TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT ILKKA PEKKALA
Maailman viljavarastot ennätykseen Milj. tonnia 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 Ennuste Tuotanto 2007 2048 2004 2094 Kulutus 1935 2008 1983 2062 Varastot 413 453 475 507 Varastojen muutos Suurimmat viejät +73 +40 +21 +33 123 147 150 177 Lähde 19.1.2017 IGC, Kansainvälinen Viljaneuvosto Varastot kasvavat jo 5. vuotta putkeen, suuremmat kuin koskaan aiemmin Kaurantuotanto maailmassa 22,8 MT, josta Suomi 4,6 % Esim. vehnäntuotanto 752 MT, josta Suomi 0,1 %
EU:n viljasato normalisoituu 2017
Suomi kaurantuotannon suurvalta EU:ssa kauraa tuotetaan 8 MT, josta Suomen osuus on lähes 13 % Elintarvikekaurasssa Suomen osuus on vielä suurempi
Kaura on Suomen tärkein vientivilja -Kauran käyttökohteet Suomessa: -2/3-osaa käytetään, josta valtaosa rehuna -Josta elintarvikekäyttö Suomessa alle 10 % -Viedään 1/3 sadosta -Josta valtaosa elintarvikekäyttöön
Hometoksiineiden vaikutuksista Hometoksiineja on aina ollut viljassa vaihtelevia määriä EU-lainsäädäntö: (EY) N:o 1881/2006 (19.12.2006) Määritteli EU:ssa elintarvikerajat mm. viljoille Kansanterveyden suojelemiseksi on olennaisen tärkeää pitää vierasaineiden pitoisuudet toksikologisesti hyväksyttävillä tasoilla Kun elintarvikkeen raja-arvo ylittyy: viljaerää EI saa sekoittaa, lajitella, laimentaa vaan erä täytyy hylätä elintarvikekäytöstä Rajojen määrittely: Tiukka, mutta joka voidaan kohtuullisesti saavuttaa noudattamalla hyvää maatalous- ja kalastuskäytäntöä ja hyvää tuotantotapaa ja jossa otetaan huomioon elintarvikkeiden käyttöön liittyvät riskit Tutkimusta on tehty ja tehdään paljon ympäri Eurooppaa Veli Hietaniemen väitös 2.12.2016 Hometoksiineita on lukuisia, mutta Suomen oloissa Don on yleisin Myös näille muille on oma lainsäädäntönsä ja raja-arvonsa Kaikki fusariumit eivät tuota hometoksiineita
Hometoksiinit rehuissa Hometoksiineille on suositusarvot myös rehuviljoissa, jotka ovat selvästi elintarvikerajoja korkeammat Don: elintarvikerajat EU:ssa: kaura 1,75 mg/kg, muut viljat 1,25 mg/kg; rehuviljojen suositusarvot 8,00 mg/kg Eläinten hometoksiinikestävyys (Don) alhaisesta korkeaan: Porsaat Broilerit/linnut Emakot Hevoset Vasikat Lypsylehmät Lihanaudat (lihasonnit) Vaikuttavat mm. kasvuun, tiinehtyvyyteen, rehunkäyttöön, lintujen kuolleisuuteen jne.
Miten hometoksiineja voi välttää? Hometoksiinit eivät ole annettu tekijä, joille ei voi mitään! Viljelytoimilla voi vaikuttaa hometoksiineihin: Viljelykierto kuntoon (ei kauraa kauransänkeen) TOS-siemenen kunnostus ja peittaus, muu kasvinsuojelu Terve ja elinvoimainen kasvusto pienentää riskiä maanäytteiden viljavuusluvut vihreällä Puinti ja kuivaus: puimuriin tuulta ja kuivurin esiputsarilla pöly ja pienet jyvät pois Nopea kuivaus alle 14 % varastokosteuteen Huolellinen esinäytteen otto ja analysointi laboratorioissa Lähellä elintarvikerajaa olevien erien lajittelu Näistä huolimatta hometoksiineja voi esiintyä vrt. influenssapiikki Kaupan tehtävä on hakea markkinat viljaerille joko elintarvike- tai rehumarkkinoita kotimaasta ja/tai viennistä!
