Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010
Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka Rajala
Viljelykierron hyväksikäyttö Typensitojakasvit Esikasvivaikutukset 1. ja 2. jälkivaikutusvuoden vaikutus Maan parannuskasvit Viljelykiertovaikutus Kierron pitkäaikaisvaikutus Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit HiesuSavi Kuva: Jukka Rajala 3 11.3.2010
Ravinteiden poistuma kg/ha Ravinteiden poistuma eri kierroista 0-10 -20-18 -3-5 -5-5 -7-8 -10-11 TYPPI FOSFORI KALIUM -30-40 -30-36 Sv-Vl-Vl-Ruis Sv-Vl-Ruis -35-50 Sv-Vl-Vl-Ru-Seosv -60-70 -58 Sv-Sr-Vl-Ru-Seosv Sv-Sr-Sr-Ru-Seosv -59-80 -90-80 Satotasot Viljat 2,5-3 t/ha Nurmet 4 t ka/ha 4 11.3.2010
Sadon typpisisältö kg/ha Nurmen esikasvivaikutus kg N/ha/v 300 250 Nurmisato 7 tn ka/ha/v 250 200 Vuosi 1, sänki + juuristo Vuosi 2, syysvehnä 200 Kuva: Jukka Rajala 150 Vuosi 3, ohra 100 100 60 50 40 10 30 25 30 0 Nurmi 1, 80 % Nurmi 2, 50 % Nurmi 3, 20 % Nurmen ikä ja palkokasvipitoisuus 5 11.3.2010 Granstedt 1991 HY/Mli Rajala 2005
Biologinen typensidonta, esikasvivaikutus ja viljelykiertovaikutus viljelykierron typpihuollossa ++++++++++++++++++++++ +++++++++++++++ +++++ +++ +++++ 300 250 N kg/ha 225 N-sidonta 490 kg N/ha/kierto 200 165 LANTAA Mineralisaatio 195kg N/ha/kierto 50 150 85 100 10 60 40 50 ESIKASVIN VAIKUTUS 50 VILJELYKIERRON VAIKUTUS MAASTA VAPAUTUU N1 N2 N3 S.VILJA VILJA VILJA+NS Granstedt 1993 6 11.3.2010
Viljelykierron vaikutus lannoitustarpeeseen Lannoitustarve viljelykierrossa suuri Myyntikasvien osuus suuri Palkokasvien osuus pieni Viljelykierto yksipuolinen ja tasapainoton Esikasvivaikutusten pieni hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve suuri Lannoitustarve viljelykierrossa pieni Myyntikasvien osuus pieni Palkokasvien osuus suuri Viljelykierto monipuolinen ja tasapainoinen Esikasvivaikutusten suuri hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve pieni =>Esikasvivaikutusten hyödyntämisen aste. kierron aikana =>Viljelykierron pitkäaikaisvaikutus 7 11.3.2010
Luomun ravinnehuollossa korostuu 1. Maan kasvukunnon hoito Maan rakenne, vesitalous Pieneliötoiminta 2. Tilan omien ravinnevarojen hyödyntäminen Eloperäinen lannoitus Uusiutumattomien ravinnelähteiden säästäminen 3. Viljelykierto (typensitojakasvit, esikasvivaikutus, viljelykiertovaikutus) 4. Laatuajattelu/Lannoitteiden luomulaatuisuus Keinotekoisten menetelmien karttaminen 5. Ravinnekierrot, ravinnetaseet 8 11.3.2010
Lannoitteiden luomulaatuisuus 4 Luomuviljelyssä Viljelykierto Typensidonta Esikasvivaikutus Viherlannoitus Luomueläinten lanta => ovat luomulaatuisia ravinnelähteitä Muut ovat täydennyslannoitteita käyttö perusteltava 9 11.3.2010
Laatu ja laatutuotteiden tuotanto Lannan käsittelyn laatutavoitteita Taloudellisesti edullinen Investoinnit kohtuullisia Työtekniikka mielekäs Ravinnehävikit vähäisiä Lannoitusarvon säilyttäminen tai parantaminen Maan hyödyllisen biologisen aktiivisuuden edistäminen Hajuhaitan vähentäminen Hygienian parantaminen Rikkakasvin hallinnan helpottaminen Hyvälaatuisen sadon tuottaminen Tautien ja tuholaisten hallinnan helpottaminen HY/Mli Rajala 2006 10 11.3.2010
Luomun ravinnehuollossa korostuu 5 5. Kierrätys, ravinnetaseet 11 11.3.2010
Miten ravinteet kiertävät? Paljonko tilalle tulee ravinteita ulkopuolelta hankittujen tuotantopanosten mukana? Paljonko tuotteissa ravinteita poistuu tilalta? Mikä on hankittujen ja poistuvien ravinteiden erotus? 12 11.3.2010
13 11.3.2010.
.
.
.
.
kg/ha/v Ravinteiden peltotase - Öjeby 100 80 60 6-vuotinen maitotilan kierto 75 N P K 1990-95 1996-00 74 40 20 0-20 -40 18 18 1 3 1 2 8 12 Luomu Tavanomainen Luomu Tavanomainen -13-27 K- vapautuminen 15-30 kg/ha/v Sato - 6 %, Nurmissa apilaa 26 %/ 12 % Sato + 3 %, Nurmissa apilaa 32 %/ 18 % Typpitase 0, kun apilaa 30 % Jonsson 2001
Luomun ravinnehuollossa korostuu 1. Maan kasvukunnon hoito Vesitalous, maan rakenne, vesitalous, pieneliötoiminta 2. Tilan omien ravinnevarojen hyödyntäminen Eloperäinen lannoitus Uusiutumattomien ravinnelähteiden säästäminen 3. Viljelykierto Typensitojakasvit, esikasvivaikutus, viljelykiertovaikutus 4. Laatuajattelu/Lannoitteiden luomulaatuisuus 5. Ravinnekierrot, ravinnetaseet 6. Luomuravinnelähteet hidasliukoisia ja siten pitkävaikutteisia 7. Suunnittelu viljelykierroittain 19 11.3.2010
Kysymyksiä ravinnelähteistä Mistä eri lähteistä kasvit voivat saada ravinteita? Miten viljelijä voi vaikuttaa kasvien ravinteiden saatavuuteen? Miten viljely tulisi järjestää, jotta ravinteiden hyväksikäyttö olisi mahdollisimman hyvä tilakokonaisuuden puitteissa? 20 11.3.2010
Ravinteiden lähteitä tilalla A. Tilan eloperäisten aineiden kierrätys tilan sisällä Esikasvivaikutus (=juuriston ym lannoitusvaikutus) Lanta (=karjanlannan lannoitusvaikutus) Viherlannoitus (=vihermassan lannoitusvaikutus) B. Maaperä Viljelykiertovaikutus Maan kivennäisreservit (esim. savimaan K) C. Typensidonta Palkokasvien viljely D. Kierrätyksen tehostaminen Ravinteiden hävikkien pienentäminen Ravinteiden hyötysuhteiden parantaminen Tilalta poistuneiden ravinteiden korvaaminen E. Tilan ulkopuolelta hankitut lannoitteet Luomulanta, täydennyslannoitteet =>Mikäli kohdat A-D hyödynnetään täystehoisesti, kohta E voi jäädä vähäiseksi tai jopa tarpeettomaksi 21 11.3.2010
Kiitos! Jukka Rajala Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli p. 044 303 2210 jukka.rajala@helsinki.fi www.helsinki.fi/ruralia www.luomu.fi/tietoverkko Kuva: Jukka Rajala 22 2010 J. Rajala: Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen