentamisen suuri volyymi ja tehostuva virkistyskäyttö muuttaa merkittävästi linnuston elinolosuhteita saarella. Suuri asukasmäärä ja uudisrakentamisen suuri volyymi ja tehostuva virkistyskäyttö muuttaa merkittävästi linnuston elinolosuhteita saarella. LEPAKOT Jos huvilat tuhoutuvat kunnostamisen puutteessa, lepakkojen päiväpiilot ja talvehtimispaikat tuhoutuvat pitkällä aikavälillä. Jos huvilat tuhoutuvat kunnostamisen puutteessa, lepakkojen päiväpiilot ja talvehtimispaikat tuhoutuvat pitkällä aikavälillä. Saaren uudet toiminnot voidaan toteuttaa siten, että niistä ei koidu haittaa lepakoille. Jos huvilat tuhoutuvat kunnostamisen puutteessa, lepakkojen päiväpiilot ja talvehtimispaikat tuhoutuvat pitkällä aikavälillä. Saaren uudet toiminnot voidaan toteuttaa siten, että niistä ei koidu haittaa lepakoille. Siltayhteys helpottaa huviloiden ylläpitoa, jolloin lepakoiden asuinsijat vanhoissa rakennuksissa säilyvät paremmin. Saaren uudet toiminnot voidaan toteuttaa siten, että niistä ei koidu haittaa lepakoille. Sillat tarjoavat uusia saalistuspaikkoja vesisiipoille. Koloniat ja talvehtimispaikat on mahdollista säilyttää. Vesisiippojen olosuhteet säilyvät lähes nykyisenkaltaisina. Sillat ja kaislikkoalueiden poisto tarjoavat uusia saalistuspaikkoja vesisiipoille. Viiksisiippojen ruokailualueet pienevät puoleen nykyisestä. Pohjanlepakot menestyvät hyvin myös kaupunkiolosuhteissa ja mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Koloniat ja talvehtimispaikat on mahdollista säilyttää. Vesisiippojen olosuhteet säilyvät lähes nykyisenkaltaisina. Sillat ja kaislikkoalueiden poisto tarjoavat uusia saalistuspaikkoja vesisiipoille. Viiksisiippojen ruokailualueet pienevät puoleen nykyisestä. Pohjanlepakot menestyvät hyvin myös kaupunkiolosuhteissa ja mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Koloniat ja talvehtimispaikat on mahdollista säilyttää. Vesisiippojen olosuhteet säilyvät lähes nykyisenkaltaisina. Sillat ja kaislikkoalueiden poisto tarjoavat uusia saalistuspaikkoja vesisiipoille. Viiksisiippojen ruokailualueet pienenevät huomattavasti. Pohjanlepakot menestyvät hyvin myös kaupunkiolosuhteissa ja mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Pohjanlepakoiden ruokailualue pienenee jonkin verran. Pohjanlepakoiden ruokailualue pienenee jonkin verran. Pohjanlepakoiden ruokailualue pienenee jonkin verran. LUONNON MONIMUOTOISUUS Ei oleellista muutosta nykytilaan. Monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii hoitamista, jotta kulttuurivaikutteinen kasvillisuus säilyy. Ei oleellista muutosta nykytilaan. Monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii hoitamista, jotta kulttuurivaikutteinen kasvillisuus säilyy. Syntyy erilaisia pienbiotooppeja. Ei oleellista muutosta nykytilaan. Monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii hoitamista, jotta kulttuurivaikutteinen kasvillisuus säilyy. Syntyy erilaisia pienbiotooppeja. Elinympäristöjen määrä ja luonnon monimuotoisuus lisääntyvät. Syntyy erilaisia pienbiotooppeja. Saaren valaistuksessa tulee ottaa lepakkokanta huomioon. Luontotietojärjestelmän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsäkohteita sekä lintu-, kasvillisuus- ja kääpäkohteita supistuu tai häviää. Monimuotoiset luontoalueet vähenevät ja osa häviää. Metsät ja muut luontoalueet muuttuvat hoidetuiksi ja puistomaisiksi. Saaren valaistuksessa tulee ottaa lepakkokanta huomioon. Luontotietojärjestelmän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsäkohteita sekä lintu-, kasvillisuus- ja kääpäkohteita supistuu tai häviää. Monimuotoiset luontoalueet vähenevät merkittävästi ja osa häviää. Metsät ja muut luontoalueet muuttuvat hoidetuiksi ja puistomaisiksi kaupunkimetsiksi Saaren valaistuksessa tulee ottaa lepakkokanta huomioon. Luontotietojärjestelmän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsäkohteita sekä lintu-, kasvillisuus- ja kääpäkohteita supistuu tai häviää. Monimuotoiset luontoalueet vähenevät ja häviävät merkittävissä määrin. Jäljelle jäävät metsät ja muut luontoalueet muuttuvat hoidetuiksi ja puistomaisiksi kaupunkimetsiksi.

YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA -TALOUTEEN JA YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON JÄRJESTÄMISEEN "Pala luontoa keskellä kaupunkia". "Pala luontoa keskellä kaupunkia". "Pala luontoa keskellä kaupunkia". "Pala luontoa keskellä kaupunkia". Tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. HYVIN Tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. YHDYSKUNTARAKENNE Irrallaan yhdyskuntarakenteesta. Ei muodostu verkostoa Keskusta- Laajasalo-Vuosaari eikä Vartiokylänlahden ympäri. Luonteeltaan ns. hiljainen alue. Irrallaan yhdyskuntarakenteesta. Ei muodostu verkostoa Keskusta- Laajasalo- Vuosaari eikä Vartiokylänlahden ympäri. Luonteeltaan ns. hiljainen alue. Irrallaan yhdyskuntarakenteesta. Ei muodostu verkostoa Keskusta- Laajasalo-Vuosaari eikä Vartiokylänlahden ympäri. Luonteeltaan ns. hiljainen alue. Tuo erityispiirteen pääkaupungin yhdyskuntarakenteeseen: kaikille käytettävissä oleva virkistysalue pääkaupungin keskellä. Kävely- ja pyöräsillat yhdistävät saaren mantereeseen. Mahdollistaa laajemman virkityskäytön. Uusi siirtolapuutarha-alue. Säilyy luonteeltaan ns. hiljaisena alueena. Jatkaa jossain määrin itäisen Helsingin kaupunkirakennetta. Rakentaminen vähentää virkistysalueita, mutta ne saadaan tehokkaampaan käyttöön ja osaksi Itä-Helsingin virkistysreitistöä. Alueen luonne ns. hiljaisena alueena vähenee. "Pääkaupunkimaisin". Jatkaa itäisen Helsingin kaupunkirakennetta. Rakentaminen vähentää virkistysalueita, mutta ne saadaan tehokkaampaan käyttöön ja osaksi Itä- Helsingin virkistysreitistöä. Alue ei säily enää hiljaisena alueena. "Pääkaupunkimaisin". Jatkaa itäisen Helsingin kaupunkirakennetta. Rakentaminen vähentää virkistysalueita, mutta ne saadaan tehokkaampaan käyttöön ja osaksi Itä- Helsingin virkistysreitistöä. Alue ei säily enää hiljaisena alueena. YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Vesi- ja jätehuollon palvelut ovat puutteellisia ja toimintahäiriöille herkkiä. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely saattaa kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa terveysriskiä. Haja-asutuksen palveluiden parantaminen on kallista ja epävarmaa. Vesi- ja jätehuollon palvelut ovat puutteellisia ja toimintahäiriöille herkkiä. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely saattaa kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa terveysriskiä. Haja-asutuksen palveluiden parantaminen on kallista ja epävarmaa.. Vesi- ja jätehuollon palvelut ovat puutteellisia ja toimintahäiriöille herkkiä. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely saattaa kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa terveysriskiä. Haja-asutuksen palveluiden parantaminen on kallista ja epävarmaa. Vesi- ja jätehuollon palvelut ovat puutteellisia ja toimintahäiriöille herkkiä. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely saattaa kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa terveysriskiä. Haja-asutuksen palveluiden parantaminen on kallista ja epävarmaa. Normaalit, korkeatasoiset vesi-, energia- ja jätehuollon palvelut. Liitetään Laajasalon yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Normaalit, korkeatasoiset vesi-, energia- ja jätehuollon palvelut. Liitetään Laajasalon yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Normaalit, korkeatasoiset vesi-, energia- ja jätehuollon palvelut. Liitetään Laajasalon yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. YHDYSKUNTATALOUS / KAAVATALOUS Ei tonttituloja kaupungille. Rakennuskannasta kaupungin korjausvelkaa n. 12 milj. euroa. negatiivinen. Ei tonttituloja kaupungille. Rakennuskannasta kaupungin korjausvelkaa n. 12 milj. euroa. negatiivinen. Ei tonttituloja kaupungille. Rakennuskannasta kaupungin korjausvelkaa n. 12 milj. euroa. Muut menot kaupungille n. 5 milj. euroa. negatiivinen. Ei tonttituloja kaupungille. Rakennuskannasta kaupungin korjausvelkaa n. 12 milj. euroa. Muut menot kaupungille n. 25-30 milj. euroa. negatiivinen. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön nostaa maan arvoa huomattavasti. Tulot / menot (hyötysuhde) kaupungille = 0.8 1.7 välttävä. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön nostaa maan arvoa huomattavasti. Korkealaatuisimmin rakennettavien yleisten alueiden määrä kerrosalaan suhteutettuna kohtuullinen. Tulot / menot (hyötysuhde) kaupungille = 1.5 2.4 Alueen kaavoitus asuinkäyttöön nostaa maan arvoa huomattavasti. Korkealaatuisimmin rakennettavien yleisten alueiden määrä kerrosalaan suhteutettuna kohtuullinen. Tulot / menot (hyötysuhde) kaupungille = 2.0 2.8 kannattava. kannattavin.