Mitä asiakkaat kauralta vaativat? Käyttötarkoituksenmukaista laatua: HLP, 2 mm seulonta, kirkas väri, tasalaatuisuus, hometoksiinit sovituissa rajoissa, jäljitettävyys jopa tilatasolle saakka Raaka-ainetoimitusten toimitusvarmuutta tilanteesta riippumatta Markkinoilla pitää olla niin hyvinä kuin huonoinakin vuosina Ja viljelijöiltä pitää ostaa kauraa niin hyvinä kuin huonoinakin vuosina!
Kauran tuotanto Suomessa 1980-2016 Graafi -Suomen kaurantuotanto on vakiintunut 1 miljoonan tonnin tuntumaan, ¼ viljasadosta -Kauran käyttökohteita on lukuisia ympäri maata: -Myllyjen käyttö on kasvanut -Rehukäyttö kasvaa mm. broilereille -Vientisatamia on ympäri Pohjan- ja Suomenlahtea
Luomukauran kysyntä kasvaa Luomukauran kysyntä kasvaa nyt Suomessa ja maailmalla Berliinin Grüne Woche -uutisointi Uusia tuotantolinjoja Suomessa Luomuviljoista paras ja ennakoitavin markkina Suomen luomukaurasato 2016: 47 000 tn (muut viljat 8 000 tn/laji) Kehityskohde: luomukauran sopimustuotannon nostaminen Kysyntään vastaaminen tuotetaan sitä, mille on aitoa kysyntää
Finnish Oats - valmiit vientikanavat Kauran vienti on vaihdellut 2010- luvulla 290 000 382 000 tn välillä Valtaosa tästä on viety Coasterlaivoilla Keski-Eurooppaan Konttiviennit mm. Kiinaan toistaiseksi tonneiltaan vähäisiä Finnish Oats on brändi!
Tuotannon kannattavuus Uusissa lajikkeissa on suuri satopotentiaali KM:n satokilpailu! Lajiketta valittaessa kiinnitä huomio mm. jyväkokoon Virallisissa kokeissa Hyödynnä markkinoiden kehitystä mm.
Viljan hinnanmuodostus Siilo: eri ostajien erot Paikalliset, ykköseuroja (Pohjanmaan alituotanto ) Kansalliset, kymppi-pari Alueellinen kysyntä/tarjonta muutamia kymppejä (Itämeri, EU) Viljanhinnan suuret linjat tulevat maailmalta, millä satasella ollaan
Kauranviljelyssä ei saa luovuttaa! -Suomen kaura-ala vakiintunut, suhteellinen osuus maailman tuotannosta jopa kasvanut -Australian hyvä kaurasato, vie mm. Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan -Kaura-ala Suomessa ja Ruotsissa ensi kaudella? -Kauramyllärit Keski-Euroopassa ostavat raaka-aineensa jostakin
Kevätkylvöt 2017 Panostus parhaisiin lohkoihin Tuotantokustannukset tiedettävä yhä tarkemmin 3 tn/ha potentiaalin lohkoille ei viljaa kannata kylvää Uusilla lajikkeilla on satopotentiaalia Kaura on Suomen tärkein vientivilja Suomi on EU:n tärkein kaurantuottaja lähes 13 % tuotannosta Hometoksiiniriskiä voi hallita Esinäytteet yhä tärkeämpi osa toimivaa kauraketjua Sopimusviljely olennaiseksi osaksi viljelyä tuota sitä, millä on markkinoita!
Montako prosenttia suomi tuottaa maailman kaurasta? A. 0,8 % B. 4,6 % C. 12, 6 % D. 34,4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,8 % 4,6 % 12, 6 % 34,4 %
Kysymyksiä ja kommentteja
KIITOS!