Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen

Samankaltaiset tiedostot
Lukio on joku kummallinen elämältä puhdistettu alue Etnografisia havaintoja tuen tarpeesta, tuesta ja ohjauksen käytännöistä lukiokoulutuksessa

Tuen ja ohjauksen tarve ja tarjonta toisen asteen koulutuksessa

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Maahanmuuttajataustaisten nuorten. lukio ja lukioon valmentava koulutus

Erityisopetuksen haasteet ja mahdollisuudet muutoksessa -

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

VALMA ja TELMA seminaari

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

Nivelvaiheen TOP TEN Mielen supervoimat Pori Päivi Tanner erityisen tuen asiantuntija, opinto-ohjaaja

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN. PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke )

Erityinen tuki-webinaari

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA. Sanna Matikainen OAKK

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Suomen opinto-ohjaajat ry:n asiantuntijalausunto

Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Maahanmuuttajakoulutusten kokonaiskuva kansanopistoissa

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Perusopetuslain muutos

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Monikulttuurinen ohjaus Ohjauksen päivät

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Ohjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Kontiolahden koulu

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

POP perusopetus paremmaksi

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

PAEKin kyselyt (koonti ) Sanna Annala Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK)

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Maahanmuuttajataustaiset nuoret pärjäävät myös lukio-opinnoissa

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta

Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma

Reformi puheesta nostettua

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

Transkriptio:

Erityisopetus, osallisuus ja opiskelijan asema peruskoulun jälkeen Anna-Maija Niemi, tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta Opetushallituksen koulutustilaisuus 7.4.2017 www.helsinki.fi/yliopisto

Puheenvuoroni pohjautuu: Väitöstutkimukseen Niemi 2015: Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen Alustavia havaintoja Työllisyys, koulutus ja erityisyys -tutkimuksesta

Oma taustani lyhyesti: Luokanopettaja (2006), kasvatustieteen tohtori (2015) Väitöskirjatutkijana yliopistolla vuosina 2007 2015 Tällä hetkellä työskentelen Työllisyys, koulutus ja erityisyys - tutkimushankkeessa (Taidot työhön - konsortio, SA 2016-19) Fokuksessa: 1. nuorten koulutuskokemukset, ohjaus ja tuen käytännöt ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa 2. siirtymät työelämään ja jatko-opintoihin www.helsinki.fi/yliopisto

Väitöstutkimuksestani lyhyesti: Tutkimuksen keskeiset kysymykset, aineistot ja toteutus Taustaa: Puheenvuoron rakenne: Näkymätön nivelvaihe ja tuen käytännöt Tutkimustulosten valossa: Nuoret ja asiantuntija-aikuiset neuvottelemassa nivelvaiheissa Alavalinnat, pedagogiikka ja tuen tarpeen kohtaaminen/ kohtaamattomuus Yhteiskunnallinen osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo erityisopetuksen kontekstissa mitä se voisi olla? www.helsinki.fi/yliopisto

Väitöstutkimuksen näkökulma siinä, miten erityisen tuen tarvetta ja opiskelijan asemaa määritellään ammatillisessa ja valmentavassa koulutuksessa? nuorten ja nuorten aikuisten koulutuspolut ja koulutusvalinnat muotoutuvat osana erityisopetusta? erilaiset pedagogiset käytännöt yhtäältä rajoittavat, toisaalta mahdollistavat osallisuutta oppimiseen ja opiskeluun? 5

Etnografista tutkimusta oppilaitoksissa, havainnointia, vierailuja, kohtaamisia nuorten ja koulutuksen ammattilaisten kanssa eri tiloissa Havainnoin vammaisten opiskelijoiden valmentavassa (AVA) sekä kone- ja metallialan koulutuksessa. Nuorten (23) ja koulutuksen ammattilaisten haastatteluja (17) Dokumenttiaineistoa Erityisluokka elämänkulussaselvitys ja elämänkululliset haastattelut (27)

Erityinen tuki Tehostettu tuki LUVA VALMA TELMA

Nuoret ja asiantuntija-aikuiset neuvottelemassa nivelvaiheissa

Peruskoulussa erityistä tukea saaneiden nuorten koulutustoiveet eivät aina kohtaa opinto-ohjauksessa heille tarjottuja vaihtoehtoja. Nuoria ohjataan turvallisina pidetyille ja heille sopiviksi katsotuille aloille. (esim. Lappalainen & Hotulainen 2007; Niemi ym. 2010) Kasvatustieteellinen tiedekunta / Anna- Maija Niemi

Katse koulun käytäntöihin: Kuinka osallisuus voidaan mahdollistaa kaikille opiskelijoille? Onko oppilaitoksen pedagogisissa tai muissa käytännöissä jotakin sellaista, joka estää osallisuuden mahdollistumisen?

Alavalinnat, pedagogiikka ja tuen tarpeen kohtaaminen vs. kohtaamattomuus

Kokemukset saadusta tuesta opinnoissa ovat vaihtelevia. Koulutuksen keskeyttäminen ja siirtymien pidentyminen on keskimääräistä yleisempää. (esim. Aaltonen 2012; Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016)

Yhteiskunnallinen osallisuus ja koulutuksellinen tasaarvo erityisopetuksen kontekstissa

Peruskoululaki 1983, 85: Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan Kasvatustieteellinen tiedekunta/ Anna-Maija Niemi

Minkälaisia muutoksia se edellyttäisi, että voisimme tukea paremmin nuoria opintoihin kiinnittymisessä? Onnistumista tuottavia käytäntöjä? 1) Velvoite siirtymäsuunnittelusta takaisin lainsäädäntöön (Peruskoululaki 1983, 85 päivitetty versio). 2) Tämä velvoite vastavuoroisesti myös ammatillisen koulutuksen (ja lukiota koskevaan) lainsäädäntöön. 3) Sensitiivistä ja kuuntelevaa siirtymäsuunnittelua nuoren, perheen, opettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyönä tarvitaan. 4) Lukiolakiin/opetushenkilöstöä koskevaan lakiin on lisättävä lukion erityisopettajan tehtävä Kasvatustieteellinen tiedekunta/ Anna-Maija Niemi

Kriittisiä kohtia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa 1. Nivelvaihe, ohjaus ja vaihtoehdot: mennäänkö ohjauksen perinteen mukaan vai uskalletaanko katsoa ennakkoluulottomasti myös uusille poluille? 2. Tarjottu tuki kullakin koulutusalalla: tarjotaanko monipuolisesti eri aloilla riittävästi tukea opiskeluun? 3. VALMA TELMA uudistus: minkälaisia vaikutuksia uudistuksella oli opiskelijoiden jatkopolkujen kannalta? 4. Tuki ja nivelvaiheohjaus myös siirtymissä kohti työelämää! 5. Ammatillisen koulutuksen reformi, työssäoppimisen painottaminen: kuinka turvataan ohjaus ja tuki työpaikoilla? www.helsinki.fi/yliopisto

Väyliä avata osallisuutta kaikille Toiminnalliset opetusmenetelmät osallistavaa pedagogiikkaa? Toiminnallisuuden ei tarvitse sulkea pois teoreettisten asioiden oppimista, pikemminkin päinvastoin. Jakoa kädentaitajiin ja lukupään ihmisiin voisi kyseenalaistaa laajentamalla erityistä tukea tarvitseville nuorille sopiviksi nähtyjen alojen valikoimaa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 17

Nuorten asemoituminen koulutusvalintaneuvotteluissa: tasapainoilua toiveiden ja mahdollisuuksien välillä Usein ennaltamääritetyt (vamma) kategoriat ohjaavat sitä, millaiset väylät näyttäytyvät sopivina kullekin. Nuorten toiveiden kuunteleminen ja kuuleminen: avarakatseista vaihtoehtojen etsimistä tarvitaan!

Tutkintorakenteet, pedagogiset käytännöt ja oppilaitoksissa tarjottava tuki nostettava keskiöön Tuen tarve voi syntyä myös koulutuksen käytäntöjen heikkoudesta kohdata erilaisuutta opiskelijoissa. Pitääkö tuen tarpeen olla niin erityistä? Voisiko se olla myös ihan tavallista ja laajemmin ihmisyyteen kuuluvaa?

Lähteet Aaltonen, Sanna. 2012. Subjective orientations to the schooling of young people on the margins of school. Young 20 (3), 219 235. Kirjavainen, Tanja, Pulkkinen, Jonna & Jahnukainen, Markku. 2016. Special education students in transition to further education: A four-year register-based follow-up study in Finland. Learning and Individual Differences 45 (2016) 33 42. Lappalainen, Kristiina & Hotulainen, Risto. 2007. Jospa sitä joskus sais oikeita töitä Seurantatutkimus peruskoulussa arvioitujen tukitarpeiden yhteydestä nuorten koulutukseen ja työhön sijottumiseen. Kasvatus 3/2007, 242 256. Niemi, Anna-Maija. 2015. Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 264. Niemi, Anna-Maija, Mietola, Reetta & Helakorpi, Jenni. 2010. Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2010. http://taidottyohon.fi/

Kiitos paljon! Esityksen kuvat: Eeva-Stiina Niemi