LIIKENTEESEEN AJONEUVOLIIKENNE JOUKKOLIIKENNE Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta joukkoliikennetarjontaan. Nykyiset yhteydet riittävät. Ei vaikuta joukkoliikennetarjontaan. Nykyiset yhteydet riittävät. Liikenne ja pysäköinti lisääntyvät vähäisissä määrin Reposalmentiellä. Ei vaikuta joukkoliikennetarjontaan. Nykyiset yhteydet riittävät. Ei vaikutusta. Liikenne ja pysäköinti lisääntyvät vähäisissä määrin Reposalmentiellä. Ei vaikuta joukkoliikennetarjontaan. Nykyiset yhteydet riittävät. Lisää liikennettä noin 2000 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaikutukset näkyvät Laajasalontiellä, Linnanrakentajantiellä ja Itäväylän liittymässä. Katujen rakentaminen muuttaa nyt autottoman saaren luonteeltaan kokonaan toiseksi. Uusi bussilinja Herttoniemi- Vartiosaari. Noin 2000 4000 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Lisää metron kuormitusta vähän. Lisää liikennettä noin 6000 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaikutukset näkyvät Laajasalontiellä, Linnanrakentajantiellä ja Itäväylän liittymässä. Lisää ruuhkautumista. Katujen rakentaminen muuttaa nyt autottoman saaren luonteeltaan kokonaan toiseksi. Noin 5000 7000 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Mahdollistaa tulevaisuudessa raitiotien jatkamisen myös Vuosaareen. Lisää metron kuormitusta. HYVIN Lisää liikennettä noin 9500 12000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laajasalontie, Linnanrakentajantie ja Itäväylän liittymä ruuhkautuvat, vaikka Herttoniemen tunneli olisi rakennettu. Katujen rakentaminen muuttaa nyt autottoman saaren luonteeltaan kokonaan toiseksi. Parantaa raitiotien rakentamisedellytyksiä, sillä yhden bussilinjan kapasiteetti ei riitä. Noin 8000 10000 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Mahdollistaa tulevaisuudessa raitiotien jatkamisen myös Vuosaareen. Lisää metron kuormitusta. JALANKULKU JA PYÖRÄILY Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Mahdollistaa sujuvan pyöräily-yhteyden saarelle ja saaren läpi. Mahdollistaa Itäisen saaristobaanan rakentamisen Vuosaaresta keskustaan, joka parantaa merkittävästi Itä-Helsingin pyöräily- ja virkistysyhteyksiä. Ei vaikutusta. Lisääntyy vähäisissä määrin. Mahdollistaa nykyiset venereitit. Lisääntyy vähäisissä määrin. Uudet laiturit, rantautumispaikat ja virkistyspalvelut parantavat Itä-Helsingin veneilymahdollisuuksia ja - palveluja. Nykyiset venereitit säilyvät. Uudet virkistys- ja matkailupalvelut lisäävät reittiliikennetarvetta. Uudet laiturit, rantautumispaikat ja virkistyspalvelut parantavat Itä-Helsingin veneilymahdollisuuksia ja - palveluja. Reposalmen silta muuttaa purjeveneiden reittejä. Uudet virkistys- ja matkailupalvelut tukevat Itäsaariston reittiliikennetarvetta. Mahdollistaa sujuvan pyöräilyyhteyden saarelle ja saaren läpi. Mahdollistaa Itäisen saaristobaanan rakentamisen Vuosaaresta keskustaan, joka parantaa merkittävästi Itä-Helsingin pyöräily- ja virkistysyhteyksiä. Uudet laiturit, rantautumispaikat ja virkistyspalvelut parantavat Itä-Helsingin veneilymahdollisuuksia ja -palveluja. Reposalmen silta muuttaa purjeveneiden reittejä. Uudet