Nivelvaiheen TOP TEN Mielen supervoimat Pori Päivi Tanner erityisen tuen asiantuntija, opinto-ohjaaja

Transkriptio

1 Nivelvaiheen TOP TEN Mielen supervoimat Pori Päivi Tanner erityisen tuen asiantuntija, opinto-ohjaaja Työ. Elämä. Spesia. spesia.fi

2 Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen

3 Tulevaisuuden oppiminen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan näkökulmasta Osaamisperusteisuus (hankitaan puuttuva osaaminen) Yksilölliset, joustavat opintopolut, henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) Työelämässä tapahtuva oppiminen (työelämätaidot, tutkinnon perusteet) Osaamisen osoittaminen (näyttö) Uudet tutkinnon perusteet 1.8. alkaen Arviointiasteikko 1-5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat jäävät pois Osaamispisteet säilyvät Erityinen tuki on mahdollista kaikille opiskelijoille

4 Tutkintorakenne uudistui reformissa Tutkintoja on vähemmän ne ovat entistä laaja-alaisempia. Tutkintojen sisällä on aiempaa enemmän osaamisaloja. Tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ammatilliset tutkinnot alkaen -juliste

5 PÄIVI TANNER 5

6 Haut Yhteishaku Hakija on päättämässä tai päättänyt perusopetuksen, kymppiluokan tai valmentavan koulutuksen samana tai edellisenä vuonna; Hakija saa yhteishaussa 6 lisäpistettä. Jatkuva haku Hakija jää yhteishaussa ilman paikkaa; Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä ammatillisen oppilaitoksen hakutoimistoon tai opinto-ohjaajaan Hakija on päättänyt perusopetuksen yli vuosi sitten Hakija on suorittanut vain osan lukio-opinnoista, mutta perusopetuksen päättymisestä on yli vuosi Hakija haluaa päästä koulutukseen jonain muuna aikana kuin yhteishaun aikaan kevättalvella Hakijalla on jo ammatillinen perustutkinto tai muu tutkinto Hakijalla on työkokemusta Hakija hakee oppisopimuskoulutukseen (edellyttää soveltuvaa työpaikkaa) Hakija haluaa suorittaa vain tutkinnon osan tai osia koko tutkinnon sijaan

7 Valmentavan koulutuksen ja erityisopetuksen haut Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) VALMA-koulutukseen voi hakea kesäisin järjestettävässä haussa perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Muina aikoina VALMA-koulutukseen haetaan koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla jatkuvassa haussa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) TELMA-koulutusta järjestävät vaativan erityisen tuen tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät. Vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatillinen koulutus Erityisoppilaitosten haussa voi hakeutua vaativana erityisenä tukena järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin ja valmentaviin koulutuksiin. Valtakunnallinen haku järjestetään keväisin ja erityisoppilaitokset järjestävät myös jatkuvia hakuja.

8 Reformi ja erityinen tuki Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Myös at ja eat! Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

9 Koulutuskokeilut ja tutustumisjaksot

10 Koulutuskokeilut ja tutustumisjaksot Koulutuskokeilu (3 5 pv) on maksullinen ja siitä annetaan kirjallinen lausunto. Etenkin ammatilliseen perustutkintoon johtavasta koulutuksesta kiinnostuneille. Maksusitoumus voi hakea Kelasta, työvoimaviranomaisilta, vakuutuslaitokselta tai kotikunnalta. Tutustumisjakso (1 2 pv) on maksuton ja siitä annetaan suullinen palaute. Tutustumisjaksolle voivat tulla kaikki Spesian koulutuksista kiinnostuneet. Voit tutustua valmentavaan tai ammatilliseen koulutukseen.

11 Nivelvaiheen ohjaus

12 Nivelvaiheen ohjaus Ohjauksella on tärkeä rooli läpi nuoren koulupolun. Ideaalia olisi, että oppilaiden ohjaustarpeet voitaisiin ennakoida ja niihin vastattaisiin sopivalla tavalla oikea-aikaisesti. Ensisijaisesti vastuussa nuorten kasvattamisesta ja ohjaamisesta ovat heidän vanhempansa. Koulussa tärkeimmässä roolissa ovat opettajat, jotka päivittäisessä kontaktissa opetuksen lisäksi tukevat nuorten kehitystä. Kolmantena ohjaustahona toimivat oppilaan- ja opintoohjaajat, joiden rooli ammatinvalinta- ja jatkokoulutussuunnitelmia pohdittaessa on tärkeä. Roolinsa työssä on myös muilla asiantuntijoilla, kuten koulupsykologeilla ja kuraattoreilla ja ammatinvalintapsykologeilla. (Sinkkonen, Puhakka & Meriläinen 2017, 202.)

13 Nivelvaiheen ohjaus Nivelvaiheen ohjaus koostuu useista eri tahojen toteuttamista ohjauksen elementeistä. Suuren työn nivelvaiheen työstä tehdään peruskoulussa opettajan, erityisopettajan ja opintoohjaajan toimesta nuoren ja hänen perheensä tueksi. Monella vaativaa erityistä tukea tarvitsevalla nuorella on verkostoa, joka ohjaa nuorta ja hänen perhettään siirtymävaiheen päätöksissä. Tukea ja vahvistusta päätöksiin haetaan usein koulutuksen järjestäjiltä, ammatillisilta erityisoppilaitoksilta. Näin ollen nivelvaiheen ohjaus on monialainen palveluiden verkosto, jossa eri toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa. (Nykänen, Risku & Puukari 2017, 311.)

