ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN Eteva kuntayhtymä ja Nurmijärven kunta yhteistyössä Vammaispalveluhankkeessa 9/2011 8/2012 Loppukoonti 8/2012

2 Tarkoitus ja tavoitteet Etevan osahankkeen ja Nurmijärven kunnan vammaispalvelujen yhteistyössä nostetaan keskiöön vaikeavammaisen henkilön kuuleminen. Tarkoituksena on myös kehittää tilaajan (Nurmijärvi) ja tuottajan (Eteva) välistä prosessia entistä asiakaslähtöisemmäksi. Tavoitteena löytää keinoja, joilla sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja voisi paremmin kuulla asiakasta luoda tähän tekemisen ja oppimisen kautta toimintamalli kehittää kunnan ja palveluntuottajan välistä asiakasprosessia

3 Työryhmä Anna Tähtinen sosiaalityöntekijä Nurmijärven kunta Marjatta Berg sosiaaliohjaaja Nurmijärven kunta Carina Lusikka johtava sos.tt. Eteva kuntayhtymä Anne Uotinen sosiaaliohjaaja Eteva kuntayhtymä Pekka Pihlaja perheiden edust. Nurmijärven KVTry Seija Kanerva esimies Eteva kuntayhtymä Pia Pulkkinen AAC-ohjaaja Eteva kuntayhtymä Miia Koski kehittämissuunnitt. Vammaispalveluhanke/Eteva

4 Toteutus Aloituspalaveri pidettiin Työryhmä kokoontui 10 kertaa (3 kertaa 2011 ja 7 kertaa 2012) Työryhmä esitteli tekemäänsä työtä Vammaispalveluhankkeen seminaarissa Pilotin arviointi toteutettiin (erillinen diasarja)

5 Toteutus Työskentely keskittyi kahteen asiaan 1. Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli 2. Kuvat ja keskustelumatto käyttöön palvelusuunnittelussa

6 Toteutus Aloituspalaveri Keskustelua yhteistyömahdollisuuksista Kastehankkeen sateenvarjon alla. Lopputulemana tahto panostaa asiakkaan äänen kuulemiseen Käytiin läpi ja keskustelua Miian tekemästä pilottisuunnitelmaluonnoksesta AAC-ohjaaja (vaihtoehtoiset kommunikointikeinot) liittyi mukaan työryhmään. Keskustelu yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta käynnistyi Yksilökeskeisen suunnittelun ja kommunikointikeinojen läpikäyminen. Sovittiin seuraavaa: Nurmijärven kunnan palvelusuunnitelmalomake toimii kuvamateriaalin perustana AAC-ohjaaja valmistaa palvelusuunnittelun työvälineeksi materiaalia/ kuvapakin. Tämän jälkeen käytetään aikaa kuvien ja keskustelumaton käytön harjoitteluun Rakennetaan sellainen toimintamalli kuvien käyttöön, jolla on edellytyksiä juurtua palvelusuunnittelun käytäntöön Pilotti käsiteltiin Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sai lautakunnan hyväksynnän Työryhmä täydentyi Nurmijärven kehitysvammatuki ry:n edustajalla. Kuultiin hänen näkemyksiään toimintamallin perustaksi. AAC-ohjaaja oli tehnyt raakaversion palvelusuunnitelmalomakkeeseen perustuvasta kuvamateriaalista ja siitä keskusteltiin työryhmässä. Sovittiin, että kuvamateriaali painottuu toimintakykyyn, tulevaisuuteen, omiin toiveisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin Palaverikäytännöt käsiteltiin neljän teeman mukaisesti: 1. Mitä voimme tehdä, että palaverista tulee henkilölle mahdollisimman saavutettava? 2. Miten palaveriin valmistaudutaan? 3. Miten tietoa kerätään? 4. Mitä tietoa kerätään? Tarkennettiin pilottia: Työ koostuu kahdesta osasta 1. Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli 2. Kuvat ja keskustelumatto käyttöön palvelusuunnittelussa Kuvamateriaali demonstraatiovalmiina. Harjoiteltiin kuvamateriaalin ja keskustelumaton käyttöä Ensimmäinen asiakaspalaveri, jossa kuvat olivat uuden toimintamallin mukaisessa käytössä toteutui Käytiin läpi palaverikokemukset. AAC-ohjaaja oli tehnyt lisäyksiä kuviin. Sovittiin harjoittelun jatkamisesta Keskustelua työtavan juurruttamisesta. AAC-ohjaaja oli valmistanut kaksi kuvamateriaalia sisältävää kansiota Tehty työ esillä vammaispalveluhankkeen seminaarissa Kaikille omanlainen arki Keskustelu seminaaripalautteesta ja työtavan harjoittelusta ja juurruttamisesta. Käytiin vielä läpi kuvamateriaali Arviointi