virkistys- ja matkailupalvelut tukevat Itäsaariston reittiliikennetarvetta. Mahdollistaa sujuvan pyöräilyyhteyden saarelle ja saaren läpi. Mahdollistaa Itäisen saaristobaanan rakentamisen Vuosaaresta keskustaan, joka parantaa merkittävästi Itä-Helsingin pyöräily- ja virkistysyhteyksiä. Uudet laiturit, rantautumispaikat ja virkistyspalvelut parantavat Itä- Helsingin veneilymahdollisuuksia ja -palveluja. Reposalmen silta muuttaa purjeveneiden reittejä. Uudet virkistysja matkailupalvelut tukevat Itäsaariston reittiliikennetarvetta. Mahdollistaa sujuvan pyöräilyyhteyden saarelle ja saaren läpi. Mahdollistaa Itäisen saaristobaanan rakentamisen Vuosaaresta keskustaan, joka parantaa merkittävästi Itä-Helsingin pyöräily- ja virkistysyhteyksiä. Uudet laiturit, rantautumispaikat ja virkistyspalvelut parantavat Itä- Helsingin veneilymahdollisuuksia ja -palveluja. Reposalmen silta muuttaa purjeveneiden reittejä. Uudet virkistysja matkailupalvelut tukevat Itäsaariston reittiliikennetarvetta. VESILIIKENNE

KAUPUNKIKUVAAN JA MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN KAUPUNKIKUVA JA MAISEMA Saari säilyy kaupunkikuvassa ja maisemassa nykyisellään. Hoitamattomana rantamaisema villiintyy ja kasvaa edelleen umpeen. Saari säilyy kaupunkikuvassa ja maisemassa nykyisellään. Hoitamattomana rantamaisema villiintyy ja kasvaa edelleen umpeen. Saari säilyy kaupunkikuvassa ja maisemassa nykyisellään. Huvilaympäristöjen kunnostaminen ja villiintyneen kasvillisuuden raivaamien nostaa huvilat esiin rantamaisemassa. Siirtolapuutarha-alue muuttaa saaren sisäosan rakennetummaksi. Saari säilyy kaupunkikuvassa ja maisemassa pääosin nykyisellään. Huvilaympäristöjen kunnostaminen ja villiintyneen kasvillisuuden raivaamien nostaa huvilat esiin rantamaisemassa. Siirtolapuutarha-alue ja uusi pyöräily- ja huoltotie muuttavat saaren sisäosan rakennetummaksi. Kevyen liikenteen sillat: uusi elementti maisemassa. PIENTALOVALTAINENASUINALUE Matala rakentaminen ei muuta suurmaisemaa ja silhuettia. Huvila-alueiden korjaaminen ja täydennysrakentaminen näkyy rantamaisemassa varsinkin Laajasalon ja Tammisalon puolella. Saaren vihreä julkisivu merelle katkeaa selänteelle sijoitetun pientaloalueen kohdalla. Sillat muuttavat maisemaa. Saaressa luonnonympäristö, kulttuurimaisema ja kaupunkikuva muuttuvat nykyisestä merkittävästi. Rantavyöhyke ja siten rannan maisemakuva muuttuu rakennetummaksi. Korkea rakentaminen saaren keskiosassa näkyy Vartiokylänlahden ja Itäsaariston suurmaisemassa ja silhuetissa. Tammisalon ja Laajasalon puoleinen rantamaisema muuttuu rakennetummaksi, Itäsaariston puoleinen rantamaisema säilyy vihreämpänä. Sillat muuttavat maisemaa. Saaressa luonnonympäristö, kulttuurimaisema ja kaupunkikuva muuttuvat kokonaan toiseksi. Rantavyöhyke ja siten rannan maisemakuva muuttuu rakennetummaksi. HYVIN Korkea rakentaminen saaren keskiosassa näkyy Vartiokylänlahden ja Itäsaariston suurmaisemassa ja silhuetissa. Saaren rantamaisemat, myös itäpuolella, muuttuvat rakennetummiksi. Sillat muuttavat maisemaa. Saaren luonnonympäristö, kulttuurimaisema ja kaupunkikuva muuttuvat merkittävästi ja kokonaan toiseksi. Hyvin