14 Nivelvaiheen ohjaus Nivelvaiheen ohjaus kuuluu opintopolkumallin ensimmäiseen vaiheeseen ja pitää sisällään kaikki sellaiset toimintatavat, jotka helpottavat opintojen aloittamista uudessa oppilaitoksessa. Tähän sisältyy esimerkiksi tutustumiskäynnit sekä annettava neuvonta ja ohjaus. Ohjaus voi olla esimerkiksi lähettävän ja vastaanottavan tahon välistä yhteistyötä, joka helpottaa oppilaan koulutusvalintaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla tärkeää on myös tarpeellisen tiedon siirtyminen vastaanottavalle oppilaitokselle riittävän tuen mahdollistumiseksi myös jatkossa. (Puukari ym. 2017, 34.)

15 Ammatillinen erityisopetus Ammatillista erityisopetusta järjestetään sekä yleisissä ammattiopistoissa integroituna opetuksena että ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Suomessa ammatillisessa erityisopetuksessa oli nuorta. Heistä viidesosa opiskeli ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. (Vipunen 2017.) Ammatillisen erityisopetuksen tarkoitus on luoda erityistä tukea tarvitseville nuorille mahdollisuus tasavertaiseen kouluttautumiseen sekä valmiuksia ja tukea arkeen. Tämän vuoksi opiskelijoille suunnitellaan yksilölliset opiskelupolut, jossa otetaan huomioon opiskelijan vahvuudet, kehittämisen kohteet ja henkilökohtaiset tavoitteet. (Miettinen 2015, 53.)

16 AMEOn kriteeristö Opiskelijavalinnan tueksi on laadittu AMEOn eli ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston yhteinen kriteeristö. Kriteeristössä tulee 19 esille valintaan vaikuttavat asiat: erityisopetuksen peruste, erityisen tuen tarve, soveltuvuus koulutukseen ja koulutustausta. Hakija liittää hakemukseensa usein asiakirjoja, joista erityisopetuksen peruste ja muut valintaan vaikuttavat asiat selviää. (AMEO 2017.) Koulutuskokeiluissa olleista hakijoista tietoa, jota edellytetään valituksi tulemiseksi, on jo olemassa.

17 Valma ja tulevaisuuden suunnittelu Koska ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ammatillisiin tutkintoihin on rajallinen määrä paikkoja, suoraan ammatillisiin opintoihin pääseminen on usein hankalaa. Tämän vuoksi usein ennen tutkintoon johtavaa ammatillisia opintoja hakeudutaan valmentavaan koulutukseen. Valmentavaa koulutusta on kuvattu miettimispaikkana tulevien opintojen suhteen. Vuosi ennen ammatillisia opintoja antaa mahdollisuuden myös tulevaisuuden suunnitteluun tiiviin ohjauksen piirissä. (Niemi 2015, 6, 11.)

18 Nuori ja ammatinvalinta Sinkkonen, Puhakka ja Meriläinen (2017, 207) kuvaavat, että nuoren tulisi ammatinvalinnan ja jatko-opintojen päättämisen tukena tietää paljon erilaisista ammateista ja koulutuksista. Tilanne on jatko-opintopäätöstä tehdessä haastava, jos nuori ei itse tiedä mitä hän haluaa. Näiden lisäksi nuoren tulisi pohtia omia vahvuuksiaan ja pohtia koulutustoiveitaan niistä käsin. Haastatteluiden perusteella erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjauksessa yhtenä haasteena koettiinkin se, ettei nuori itse aina ymmärtänyt mitä hakeminen ammatilliseen koulutukseen tarkoittaa.

19 Millainen nivelvaiheeseen liittyvä tilanne on nyt mielessäsi? Post it! 1. Onnistunut nuoren ohjaus 2. Epäonnistunut nuoren ohjaus 3. Kehittämisajatuksia nivelvaiheen ohjaukseen

20 Opintojen keskeyttäminen

21 Keskeyttäminen ja sen ehkäisy Yle Opetushallituksen selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö antaa koulutuksenjärjestäjille tiukemmat velvoitteet ohjata putoamisvaarassa olevia nuoria. OPH: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn määrällisen seurannan selvitys lukuvuodelta Raportit ja selvitykset 2018:2.

22 Keskeyttäminen ja sen ehkäisy Keskeyttämisen riskiryhmiä ovat: Nuoret aikuiset vuotiaat Yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat erityisopiskelijat Vieraskieliset opiskelijat Naiset eroavat useammin miesvaltaisilta aloilta ja miehet naisvaltaisilta aloilta Suurinta eroaminen on edelleen tekniikan aloilta ja suhteessa opiskelijamäärään eniten opiskelijoita eroaa marata-alalta. Asuntolassa asuminen ja erityisoppilaitoksessa opiskelu sitouttaa opintoihin!

23 Lisätietoa Ammatillisen koulutuksen reformi Tietopaketti ohjaajille Ammatillisen koulutuksen läpäisyn määrällisen seurannan selvitys lukuvuodelta _selvitys_lukuvuodelt.pdf

24