Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 98. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 1 / 98 Kokoustiedot Aika 09.05.2017 tiistai klo 17:50-19:50 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui esteellisenä 100 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Suvi Karhu Raili Päivinen, paikalla klo 17.50 18.10, poistui 100 käsittelyn aikana. Pirjo Kemppi-Virtanen, saapui klo 18:10 100 käsittelyn aikana Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen, poistui esteellisenä 107 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Essi Leino Samuel Tuovinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja asemakaavapäällikkö vs. yleiskaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 2 / 98 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 16.5.2017 Kai Lintunen Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 19.5.2017 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1.krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 3 / 98 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 98 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 99 Mattliden, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan 6 lähtökohdat ja tavoitteet, alue 311900, 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle 26.4.2017 100 Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 20 130140, 54. kaupunginosa, Kilo, pöydälle 26.4.2017 101 Liikenteen tavoiteverkkojen päivitys, pöydälle 26.4.2017 33 102 1-3 Bergö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan 40 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 450300, 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia), palautettu 16.3.2017 103 4 Seilikaarenkulma, asemakaavan muutosehdotuksen 65 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 240119, 26. kaupunginosa Mankkaa 104 Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen 70 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 150335, 61. kaupunginosa Viherlaakso 105 5-6 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen 78 hyväksyminen, alue 120324, 17. kaupunginosa Laajalahti 106 Söderskoginaukea, vaihtoehtotarkastelut, alue 432300, 40. 88 kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46. kaupunginosa Latokaski 107 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 92 Espoon kaupunkitekniikan keskukselle myönnetystä maaainesluvasta tehdystä valituksesta 108 Päätöksiä ja kirjelmiä 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 4 / 98 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 3.5.2017 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 5 / 98 98 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kai Lintunen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 6 / 98 858/2017 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 88 26.4.2017 99 Mattliden, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 311900, 23. kaupunginosa Matinkylä, pöydälle 26.4.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. 050 347 5494 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla. Turvataan uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. 1.4 Maisemalliset tavoitteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 7 / 98 Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko 2035 -periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / 1 000 k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattama, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Mattliden on suurin ruotsinkielinen koulu-, päiväkoti-, IB- ja aikuiskoulutusja kulttuurikeskus Espoossa. Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan ja merkittäväkin kasvu mahdollistetaan varaamalla noin 8 000 k-m 2 uudisrakentamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla liikuntahallilla ja asuinrakentamisella. Turvataan ruotsinkielisen väestön ja uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 8 / 98 Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. Mattlidenin kortteli muodostaa osan Matinkylän keskustasta itään jatkuvasta suurkorttelista, sen itäisen päätteen. Korttelia suunnitellaan siten, että se hahmottuu selkeänä osana tätä suurkorttelia, niin Länsiväylän suurmaisemassa, kuin alueen pääkatujen rajaavissa katutiloissa. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko 2035 -periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Saattoliikenne suunnitellaan huomioiden normaalia suurempaa liikennemäärää laajan oppilaaksiotto- ja päiväkotialueen takia ja päiväkodin ja koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / 1 000 k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti ratkaistaan keskitetysti, esim. pysäköintitalolla. keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. Tämä liikenne ohjataan ensisijaisesti Länsiväylän vartta pitkin kohti Matinkylän keskustaa. Länsibaana-niminen pyöräilyn laatureitin sijoittamista tutkitaan myös korttelin laidoille, sitä kiertäen. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee puheenjohtajaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 9 / 98 Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti, että Matinsyrjä (Mattliden) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Stefan Ahlman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Stefan Ahlmanin ja jäsen Risto Nevanlinnan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Mattliden on suurin ruotsinkielinen koulu-, päiväkoti-, IB- ja aikuiskoulutusja kulttuurikeskus Espoossa. Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan ja merkittäväkin kasvu mahdollistetaan varaamalla noin 8 000 k-m 2 uudisrakentamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla liikuntahallilla ja asuinrakentamisella. Turvataan ruotsinkielisen väestön ja uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. Mattlidenin kortteli muodostaa osan Matinkylän keskustasta itään jatkuvasta suurkorttelista, sen itäisen päätteen. Korttelia suunnitellaan siten, että se hahmottuu selkeänä osana tätä suurkorttelia, niin Länsiväylän suurmaisemassa, kuin alueen pääkatujen rajaavissa katutiloissa. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 10 / 98 mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko 2035 -periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Saattoliikenne suunnitellaan huomioiden normaalia suurempaa liikennemäärää laajan oppilaaksiotto- ja päiväkotialueen takia ja päiväkodin ja koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / 1 000 k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti ratkaistaan keskitetysti, esim. pysäköintitalolla. keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. Tämä liikenne ohjataan ensisijaisesti Länsiväylän vartta pitkin kohti Matinkylän keskustaa. Länsibaana-niminen pyöräilyn laatureitin sijoittamista tutkitaan myös korttelin laidoille, sitä kiertäen. Oheismateriaali Selostus 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi puheenjohtajaksi jäsen Stefan Ahlmanin. Mattliden, tavoitteet, 2017 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen, Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen ja mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen. Mattlidenin koulukeskuksen alueelle ja lähiympäristöön laaditaan asemakaava, jossa koulukeskuksen rakennus säilyy ja siirtokelpoisissa rakennuksissa oleville tiloille varataan rakennusoikeutta koulukeskuksen laajennuksessa. Pihatoiminnoille ja liikenteelle varataan riittävästi tilaa. Alueelle, jota ei voida liikenteen päästöjen vuoksi asemakaavoittaa koulukeskuksen käyttöön, tutkitaan liikuntahallin ja asuinkortteleiden sijoittamista. Koulukeskus tarvitsee rakennusoikeutta yhteensä noin 18 000 k-m 2. Kerrosala kasvaa noin 1 000 k-m 2. Liikuntahallille varataan noin 4 500 k-m 2 ja asuntorakennusoikeutta tavoitellaan noin 40 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 11 / 98 Aluetehokkuudeksi tavoitellaan noin 0.67-0.85. Koulukeskuksen alueen tehokkuus tulee olemaan noin 0.57. Asuntokortteleiden tehokkuus vaihtelee alueen pohjoisosassa välillä 1.87-2.77 ja eteläosassa välillä 1.44-2.13. Mahdollistetaan tiesuunnitelman Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös 25.11.2013, toteuttaminen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Aloite alueen kaavoittamiseen on tullut Espoon sivistystoimelta. Espoon tonttiyksikkö on 9.3.2017 jättänyt hakemuksen asemakaavan laatimista varten. Alueen nykytila Mattlidenin koulukeskuksessa työskentelee päivittäin noin 1 500 ihmistä päiväkoti-ikäisistä työväenopiston aikuisopiskelijoihin. Koulun oppilasmäärä on yhteensä noin 1 175 oppilasta ja koulun henkilökuntaa on noin 110 henkilöä. Päiväkodin lapsimäärä on noin 125 lasta ja henkilökuntaa on noin 22 henkilöä. Oppilas/lapsi -määrä on siis noin 1 300 ja henkilökuntaa on vajaat 150 henkilöä. Tulevaisuudessa koulukeskuksen alueella arvioidaan työskentelevän noin 1 600 henkilöä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 12 / 98 Stockhusetissa toimii Musikinstitutet Kungsvägen, EBUF:in ylläpitämä musiikkikoulu. Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu Kehä II:n ja Länsiväylän risteyksen tuntumaan. Suuri osa Matinkylään suuntautuvasta liikenteestä käyttää suunnittelualuetta rajaavia Gräsanlaakso-katua ja Nelikkotietä. Tällä hetkellä koulukeskuksen käytössä olevaa aluetta ei voida asemakaavoittaa kokonaan koulukeskuksen käyttöön liikenteen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vuoksi. Koulukeskuksen alueella on rakennukset alakoululle, Mattlidens skola, joka valmistui vuonna 1959, sekä yläkoululle ja lukiolle, Mattlidens skola och gymnasium, jota on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosien 1977-1999 aikana. Koulurakennukset on liitetty yhdyskäytävällä toisiinsa. Alueella on päiväkoti, Mattbergets daghem, joka on valmistunut vuonna 1961, sekä 4 muuta 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa valmistunutta rakennusta, jotka eivät ole koulukeskuksen käytössä. Lisäksi alueella on kolme siirtokelpoista rakennusta esiopetuksen ja päiväkodin käytössä. Koulukeskuksen länsipuolella on metsää, jossa sijaitsee musiikkiopiston käytössä oleva Stockhuset-niminen siirretty rakennus. Koulukeskuksen alueella olevien pysyvien rakennusten kulttuurihistoriallisesta merkityksestä on laadittu selvitys Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki 29.4.2016, Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Espoon kaupunginmuseo on 2.9.2016 lausunut Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista. Kaupunginmuseo pitää suotavana, että Mattbergets daghem- ja Mattlidens skolarakennusten ja entisen opettajien asuntolan säilyminen turvataan suojelumerkinnällä. Opettajien asuntola oli käyttämätön vuoden 2016 alussa, kun rakennushistoriaselvitystä tehtiin. Alueen alla koillinen-lounas-suunnassa on rakennettu metrotunneli. Metrotunneli saattaa rajoittaa maanalaista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu metron Nelikkotien pystykuilu. Nelikkotien pystykuilun eteläpuolella sijaitsee vanha kiviaita, jolla on historiallista merkitystä. Nelikkotien eteläpuolella, kaavoittamattoman alueen eteläosassa, sijaitsee osittain kiinteä muinaisjäännösalue, historiallinen kyläpaikka Matinkylä (Mattby). Maisema ja luonto Suunnittelualue on itään laskevaa rinnettä. Länsiväylän eteläpuolelle on rakennettu melusuojauksen vuoksi kaksi maavallia. Alueen koillisosassa on pieni sekapuustoinen metsikkö. Koulun ja päiväkodin avointa pihaa rytmittävät kookkaat yksittäispuut, puuryhmät ja avokalliopaljastumat. Alueella on tehty liito-oravahavaintoja. Keväällä 2016 maastossa käyneen luontokartoittajan mukaan ei ole kuitenkaan todennäköistä, että liito-oravat käyttäisivät aktiivisesti aluetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 13 / 98 Liikenne Koulukeskuksen ja Länsiväylän väliin on rakennettu itä-länsi-suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka on osa 25.11.2013 hyväksyttyä Länsiväylän tiesuunnitelmaa. Länsiväylän tiesuunnitelman muu toteuttamisajankohta ei ole tiedossa. Vuonna 2017 aloitetaan koulukeskuksen itäpuolella olevan Gräsanlaaksokadun ja sen jatkeen Matinkartanontien parantaminen. Nelikkotien ja Matinkartanontien kiertoliittymää parannetaan. Matinkartanontien yli on suunniteltu jalankulkua ja pyöräilyä varten Matinkartanonsilta, joka rakennetaan samassa urakassa. Alueelle tulee tärkeä pyöräilyn ja jalankulun yhteys pohjoisesta Länsiväylän alitse ja toinen etelästä Nelikkotien alitse. Etelästä tuleva reitti on osa pyöräilyn laatukäytävää (Länsibaanaa), joka kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään. Melu ja ilmanlaatu Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Vuoden 2012 liikennemäärillä alueen keskiosassa melutaso on alle 55 db, mutta kohoaa Länsiväylän ja katujen lähellä 70 db:iin. Vuoden 2020 liikennemäärillä, kun itäramppeja ei ole toteutettu, tilanne ei ole merkittävästi huonompi. Vuonna 2013 hyväksytyn Länsiväylän tiesuunnitelman osana laadittiin melumallinnus vuoden 2035 liikennemäärillä sekä suunnitelma meluesteistä ja niiden vaikutuksesta, kun Piispansillan itärampit on toteutettu. Melutaso koulurakennuksen pohjoispuolella on yli 65 db ja sen eteläpuolella yli 60 db. Pienessä osassa pihaa melutaso on alle 55 db. Tiesuunnitelmaan sisältyvillä meluesteillä melutasoa voidaan suunnittelualueella pudottaa 2 7 db niin, että se koko alueella on alle 65 db ja osalla aluetta alle 60 db. Alueen ilmanlaatua on tarkasteltu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä ja arvioitu liikennemäärien perusteella Länsiväylän, Gräsanlaakso-kadun ja Nelikkotien ajoradasta suositus- ja minimietäisyydet asumisen sekä herkkien kohteiden eli koulun sijoittamiselle. Maanomistus Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Maantien alue on valtion omistuksessa. Voimassa oleva maakunta-, yleis- ja asemakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on merkitty liikennetunneli. Alueen itäpuolelle Gräsanojan linjalle on merkitty viheryhteystarve.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 14 / 98 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi ja kehittyväksi julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Yleiskaavaan on merkitty myös eritasoliittymä, moottoritie ja katuja. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Aluetta koskee osittain metron maanalainen asemakaava Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, hyväksytty vuonna 2009. Lisäksi Matinkallio- ja Rauhalanpuisto -kadut on kaavoitettu vuonna 1998 vahvistetussa Matinkylän keskus II - Matinkallio - asemakaavassa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaupunkisuunnittelukeskus teetti alueesta analyysin sekä suunnitelman liittymisestä ympäristöön ja täydennysrakentamisesta niillä osilla, joita ei voida osoittaa koulukeskuksen käyttöön. Koulukeskuksen alueen suunnitelma perustuu sivistystoimen esikunnassa laadittuihin oppilasennusteisiin ja niiden perusteella Tilapalvelut liikelaitoksen laadituttamaan tontinkäyttösuunnitelmaan. Oppilasmäärä kasvaa maltillisesti. Alueella on tällä hetkellä kolme tilapäistä rakennusta, joissa toimii päiväkoti ja esikoulu. Näitä tiloja korvaamaan suunnitellaan uusi rakennus, joka sisältää päiväkodin, koulun ja hallinnon tiloja sekä nuorisotiloja. Tilat pyritään suunnittelemaan joustavan käytön mahdollistaviksi. Mattlidenin koulukeskuksen uusi rakennus on sijoitettu alueen pohjoisosaan ja liitetty olevaan koulukeskukseen tilojen käytön joustavuuden takaamiseksi. Rakennus tukeutuu koulukeskuksen keittiöön ja huoltoon. Uuden rakennuksen eteläpuolelle on suunniteltu suojaisa päiväkodin piha ja sen eteläpuolelle koulukeskuksen piha. Piha vastaa kooltaan sivistystoimen mitoitusohjetta ja tarjoaa monipuolisen ja mielenkiintoisen maaston. Pikku-metsä, jota koulukeskus käyttää myös opetuksessa, säilytetään. Saatto- ja huoltoliikenteelle on suunniteltu reitit ja alueet. Mattliden tulee käyttämään pelikenttänä Telaniittylle suunnitteilla olevaa pelikenttää. Matkaa Telaniitylle on noin 300 m. Alueen koillisin osa on varattu liikuntahalli-rakennukselle, johon voidaan yhdistää pysäköintitiloja. Aloite liikuntahallin sijoittamisesta alueelle on tullut käsipalloseuran edustajalta. Koulukeskuksen pohjois- ja eteläpuolelle on suunniteltu asuinkortteli. Pohjoisen asuinkorttelin matalampi vaihtoehto VE1 vastaa alueen länsipuolen asuntoalueen mittakaavaa. Tehokkaampi vaihtoehto VE2 korkeine rakennuksineen vastaa liikenneympäristön mittakaavaa ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 15 / 98 merkitsee Matinkylän lähestyttäessä aluetta Länsiväylällä tai Kehä II:lla. Eteläisempi kortteli rajaa liikennealuetta ja jäsentää kaupunkirakennetta. Yleiskaavan mukaisuus ja perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle Pinta-alallisesti suurinta osaa alueesta suunnitellaan yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi eli koulukeskuksen käyttöön varataan noin 32 000 m 2, liikuntahallille, joka todennäköisesti tulee olemaan yksityistä palvelua, varataan noin 7 800 m 2 ja asumista varten varataan noin 16 000 m 2. Koko alueesta, noin 75 000 m 2, siis alle neljäsosaa esitetään kokonaan muuhun kuin yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Rakennusoikeudella mitattuna asumista tavoitellaan enemmän kuin voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaista julkista palvelua. Koulukeskuksen rakennusoikeus on suunnitelman vaihtoehdossa A yli kolmasosa (36 %) ja vaihtoehdossa B yli neljäsosa (28 %) alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Yleiskaavoituksessa tavoitellaan Matinkylän keskuksen pienalueelle vähintään 2000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, joten alueelle lisää asumista tuova asemakaavamuutos on yleiskaavoituksen väestötavoitteiden mukainen. Suunnittelualue sijoittuu kahden metroaseman väliin, eikä sitä voida kokonaan käyttää Mattlidenin kehittämiseen. Työpaikkakorttelin sijoittaminen olisi perusteltua, koska Matinkylä on hyvin asuntopainotteinen alue, mutta työpaikka-alueena suunnittelualueen pohjoisosa ja eteläkulma eivät ole houkuttelevia. Lisäksi Länsiväylän pohjoispuolella on laaja vyöhyke toteutumatonta asemakaavoitettua työpaikka-aluetta, jota ei voida käyttää asumiseen. Olemassa olevat rakennukset Mattlidens skola on säilymässä, mutta Tilapalvelut liikelaitos ei pitänyt Mattbergets daghem -rakennuksen säilymistä tavoitteellisena. Uudessa rakennuksessa tilat voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Opettajien asuntolan säilyttäminen edellyttäisi rakennuksen myymistä, koska kaupunki ei enää harjoita asuntolatoimintaa. Asuntolan säilyttäminen edellyttäisi myös asukkaiden pihan ja pysäköintitilojen järjestämistä asuinrakennuksen yhteyteen. Purkamalla rakennus koulun pihalle saadaan tarpeellista lisätilaa. Rakennukset, joilla ei Espoon kaupunginmuseon lausunnossa todettu oleva erityistä suojeluarvoa, esitetään purettaviksi. Suunnittelutyön aikana tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa rakennukset säilytetään. Vaihtoehdoissa näkyy, miten alueen kehittäminen muuttuu pääosin huonokuntoisten ja osittain vaikeasti käytettävien rakennusten säilyttämisen vuoksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 16 / 98 Luonto-olot, maisema ja viheralueet Asuinpihat ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Koulukeskuksen piha-aluetta kehitetään täydennysrakentamisen yhteydessä. Alueelle tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa myös keskitettyjen pysäköintiratkaisujen mahdollistamia maavaraisia piha-alueita. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. Liikenne ja melusuojaus Katuverkko on ulkosyöttöinen ja uusi katuyhteys toteutetaan alueen pohjoisosassa Rauhalanpuisto -kadulta. Eteläinen asuinkortteli voidaan kytkeä katuverkkoon vain ainoastaan huollon suuntaisliittymällä. Kyseisen asuinkorttelin pysäköinti on suunniteltu liikuntahallin pysäköintilaitokseen, johon myös koulun pysäköinti keskitetään. Alueen yleinen pysäköinti (1 ap / 1 000 k-m 2 ) ja koulun saatto hoidetaan kadun varressa. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet kiertävät koulun ja pyöräilyn laatukäytävä (Länsibaana) kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään ja Nelikkotien ali etelään / länteen. Liikennelisäyksen vaikutus liikenneverkkoon on vähäinen. Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Asuinpihat ja viheralueet suojataan mahdollisimman yhtenäisillä rakennusmassoilla. Länsiväylän varressa olevat asunnot tulee suunnata myös liikennemelusta poispäin. Rakennuksille ja asunnoille tullaan vaatimaan tavanomaista rakentamista eristävämpää melusuojausta, jotta asuin- ja luokkatilojen melutasot eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. Rakennusten sijoittelussa ja ilmanvaihdon suunnittelussa tulee myös jatkossa huomioida ilmanlaadun vaatimukset. Koulun piha-alueet on pyritty viemään mahdollisimman kauaksi Länsiväylästä ja Gräsanlaakso-kadusta, joissa liikennemäärät aiheuttavat ilmanlaadun kannalta haasteita. Mitoitus Koulukeskuksen rakennusoikeus on noin 18 000 k-m 2, liikuntahallin noin 4 500 k-m 2, pohjoisen asuinkorttelin rakennusoikeus voisi olla 20 000-30 000 k-m 2 ja eteläisen asuinkorttelin 8 000-12 000 k-m 2. Yhteensä noin 50 000-60 000 k-m 2. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 75 000 m 2. Koulukeskukselle varatun alueen pinta-ala on noin 32 000 m 2. Liikuntahallille ja pysäköintitalolle varatun alueen pinta-ala on noin 8 000 m 2. Pohjoiselle asuinkorttelille on varattu noin 11 000 m 2 ja eteläiselle noin 5 400 m 2. Selvitykset ja suunnitelmat Matinkartanontien ja Nelikkotien liittymäjärjestelyt, katusuunnitelma, 4.9.2013.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 17 / 98 Päätöshistoria Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös 25.11.2013. Matinkartanon silta, 27.2.2016. Liito-oravaselvitys Matinsyrjän (Mattlidenin) alueelta, Ympäristösuunnittelu Enviro 14.12.2016. Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki 29.4.2016, Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Lausunto Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista, 2.9.2016, Espoon kaupunginmuseo. Mattlidenin koulukeskuksen tontinkäyttösuunnitelma, 26.2.2017, POOK Arkkitehtitoimisto. Mattliden, Asemakaava-alueen luonnossuunnitelma Matinkylän länsiosaan, 4/2017, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Perittävät maksut Asemakaavan hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.4.2017 88 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi 1.6 Toiminnalliset tavoitteet Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla. Turvataan uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.7 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 18 / 98 1.8 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. 1.9 Maisemalliset tavoitteet Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.10 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko 2035 -periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / 1 000 k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 19 / 98 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 20 / 98 1683/2017 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 89 26.4.2017 100 Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 130140, 54. kaupunginosa, Kilo, pöydälle 26.4.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi 31.3.2017 päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 21 / 98 Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 22 / 98 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28 ). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että: Päätösehdotuksen kohtaan 2.3. lisätään kappale, joka kuuluu seuraavasti: Alueen omaleimaista identiteettiä voidaan korostaa esimerkiksi kattomuodoilla ja -materiaaleilla siten, että eri aluekokonaisuuksien kattomaailmat muodostavat omat Keran identiteettiä ilmentävät kokonaisuutensa. Päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu seuraavasti: 2.8 Energiaratkaisun tavoitteet Alueen energiaratkaisuissa tutkitaan muun muassa aluelämpöä ja geoenergiaa. Alueen maankäytössä tulee huomioida omaehtoisen energiatuotannon mahdollisuus. Aluelämpöverkosto voi hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa sitä täydentäen. Kaupungin tavoitteena on, että alue toimii kestävää kehitystä edistävien energiaratkaisujen pilottialueena. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Päätösehdotuksen kohdat 2.1 ja 2.2. muutetaan seuraaviksi: 2.1 Ydintavoite Tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen siten, että alueen suunnittelua ja toteutusta ohjaa tavoite olla kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkialue ja eurooppalainen kärkihanke, jonka suunnitteluun osallistuvat myös vahvat asiantuntijatoimijat kuten Nokia ja SITRA. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuuston hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. Tarkastelualueena tulee olla koko osayleiskaava-alue sekä yhteydet toiminnallisesti tärkeisiin alueisiin, kuten Otaniemi, Leppävaara ja Espoon keskus. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Tavoitteita tukemaan määritellään ja kuvataan koko alueen toiminnallinen visio sekä sitä tukevat osa-alueittaiset toiminnalliset tavoitteet. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 23 / 98 sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. Keran tavoitteet korostavat asukkaiden ja alueella työssäkäyvien arkea: sujuva, elämyksellinen, terveellinen ja turvallinen arki sekä hyvä sosiaalinen ympäristö. Kera tarjoaa suuria mahdollisuuksia yrityksille kehittää uusia asumisen, elämisen ja liikkumisen palvelumalleja aina vientituotteeksi asti. Kattavasti pohditut, ennakoidut ja toteutetut ratkaisut joustavat ajassa muodostaen hyvän elinympäristön perustan ja tavoitellun brändin. - Lisätään uusi päätöskohta 3, jolloin alkuperäinen kohta 3 siirtyy kohdaksi 4: 3 Esittää kaupunginhallitukselle, että pikaisesti määritellään toiminnalliset menetelmät ja organisoituminen, jotta kaupungin eri toimijat sekä alueen maanomistajat ja muut sidosryhmät saadaan aktiivisesti yhteistyössä toteuttamaan em. tavoitteita, määrittelemään täsmällisemmät toiminnalliset sisältötavoitteet, edistämään asemakaavoitusta ja vaiheittaista toteuttamista siten, että alueen vahva positiivinen brändi toteutuu. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kappaleen 2.3 kohta: Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat vain maltillisesti muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti, että Keran asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Kai Lintunen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ensin esittelijän korjattu päätösehdotus lisättynä puheenjohtajan ehdottamilla täydennyksillä ja jäsen Kemppi-Virtasen ehdotuksella hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksesta oli äänestettävä, koska sitä oli myös vastustettu. Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen osalta hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka ovat sitä vastaan äänestävät EI.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 24 / 98 Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Sitä vastaan (EI) äänesti jäsen Suvi Karhu eli yksi (1) jäsen. Jäsen Stefan Ahlman oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä yhtä (11/1) vastaan, yhden ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi 31.3.2017 päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 Ydintavoite Tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen siten, että alueen suunnittelua ja toteutusta ohjaa tavoite olla kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkialue ja eurooppalainen kärkihanke, jonka suunnitteluun osallistuvat myös vahvat asiantuntijatoimijat kuten Nokia ja SITRA. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuuston hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. Tarkastelualueena tulee olla koko osayleiskaava-alue sekä yhteydet toiminnallisesti tärkeisiin alueisiin, kuten Otaniemi, Leppävaara ja Espoon keskus. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Tavoitteita tukemaan määritellään ja kuvataan koko alueen toiminnallinen visio sekä sitä tukevat osa-alueittaiset toiminnalliset tavoitteet. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. Keran tavoitteet korostavat asukkaiden ja alueella työssäkäyvien arkea: sujuva, elämyksellinen, terveellinen ja turvallinen arki sekä hyvä sosiaalinen ympäristö. Kera tarjoaa suuria mahdollisuuksia yrityksille kehittää uusia asumisen, elämisen ja liikkumisen palvelumalleja aina