tiivis kaupunkirakenne ei pysty huomioimaan saaren erityistä maisemarakennetta ja pinnanmuotoja, vaan johtaa yksipuolisempaan rakenteeseen. Rantavyöhyke ja siten rannan maisemakuva muuttuu rakennetummaksi. KULTTUURIPERINTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ (PUISTOT, PUUTARHAT JA RAKENNUKSET) RKY-ALUE Vartiosaari ja sen huvila- ja huvilapuutarhakulttuuri säilyvät osittain autenttisina. Uhkakuvana hoitamattomana etenkin kaupungin omistamien huviloiden ja niiden ympäristöjen rappeutuminen ja häviäminen. Vartiosaari ja sen huvila- ja huvilapuutarhakulttuuri säilyvät osittain autenttisina. Uhkakuvana hoitamattomana etenkin kaupungin omistamien huviloiden ja niiden ympäristöjen rappeutuminen ja häviäminen. Vartiosaari ja sen huvila- ja huvilapuutarhakulttuuri säilyvät osittain autenttisina. Uhkakuvana hoitamattomana etenkin kaupungin omistamien huviloiden ja niiden ympäristöjen rappeutuminen ja häviäminen. Vartiosaari ja sen huvila- ja huvilapuutarhakulttuuri säilyvät osittain autenttisina. Käytön intensiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä merkittävimpien julkisessa omistuksessa olevien huviloiden ja osittain myös niiden puutarhojen kunnostamiselle ja parantaa siten niiden säilymisedellytyksiä. Huviloiden ja niiden pihapiirien kunnostaminen palauttaa miljöötä; rikastuttaa helsinkiläistä kulttuuriperintöä. Huvilasaaren kokonaismiljöö muuttuu nykyiseen verrattuna. Uudisrakentamisen sijoittuessa pääosin saaren keskiosaan, rannan huvilavyöhyke täydennysrakennetaan ympäristön arvoja säilyttäen. Huvilamiljöön ja rakennetun ympäristön luonne muuttuu kuitenkin merkittävästi rakennetummaksi. Käytön intensiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä merkittävimpien julkisessa omistuksessa olevien huviloiden ja osittain myös niiden puutarhojen kunnostamiselle. Rakentaminen muuttaa huvilasaaren luonteen ja ympäristön tiiviiksi pientaloalueeksi. Huvilasaaren kokonaismiljöö muuttuu nykyiseen verrattuna. Uudisrakentamisen sijoittuessa pääosin saaren keskiosaan, rannan huvilavyöhyke täydennysrakennetaan ympäristön arvoja säilyttäen. Huvilamiljöön ja rakennetun ympäristön luonne muuttuu merkittävästi rakennetummaksi. Käytön intensiteetin lisääntyminen luo taloudellisia edellytyksiä merkittävimpien julkisessa omistuksessa olevien huviloiden ja osittain myös niiden puutarhojen kunnostamiselle. Rakentaminen muuttaa huvilasaaren luonteen ja ympäristön rakennetuksi saaristokaupunginosaksi. Huvilasaaren kokonaismiljöö muuttuu olennaisella tavalla nykyiseen verrattuna. Uudisrakentamisen sijoittuessa pääosin saaren keskiosaan, rannan huvilavyöhyke täydennysrakennetaan ympäristön arvoja säilyttäen. Huvilamiljöön ja rakennetun ympäristön luonne muuttuu merkittävästi rakennetummaksi. Käytön intensiteetin lisääntyminen luo taloudelliset edellytykset merkittävimpien julkisessa omistuksessa olevien huviloiden ja osittain myös niiden puutarhojen kunnostamiselle. Rakentaminen muuttaa radikaalilla tavalla koko huvilasaaren luonteen ja ympäristön erittäin tiiviiksi kaupunkirakenteeksi. Itärannan kukkulan korkea ja tiivis rakentaminen rikkoo vihreän rantamaiseman.