Tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

MITEN SOSIAALITYÖSSÄ VOIDAAN TUKEA YKSILÖN LIITTYMISTÄ LÄHIYHTEISÖÖNSÄ?

Eteva kuntayhtymä mukana Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa

Vammaispalveluhanke Eteva. Asiaa aivovammasta-tilaisuus Espoo Miia Koski

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

Palveluratkaisu-toimintamalli

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Vammaispalveluhanke I, Etevan osahanke

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Sastamalan kaupungintalo, hallituksen kokoushuone

Muutostyön tekeminen kunnassa

SIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Saldo Käteiskassa

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle Paula Kortesniemi

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Koontia aikaisemmista ja tilaisuuden tavoite. Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 16.5.

MONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

PHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

SIIRTYMÄVAIHEEN TYÖPARI

Polku tuettuun asumiseen

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Lahden nuorisovaltuusto

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Nykytila

JHL 495 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa

Pirkanmaan AluePegasoksen ohjausryhmän kokous

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Palveluohjaus Valtakunnallinen vammaispalveluhanke palveluohjaustiimi:

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Päijät- Häme. Perhekeskuksen pilottialueet ASIKKALA, HARTOLA, ETELÄINEN-ALUE LAHTI / JALO

Arjen Keskiössä

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Nimbystä Yimbyksi! Asunnottomille asuntoja meidän naapuriin? Jukka Hampunen, Helsingin Diakonissalaitos

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Transkriptio:

Tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen

Toteutus 3 12/2011 Kumppaneina Kaste-rahoitteisen Vammaispalveluhankkeen Etevan osahanke Eteva kuntayhtymä Espoon vammaispalvelut Aivovammaliitto ry

Toimijoiden roolit Vammaispalveluhanke: koordinointi, organisointi ja suunnittelu. Espoo ja Eteva: suunnittelu ja toteutus. Aivovammaliitto ry oli mukana asiantuntijaorganisaationa. Aivovammaliitto ry:n rooli tarkentui ensimmäisissä kokouksissa koulutuksellisten tilaisuuksien järjestämisen avustamiseen.

Pääasiallinen työryhmä Heidi Korhonen Martina Nygård Anu Korhonen Sari Pesu Päivi Mellin Anne Uotinen Carina Lusikka Leena Laurent Miia Koski sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki (17.5. alk.) johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki palvelusuunnittelija, Aivovammaliitto ry toimintayksikön esimies, Espoo 3 Eteva kuntayhtymä (9.8. saakka) toimintayksikön esimies, Espoo 3 Eteva kuntayhtymä (9.8. alk.) sosiaaliohjaaja, Eteva kuntayhtymä johtava sosiaalityöntekijä, Eteva kuntayhtymä (9.8. alk.) konsultoiva sairaanhoitaja, Eteva kuntyhtymä (31.8. alk.) kehittämissuunnittelija, Vammaispalveluhanke

Työryhmän kokoukset Työryhmä kokoontui erilaisilla kokoonpanoilla yhteensä 10 kertaa Asiaa Aivovammasta-tilaisuus 24.10.2011

Miksi Espoon pilotti? Vammaispalveluhankkeen kehittämissuunnittelija esitteli hanketta Espoon vammaispalvelujen johtoryhmän kokouksessa 2.3.2011. Kokouksessa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Eteva kuntayhtymä käynnisti tuohon aikaan rakennushankkeen Espoossa. Uuteen asumisyksikköön suunniteltiin asumispalvelua aivovamman saaneille ihmisille. Tämänlainen palvelu oli uutta Etevalle ja Eteva-Espoo yhteistyölle. Johtoryhmän kokouksessa tämän asian ympärille päätettiin rakentaa hankeyhteistyötä.

Tarkoitus Pilotin tarkoituksena oli ottaa suuntaa henkilökohtaistettuun apuun ja tukeen. Tukeen, joka on henkilön itsensä näköistä ja hänen todellisiin tarpeisiin perustuvaa. Tarkoituksena oli yhteisen tekemisen, keskustelun ja oppimisen kautta rakentaa monipuolinen kuva tukea tarvitsevasta henkilöstä sekä uudenlaista, kumppanuuteen perustuvaa toimintamallia yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun.

Tavoitteina kehittää tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kokonaisprosessia edistää palvelutarpeen arvioinnin toimintatavan käyttöönottoa, jossa keskiössä ovat yksilön tavoitteet, toimintakyvyn tarkastelu ja tuen tarpeen arviointi.