7 ESIMERKKEJÄ RYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ

8 YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU orientoiduttiin yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ideologiaan tekemällä itsestä yhden sivun profiilit Yhden sivun profiilissa kiteytyy hyvin yksilökeskeinen suunnittelun ydin eli nostetaan esiin ihmiselle merkitykselliset ja tärkeät asiat ja kuinka ihmistä voidaan tukea. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun keskiössä on ihminen. Kaiken perustana ovat hänen vahvuutensa, tarpeensa, toiveensa ja oma käsityksensä hyvästä elämästä. Yksilökeskeisen suunnittelun kautta selviää ihmiselle tärkeät asiat ja millaisen tuen avulla ne ovat mahdollisia. Tämän kautta selvitetään myös kuka voi avustaa henkilöä toteuttamaan itselleen tärkeät asiat. muistio

9 pizzalle 2,5 km isoäitiä tapaamaan 5 km Koonti työskentelystä , jolloin asiana palaverikäytännöt MITÄ VOIMME TEHDÄ, ETTÄ PALAVERISTA TULEE HENKILÖLLE MAHDOLLISIMMAN SAAVUTETTAVA? palaverin pilkkominen (2 vaiheeseen) käsitteiden selkokielisyys palaverissa mahdollisimman vähän ihmisiä esim. työntekijöistä vain oma ohjaaja (jos asuu ryhmäkodissa) kunnan sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjajaan lisäksi tilanne ihmiselle itselleen mahdollisimman mukava kuvat käytössä (+muut luovat keinot) tiedon saaminen muissa tilanteissa kuin palaverissa Mietitään tarkasti, mitä asioita palaverissa käsitellään valokuva palvelusuunnitelman tekevästä työntekijästä MITEN TIETOA KERÄTÄÄN? Tutustuminen Henkilön omassa ympäristössä, spontaanissa tilanteessa kuvallinen, pilkottu palvelusuunnitelmalomake Yksilökeskeistä suunnittelua (YKS) on aloitettu ennen palaveria tai on jo valmis yksilökeskeinen suunnitelma omaisten ja henkilökunnan haastattelu asiantuntijalausunnot toimintakykymittarit ja tuen tarpeen arviointi (esim. Supports Intensity Scale, SIS) MITEN PALAVERIIN VALMISTAUDUTAAN? o o o o o o o Lähtökohtana myönteinen ilmapiiri Asianomaiselta itseltään kysytään, ketä hänen palaveriinsa kutsutaan Henkilön kanssa käydään läpi asioita ennen palaveria kotona tai ryhmäkodissa (mahdollisimman tarkasti) Aikaisempi palvelusuunnitelma tai käsiteltävien asioiden otsikot asiakkaalle ennakkoon Selvitetään, miten palaverista tulee henkilön itsensä näköinen o missä pidetään? o mihin aikaan päivästä? Valokuvat esim. ryhmäkodeista, jos puhutaan asumiseen liittyvistä tukiratkaisuista. ei vain yksi tapaaminen MITÄ TIETOA KERÄTÄÄN? Palvelusuunnitelmaan kerätään yleisluontoisempaa tietoa Omat toiveet, omaisten toiveet Elämä nyt tyypillinen viikko, millä aikajanalla asiat tapahtuu. Ihminen yhteisössään (liikkuminen, olemassa olevat palvelut) kesämökki, 200 km kirkko, 3 km oma koti Kauneushoitola 2,5km liikuntapaikka 1,5 km lähin bussipysäkki 150 m