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 25 / 98 vientituotteeksi asti. Kattavasti pohditut, ennakoidut ja toteutetut ratkaisut joustavat ajassa muodostaen hyvän elinympäristön perustan ja tavoitellun brändin. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä. Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat vain maltillisesti muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. Alueen omaleimaista identiteettiä voidaan korostaa esimerkiksi kattomuodoilla ja -materiaaleilla siten, että eri aluekokonaisuuksien kattomaailmat muodostavat omat Keran identiteettiä ilmentävät kokonaisuutensa. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 26 / 98 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa. 2.8 Energiaratkaisun tavoitteet Alueen energiaratkaisuissa tutkitaan muun muassa aluelämpöä ja geoenergiaa. Alueen maankäytössä tulee huomioida omaehtoisen energiatuotannon mahdollisuus. Aluelämpöverkosto voi hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa sitä täydentäen. Kaupungin tavoitteena on, että alue toimii kestävää kehitystä edistävien energiaratkaisujen pilottialueena. 3 Esittää kaupunginhallitukselle, että pikaisesti määritellään toiminnalliset menetelmät ja organisoituminen, jotta kaupungin eri toimijat sekä alueen maanomistajat ja muut sidosryhmät saadaan aktiivisesti yhteistyössä toteuttamaan em. tavoitteita, määrittelemään täsmällisemmät toiminnalliset sisältötavoitteet, edistämään asemakaavoitusta ja vaiheittaista toteuttamista siten, että alueen vahva positiivinen brändi toteutuu. 4 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi jäsen Kai Lintusen. Oheismateriaali Selostus - Kera, asemakaavarunko Alueelle on asemakaavarunkotyössä osoitettu asuinrakentamista noin 532 000 k-m 2 ja liike-, palvelu- ja työpaikka rakentamista noin 148 000 k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin 210 000 k-m 2. Keran asemakaavarunkoalueesta laaditaan koko aluetta käsittävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen kaavaehdotusvaihe tehdään tarvittaessa useassa osassa. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 27 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite asemakaavarunkotyöstä on tullut Espoon kaupungilta. Osa alueen maanomistajista on hakenut kaavamuutosta. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2017 otsikolla Keran kaavat. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kerassa rantaradan molemmin puolin. Alue rajautuu etelässä Nihtimäen pientaloalueeseen ja lännessä Kilonväylään (Kehä II) ja pohjoisessa Nokian kampusalueeseen. Keran asemakaavarungon suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 79 hehtaaria. Keskellä asemakaavarunkoaluetta sijaitsee Keran asema, joka on lähestulkoon Leppävaaran ja Kilon asemien puolessavälissä. Etäisyys kumpaankin asemaan on noin puolitoista kilometriä. Alueella sijaitsee logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja, joista osa on jo siirtänyt tai siirtämässä toimintaa pois alueelta. Alueella toimii kuitenkin vielä kaksi suuronnettomuusvaarallista, direktiivin 2012/18/EU mukaista laitosta. Toimintojen loppumisen myötä alueella on useita rakennuksia jäänyt tyhjilleen. Tyhjilleen jääneet teollisuusrakennukset sekä yleisilmeeltään karu ja epäsiisti asemanseutu ovat kutsuneet ilkivallantekijöitä alueelle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 28 / 98 Keran rakennuskanta on pääasiassa 1960 1990-luvuilta, jolta ajalta on peräisin muun muassa alueen suurin yksittäinen rakennus. Rakennuksen ala on noin 18 000 m 2 ja käytetty rakennusoikeus noin 93 000 k-m 2. Alueen vanhin rakennus on lukuisia muutoksia läpikäynyt Karamalmintien eteläpuolella sijaitseva Kera Oy:n teollisuusrakennus vuodelta 1945. Suunnittelualueen maisema on suurimmaksi osaksi verrattain alavaa ja tasaista. Korkein alue sijoittuu Karamalmintien ja Karaniityntien risteyksen länsipuolelle, jossa kallionyppylät nousevat noin 5-10 metriä ympäristöä korkeammalle. Alue on pitkälti rakennettua ja läpäisemätöntä pintaa. Maisemalliset arvot liittyvät puutarha-arkkitehti Jussi Jänneksen puutarhasuunnitelmasta säilyneisiin elementteihin sekä pohjoisosan metsäkumpareisiin ja avokallioalueisiin. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, lukuun ottamatta kahta alueen pohjoisosassa sijaitsevaa liito-oravan ydinaluetta ja alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa vanhan metsän aluetta, jossa on todettu olevan paitsi liito-oravan ydinalue, myös linnustollisia arvoja. Alueen palvelutarjonta on vähäistä. Kehä II:n varrella sijaitsee Kristillinen päiväkoti ja koulu ja sen vieressä Kehä II:n ja Karapellontien risteyksessä polttoaineen jakelupiste. Asemakaavarunkoalueen ulkopuolella noin kilometrin päässä Keran asemasta etelään sijaitsee väliaikatiloissa oleva Viherlaakson lukion ja radan pohjoispuolella Karamalmin ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu. Lähimmät päivittäistavarankaupat sijaitsevat niin ikään noin kilometrin etäisyydellä Keran asemasta. Nokian tiloissa sijaitsee lounasravintola ja kahvio. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena, jonka kautta kulkee päärata. Kehä II on osoitettu moottoriväylänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaava kuulutettiin voimaan MRL 201 :n nojalla 7.10.2009 kaupunginhallituksen (21.9.2009 10) päätöksen perusteella jo ennen kuin se oli saanut lainvoiman niiltä osin mihin valitukset KHO:lle eivät kohdistuneet. Lainvoimaiseksi tulon jälkeisellä kuulutuksella 17.2.2010 yleiskaava on tullut voimaan niiltäkin osin mihin valitukset kohdistuivat lukuun ottamatta KHO:n päätöksellä kumottuja osia. Valtuusto hyväksyi 23.1.2017 Keran osayleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alueen pääkäyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue sekä rautatie- ja teollisuusraidealue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 29 / 98 Viranomaisneuvottelu Keran aluetta on esitelty osayleiskaavoituksen aikana kahdessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kuukausikokouksessa 12.9.2012 ja 23.5.2014. Lisäksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Keran keskeisen alueen asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus kouluineen Keran aseman molemmin puolin - alue, jossa yhdistyy rautatien, pikaraitiotien, bussilinjojen, polkupyöräilyn ja kokoojakatujen liikenne keskustan kävelymittakaavan ympäristöön. Kera jäsentyy aseman ympärille kehitettävän keskustan ympärille kehissä. Ydinkeskustan korttelit sijoittuvat välittömästi aseman ympärille eri liikennemuotojen muodostamaan solmukohtaan. Alueen palvelut sijoitetaan siten, että niiden käyttäminen on houkuttelevaa ja palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kuitenkin siten, että palveluiden käytössä tuetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn etusijaa. Palvelut sijoitetaan pääasiassa keskustakortteleihin rakennusten alimpiin kerroksiin asuntojen sijoittuessa yläpuolisiin kerroksiin. Keskusta-alueen rakentamistapa poikkeaa muusta ympäristöstä tehokkaampana ja korkeampana. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa radan jakavaa vaikutusta ei synny, vaan rata liitetään osaksi alueen yleisilmettä muodostamalla hyvät yli- ja alikulkuyhteydet. Erityisen merkittävässä roolissa on alueen eteläpohjoissuuntaisen puiston alikulkuyhteys, jossa radanalituksesta muodostetaan osa puiston identiteettiä. Palvelukehän pohjois-, itä- ja eteläpuolen korttelit ovat asuinpainotteisia, kaupunkimaisesti jäsennettyjä kortteleita. Kortteleiden rakentamistapa on variaatio kantakaupunkimaisesta korttelista, jossa on selkeästi rakentamisella rajattu julkinen katu- ja puistopuoli ja yhtenäinen, vehreä yhteispiha. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala noin 79 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueelle osoitettaan noin 680 000 k-m 2, josta asuinkerrosalaa on noin 532 000 k-m 2. Suunnitelman arvioidaan mahdollistavan noin 3 000 työpaikkaa laskennallisella suhteella 1 työpaikka 50 k-m 2 kohden ja tuottavan noin 13 300 asukasta. Mitoitus mahdollistaa alueen päivittäisten ja sivistyspalveluiden omavaraisuuden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 30 / 98 Päätöshistoria Selvitykset Asemakaavarunkotyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: - Liikennesuunnitelma, Trafix Oy - Maisema analyysi ja suunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo - Hulevedet ja massatarkastelu, Vahanen Environment Oy - Kunnallistekniset verkostot, Infrakonsultointi Henry Lindgren - Energiatarkastelu, Skenariolabs Oy Suunnittelussa on huomioitu Keran osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset. Perittävät maksut Asemakaavoituksen korttelikohtaiset maksuluokat määritellään Keran osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.4.2017 89 Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus / valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi 31.3.2017 päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 31 / 98 maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä. Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 32 / 98 toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa. 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä 89 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 33 / 98 1725/2017 08.00.00 Kaupunkisuunnittelulautakunta 96 26.4.2017 101 Liikenteen tavoiteverkkojen päivitys, pöydälle 26.4.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Samuel Tuovinen, puh. 046 877 1840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liikenteen tavoiteverkot, 2 kaupunkisuunnittelukeskus tutkii tarkemmin Espoon raitiotievarauksia, 3 kaupunkisuunnittelukeskus laatii Länsibaanan liikennesuunnitelman. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liikenteen tavoiteverkot ja muut annetut selvitykset; 2 korostaa liikenteen investointiohjelman seuraavia tarkistusneuvotteluja varten, että Espoon kaupunkirakenteen kehittämisen ja lähivuosien asuntorakentamisen kannalta etenkin seuraavia kohteita tulisi saada aiennetuksi: - Espoon kaupunkirata; - Espoonväylä; - Vihdintie; Turvallisuuden kannalta tärkeä aiennettava hanke on Lahnuksentien kevyenliikenteen yhteys Lahnuksesta Klaukkalaan. 3 päättää yhteyksien tutkimisessa ja suunnittelussa kiirehdittäviksi kohteiksi: - Espoon raitiotievarauksien kokonaiskuva; - Sähköbussien käyttö yleensä sekä etenkin runkoverkkoina;

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 34 / 98 - Pyöräilyn Länsibaanan liikennesuunnitelma; - Kehä II:n jatke katumaisena tai tunneliratkaisuna; - POKE-yleiskaavatyön liikenneverkkoratkaisu; - Pysäköinnin digitaalinen ohjausjärjestelmä ja sähköautojen latauspisteiden kiirehtiminen; - Liityntäpysäköinnin sujuvuus ja tarvittavien liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattaminen; - Espoonväylän toteuttaminen katumaisena (esim. Söderskoginkatu). Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 4, joka kuuluu seuraavasti: Tapiolan läpi kulkevan Niittybaanan tarkempia toteutusvaihtoehtoja tutkitaan vielä jatkosuunnittelussa. Pyöräilyn laatureittien suunnittelussa lautakunta korostaa asukasvuorovaikutusta. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että päätösehdotuksen kohtaan 4 lisätään, että: Pyöräilyn laatureittien yhteydet ovat tavoitteelliset, sijainti on kuitenkin sovitettava olevaan ympäristöön sopivalla tavalla huomioiden mm. että alueiden ominaispiirteet säilyvät ja jalankulkijoiden turvallisuutta ei vaaranneta. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että puheenjohtajan esityksestä poistetaan kohdat Espoonväylän ja Kehä II:n jatkeen kiirehtimistä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Risto Nevanlinnan tekemiä ehdotuksia myös vastustettiin, oli niistä äänestettävä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaan puheenjohtajan ehdotus sekä varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Kemppi-Virtasen ehdotukset hyväksyä yksimielisesti muita osin kuin jäsen Nevanlinnan ehdottamien muutoskohtien osalta. Kun tätä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan kokonaisehdotusta äänestävät JAA. Ja ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan ehdotusta, että puheenjohtajan ehdotuksesta poistetaan Espoonväylän kiirehtiminen, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 35 / 98 Jäsen Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Jäsen Kai Lintunen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Risto Nevanlinnan toisesta ehdotuksesta puheenjohtajan esityksestä poistetaan kohta Kehä II:n jatkeen kiirehtimistä oli myös vastustettu, joten siitä oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan kokonaisehdotusta äänestävät jaa (JAA). Ja ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan ehdotusta, että puheenjohtajan kokonaisehdotuksesta poistetaan Kehä II:n kiirehtiminen, äänestävät ei (EI). Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Jäsen Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan, hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liikenteen tavoiteverkot ja muut annetut selvitykset; 2 korostaa liikenteen investointiohjelman seuraavia tarkistusneuvotteluja varten, että Espoon kaupunkirakenteen kehittämisen ja lähivuosien asuntorakentamisen kannalta etenkin seuraavia kohteita tulisi saada aiennetuksi: - Espoon kaupunkirata; - Espoonväylä; - Vihdintie; Turvallisuuden kannalta tärkeä aiennettava hanke on Lahnuksentien kevyenliikenteen yhteys Lahnuksesta Klaukkalaan. 3 päättää yhteyksien tutkimisessa ja suunnittelussa kiirehdittäviksi kohteiksi: - Espoon raitiotievarauksien kokonaiskuva;

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 36 / 98 - Sähköbussien käyttö yleensä sekä etenkin runkoverkkoina; - Pyöräilyn Länsibaanan liikennesuunnitelma; - Kehä II:n jatke katumaisena tai tunneliratkaisuna; - POKE-yleiskaavatyön liikenneverkkoratkaisu; - Pysäköinnin digitaalinen ohjausjärjestelmä ja sähköautojen latauspisteiden kiirehtiminen; - Liityntäpysäköinnin sujuvuus ja tarvittavien liityntäpysäköintipaikkojen määrän kasvattaminen; - Espoonväylän toteuttaminen katumaisena (esim. Söderskoginkatu). 4 Tapiolan läpi kulkevan Niittybaanan tarkempia toteutusvaihtoehtoja tutkitaan vielä jatkosuunnittelussa. Pyöräilyn laatureittien suunnittelussa lautakunta korostaa asukasvuorovaikutusta. Pyöräilyn laatureittien yhteydet ovat tavoitteelliset, sijainti on kuitenkin sovitettava olevaan ympäristöön sopivalla tavalla huomioiden mm. että alueiden ominaispiirteet säilyvät ja jalankulkijoiden turvallisuutta ei vaaranneta. Oheismateriaali Selostus - Autoliikenteen tavoiteverkko - Joukkoliikenteen tavoiteverkko 2030 - Joukkoliikenteen tavoiteverkko 2050 - Pyöräilyn tavoiteverkko - Liikenteen investointiohjelma Lähtökohdat Kaupunkisuunnittelukeskusta pyydettiin tuomaan lautakunnan päätöksentekoon ajantasaistetut liikenneverkot. Asia nousi esille Kivenlahden metrokeskukseen liittyvissä keskusteluissa. Autoliikenteen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn tavoiteverkkoja tarkistettiin kaavoitustyössä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti, mikä on osa keskuksen perustyötä. Lisäksi lautakunnan tietoon tuodaan investointiohjelman 12.4.2016 lautakuntakäsittelyn jälkeiset päivitystarpeet. Taustatietona Liikenneverkon kehittämisohjelmaa käsiteltiin lautakunnassa 12.4.2016 ja Liikenneverkkovisiota 4.2.2015. Autoliikenteen tavoiteverkko Autoliikenteen tavoiteverkkoon tehtiin muutamia päivityksiä vuoden aikana. Kivenlahdentien linjaus muuttui ja sen toiminnallinen luokka vaihdettiin alueellisesta kokoojakadusta pääkaduksi. Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan tavoiteverkkoa korjattiin vastaamaan viimeisimpiä suunnitelmia. Pohjois-Tapiolassa Louhentie ja Tietäjäntie muutettiin alueellisista kokoojakaduista paikallisiksi kokoojakaduiksi. Kehä II:n itäpuolelle Taavinkylään suunniteltu alueellinen kokoojakatu muutettiin suunnitelluksi paikalliseksi kokoojakaduksi ja katua jatkettiin etelään Kokinkyläntielle saakka. Lystimäkeä ja Niittykumpua Kehä II:n poikki yhdistävä suunniteltu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 37 / 98 alueellinen kokoojakatu muutettiin suunnitelluksi paikalliseksi kokoojakaduksi. Ämmässuolle ja Miilukorpeen lisättiin paikalliset suunnitellut kokoojakadut. Kauklahdessa Bassenkyläntie ja Kalajärvellä Isonkorventie päivitettiin rakennettujen osuuksiensa osalta toteutuneiksi. Isonkorventien suunniteltua linjausta ja liittymistä Vihdintielle korjattiin vastaamaan viimeisimpiä suunnitelmia. Autoliikenteen tavoiteverkon uusia tulevaisuudessa toteutettavia pääkatuja ja -teitä ovat Kehä II:n jatke, Espoonväylä ja Puolarintien jatke Ylismäentielle. Tulevaisuudessa kokoojakatuverkko täydentyy etenkin Histassa, Mynttilässä, Pohjois-Espoossa ja Lintuvaarassa. Pienemmät toimenpiteet on esitetty 10 vuoden investointiohjelmassa. Joukkoliikenteen tavoiteverkko 2030 ja 2050 Vuoden 2030 tavoiteverkossa esitetään korkeimman laatutason bussijokerityyppisiä runkolinjoja ja toiseksi korkeimman laatutason runkoyhteyksiä. Runkobusseilla parannetaan viiden kaupunkikeskuksen poikittaisen ja diagonaalisen joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Päävastuu bussiliikenteen suunnittelusta on HSL:llä, jonka teettämänä valmistuivat juuri runkolinjojen 510 (Westend-Pasila) ja 560 (Matinkylä-Leppävaara- Myyrmäki) suunnitelmat. Lännempänä suunnittelu ei ole vielä yhtä pitkällä viitaten vaikkapa Espoon keskuksen yhteyksiin kohti Espoonlahtea ja Matinkylää. Vuoden 2050 tavoiteverkossa runkobusseja on oletettu korvattavan raitioteillä suhteellisen paljon. Todellisuudessa joukkoliikenne järjestetään lähtökohtaisesti bussein niin kauan kuin mahdollista. Jos bussien välityskyky ylittyy, niin joukkoliikenneratkaisu voisi perustua raiteisiin. Tätä periaatetta noudattaen joukkoliikenneratkaisu muodostuu taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelman 2017 mukaisesti käynnistettiin Raitiotievaraukset-projekti. Tavoitteena on tutkia aiemmissa töissä karkeasti visioituja linjauksia tarkemmin, jotta kaavoituksen lähtökohdat selkiytyvät. Tutkimisjärjestys määräytyy kaavoitustyön tarpeiden perusteella. Parhaillaan työn alla on pikaraitiotien Leppävaara-Kalajärvi esisuunnittelu Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikataulun vuoksi. Raitioteiden toteutusjärjestyksestä ei ole tässä vaiheessa sovittu. Tavoiteverkossa muita huomionarvoisia kohteita ovat joukkoliikennekatu Suurpelto-Kuurinniitty ja Länsirata. Pyöräilyn tavoiteverkko Länsibaanan tarkemman suunnittelun myötä myös ylemmän tason tavoiteverkon linjaus tarkentui hieman Matinkylän ja Helsingin rajan välillä. Viime aikoina on pohdittu Turuntien pyöräyhteyksiä Kehä I:n molemmin puolin. Pohjois-Espoossa raitteja tarkennetaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön edistyttyä. Pyöräsuunnittelussa resurssit keskitetään parhaillaan toteutukseen tähtäävään Länsibaanan suunnitteluun.