Pilotin kulmakivet Yksilön tavoitteet Yhteinen näkemys henkilön elämän tavoitteista, toiveista ja siitä mikä tällä hetkellä toimii/ei toimi =Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma (elämänhistoria, sosiaalinen tilanne, merkityksellinen tekeminen, terveydentila ja henkilön erityispiirteet) YKS Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (PCP) Toimintakyky Tieto henkilön toimintakyvystä (sis. Sosiaalisen ja terveydellisen tilanteen arvioinnin, turvallisuus- ja riskianalyysin) Esim. Toimi, Keto, Psyto, AAPEP, postiivisen riskin arviointi, muut tutkimukset ja arvioinnit Konsultoivan sairaanhoitajan terveyskatsaus Tuen ja avun tarve Henkilön tarvitseman tuen ja avun määrä, muoto ja moninaisuus käyttäen esim. SIS (Supports Intensity Scale)-arviointia SIS Supports Intensity Scale, tuen tarpeen arviointiväline

Toteutus Työskentelyn edetessä päädyttiin keskittymään sellaisten asiakkaiden asioihin, joiden kohdalla on jo ollut erilaisia tukiratkaisuja ja myös epäonnistumisen kokemuksia. keskeisimmäksi asiaksi nousi ajan antaminen asiakkaan ja työntekijän suhteen rakentumiselle. Palveluohjauksen työotteista pilotissa korostui yksilökohtainen työote Asiakkaiden tuen ja palvelun tarpeet eivät olleet selkeästi määriteltävissä

Toteutus maaliskuu huhti- ja toukokuu Yhteistyön käynnistyminen työryhmän kokoaminen pilottisuunnitelma (hyväksyttiin 17.5.2011) Espoo nimesi pilottiin yhteyshenkilön/työntekijän Keskusteltiin pilottiin osallistuvista palvelun käyttäjistä Asiakastiedote 4/2011 mennessä Espoo yhteydessä asiakkaisiin Suunnitelma iltakahvittiedotustilaisuudesta palvelujen käyttäjille 15.6.2011 (peruuntui) Aivovammaliiton koordinoiman tilaisuuden suunnittelu alkoi Uutta työtapaa orientoiva tilaisuus yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta 5.5.2011 kesäkuu heinäkuu elokuu Uutta työtapaa orientoiva tilaisuus asiakaslähtöisestä palvelusuunnittelusta 8.6.2012 Kokouksessa 13.6.2011 avattiin pilotin kulmakiviä lomakuukausi Asiakastilanne 9.8.2011: Neljän henkilön kanssa on erilaiset prosessit menossa (tavattu, oltu yhteydessä, palavereja suunniteltuna, yksilökeskeistä suunnittelua käynnistetty). Muutama henkilö on ilmoittanut poisjäännistä pilotista. Nykytilannekatsaus ja jatkon arviointi elokuun tapaamisissa pilottiasiakkaita ei ole ollut niin kuin alussa ajateltiin todettiin, että asiakkaan ja työntekijän suhteen rakentumiselle tarvitaan aikaa syyskuu-marraskuu joulukuu Työskentely asiakkaiden kanssa jatkuu Asiaa Aivovammastatilaisuus 24.10.2011 Arviointi

Suunta, jota tavoiteltiin

Missä mentiin vikaan? Järjestelmä ohjaa

Arviointi 7.12.2011 Työryhmä kokoontui arvioimaan toimintaansa joulukuussa. Seuraavissa dioissa on poimintoja työryhmän jäsenten kommenteista koskien pilottia kohdanneita haasteita ja onnistuneita asioita.

HAASTEET Pilotin tavoite <-> uuden asumisyksikön rakentaminen Olisi pitänyt erottaa täysin toisistaan Työryhmän jäsenet vaihtuivat ja toiset tulivat puolessa välissä mukaan Tavoitteet jäivät epäselviksi Tavoitteet liian isoja suhteessa aikaan ja resursseihin Asiat etenivät hitaasti

Työryhmän tapaamisissa olisi pitänyt olla enemmän dialogia Alkuperäinen ajatus palvelun käyttäjistä mukana työryhmässä jäi toteutumatta Olemassa olevat rakenteet niin vaikeasti muutettavissa, että uutta on vaikea luoda

HYVÄT ASIAT: Aivovammaliitto ry mukana yhteistyössä Uudenlaista, hyödyllistä verkostoitumista Aivovammaliitto ry:n suunnittelema koulutuksellinen tilaisuus Yhteistyön jatkuminen Aivovammaliitto ry:n ja asumisyksikön välillä Hyvät kohtaamiset asiakkaiden kanssa Henkilökohtaiset asiakastapaamiset

Konsultoivan sairaanhoitajan rooli tuotti merkittävää lisähyötyä palvelutarpeen arvioinnissa Työryhmän toimintatavat joustivat asiakaskohtaisesti Tuen tarpeen arviointi Supports Intensity Scale:lla (tuen intensiteetin arviointi) loi myönteistä työskentelyotetta. Palvelutarpeen osaava arviointi ei perustu asiakkaiden sovittamiseen valmiisiin, annettuihin ratkaisuihin vaan päinvastoin Tämä henki jäi elämään.

Kehittämisehdotukset Suunta, jotain tavoiteltiin -diassa kuvattu polku selkeästi ennen kuin uusia toimintayksiköitä edes mietitään. Yhteistyö järjestöjen kanssa jatkossakin Konsultoiva sairaanhoitaja osaksi työryhmää, joka työskentelee tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin parissa. Monipuolisen asiakaskuvan syntymiseksi tarvitaan eri ammattikuntien tuottamaa tietoa