10 TULOKSIA

11 Kuvat ja keskustelumatto palvelusuunnittelussa KUVAMATERIAALIA PALVELUSUUNNITELMAN LÄPIKÄYMISTÄ VARTEN

12 Kuvallinen palvelusuunnitelma 1/2 NIMI: Esteri Esimerkki PALVELUSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN HOITO JA WC-TAIDOT: KÄYN SUIHKUSSA JA WC:SSÄ OMATOIMISESTI. TARVITSEN APUA/OHJAUSTA HOITOÖLJYN LEVITTÄMISESSÄ PÄÄNAHKAAN, IHON RASVAUKSESSA JA HAMPAIDEN PESUSSA. TOIMINTAKYKY KOMMUNIKOINTITAIDOT: OSAAN LUKEA JA KIRJOITTAA ISOILLA KIRJAIMILLA. RUOKAILU: PYSTYN OTTAMAAN RUOKAA ITSENÄISESTI. KÄYTÄN SYÖDESSÄNI HAARUKKAA JA VEISTÄ. JOSKUS TARVITSEN APUA RUUAN PILKKOMISESSA. LEMPIRUOKANI ON MAKARONI. LIIKKUMINEN : LIIKUN ITSENÄISESTI KÄVELLEN JA BUSSILLA. PUKEUTUMINEN: TARVITSEN APUA/OHJAUSTA SÄÄNMUKAISESSA PUKEUTUMISESSA, NAPPIEN AVAAMISESSA/ SULKEMISESSA JA KENGÄNNAUHOJEN SITOMISESSA. ASUMISTAIDOT: TYKKÄÄN TEHDÄ KOTITÖITÄ. OSAAN SIIVOTA, PESTÄ PYYKKIÄ JA KÄYTTÄÄ ASTIANPESUKONETTA. APUA / OHJAUSTA TARVITSEN RUUANLAITOSSA: HELLAN JA UUNIN KÄYTÖSSÄ PELKÄÄN, ETTÄ SATUTAN ITSEÄNI KUUMALLA HELLALLA TAI UUNILLA.

13 Kuvallinen palvelusuunnitelma 2/2 ASIOIDEN HOITO: OSAAN HOITAA ASIOITANI ITSENÄISESTI. ASIOINTIMATKAT KULJEN ITSENÄISESTI. RAHANKÄYTÖSSÄ TARVITSEN APUA. TÄMÄNHETKINEN ELÄMÄNTILANNE VAPAA-AJAN TOIMINNOT/HARRASTUKSET: HARRASTUKSIANI OVAT ULKOILU, UINTI, JUMPPA, KARAOKE, LEIPOMINEN, KÄSITYÖT, TV:N KATSELU, RAVINTOLASSA JA TEATTERISSA KÄYNTI JA KERHOT. ASUMINEN: ASUN RYHMÄKODISSA. TÄLLÄ HETKELLÄ HALUAISIN JATKAA ASUMISTA RYHMÄKODISSA. HALUAN, ETTÄ KODISSANI ON YÖVALVONTA. PELKÄÄN UKKOSTA. KESKUSTELIMME PALVELUSUUNNITELMAPALAVERISSA SIITÄ, ETTÄ MINULLA ON PALJON ERILAISIA TAITOJA. VOISIN PÄRJÄTÄ HYVIN ITSENÄISEMMÄSSÄ ASUMISMUODOSSA. LUPASIN MIETTIÄ UUTTA RIVITALO-VAIHTOEHTOA ASUMISMUOTONA. TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT: TULEVAISUUDELTA TOIVON PALJON SIIVOUSTÖITÄ. TOIVON MYÖS, ETTÄ MINULLA OLISI MAHDOLLISUUS TEHDÄ ENEMMÄN PIHATÖITÄ. TULEVAISUUTEENI KUULUU MYÖS RIVITALO-ASUMISEN MIETTIMINEN. MUUTTOA VARTEN TARVITSEN MUUTTOVALMENNUSTA.