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 38 / 98 Liikenteen investointiohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.4.2016 päätöksen jälkeen kaupunkisuunnittelukeskus neuvotteli investointiohjelmasta kaupunkitekniikan keskuksen kanssa toukokuussa 2016. Seuraavia ohjelman hankkeita myöhennettiin pääsääntöisesti investointikatosta ja rahoituksen niukkuudesta johtuen: - Espoon kaupunkirata - Turunväylän lisäkaistat Tuomarila-Lommila - Vihdintien ja Lahnuksentien liittymä - Lahnuksentie - Turuntie - Lintulaaksontien jatke - Espoonväylä - Puolarintien jatke Ylismäentielle - Säterinpuistotie - Pyöräilyn laatureitit Kaupunkitekniikan keskuksen laatima tarkempi lähivuosien listaus on nimeltään Kunnallistekniikan investointiohjelma vuosille 2017 2018 (linkki). Investointiohjelman uusi päivityskierros on juuri käynnistymässä yhteistyössä. Tässä yhteydessä tiedot esimerkiksi Lahnuksentien raitin osalta ovat päivittymässä. Uusi HSL:n HLJ-liikennejärjestelmäsuunnittelu käynnistyi juuri. Työssä tutkitaan merkittävimpien liikennehankkeiden vaikutuksia ja aikataulutetaan investointeja seudullisesti. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.4.2017 96 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liikenteen tavoiteverkot, 2 kaupunkisuunnittelukeskus tutkii tarkemmin Espoon raitiotievarauksia, 3 kaupunkisuunnittelukeskus laatii Länsibaanan liikennesuunnitelman. Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Kai Lintunen ehdotti, että: Lisätään päätöskohta 4: Kaupunkisuunnittelukeskus tuo kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn kunnallistekniikan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 39 / 98 investointiohjelmaan yhdessä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa tehtävät päivitykset liikenteen tavoiteverkon pohjalta. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 40 / 98 3988/2015 10.02.02 Kaupunkisuunnittelulautakunta 43 2.3.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta 53 16.3.2017 102 Bergö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue 450300, 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kh-asia), palautettu 16.3.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. 050 553 6171 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 Matias Kallio, puh. 043 825 4590 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue 450300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 3.5.2013 päivätyn ja 9.5.2017 muutetun Bergön osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6779, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue 450300, 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Kokouksessa jaettiin karttaliite pöydälle. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: 1. Merkitään rakennusaloille rakennuspaikkojen lukumäärä numeroin. Merkintätapa mahdollistaa paremmin tasapuolisen kohtelun sellaisessa tapauksessa, jossa maanomistajan aluetta joudutaan merkitsemään yleiseksi virkistys- tai tiealueeksi, ja rakennuspaikan vähimmäiskoko niukasti alittuu. 2. Kulkuyhteys Bergön uimarannalle piirretään ohjeellisena tiealueena kiinteistörajaa seuraten, pp/h -merkinnällä ja mäen lakialue suojellaan kokonaan, luontoselvityksen mukaisesti. 3. levennetään kaikkia Bergöntieltä rannalle johtavia virkistysyhteyksiä huolehtien rajanaapurien tasapuolisesta kohtelusta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 41 / 98 4. Stakeuddin rakennusala supistetaan/jaetaan, jolloin rakentaminen ei ohjaudu pelkästään niemenkärkeen. 5. Bergöntien varrelle lisätään paikoitusmahdollisuuksia. Bergöntie katkaistaan aikaisemmin ja varustetaan kääntöpaikalla. 6. Flakaholmin itäosa muutetaan VL-alueeksi. Hyvitetään antamalla yksi RA-rakennusoikeus tälle Flakaholmin maanomistajalle. 7. Flakahomiin johdetaan Bergöntieltä VL-yhteys. Se korvaa Timmervikeniin esitetyn VL-alueen, joka muutetaan AO-alueeksi. 8. Suojelumerkintä AO-alue 507:ssä poistetaan. Tilalle annetaan 2 rakennuspaikkaa. Rakennusala rajataan vain tontin yläosaan tulvarajan yläpuolelle. MY-alue muutetaan osaksi ao. AO-aluetta. Kokouksessa pöydälle jaettu karttaliite liitetään päätöksen liitteeksi. Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen teki seuraavan esityksen: Valmistelija on pitänyt ehdotusta aiemmin tehdyn palautuspäätöksen mukaisena. Nyt esittelijän ehdottamat muutokset tarkoittavat käytännössä edellistä palautuspäätöstä tiukempaa linjausta alueen rakentamiseen. Esittelijän muutosesitykset tulee siten joko hylätä tai kaava palautettava uuteen valmisteluun nyt lautakunnan mahdollisesti päättämien uusien linjausten pohjalta. Kaava tulee hahmottaa kokonaisuutena eikä yksittäisiin alueen osiin kohdistuneiden, mutta laajuudeltaan merkittävien muutosesitysten kautta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi jäsen Kai Lintusen esityksen raukeavan kannattamattomana ja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue 450300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 3.5.2013 päivätyn ja 9.5.2017 muutetun Bergön osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6779, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue 450300,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 42 / 98 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Bergö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Bergö, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 3 Bergö, kartta 9.5.2017 - Bergö, tapahtumaluettelo - Bergö, kaavamääräykset 1 - Bergö, kaavamääräykset 2 - Bergö, kaavakartta 4000 - Bergö, kaavakartta 6000 - Bergö, ajantasaosayleiskaava - Bergö, havainnekuva - Bergö, mitoitusvertailu - Bergö, kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.3.2017 päätöksen mukaiset tarkistukset ja lisämateriaali - Bergö, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Osayleiskaavalla mahdollistetaan Bergön alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 100 ha, josta maa-aluetta on noin 60 ha. Ympärivuotisten erillispientalojen alueiden tehokkuusluku on e = 0.07, joka vastaa laskennallisesti yhteensä noin 16 000 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Loma-asuntojen alueen (Flakaholm) tehokkuusluku on e = 0.05, joka vastaa yhteensä noin 1 200 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Kokonaiskerrosala vastaa aluetehokkuutta ea = 0.03 (ilman vesialueita). Alueen rakennuksista yhdeksän suojellaan. Lisäksi alueella sijaitsee yhdeksän olemassa olevaa rakennuspaikkaa ja kaavassa osoitetaan 30 uutta rakennuspaikkaa ympärivuotisille asunnoille sekä yksi uusi rakennuspaikka loma-asunnolle (Flakaholmin saari). Kaavassa on yhteensä 45 rakennuspaikkaa ympärivuotiselle asunnoille ja neljä rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Rakennuspaikkojen määrä vastaa noin 180 asukasta (4 asukasta rakennuspaikkaa kohti). Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.3.2017 periaatteista, joiden mukaan kaavakarttaa, -määräyksiä ja muuta materiaalia tarkistetaan ja muutetaan ennen ehdotuksen asettamista nähtäville. Päätöksen mukaiset tarkistukset on nyt huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa ja ne on esitelty oheismateriaalissa. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti päätöksessään 29.5.2013 osayleiskaavaehdotusta seuraavasti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 43 / 98 a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. Vastine: Osayleiskaava on nyt ehdotusvaiheessa jaettu kahteen osaan: Bergö ja Stora Bodö-Lilla Bodö. Fridheminkallion osa-alueelle laaditaan asemakaavaa (Soukanniemi, aluenumero 412900). b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholme-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. Vastine: Mitoituksen lähtökohtana toimineen Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan tehokkuus on e = 0.1 ja rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3 000 m². Bergön alueen kiinteistöt (noin 30) ovat kuitenkin suurempia ja siten alempi tehokkuus on perusteltu. Lisäksi alueen kulttuurihistorialliset arvot ja luonnonsuojelualueiden läheisyys puoltaa alueen väljempää rakentamista. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja selvitysten pohjalta Bergön kaavaehdotuksessa erillispientaloalueiden tehokkuuslukua on edelleen laskettu e = 0.07 (luonnoksessa e = 0.08). Lisäksi rakennuspaikan vähimmäiskoko on nyt 4 000 m² (Stakavikissä 6 000 m²). Luonnoksessa vähimmäiskoko oli 3 000 m². c. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. Vastine: Ramboll Finland Oy on nyt ehdotusvaiheessa laatinut alueelle liikenteelliset ja kunnallistekniset tarkastelut, jotka ovat kaavan aineistossa. d. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Vastine: Osayleiskaava-alueen rakennusalueiden etäisyys on nyt ehdotusvaiheessa määritelty tarkasti ottaen huomioon mm. maiseman, tulvariskin ja aaltoiluvaran. Rakennusalat ovat kauempana rannasta, kuin esim. Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 44 / 98 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Bergö, osayleiskaavaehdotus ja osayleiskaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6779, käsittää erillispientalojen alueet 502-505, 507-508 ja loma-asuntojen alueen 506 sekä maa- ja metsätalous-, suojelu-, tie-, vesi- ja virkistysalueet 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue 450300. Aloite ja vireilletulo Bergön länsiosan maanomistajien kaavoitushakemus on saapunut 25.10.2007. Osayleiskaava on ollut Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta 2009 lähtien. Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää Suvisaariston eteläosassa sijaitsevan Bergön alueen ja sen lähisaaret. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa olevaa väljästi rakennettua omakotitalo- ja loma-asuntoaluetta. Alueella sijaitsee noin 30 kiinteistöä, joilla sijaitsee kolme ympärivuotista asuntoa ja 17 loma-asuntoa sekä noin 30 talousrakennusta. Suunnittelualueella on monipuolisia luonto- ja muita ympäristöarvoja. Osa olemassa olevista rakennuksista edustaa 1900-luvun alun Suvisaariston alkuperäistä huvilakulttuuria. Suunnittelualueeseen sisältyy myös alueita Suvisaariston Bergö-Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueesta ja Ramsösundin luonnonsuojelualueesta. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Suvisaarentiellä noin 500 1 000 metrin päässä. Yhtenäisiä jalankulku- ja pyörätieyhteyksiä lähimpiin palveluihin ei ole. Tiet ovat tiekuntien ylläpitämiä yksityisteitä, joiden kunnossapito kuuluu osin Espoon kaupungille ja osin tiekunnille. Alue

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 45 / 98 kuuluu Suvisaariston vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon, joka on liitetty HSY:n verkostoon. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava sai lainvoiman vuonna 2007. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen lukuun ottamatta Flakaholmin saarta. Bergön alueelle on merkitty kaksi keskenään risteävää viheryhteystarvetta ja Bergön kaakkoispuoleisen Kopplosundin kautta on osoitettu alueellisesti merkittävä veneilyn runkoväylä. Uudenmaan lainvoimaisissa vaihemaakuntakaavoissa (1., 2. ja 3.) ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.11. 9.12.2016. Tavoitteena on, että kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Suunnittelualueelle on vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettu laajahko luonnonsuojelualue, joka korvaisi Uudenmaan maakuntakaavan lounais-koillissuuntaisen viheryhteystarve-merkinnän. Lisäksi suunnittelualue kuuluu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuun, maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Suvisaaristo. Koko Uudenmaan kattava kokonaismaakuntakaava (Uusimaa-kaava 2050) on valmisteilla. Kaksiportainen kaava koostuu pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerätään palautetta 13.2. 13.3.2017 välisenä aikana. Espoon eteläosien yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) ja virkistysalueeksi (V). Bergön lounaiskärjessä kaksi pientä saarta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) (Rönnkobben) ja viereinen Flakaholm on merkitty pientaloalueeksi (A3). Lisäksi Bergöhön on osoitettu virkistysyhteyksiä. Ramsösundin luonnonsuojelualue (Maaduntalahtikorpi) on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Suunnittelualueella kaava on oikeusvaikutukseton lukuun ottamatta Bergön lounais- ja etelärantoja ja niiden edustalla olevia saaria/luotoja. Suunnittelualue sisältyi Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavaalueeseen, joka sai lainvoiman vuonna 1989. Osayleiskaavassa aikanaan vahvistamattomiksi jääneillä ranta-alueilla on nyt voimassa uudempi Espoon eteläosien yleiskaava, jossa ranta-alueet ovat pääosin pientaloaluetta (A3). Lainvoimaisessa osayleiskaavassa Bergön sisäosiin on merkitty VL-, SL- ja YT-alueet. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ohjaa asuntorakentamista rakennuspaikkakohtaisesti. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaava ei sisällä määräystä osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Soukanniemi-Suvisaaristo-osayleiskaavan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 46 / 98 vahvistamisen jälkeen on laadittu Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2007. Skataholmen- Svartholmen-Braskarna-osayleiskaava sisältää määräyksen osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nyt vireillä oleva, osaltaan aiemmat yleiskaavat korvaava Bergön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 29.5.2013 Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 12.8. 10.9.2013. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin 22.8.2013. Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin 45 mielipidettä ja 7 lausuntoa, jotka koskivat Bergön kaava-aluetta. Osassa mielipiteitä oli useita allekirjoittaneita. Mielipiteissä oltiin huolissaan mm. seuraavista asioista: - Suunniteltu rakentaminen olisi liian tiivistä ja alueelle jää liian vähän virkistysalueita. Toisaalta kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kaavaan myönteisesti. - Miten Suvisaariston tiestö kestäisi uuden asukkaiden myötä kasvavaa liikennettä, erityisesti rakennusvaiheessa. - Suvisaariston vesiosuuskunnalla ei ole mahdollista teknisesti eikä taloudellisesti hoitaa vesihuoltoa uusille asuinrakennuksille. Espoon kaupunginmuseo lausui kulttuuriympäristöstä ja suojelumääräyksistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Espoon ympäristökeskus lausui mm. kaupunkirakenteesta, luonnosta, maisemasta ja hulevesistä. Gasum Oy ilmoitti, että alueen vaikutuspiirissä ei ole maakaasuputkistoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausui mm. kaavoitustilanteesta, liikenteestä, luonnosta, kulttuuriympäristöstä, yhdyskuntateknisestä huollosta ja tulvariskistä. ELY-keskus pitää kaavaluonnoksessa esitettyä rakentamisen määrää liian suurena. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää, että kaupunki selvittäisi ja suunnittelisi kaava-alueen vesihuoltoa. Vesiosuuskunta edellyttää, että rakennusluvan saa myöntää vain sillä edellytyksellä, että kiinteistölle tulee vesi- ja viemäriliittymä. Mielipiteiden sekä lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteinä. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava on jaettu kahteen osaan: Bergö ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 47 / 98 Stora Bodö-Lilla Bodö, jotka käsitellään kumpikin omana päätösasiana. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen Ramboll Finland Oy on laatinut selvityksiä liikenteestä, vesihuollosta ja ympäristövaikutuksista, jotka ovat ohjanneet kaavaehdotuksen laadintaa. Selvitysten ja palautteen johdosta kaavaehdotusta on tarkistettu kaavaluonnokseen nähden mm. seuraavasti: - Laskettu erillispientaloalueiden tehokkuuslukua e = 0.07 (luonnoksessa e = 0.08) ja määritelty suurempi rakennuspaikan vähimmäiskoko 4 000 m² (Stakavikissä 6 000 m²). - Muutettu Bergön länsikärki maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). - Muutettu Flakaholm loma-asuntoalueeksi, koska alueelle ei ole ajoyhteyttä. Flakaholmiin johtaa virkistysyhteys. - Tarkistettu rantojen rakennusalojen rajoja ottaen huomioon maisema, tulvariski ja aaltoiluvara. - Lisätty rakennuspaikka-merkinnät kaavakartalle. - Tarkistettu sekä täydennetty suojelu- ja luontomääräyksiä. Osayleiskaavaehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2010 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallioosayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Bergön osayleiskaavan suunnittelun pohjana on toiminut kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymät tavoitteet ja kaupunginvaltuuston 7.4.2008 hyväksymä Espoon eteläosien yleiskaava. Alueesta on laadittu kaavatyön aikana useita selvityksiä, jotka on otettu suunnittelussa huomioon. Bergön osayleiskaava kattaa Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava-alueet, jotka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vuonna 1988. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitoitus Alueen mitoittamisen lähtökohtana on käytetty Skataholmen-Svartholmen- Braskarna-osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 48 / 98 osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 ha, josta maa-aluetta on noin 60 ha. Ympärivuotisten erillispientalojen alueiden tehokkuusluku on e = 0.07, joka vastaa laskennallisesti yhteensä noin 16 000 kerrosalaneliömetriä. Loma-asuntojen alueen (Flakaholm) tehokkuusluku on e = 0.05, joka vastaa yhteensä noin 1 200 kerrosalaneliömetriä. Kokonaiskerrosala vastaa aluetehokkuutta ea = 0.03 (ilman vesialueita). Ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 m² (Stakavikissä 6 000 m²) ja loma-asunnon rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5 000 m². Alueen rakennuksista yhdeksän suojellaan. Lisäksi alueella sijaitsee yhdeksän olemassa olevaa rakennuspaikkaa ja kaavassa osoitetaan 30 uutta rakennuspaikkaa ympärivuotisille asunnoille ja yksi uusi rakennuspaikka loma-asunnolle (Flakaholmin saari). Kaavassa on yhteensä 45 rakennuspaikkaa ympärivuotiselle asuinnoille ja neljä rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Rakennuspaikkojen määrä vastaa noin 180 asukasta (4 asukasta rakennuspaikkaa kohti). Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita noin 10. Mitoituksen vertailu Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavaan Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartholmen-Braskarnaosayleiskaavan mitoitus. Kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan ja etenkin Bergön kaava-alueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi suurempia ja suuremmilta osin tulvarajan yläpuolella, kuin Skataholmen- Svartholmen-Braskarna-alueella. Tästä syystä ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-alueen kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja, jotta kaava-alueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergön alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e = 0.07 saavutetaan lopputulos, joka on Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan tehokkuutta hieman pienempi. Bergön osayleiskaavaehdotuksen mitoitusperiaate on: rakennusaluetehokkuus e = 0.07, rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 m² (Stakavikissä 6 000 m²) ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 400 km². Asuinrakennuksessa saa olla enintään yksi asunto. Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-osayleiskaavan mitoitusperiaate puolestaan on: rakennusaluetehokkuus e = 0.1, rakennuspaikkakohtaisesti määrätty asuinrakennusten enimmäismäärä (1 tai 2) ja rakennuspaikan kokonaiskerrosala enintään 400 km². Kun otetaan huomioon sallittu kokonaiskerrosala, niin rakennuspaikkojen todellinen tehokkuus on keskimäärin e = 0.08.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 49 / 98 Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos Bergön asuintehokkuutta e = 0.07 ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa 4 000 m²/rakennuspaikka käytettäisiin Skataholmen-Svartholmen- Braskarna-osayleiskaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-alueen rakennuspaikoista vain yksi saisi Bergön laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta, kuin Skataholmen-Svartholmen-Braskarna-kaava sallii. Jos tarkastellaan asuinrakennusten lukumäärää, niin Skataholmen-Svartholmen-Braskarnakaavan sallima asuntojen lukumäärä 43 laskisi Bergön mitoituksella (vähimmäiskoko 4 000 m²/rakennuspaikka) 34:ään. Kaavaluonnoksen mitoituksella (e = 0.08, vähimmäiskoko 3 000 m²/rakennuspaikka) asuntojen lukumäärä puolestaan kasvaisi 54:ään. Kuva kaavojen mitoitusvertailusta on oheismateriaalina. Erillispientalojen alueet Bergön kaava-alueelle on osoitettu lähinnä erillispientalojen alueita (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. Rakennuspaikat on merkitty ohjeellisina kaavakartalle. Rakennustehokkuus on e = 0.07 ja rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 m² (Stakavikissä 6 000 m²). Rakennusaloja määriteltäessä on huomioitu rakennuspaikalle suositeltuja korkeuksia merenpinnasta huomioiden sekä mahdollisia tulvatilanteita että meren aaltoliikkeitä. Rakennusaloihin on myös vaikuttanut maisemallinen turvaväli, joka muodostuu rantaviivan suuntaisesta kaistaleesta, jonka leveys ulapalle avautuvien alueiden kohdalla on 35 55 metriä ja muualla mereen rajautuvilla kiinteistöillä vähintään 20 metriä. Lisäksi kaavassa edellytetään rakentamisen ja piha-alueiden muokkaamisen sovittamista maisemakuvaan. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida tulvariski. Kaavakartan rakennusalue huomioi tulvakoron + 2,8 (N2000) ja paikallisen aaltoiluvaran. Tämän alle rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Päätiet ja pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +3,0 (N2000). Kaikkien rakennusalueiden kerrosluvuksi on merkitty puolitoista (Iu ½). Osayleiskaava pyrkii ohjaamaan rakentamista ja alueiden muuta käyttöä niin, että alueen suvisaaristolainen ilme säilyy. Metsäiset rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina. Kaislikkoiset rannat, joita halutaan ruopata ja täyttää tulee käsitellä alueelle ominaiseen tapaan. Tämäntyyppisiin ja myös muihin maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan maisematyölupa. Alueella sallitaan vain rakentamisen kannalta välttämättömät puun kaadot. Puusto on säilytettävä ja luonnonmukaisesti hoidettava kaikilla niillä rakentamattomilla rakennuspaikan osilla, joita ei käytetä leikkipaikkoina, muina pihatoimintoina, kulkuteinä tai pysäköintiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 50 / 98 Loma-asuntojen alue Flakaholmin saari on osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA), koska alueelle ei ole ajoyhteyttä. Rakentamista koskevat kaavamääräykset ovat samat kuin erillispientalojen alueella lukuun ottamatta rakennuspaikan kokoa ja rakennusoikeuden määrää (vähimmäiskoko 5 000 m² / rakennuspaikka, e = 0.05). Virkistysalueet Osayleiskaavaehdotukseen on Bergön alueelle merkitty neljä virkistysaluetta (VL), jotka osaltaan mahdollistavat yleisen pääsyn Bergöntieltä meren rantaan. Osayleiskaava-alueen itäosassa oleva virkistysalue toimii Solvikudden-nimisen tien jatkeena meren rantaan asti. Bergön alueen keskellä on Bergöntieltä meren rantaan johtava Bergönpolku ja Stakavikinpolku. Lisäksi Bergön länsiosassa virkistysalue (Timmerviken) johtaa Flakaholmiin. Bergön ja Flakaholmin länsipuolella on seitsemän pientä saarta ja luotoa sekä Flakaholmin itäpuolella yksi saari. Flakaholmin länsipuolella yksi saari on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pientaloalueeksi (A3) ja kaksi saarta loma-asuntoalueeksi (RA). Osayleiskaavaehdotuksessa kaikki nämä kahdeksan pientä saarta ja luotoa kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL) niiden pienen koon ja alavan maan takia. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Bergön länsikärki kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, koska alue on kokonaisuudessa tulvarajan alapuolella sekä alueella on ympäristöarvoja. Suojelualueet Bergön luonnonsuojelualueet muodostuvat Bergö-Ramsö-metsäalueen luonnonsuojelualueesta (kaupunginvaltuuston suojelupäätös 2009 Espoon 550 vuoden juhlallisuuksiin liittyen) ja Ramsösundin luonnonsuojelualueesta (suojelupäätös 1982). Tästä johtuen Bergöntien pohjoispuolella oleva Espoon eteläosien yleiskaavaan merkitty pientaloalueen osa (A3) kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Liikenne, kunnallistekniikka ja kaavatalous Bergössä olevat tiet säilyvät. Uusia osayleiskaavan mukaisia tieyhteyksiä ovat Solvikudden, Bergönpolku, Stakavikinpolku, Stakavikintie ja Bergön Flakaholm. Suunnittelualue tukeutuu alueen nykyiseen sähkö-, viemäri- ja vesijohtoverkkoon (Suvisaariston vesiosuuskunta). Verkostot on rakennettu teiden kohdalle. Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee melko lähellä maanpintaa, mikä tulee ottaa huomioon teiden parannushankkeiden yhteydessä. Verkoston kapasiteetin laajennustarpeet on kartoitettu yleispiirteisesti kaupungin toimesta kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Vesihuolto-osuuskunta on lisäksi teettänyt nykyisen verkostonsa osalta tarkemman kapasiteettitarkastelun, jonka pohjalta on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 51 / 98 mahdollista arvioida tulevan maankäytön aiheuttamaa lisäkapasiteetin tarvetta ja verkoston laajentamisen aikataulua. Osayleiskaava-alueella kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa eikä ylläpitää teitä, siltoja eikä kunnallistekniikkaa. Näistä vastaavat tiekunnat sekä vesihuollon osalta Suvisaariston vesiosuuskunta nykyisen toimintaalueensa puitteissa. Kaupunginhallitus on 12.2.2002 vahvistanut Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Bergön osayleiskaava-alue kuuluu vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) hallitus linjasi 26.8.2016 periaatteita, joita HSY soveltaa yhteistyötapauksissa. HSY:n jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat valmistunevat kesän 2017 aikana. Suvisaariston vesiosuuskunta toiminee jatkossakin kaava-alueen vesilaitoksena. Kaupunki järjestää osayleiskaavan nähtävillä olon ja kaavaehdotuksen viimeistelyn aikana yhteistyökokouksia vesiosuuskunnan kanssa, jotta verkoston mahdollinen kapasiteetin lisäys voidaan hoitaa hallitusti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sopimusneuvottelut Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei velvoita kaupunkia toteuttamaan teitä, siltoja eikä virkistysalueita. Kaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimuksia. Selvitykset Suunnittelualueen kulttuurimaisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä on laadittu selvitys (A-insinöörit Oy ja Selvitystyö Ahola 2012). Selvitys on huomioitu suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. Arvokkaat rakennukset on suojeltu sr-1-merkinnällä ja kulttuurihistorian kannalta erityisesti huomioitavat ympäristöt on merkitty k-1-merkinnällä. Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011). Alueen luonnonmukaista ympäristöä pyritään säilyttämään edellyttämällä, ettei luonnonympäristöä muuteta yhtään enempää, kuin tulevat rakennusprojektit edellyttävät. Ranta-alueet ja erityisesti luonnonsuojelualueet tulee säilyttää luonnonmukaisina. Bergön sisäosa on metsäistä kalliomaastoa, joka on rauhoitettu Bergön-Ramsön luonnonsuojelualueeksi ja pohjoisreunan alue on rauhoitettu Ramsösundin maaduntalahtikorven luonnonsuojelualueen osaksi. Suunnittelualueelta on löytynyt lepakoille tärkeitä alueita, jotka on merkitty kaavaan s-1-merkinnällä. Alueet tulee säilyttää luonnonmukaisena siten, että lepakoiden elinolosuhteita ei heikennetä. Suunnittelualueesta on laadittu aaltoiluvaratarkastelu (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2016), joka on huomioitu rannan rakennusalojen määrittelyssä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 52 / 98 Päätöshistoria Osayleiskaavasta on laadittu vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy 2016), joka on vaikuttanut kaavaehdotuksen sisältöön ja kaavamääräyksiin. Lisäksi alueesta on laadittu liikenteen ja kunnallistekniikan tarkastelut (Ramboll Finland Oy 2017). Liikennemäärät kasvavat jonkin verran, mutta kokonaisliikennemäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi. Jos tiestöä kehitetään selvityksessä esitetyllä tavalla, niin liikenneolosuhteet ja alueen turvallisuus paranevat kauttaaltaan nykytilanteeseen verrattuna. Ramboll Finland Oy on selvittänyt myös Suvisaariston vesiosuuskunnan vesihuoltoverkoston kapasiteettia. Lisärakentaminen edellyttää verkoston parantamista, jonka kustannus on vaihtoehdosta riippuen noin 0,4-0,9 miljoonaa euroa. Suvisaariston vesiosuuskunta vastaa alueen vesihuollosta ja voi periä kustannukset tulevien rakennuspaikkojen omistajilta. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2009 / 7 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 53 / 98 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Päätös Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkula ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Fredrik Lindberg. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 Merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn Osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 54 / 98 Kaupunginhallitus 29.3.2010 / 12 3 Järjestää tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Teknisen toimen johtaja: Kaupunginhallitus 1 hyväksyy seuraavat Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.2 Alueen mitoittamisen lähtökohtana käytetään Skataholmen-Svartholmen- Braskarna osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistetun Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi- Suvisaariston alueella. 