Hometoksiinit hallintaan!

Transkriptio

1 Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa , Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira, Pro Agria ja MTT

2 Mitkä hometoksiinit? Fusarium-sienet (punahomeet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja vioitusta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Fusarium-sienet muodostavat monia hometoksiineja kuten esimerkiksi deoksinivalenolia (DON) ja T-2- ja HT-2-toksiinia.

3 Yleisimmät Fusarium -lajit viljoissa - F. avenaceum: kaikilla viljoilla, yleisin viileässä ja kosteassa - F. culmorum: yleisin ohralla - kosteassa viihtyvä - F. graminearum: yleisin kauralla - viihtyy lämpimässä ja kosteassa - F. poae: yleisin kauralla - viihtyy lämpimässä, kuivissa oloissa - F. langsethiae: esiintyy kauralla ja ohralla - viihtyy lämpimässä, kuivissa oloissa - F. sporotrichioides: esiintyy yleisimmin ohralla

4 Vuosittainen viljojen Fusarium -tartunta Fusarium -sienitartunnassa on suuria eroja eri viljalajeilla, lajikkeissa sekä alueilla Sääolot kuten sateiden ajoittuminen ja lämpötila sekä eri agronomiset tekijät vaikuttavat tartuntaan ja sienilajistoon. Kuvat ja teksti: Päivi Parikka, MTT

5 UUTTA SATOA ODOTELLESSA Kuva: Veli Hietaniemi

6 Voiko Fusarium -sienitartuntaa ja/tai toksiineja havaita silmämääräisesti?

7 Enimmäismäärät tuli voimaan EU -säädös mykotoksiineille. Säädöksen mukaan elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle asetettiin suurimmat sallitut hometoksiinien enimmäismäärät. Yleisimmän toksiinin, deoksinivalenolin (DON) raja-arvo on 1750 µg/kg prosessoimattomalla kauralla ja maissilla sekä muilla viljoilla 1250 µg/kg Lastenruoan viljaraaka-aineen DON -raja-arvo on 200 µg/kg Vastaavasti zearalenonin enimmäismäärä prosessoimattomilla viljoilla on 100 µg/kg ja lastenruoan viljaraaka-aineella 20 µg/kg.

8 Enimmäismäärät Rehukäyttöön menevän viljan enimmäispitoisuudet ovat seuraavat: - Deoxynivalenoli (DON) -pitoisuus 8000 µg/kg (8 mg/kg) - Zearalenoni -pitoisuus 2000 µg/kg (2 mg / kg)

9 Enimmäismäärät Raja-arvot koskevat kaikkea teollisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. T-2- ja HT-2 -toksiinin raja-arvot ovat valmisteilla.

10 Viljaerien laadunhallinta ja jäljitettävyys Erikoiskauran vienti käynnistyy Skotlantiin Agrimarket on myynyt erikoiskauraa Skotlantiin, asiakkaana on yksi maailman suurimmista kauratuotteiden valmistajista. Tuotteet menevät Euroopan ja maailmanlaajuiseen jakeluun. Erikoiskauraan asiakkaalla kohdistuu monia normaalista poikkeavia laatuvaatimuksia. Ne edellyttävät tarkkuutta ja toimia koko toimitusketjussa. Kauraa käytetään mm. lastenruokiin ja siihen ei saa käyttää mitään korrensääteitä.

11 Viljaerien laadunhallinta ja jäljitettävyys Kauraan tehdään poikkeuksellisen laaja omavalvonta. Valvonta sisältää dokumentoinnin lisäksi kemiallisia jäämäanalyysejä ja tietenkin myös kattavan hometoksiinien valvonnan. Toimitusketju on aukottomasti dokumentoitu tilalta Skotlantiin. Agrimarket on päivittänyt omavalvontaohjelmansa vastaamaan asiakkaan vaatimuksia. Kaurasta maksetaan lisähintaa myyville asiakkaille. Tämä toimitus haastaa sopivalla tavalla toimitusketjuamme ja kehittää valmiuksia vastata tulevaisuuden erikoishaasteisiin joita asiakkaillamme on.

12 Viljojen turvallisuustietoseurannan tulosaineisto Vuodesta 1999 lähtien Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) turvallisuustyöryhmä on toteuttanut jatkuvaa viljojen laadunseurantajärjestelmää, jossa punaisena lankana on ollut johdonmukainen hometoksiinien, raskasmetallien ja torjunta-ainejäämien seuranta. Seurannassa on erityistä huomiota kiinnitetty Fusarium -sienten ja niiden muodostamien toksiinien esiintymiseen vaikuttaviin syy-seuraussuhteisiin ja jäljitettävyyteen.

13 Tulokset

14 Tulokset

15 Hometoksiinitilanne Ruotsissa 2011: Problem med DON i årets havreskörd Spannmålshandeln har konstaterat att det även i år finns förhöjda halter av mykotoxinet DON i havre i västra Sverige. Genom ett gemensamt branschprojekt har de svenska handelsföretagen varit mycket tidigt ute och provtagit den svenska havren. Dessa prover visar på förhöjda halter av DON, vilket skapar problem för både lantbrukarna och handel. För att underlätta situationen har en branschrekommendation tagits fram.