14 Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli TYÖSKENTELYMALLI Tapa työskennellä, jossa henkilöt, joilla on laajoja tuen tarpeita eivätkä perinteisen keskustelun kautta ilmaise itseään, ovat suunnittelun keskipisteenä. Asiakaspalaverikäytäntöjen uudistaminen. Panostetaan siihen, että palaverista tulee henkilölle mahdollisimman esteetön. Lähtökohtana on myönteinen ilmapiiri. Huomioidaan kaikki pienetkin mahdollisuudet, joilla ihminen voi olla osallisena. Haetaan aktiivisesti keinoja, joilla henkilö voi ilmaista itseään. Ennakkovalmistautuminen on tärkeää palaverin onnistumisen kannalta. Kuva. Helen Sanderson Associates www-sivut

15 Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli PALAVERI VALMISTAU TUMINEN TUTUSTUMI NEN PALAVERI Tuettu päätöksenteko Miten palaveri tulee etenemään? Perinteinen palaveri pilkottu kahteen vaiheeseen (uusi asiakas) Tuki omien asioiden pohtimiseen Kuka tai ketkä lähiverkoston ihmisistä voi toimia ns. tukihenkilönä, antaa apua ja tukea valmistautumiseen sekä päätösten ja valintojen tekemiseen? Tukihenkilö varmistaa, että kaikki palaveriin liittyvät paperit ovat saapuneet riittävän ajoissa. Miten henkilö haluaa palaverinsa sujuvan? - keitä kutsutaan? (ns. perussapluuna, jotka osallistuvat, mutta keitä lisäksi) - miten luodaan turvallinen ja hengeltään hyvä palaveri? Esim, aloitetaan kuulumisten vaihdolla ja kahvittelulla. Vapaa keskustelu, tukihenkilö mukana - Mitä ja miten henkilö haluaa kertoa asioistaan? (kuvat, lyhyet lauseet jne.) Palaveriin osallistuville kerrotaan palaverin kulku ja annetaan otsakkeet ennakkoon Palvelusuunnitelmalomake, myös kuvallisena versiona Ennen palaveria voi miettiä seuraavia asioita: Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita? Mikä elämässäni on hyvin? Mihin kaipaan muutosta? Elämä nyt esim. millainen on tyypillinen viikko Henkilön omassa ympäristössä, spontaani tilanne Keskustelumatto Mitä muut kertovat henkilöstä? (positiiviset asiat, voimavaranäkökulma) Mahdolliset asiantuntijalausunnot toimintakykymittarit ja tuen tarpeen arviointi (SIS) Asiakkaan äänen kuuleminen ja aktiivinen osallisuus -Mitä asioita palaverissa käsitellään? valokuva palvelusuunnitelman tekevästä sosiaalityöntekijästä tai sosiaaliohjaajasta

16 Lähteet Helen Sanderson Associates-organisaation www-sivuilla oleva materiaali. Helen Sanderson ja Ruth Matiesen: The Headings Used in a Person Centred Review. gs%20used%20in%20a%20person%20centred%20review.pdf Helen Sanderson: It s my meeting : Finding ways to involve people with high support needs in person centred planning.

17 Lisätietoja Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke, Etevan osahanke kehittämissuunnittelija Miia Koski p Kyselyt Etevan kommunikointipalveluista, esim. kuvamateriaalin valmistamisesta palvelusuunnittelun tueksi