1.3 Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistysja vapaa-ajantoimintoja. 1.4 Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. 1.5 Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. 2 merkitsee tiedoksi 16.11.2009 päivätyn ja 22.1.2010 muutetun Osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Käsittely Häggman Huhdan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 55 / 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2013 78 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 2 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että otsikko muutetaan kuulumaan: Bergö-Stora Bödö-Friedheminkallio, osayleiskaavan hyväksyminen MRA 30 :n mukaisesti nähtäville, alue 450300. Lisätään tiedoksi kohtaan lausunto- ja kannanottopyynnöt. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 88 Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 56 / 98 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, - oheismateriaaliin lisätään: mitoitusvertailu Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio -alue / Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -alue - selostusosan toisen kappaleen loppuun lisätään lause: Ympärivuotisia asiakkaita on kaava-alueella tällä hetkellä 8. - selostusosan kohta Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha ilman vesialueita. Asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaisala on noin 31 400 k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = 0.037. muutetaan kuulumaan: Osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, josta maa-aluetta on 84,8 ha. Osayleiskaavaluonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaiskerrosala on noin 29 000 k-m², aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = 0.034. Laskennallinen määrä olisi noin 700. - selostusosan kohtaan Yleiskaava lisätään: Yleiskaava ei korvaa voimassaolevaa Soukanniemi-Suvisaaristo yleiskaavaa. - selostusosan kohtaan Tavoiteohjelma lisätään kappale: Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2010 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaavan tavoitteiksi: Tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lähtökohtana rakennusoikeudelliselle mitoitukselle tulee olla Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitusperiaatteet, sekä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueella ympärivuotinen asuminen. Alueelle voidaan osoittaa myös asumista tukevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueen luonto-, maisema- ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan. Kaavaan merkitään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. - selostusosan kohdan Mitoitus toinen kappale muutetaan: Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaava-alue on kooltaan 142 ha, 84,8 ha

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 57 / 98 ilman vesialueita. Luonnoksessa asuinalueiden tehokkuusluku on e = 0.08, kokonaiskerrosala noin 29 000 k-m 2, aluetehokkuus ilman vesialueita on ea = 0.034. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 700 asukasta. Nykytilassa alueella on ympärivuotisia asukkaita 8. Tavoiteohjelmassa on mainittu Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion tehokkuuden lähtökohdaksi Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan mitoitus. Koska kaava-alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ennen kaikkea Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaavaalueen kiinteistöt ovat yleisesti merkittävästi suurempia kuin Skataholmen- Svatholmen-Braskarna alueella, ei ole mielekästä käyttää suoraan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna kerrosalalaskentamenetelmää. Edellä mainitun menetelmän tarkoitus on tehokkuuden määrittelyn lisäksi tasoittaa suhteellisen pienten kiinteistöjen välisiä kokoeroja jotta kaava-alueen kiinteistökohtaiset rakennusoikeudet eivät olisi kooltaan liian vaihtelevia. Tällaisia ongelmia ei Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion alueella ole, joten tällä osayleiskaava-alueella on mielekästä käyttää suoraan asuinaluetehokkuutta. Asuinaluetehokkuudella e = 0.08 saavutetaan lopputulos, joka vastaa Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tehokkuutta. Mitoitusjärjestelmiä on vertailtu tarkistamalla mitä seuraisi, jos käyttäisi Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion asuintehokkuutta e = 0.08, ja rakennuspaikan vähimmäiskokoa 3000 m 2 /rakennuspaikka, Skataholmen- Svartholmen-Braskarna osayleiskaava-alueella. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty kiinteistöt, joista yli puolet on tulvarajan alapuolella, tällaisia kiinteistöjä ei ole Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion kaava-alueella. Vertailun lopputuloksena on, että Skataholmen-Svartholmen-Braskarna - alueen 30 kiinteistöstä 19 saisi sen omalla laskentatavalla enemmän rakennusoikeutta kuin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatavalla (e = 0.08). Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallion laskentatapa (e = 0.08) tuottaisi siis 11 kiinteistölle enemmän rakennusoikeutta. Asuinrakennusten lukumäärän suhteen 23 kiinteistöllä on täsmälleen saman verran rakennuksia riippumatta menetelmästä. Kuudella kiinteistöllä olisi, jos käytettäisiin Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio määrityksiä, yksi asuinrakennus enemmän kuin nykyjään ja yhdellä kiinteistöllä olisi yksi asuinrakennus vähemmän kuin nykyään. - muutetaan selostusosan Asuntoalueet ensimmäinen lause kuulumaan: kaava-alue on luonnoksessa osoitettu lähinnä erillispientalojen alueeksi (AO), jonne saa sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä työtiloja. - muutetaan selostusosan Virkistysalueet toinen kappale kuulumaan: Stora Bodön eteläosan sekä Fridheminkallion lounaisosaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Fridheminkallio on yleiskaavassa A3 aluetta, mutta lepakkojen esiintymän vuoksi suurin osa (länsiosa) eristetty virkistysalueeksi (VL) - muutetaan selostusosan Liikenne ja kunnallistekniikka toinen kappale kuulumaan: Stora Bodöllä Bodöntietä jatketaan Lilla Bodöltä Stora Bodölle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 58 / 98 Bodön sillan avulla. Stora Bodön ja Lilla Bodön välisestä sillasta on teetetty alustavia suunnitelmia; silta olisi näin 80 metriä pitkä ja runsaat 5 metriä leveä. Välitukia olisi kaksi ja virtaamatutkielmissa olisi osoitettu, että ne eivät merkittävästi vaikuttaisi salmen virtaamaan. Vapaa korkeus sillan ja merenpinnan keskikorkeuden välissä on 3 metriä. Sillan molemmat päät on suunniteltu niin, että maavallia olisi mahdollisimman vähän. Stora Bodöllä Bodöntieltä lähtee tiet Bodönranta ja Bodönkallio. Fridheminkalliossa oleva Vähänlahdentie säilyy. - lisätään päätöshistoria. - teknisenä korjauksena kaavakarttaan Lilla Bodön osalta korjataan rakennusoikeuksien määrät ovat 800 ja 400+50 (olemassa oleva rakennus). Kokonaisrakennusoikeus P-alueella on 1250 k-m 2. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo 17.36. Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello 18.08. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla 502-510 ja 512-515 olla pinta-alaltaan vähintään 3 000 m 2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään 2 000 m 2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto. b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 59 / 98 a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu ehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy asetettavaksi nähtäville 3.5.2013 päivätyn Bergö-Stora Bodö- Fridheminkallio osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6779 tämän päätöksen mukaisin korjauksin. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kimmo Oilan. Lautakunta päättää tehdä luonnokseen seuraavat muutokset: a. Kaavamääräysten 6 muutetaan kuulumaan Rakennuspaikkojen asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille tulee alueilla 502-510 ja 512-515 olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m2. Alueella 501 tulee rakennuspaikkojen olla vähintään 2000 m2. Yhteen asuinrakennukseen sallitaan enintään yksi asunto.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 60 / 98 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2017 43 b. Timmervikenin lahden saarien merkinnät muutetaan RA-merkinnästä virkistysalueeksi. Lisäksi lautakunta päättää korostaa, että tämä on osayleiskaavan luonnoksen avulla tapahtuva asianosaisten ja muiden kuulemisen vaihe. Sen lisäksi, mitä kuulemisen perusteella aiheelliseksi tulee, lautakunta ohjeistaa seuraavassa vaiheessa lautakunnalle valmisteltavan ehdotuksen laadintaa seuraavilla ohjeilla: a. Ehdotusvaiheessa osayleiskaava jaetaan kolmeen eri osaan eli Bergö, Stora Bodö ja Fridheminkallio käsitellään kukin omana päätöksentekoasianaan. b. Tämän osayleiskaavan ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna osayleiskaavan tilojen ja tonttien koot ja muut rakentamista ohjaavat seikat poikkeavat suurelta osin toisistaan. Lautakunnalle esitetty vertailu osoittaa, että erot eivät ole merkittävät. On kuitenkin perusteltua arvioida tätä tarkemmin luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. c. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota Bodösundin salmen läpi kulkevan veneilymahdollisuuden merkitykseen. On tehtävä tarkemmat selvitykset siitä, voidaanko taloudellisesti toteuttaa veneilyn tarpeet tyydyttävä siltaratkaisu ja miten tavoite kaavamääräyksin ja sopimuksin voidaan varmistaa. d. Stora Bodön osalta laaditaan jatkossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten myös vaihtoehto, jonka mukaan alueella olisi vain loma-asutusta. e. Tiestön osalta on tarpeen laatia koko Suvisaariston tiestön toimivuustarkastelu sekä normaalioloissa että poikkeusolosuhteissa ja laatia tämän perusteella toimenpiteille tarvittava ohjeisto. f. Jatkosuunnittelussa arvioidaan rakennuspaikkojen etäisyyksiä rannasta siten, että sijoittuminen noudattaa muualla Suvisaaristossa hyväksi havaittuja periaatteita. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue 450300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 3.5.2013 päivätyn ja 2.3.2017 muutetun Bergön osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6779, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue 450300, 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 61 / 98 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 16.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.3.2017 53 päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 16.3.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavaluonnoksesta, alue 450300, 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville 3.5.2013 päivätyn ja 2.3.2017 muutetun Bergön osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero 6779, 32. kaupunginosassa (Suvisaaristo), alue 450300, 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että listatekstin kohtaan Liikenne, kunnallistekniikka ja kaavatalous" lisätään vesihuoltoa koskevat täsmennykset. Siten teksti kuuluu: "Bergössä olevat tiet säilyvät. Uusia osayleiskaavan mukaisia tieyhteyksiä ovat Solvikudden, Bergönpolku ja Stakavikintie. Suunnittelualue tukeutuu alueen nykyiseen sähkö-, viemäri- ja vesijohtoverkkoon (Suvisaariston vesiosuuskunta). Verkostot on rakennettu teiden kohdalle. Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee melko lähellä maanpintaa, mikä tulee ottaa huomioon teiden parannushankkeiden yhteydessä. Verkoston kapasiteetin laajennustarpeet on kartoitettu yleispiirteisesti kaupungin toimesta kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Vesihuolto-osuuskunta on lisäksi teettänyt nykyisen verkostonsa osalta tarkemman kapasiteettitarkastelun, jonka pohjalta on mahdollista arvioida tulevan maankäytön aiheuttamaa lisäkapasiteetin tarvetta ja verkoston laajentamisen aikataulua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 62 / 98 Osayleiskaava-alueella kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa eikä ylläpitää teitä, siltoja eikä kunnallistekniikkaa. Näistä vastaavat tiekunnat sekä vesihuollon osalta Suvisaariston vesiosuuskunta nykyisen toimintaalueensa puitteissa. Osayleiskaavassa mahdollistetaan asianmukainen vesihuolto, muttei ohjata vesihuoltoverkoston rakentamista. Kaupunginhallitus on 12.2.2002 vahvistanut Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Bergön osayleiskaava-alue kuuluu vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) hallitus linjasi 26.8.2016 periaatteita, joita HSY soveltaa yhteistyötapauksissa. Yhteydenpitoa ja selvityksiä jatketaan Suvisaariston vesiosuuskunnan kanssa. HSY:n jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat valmistunevat kesän 2017 aikana. Suvisaariston vesiosuuskunta toiminee jatkossakin kaava-alueen vesilaitoksena. Kaupunki järjestää osayleiskaavan nähtävillä olon ja kaavaehdotuksen viimeistelyn aikana yhteistyökokouksia vesiosuuskunnan kanssa, jotta verkoston mahdollinen kapasiteetin lisäys voidaan hoitaa hallitusti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla." Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että: Kaavakarttaa, -määräyksiä ja muuta materiaalia tarkistetaan ja muutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti ennen ehdotuksen asettamista nähtäville. Tämä toteutetaan palauttamalla ehdotus uudelleen valmisteltavaksi ja tuotavaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi viimeistään huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa 2017 siten, että: 1. Kaavakarttaa ja muuta materiaalia täydennetään siten, että kaavaalueeseen välittömästi liittyvä Bergön uimaranta-alue ja siihen liittyvät VL-, SL- ja muut vastaavat kokonaisuutta havainnollistavat alueet osoitetaan. Uimarannalle määritellään kevyenliikenteen yhteys Bergön kaava-alueen kautta sovittaen yhteys hyvin maastoon. Selvitetään voidaanko tämä yhteys toteuttaa siten, että tarvittaessa myös hälytysajoneuvot ja mahdollisesti huoltoajoneuvot voivat sitä käyttää. 2. Bergöntie sen alkupäässä suojelualueen kosteikon kohdalla määritellään korotettavaksi ensisijaisesti kevyttä siltarakennetta käyttäen. Selvitetään, mitä ohjeita tai määräyksiä on sillan rakentamisesta syytä päättää ottaen huomioon vaikea maasto ja suojelualue. 3. Rantaan ulottuviin viheryhteyksiin merkitään ohjeelliset polut. Bergönpolku muutetaan viheryhteydeksi ja esitettyä katualuetta laajennetaan länteen, jolloin saadaan kaava-alueelle lisää yksi luonteva viheralue. Viheryhteys polkuineen määritellään myös Flakaholmeniin. 4. Alueen meritulvavyöhykkeille ei sallita uutta asunto- tai lomarakentamista. Rakentamisen määrää, ohjeellista sijoittamista ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 63 / 98 maanomistajien tasapuolista kohtelua arvioidaan osana tätä palautusta. Esim. korttelissa 507 olevasta kiinteistöstä 1:328 on noin puolet perustellusti merkitty VL-alueeksi, mutta uusia rakennuksia ei ole osoitettu vastaavasti kuin monessa muussa tapauksessa. Uusien rakennuspaikkojen ohjeellisia sijainteja täsmennetään palautuksen aikana siten, että rannat jäävät rakentamatta. 