16 Branschrekommendationen innebär bland annat att alla inleveranser till handeln från riskområden kommer att provtas och sorteras i tre olika fraktioner a) Grynhavre - vara som förutom grundläggande grynhavrekvalitet har ett DON-värde på högst 1750 mikrogram/kg. b) Foderhavre - vara som förutom grundläggande kvalitet har ett DON-värde på mellan 1750 och 8000 mikrogram/kg c) Bränslekärna - vara som har ett DON-värde över 8000 mikrogram/kg.

17 Nordic Oat Days Helsinki

18 Nordic Oat Days Helsinki

19 Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan Viljelyoppaat löytyvät vilja-alan yhteistyöryhmän VYR kotisivuilta: jelyoppaat/ - Punahomeet viljassa: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi - Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat

20 Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan EU Recommendation 2006 / 583 (17 / 08 / 2006)

21 Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan vehnällä

22 Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan vehnällä

23 Riskitekijät viljan Fusarium -tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle ovat seuraavat: peittaamaton siemen, erityisesti kauralla viljelyssä myöhäinen lajike alkukasvukausi kuiva viljan kukinta-aikana sateista ja kosteaa sekä viileää, joka pidentää altista kukinta-aikaa sääolosuhteet jatkuvat kosteana kukinnasta eteenpäin kasvukausi venyy pitkälle loppukesään/syksyyn

24 Riskitekijät viljan Fusarium -tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle ovat seuraavat : loppukasvukaudesta esiintyy alhaisia lämpötiloja sadonkorjuuaika sateinen ja kasvusto lakoontunut kevytmuokattu tai suorakylvetty kylvöalusta (olkijätteet pinnassa), jossa on viljelty samaa viljalajia edellisenä vuonna/vuodesta toiseen.

25 siemenen kunnostus (lajittelu) ja peittaus 1. Peittausaineita siemenlevintäisiin homesieniin ja muihin siemenlevintäisiin tauteihin: - tehoaineita mm. triadimenoli, fludioksoniili, karboksiini, imatsaliili, syprokonatsoli, tritikonatsoli, triadimenoli, fuberidatsoli erilaisina yhdistelminä tai yksinään - valmisteita esim. Baytan, Zardex, Täyssato (tehoaine karboksiini 500 g/kg ja imatsaliili 25 g/kg, Fusarium -tartuntaan ohralle, vehnälle ja kauralle), Panoctine, Robust, Fungazil, Lamardor, Celest Formula M (tehoaine fludioksoniili, Fusarium -tartuntaan vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle) sekä Redigo FS 100 (tehoaine protiokonatsoli, Fusarium - tartuntaan ohralle ja vehnälle). 2. Savupeittaus Hallintakeinot

26 Hallintakeinot viljelykierto (riski: sama viljalaji > 3 vuotta) viljalajin ja lajikkeen valinta, erityisesti jos viljelykiertoa ei pysytä toteuttamaan ja kylvöt ovat myöhässä kevätviljat ovat syysviljoja herkempiäfusarium sienten tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle kevätviljoista erityisesti kaura on herkkä hometoksiinien muodostumiselle

27 torjunta-ainekäsittelyt tähkäfusarioosia vastaan kasvukaudella: - Juventus, Maatilan metkonatsoli (metkonatsoli) - kaikki viljat - Prosaro EC 250 (protiokonatsoli+ tebukonatsoli) - kaikki viljat - Maatilan Tebukonatsoli (protiokonatsoli+tebukonatsoli) - kaikki viljat - Delaro SC 325 (trifloksistrobiini+ protiokonatsoli) - kaikki viljat - Proline (protiokonatsoli) - vehnä Varoajat ruiskutuksilla 35 vrk, käsittely kukinnan alkaessa. Hallintakeinot

28 Hallintakeinot myöhäisillä lajikkeilla riski suurempi sadonkorjuun viivästyessä panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi kasvien kasvun aktiivinen seuranta (rikkakasvit, kasvitaudit, hukkakaura, lakoontuminen)

29 puintiajankohta Hallintakeinot puidun sadon nopea kuivatus alle 14 %:iin, myös tilanteissa, joissa sato näyttää puitaessa olevan suhteellisen kuivaa hometoksiinien pikamääritysmenetelmät (on jo käytössä sekä uusia kehitteillä)

30 Hallintakeinot esipuhdistus (lajittelu ja kuorinta) viljojen lajittelulla ja kuorinnalla pystytään alentamaan DONin ja T-2 sekä HT-2 toksiinien pitoisuuksia jopa 90 % kasvukauden aikaiset ennustemallit (kehitteillä, hollantilaista ja norjalaista ennustemallia myös testattu). Hometoksiinien hallinnassa korostuu ammattitaitoisen viljelyn merkitys.

31 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Kuva: Veli Hietaniemi