5. Stakavikenin niemellä on erityisiä maisema- ja kulttuuriarvoja. Sinne osoitetaan rakennuspaikka ainoastaan kolmelle uudelle asunnolle kuuden sijasta. Uutta asuntoa ei sijoiteta ohjeellisesti ehdotetulla tavalla lähelle niemen kärkeä. 6. Mahdollisuus maanvaihtoihin kaupungin kanssa tämän kaava-alueen sisällä osana kaavaratkaisua on hyvin rajallinen, joten sen käyttöä pitää kaupungin eri toimijoiden yhteistyönä harkita huolellisesti jo palautuksen aikana ja viimeistään kaavan nähtävillä olon aikana. 7. Kaavakarttaa ja -määräyksiä sekä muita asiakirjoja tulee täydentää siten, että alueelle osoitetaan useampi yleinen pysäköintialue. Kaupungin kaava-alueella omistamia alueita voidaan käyttää näihin, ellei niitä käytetä maanvaihtoalueina. 8. Suojelualueelle korkealle kalliolle sijoitetaan myös lintutornille ohjeellinen paikka ympäristökeskuksen kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan perusteltu palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kaavakarttaa, -määräyksiä ja muuta materiaalia tarkistetaan ja muutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti ennen ehdotuksen asettamista nähtäville. Tämä toteutetaan palauttamalla ehdotus uudelleen valmisteltavaksi ja tuotavaksi lautakunnan päätettäväksi viimeistään huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa 2017 siten, että: 1. Kaavakarttaa ja muuta materiaalia täydennetään siten, että kaavaalueeseen välittömästi liittyvä Bergön uimaranta-alue ja siihen liittyvät VL-, SL- ja muut vastaavat kokonaisuutta havainnollistavat alueet osoitetaan. Uimarannalle määritellään kevyenliikenteen yhteys Bergön kaava-alueen kautta sovittaen yhteys hyvin maastoon. Selvitetään voidaanko tämä yhteys toteuttaa siten, että tarvittaessa myös hälytysajoneuvot ja mahdollisesti huoltoajoneuvot voivat sitä käyttää. 2. Bergöntie sen alkupäässä suojelualueen kosteikon kohdalla määritellään korotettavaksi ensisijaisesti kevyttä siltarakennetta käyttäen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 64 / 98 Selvitetään, mitä ohjeita tai määräyksiä on sillan rakentamisesta syytä päättää ottaen huomioon vaikea maasto ja suojelualue. 3. Rantaan ulottuviin viheryhteyksiin merkitään ohjeelliset polut. Bergönpolku muutetaan viheryhteydeksi ja esitettyä katualuetta laajennetaan länteen, jolloin saadaan kaava-alueelle lisää yksi luonteva viheralue. Viheryhteys polkuineen määritellään myös Flakaholmeniin. 4. Alueen meritulvavyöhykkeille ei sallita uutta asunto- tai lomarakentamista. Rakentamisen määrää, ohjeellista sijoittamista ja maanomistajien tasapuolista kohtelua arvioidaan osana tätä palautusta. Esim. korttelissa 507 olevasta kiinteistöstä 1:328 on noin puolet perustellusti merkitty VL-alueeksi, mutta uusia rakennuksia ei ole osoitettu vastaavasti kuin monessa muussa tapauksessa. Uusien rakennuspaikkojen ohjeellisia sijainteja täsmennetään palautuksen aikana siten, että rannat jäävät rakentamatta. 5. Stakavikenin niemellä on erityisiä maisema- ja kulttuuriarvoja. Sinne osoitetaan rakennuspaikka ainoastaan kolmelle uudelle asunnolle kuuden sijasta. Uutta asuntoa ei sijoiteta ohjeellisesti ehdotetulla tavalla lähelle niemen kärkeä. 6. Mahdollisuus maanvaihtoihin kaupungin kanssa tämän kaava-alueen sisällä osana kaavaratkaisua on hyvin rajallinen, joten sen käyttöä pitää kaupungin eri toimijoiden yhteistyönä harkita huolellisesti jo palautuksen aikana ja viimeistään kaavan nähtävillä olon aikana. 7. Kaavakarttaa ja -määräyksiä sekä muita asiakirjoja tulee täydentää siten, että alueelle osoitetaan useampi yleinen pysäköintialue. Kaupungin kaava-alueella omistamia alueita voidaan käyttää näihin, ellei niitä käytetä maanvaihtoalueina. 8. Suojelualueelle korkealle kalliolle sijoitetaan myös lintutornille ohjeellinen paikka ympäristökeskuksen kanssa käytävien neuvottelujen perusteella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 65 / 98 1447/2014 10.02.03 103 Seilikaarenkulma, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 240119, 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Seilikaarenkulman valmisteluaineistosta, alue 240304, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.5.2017 päivätyn Seilikaarenkulma - Söilibågshörnet asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6889, 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 240119, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Selinkaarenkulma, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Seilikaarenkulma, tapahtumaluettelo - Seilikaarenkulma, kaavamääräykset - Seilikaarenkulma, kaavakartta - Seilikaarenkulma, ajantasa-asemakaava - Seilikaarenkulma, havainnekuva - Selinkaarenkulma, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton yleisten rakennusten kortteli 26104 ja osa viereistä virkistysaluetta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 66 / 98 asuinrakennusten kortteliksi. Korttelin rakennusoikeus on 1 950 k-m². Rakennusoikeus kasvaa noin 60 k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Seilikaarenkulma - Söilibågshörnet, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6889, käsittää korttelin 26104 ja virkistysalueet 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 240119. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 20.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mankkaanmalmi, Vanhan-Mankkaan haka, Seilikaarenkulma, alue 240304), joka on päivätty 11.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentamaton, tasainen, maaperältään savikkoinen sekametsikkö, joka rajautuu kaakossa Seilikaari-nimiseen katuun ja muualla virkistysalueeseen. Alueen ympärillä on kevyen liikenteen reittejä. Alueen lounais-, itä- ja eteläpuolella on pientalokortteleita. Suunnittelualueen pinta-ala on 6 433 m². Voimassa olevassa asemakaavassa pääosa alueesta on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y3), jonka tehokkuusluku on e = 0.40. Tehokkuus vastaa 1 888 k-m²:iä rakennusoikeutta. Osa alueesta on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Vanhan-Mankkaan puisto -nimiseksi puistoksi (P).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 67 / 98 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueella on voimassa Seilimäen-Lukupuron asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.7.1980. Kortteliin 26104 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y3). Korttelin tehokkuusluku on e = 0.40, mikä vastaa 1 888 k-m²:iä. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Suunnittelualueen koillisosa on osoitettu puistoalueeksi (P). Suunnittelualueen ympärille puistoalueelle on osoitettu ohjeellisia jalankululle varattuja alueen osia. Suunnittelualue rajautuu kaakossa katualueeseen (Seilikaari) ja muualla puistoalueeseen (Vanhan-Mankkaan puisto). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 11.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Seilikaarenkulmaan oli suunniteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista toisessa alueelle ehdotettiin townhousetyyppisiä rivitalomaisia erillistonteilla olevia pientaloja kahteen riviin, joiden väliin olisi tullut pihakatu. Toisessa vaihtoehdossa oli rivitaloja korttelin reunoilla. Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista 23.9.2014 mennessä. Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin 3.9.2014 Mankkaan asukaspuistossa. Mielipiteitä saatiin yksitoista. Niistä suurin osa vastustaa kaavamuutosta mm. korkean kaksikerroksisen rakentamistavan ja liikenteen takia sekä mielipiteissä harmitellaan puistoksi koetun metsikön menettämistä. Osassa mielipiteistä kannatettiin valmisteluaineiston vaihtoehdon kaksi toteuttamista. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu vaihtoehdon kaksi pohjalta, jota on kehitetty. Kaavaehdotus huomioi valmisteluaineiston luonnosta paremmin mm. tonttiliittymän turvallisuuden, Seilikaarenpolun nykyisen linjauksen sekä asuntopihojen aurinkoisuuden. Asemakaavan muutos Kaupungilla ei ole käyttöä rakentamattomalle yleisten rakennusten korttelille. Tavoitteena on toteuttaa kortteliin laadukasta ja viihtyisää asumista Mankkaan palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella. Yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa muutetaan rakentamaton yleisten rakennusten kortteli (4 720 m²) ja osa Vanhan-Mankkaan haan puistoa (1 713 m²) asuinrakennusten korttelialueeksi. Alueelle on suunniteltu kaksikerroksisia asuintaloja, jotka sijoittuvat korttelin puistonpuoleisille sivuille ja pysäköinti kadunpuoleiselle kaakkoissivulle. Pysäköintipaikat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 68 / 98 ovat osittain katoksissa ja osittain avopaikkoja. Kaava mahdollistaa myös päällekkäisten asuntojen rakentamisen. Asuntoja on yhteensä noin 20 40. Asunnoilla on piha-alueet, joiden lisäksi rakennusmassat rajaavat suurehkon yhteispihan. Korttelin pinta-ala kasvaa kaavamuutoksessa 1 713 m², mutta sen rakennusoikeus kasvaa vain 62 k-m², koska Y3-korttelin tehokkuusluku (0.40) on suurempi kuin esitetyn A-korttelin (0.30). Korttelin sisäänajo on Seilikaari-kadulta nykyisen suojatien lounaispuolella. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu on pyritty sovittamaan ympäröivään alueeseen, joka koostuu pääasiassa yksi- ja kaksikerroksista rivitaloista. Korttelia kiertää puistossa sijaitsevat kevyen liikenteen reitit, jotka säilyvät ennallaan. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Alueen yleinen pysäköinti on Seilikaari-kadun varressa, jossa on lähietäisyydellä noin 15 autopaikkaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen (4.6.2014). Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen pienen ja tiheäkasvuisen metsikön rakennetuksi kortteliksi. Alueella ei ole luontoselvityksen mukaan suojeltavia luontoarvoja. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen (10.2.2015). Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita. Kaavataloudelliset vaikutukset Uusi asuinkortteli on liitettävissä suoraan liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti Seilikaari-katuun ja sitä pitkin kulkevaan infraverkostoon. Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa ja hanke on kaupungin kannalta taloudellisesti kannattava. Tontinmyyntitulot tulevat olemaan noin 2 miljoonaa euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 69 / 98 - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimi, tila- ja yhdyskuntasuunnittelu, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 70 / 98 3058/2016 10.02.03 104 Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 150335, 61. kaupunginosa Viherlaakso Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh. 046 877 2772 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.5.2017 päivätyn Viherlaakso - Gröndal asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7060, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue 150335, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti, että: Madalletaan kerroslukua yhdellä (eli 3-4 kerrosta). Rakentamisen tulee sopeutua alueen nykyiseen rakennuskantaan korkeusasemaltaan. Kaupungin tulee laatia myös kokonaissuunnitelma Turuntien vaikutusalueen tulevasta rakentamisesta ko. alueella ennen, kuin yksittäisiä kaavoja aletaan muuttaa korkeusasemaltaan merkittävästi nykyisestä rakennuskannasta korkeammaksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Kai Lintusen ehdotus raukeaa, koska sitä ei kannatettu. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 9.5.2017 päivätyn Viherlaakso - Gröndal asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7060, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue 150335,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 71 / 98 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Oheismateriaali Selostus - Viherlaakso, tapahtumaluettelo - Viherlaakso, kaavamääräykset 1 - Viherlaakso, kaavamääräykset 2 - Viherlaakso, kaavakartta - Viherlaakso, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavalla osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille molemmille saa rakentaa neljä-viisi kerroksisen asuinkerrostalon. Rakennusoikeus osoitetaan lukuina 2 150 k-m 2 ja 2 100 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.78. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5 420 m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan yhteensä noin 4 250 k-m 2. Kaavamuutosalueen rakennusoikeus nousee noin 1 000 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Viherlaakso - Gröndal, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7060, käsittää korttelin 61042 tontit 12 ja 13, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue 150335.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 72 / 98 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 1.2.2017. Alueen nykytila Suunnittelualueen tontit 12 ja 13 korttelissa 61042 sijaitsevat rinteessä Törmäniityntien ja kaavanmukaisen Kuusiniementien välissä Viherlaaksossa. Itäpuolisella tontilla on nykyisin vuonna 1973 valmistunut kaksikerroksinen teollisuusrakennus (noin 1 600 k-m 2 ), jossa vuoden 2016 lopulla toimi LVI-alan varasto ja noutopiste. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jonka alla kulkee vesi- ja jätevesijohdot. Alueen läntinen tontti on rakentamaton ja sen eteläosassa sijaitsee osa teollisuusrakennuksen paikoitusalueesta. Muutoin läntinen tontti on luonnontilainen, metsäinen rinnetontti. Suunnittelualueen lähiympäristössä on 1-5 kerroksisia 1960 2000-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Käyttämätöntä rakennusoikeutta alueella on noin puolet eli noin 1 600 k-m 2. Kulku alueelle on sekä Törmäniityntieltä että Kuusiniementieltä itäsuunnasta päin. Kuusiniementie päättyy tällä hetkellä alueen kaakkoiskulmaan. Pysäköinti on järjestetty tontin sisällä etelä- ja pohjoispuolella tonttia. Törmäniityntien pohjoispuolella on kadunvarsipysäköintiä suunnittelualueen molemmin puolin. Lähin yleiseen pysäköintiin varattu alue on noin 350 metrin päässä alueen länsipuolella Kuusiniemi-nimisen kadun varrella. Turuntie sijaitsee noin 50 metriä suunnittelualueen eteläpuolella. Turuntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin 12 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2015). Alueen joukkoliikenteen taso on hyvä. Lähin pysäkki sijaitsee aivan suunnittelualueen eteläpuolella. Sekä Turuntien että Törmäniityntien pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Törmäniityntieltä on mahdollisuus oikaista Kuusiniementielle ja sitä kautta Turuntien varteen suunnittelualueen itäpuolista ajoyhteyttä pitkin. Tontin itäpuolta kulkeva yhteys ei ole virallinen jalankulkuyhteys mutta Kuusiniementieltä Turuntielle johtava pätkä sen sijaan on. Suunnittelualue on Kiinteistö Oy Törmäniityntie 14 omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 73 / 98 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on varattu yleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Turuntien varren TP-alueelle ei ole kysyntää työpaikkarakentamisen kohdistuessa tällä hetkellä valtaosin Espoon aluekeskuksiin ja Viherlaaksoa paremmin saavutettaville alueille. Toisaalta asumisen kannalta joukkoliikenteen palvelutaso on alueella kohtuullinen. Koska asemakaavan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) sijaitsee jo olemassa olevan asutuksen keskellä, on luontevaa muuttaa korttelialue asumiseen. Asemakaava Alueella on voimassa Viherlaakso asemakaavan muutos (lainvoimainen 8.12.1999). Korttelin 61042 tontit 12 ja 13 on siinä osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolle autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 100 k-m 2. Paikoitusalueet on osoitettu tonttien eteläosaan. Maanpäällisiä kellarikeroksia ei saa rakentaa. Julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II) ja tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e = 0.6 (3 252 k-m 2 ). Alueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa sekä johtoa varten varattu alueen osa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 74 / 98 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 23.1.2017. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 7.3.2017 mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi kappaletta. Mielipiteet koskivat rakentamisen tehokkuutta ja kerrosmäärää/korkeutta sekä varjostusta. Myös vaikutuksia liikenteen lisääntymiseen, melutasoon ja ilmanlaatuun tuotiin esiin sekä ehdotettiin Törmäniityntien puoleista kulkuyhteyttä vain kevyelle liikenteelle. Asutuksen tiivistäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä on kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja vastaa kaupungin tavoitteisiin asuinrakentamisesta Turuntien varressa. Suunnittelualueen naapurustossa kaavan mukaiset kerrosluvut ovat II, ½ II ja V. Alueleikkauksen perusteella uudet rinnetontille suunnitellut neljä-viisi kerroksiset rakennukset ((2/3) V ja (1/2) V) eivät merkittävästi poikkea muusta alueen rakennuskannan korkeudesta rinnetontin maaston korkeusvaihtelun vuoksi. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa suunnittelualueelle noin 3 200 k-m 2 teollisuusrakentamista kahteen kerrokseen. Teollisuusrakennuksen kerroskorkeus voi olla asuinrakennuksen kerroskorkeutta suurempi. Asemakaavamuutoksen mahdollistama kerrostalorakentaminen ei merkittävästi poikkea suunnittelualueen asemakaavan mukaisen teollisuusrakentamismahdollisuuden massoittelusta. Varjoanalyysin perusteella suunniteltu rakentaminen varjostaa itäpuolen tonttia syksyn ja kevään välillä ilta-aikaan. Talvisin, jolloin aurinko paistaa matalalta varjostus ulottuu myös pohjoisen puolen tonteille. Kaavamuutos lisää jonkin verran liikennettä mutta sitä ei voi pitää merkittävänä lisäyksenä eikä se aiheuta alueen katuverkolla ruuhkaantumista tai vaaratilanteita. Myös melu- ja pölyhaitat ovat vähäisiä johtuen liikenteen pienestä lisäyksestä/määrästä. Lähes kaikki pysäköinti tapahtuu korttelin eteläosassa. Vain kolme pysäköintipaikkaa jää pohjoispuolelle ja niistäkin kaksi on tarkoitettu liikkumisesteisten pysäköintiin, joten nuo kolme paikkaa eivät aiheuta Törmäniityntiellä ongelmia. Korttelin itäosaa halkova jalankulku- ja pyöräily-yhteys ei ole sallittu ajoneuvoliikenteelle, joten Törmäniityntieltä korttelin läpi Kuusiniementielle oikaiseminen tai toisinpäin, ei onnistu. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asuinalueen keskellä sijaitseva ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 5 420 m 2. Kokonaiskerrosala on noin 4 250 k-m 2, mikä vastaa kaavamuutoksen kokonaistehokkuutta e = 0.78. Asemakaavan myötä kaavamuutosalueen rakennusoikeus kasvaa noin 1 000 k m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 75 / 98 Korttelialueet Kaavamuutoksen asuinkerrostalokorttelin (AK) kokonaisrakennusoikeus on 4 250 k-m 2. Kaavalla osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille molemmille saa rakentaa neljä - viisi kerroksisen asuinkerrostalon. Rakennusalat on esitetty kaavakartalla ohjaamaan asuinrakentamisen muotoa ja sijoittumista. Rakennusoikeus osoitetaan lukuina 2 150 k-m 2 ja 2 100 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.78. Kerrosluvut ilmoitetaan merkinnöin (2/3) V ja (1/2) V. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Roomalainen numero puolestaan osoittaa kerrosten enimmäismäärän rinnetontin alarinteen puolelta tarkasteltuna. Suunnittelualueelle saa enintään 20 % asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa varastoja, yhteistiloja, porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta, väestönsuojan, kiinteistön hoidon sekä talotekniikan tiloja. Pesu- ja saunatiloja tulee rakentaa yhteistiloihin noin 1,5 % annetusta kerrosalasta, mikäli asuntokohtaisia saunoja ei rakenneta. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja. Kaavamuutosalueen keskelle, asuinrakennusten väliin varataan alue leikki- ja oleskelualueeksi. Myös ulkoväline- ja polkupyörävarastolle varataan ohjeelliset talousrakennuksen rakennusalat. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Asuntokohtaiset pihat saa aidata rakennuksen arkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Pihalle tulee olla ulkotilassa kulkeva yhteys. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, on istutettava. Pysäköintipaikat tulee reunustaa ja jäsentää istutuksin. Maanalainen johtovaraus osoitetaan kaavakarttaan olemassa oleville vesija jätevesijohdoille alueen itäreunaan. Rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleansävyinen kiviaines. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Tukimuurit tulee toteuttaa samalla laatutasolla kuin asuinrakennuksen julkisivut. Liikenne Asemakaavan muutoksessa pääkulkuyhteys tontille tulee tapahtumaan korttelin eteläosasta Kuusiniementietä pitkin. Ajantasakaavassa Kuusiniementie on katualuetta Törmäniityntien ja Kuusiniementien risteykseen asti ja näin ollen myös koko suunnittelualueen eteläpuolen osalta. Katuyhteys on kuitenkin rakennettu vasta suunnittelualueen kaakkoiskulmaan asti, josta tämänhetkinen tontille ajo tapahtuu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 76 / 98 Kuusiniementien jatkeesta on laadittu rakennussuunnitelmat mutta toteutusaikataulu ei ole tiedossa. Jos hanke lähtee toteutumaan ennen kadun rakentamista, täytyy kiinteistön rakentaa itse tilapäinen ajoyhteys kaavan mukaiselle katualueelle. Törmäniityntieltä ajoyhteys on kolmelle autopaikalle. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat Turuntiellä vuonna 2035 noin 20 000-23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pysäköinti tapahtuu korttelin sisällä, pääasiassa eteläosassa. Pohjoisosaan on osoitettu muutama paikka, mm. liikkumisesteisten autopaikat. Kulku pohjoisosan pysäköintipaikoille tapahtuu Törmäniityntieltä ja eteläosan pysäköintialueelle ajetaan Kuusiniementietä pitkin. AK-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 autopaikka asuinkerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto. AK-korttelialueella polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Jalankulku- ja pyöräilytiet säilyvät suunnittelualueen ympäristössä ennallaan Kuusiniementien uutta katusuunnitelmaa lukuun ottamatta. Siinä jalankulku- ja pyöräilytie on suunniteltu Kuusiniementien pohjoispuolelle. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Edellä mainitun yhteyden turvaaminen yleisenä jalankulku- ja pyöräilytienä mahdollistaa Törmäniityntien ja Turuntien välisen yhteyden säilymisen. Kaavamuutos ei tule vaikuttamaan alueen yleiseen pysäköintiin. Olemassa olevat kadunvarsipaikat ja hieman lännempänä oleva LP-alue tulevat säilymään alueella. Kadunvarsipysäköintiä lienee mahdollista osoittaa tarpeen vaatiessa lisää Törmäniityntien varteen. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksen hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 77 / 98 Kaavamuutosalueen kohdalla Kuusiniementien rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet 14.2.2017 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus/katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Uudenmaan ELY-keskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj/Verkot/ Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 78 / 98 597/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 198 16.11.2016 105 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 120324, 17. kaupunginosa Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue 120324, 2 hyväksyy 16.11.2016 päivätyn ja 9.5.2017 muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue 120324 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että esityslistatekstiin lisätään: Voimalinjan alue Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin voimajohdon kaapelointia. Jatkosuunnittelussa tutkittiin kolmea voimajohdon siirtovaihtoehtoa kaavaalueella. 1. Nykyisten pylväiden korottaminen 2. Voimajohdon kaapelointi 3. Pylväiden siirtäminen Vaihtoehdoista neuvoteltiin voimajohdon omistajan, Carunan, kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin vaihtoehtoon kolme, pylväiden siirtoon. Valittu vaihtoehto on kustannuksiltaan maakaapelia edullisempi. Maakaapelin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa alueen maaperän laatu ja mahdolliset potentiaaliset happamat sulfiittimaaesiintymät. ja vastinetta korjataan kuulumaan seuraavasti: "Lahdenpohjan kaavan yhteydessä on tutkittu Kurkijoensiltaratkaisun lisäksi vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan liikenneverkko yhtyy Kehä I:lle rinnakkaistien kautta. Kummankaan vaihtoehdon toteutuksessa ei ole

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 79 / 98 teknisiä esteitä. Liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu, mutta myös Kurkijoensillan kautta liikenneverkko saadaan toimivaksi. Kurkijoensiltaratkaisussa Kurkijoentien liikennemäärä pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla, mutta alueen liikenne suuntautuu eri tavalla kuin nykyään. Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehto vaikuttaisi kielteisesti Elfvikin vanhojen metsien suojelualueeseen ja Natura-alueeseen, minkä takia Lahdenpohjan kaavassa on päädytty esittämään Kurkijoensiltaratkaisua. Kohtiin, jossa raitiotie yhtyy Kurkijoentielle, tulee valo-ohjaus. Raitiotie saa kyseisissä kohdissa valoetuuden, mikä myös hidastaa autojen ajonopeuksia ja heikentää turhan läpiajon halukkuutta, kun autoilijat joutuvat odottamaan valoissa raitiovaunujen kulkua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ajonopeuksia hidastavia ratkaisuja, kuten kavennuksia." Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 24.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 24.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Laajalahti pohjoinen, muistutusten yhteenveto ja vastineet 6 Laajalahti pohjoinen, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Laajalahti pohjoinen, tapahtumaluettelo - Laajalahti pohjoinen, kaavamääräykset - Laajalahti pohjoinen, kaavakartta - Laajalahti pohjoinen, ajantasa-asemakaava - Laajalahti pohjoinen, Raide-Jokerin asemapiirros Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus ja sille välttämätön varikkoalue ja mahdollinen varikon laajennus kulkuyhteyksineen sijoittuu alueelle. Muutoksella suojellaan liito-oravan elinympäristö ja ekologiset yhteystarpeet. Kaupunginhallituksen päätti 10.2.2014 Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 80 / 98 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Laajalahti pohjoinen-bredvik norra delen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa (Laajalahti) Kurkijoenpuisto ja osa korttelia 17003. Muodostuu uusi kortteli 17088. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella 11.11.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2015. Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Alueen nykytilanne Alue on pääosin sekametsää. Pohjoisosassa lähellä Turunväylää kulkee itä-länsi suuntainen sähkövoimalinja, Turunväylän ja Kehätien varteen on rakennettu meluvallit ja meluaita. Voimalinjan alla on koirapuisto. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintialue kaukoliikenteen saattoliikennettä varten. Suunnittelualueen länsiosassa on leikkikenttä ja päiväkodin leikkipiha.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 81 / 98 Alueella risteilee valaistuja kulkuväyliä ja pohjoisosassa ojia. Alueen halki kaakosta luoteeseen on vesi- ja jätevesi johdot sekä pienjännite- ja puhelinkaapeleita. Alueella on kaksi HSY:n pumppaamoa (Lumivaarantie ja Hiitolantie). Etelässä, Hiitolantien ja Kurkijoentien risteyksen tuntumassa on muuntamo. Pohjoisosassa muutosaluetta on todettu liito-oravaesiintymä ja eteläosaan on perustettu alppiruusupuisto. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavan mukaan alue on varattu pääosin työpaikka-alueeksi ja osittain asunto- ja virkistysalueeksi. Aluetta halkoo raidelinja ja päävoimansiirtolinja. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa yleiskaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa 10.6.1970 vahvistettu Laajalahti pohjoinen asemakaava. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on puistoaluetta (P), puistoalueella on ohjeellinen palloilulle tai muulle urheilulle varattu alue (Up). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 19.11.2015. Lisäksi ELY ja kaupunkisuunnittelu piti erillisen kokouksen 6.9.2016. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutos oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 82 / 98 5.12.2016 5.1.2017. Nähtävillä olon aikana ehdotuksesta jätettiin 10 muistutusta ja lausuntoja saatiin kuusi kappaletta. Muistutukset kohdistuivat pääasiassa Raide-Jokerin reittien linjaukseen ja varikkoalueen sijoittumiseen alueelle. Raidelinjan koetaan heikentävän alueen ja varsinkin Laajalahden koulun oppilaiden turvallisuutta, aiheuttavan alueelle, melu, pöly ja tärinä. Asukkaiden mielestä raidelinjaus ja varikkoalue tuhoavat puiston ja hävittää koirapuiston. Ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueen koillisosassa oleviin potentiaalisesti happamiin sulfaattimaihin ja niiden käsittelyyn. Lisäksi ympäristökeskus esitti, että varikkorakennuksen julkisivuja ja kattoa voisi hyödyntää aurinkoenergiantuotantoon. Alueella on Caruna Espoo 110 kv ilmajohdot. Lausunnossa todetaan, että voimajohdolle on merkittävä varaus kaavakarttaan. Lausunnossa todetaan, että siirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Johtojen ja laitteiden siirron edellytys on, että niille järjestyy uusi reitti nykyisiä oikeuksia vastaavilla oikeuksilla. Lausunnossaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta nykyisille ja tuleville vesihuollon putkille ja laitteille ja päävesijohtojen siirrot tulee huomioida raidelinjan siltarakenteissa. Helsingin seudun liikenne esitti raidelinjayhteyden merkitsemistä joukkoliikennekaduksi (ji). Rakennusvalvontakeskus totesi kannanotossaan, että varikkorakennuksen julkisivut tulisi sovittaa maisemaan esim. julkisivujen katkoilla/viherseinillä /viherkattona ja aurinkopaneeleilla. Kaupunkistekniikan keskus esitti korttelin 17003 Y-tontin leikkipihan liittämistä tonttiin. Lausuntojen ja kananottojen johdosta ET-1 aluetta on laajennut itään, alueen rakennusaloja ja määräyksiä on tarkistettu lausunnonantajien esittämällä tavalla. 110 kv:n suurjännitelinjalle on merkitty varaus kaavakarttaan. Asemakaavan muutos Maankäyttö Asemakaavan muutoksessa osa Kurkijoenpuistoa muutetaan joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (jl) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1) Raide-Jokerin tarvitsemaa kulkuyhteyttä ja varikkoa varten. Muutoksessa varaudutaan varikkoalueen laajentamiseen sekä turvataan liito-oravien elinalue ja kulkuyhteydet muihin lähimpiin elinympäristöihin. Alueella säilyy olemassa olevan leikkipuisto sekä Rodopuisto. Mitoitus Muutoksen alue on noin 9,7 hehtaaria.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 83 / 98 Varikon korttelialueen (ET-1) pinta-ala on noin 1,6 ha ja rakennusoikeus 10 000 k-m 2. Korttelialueella on varauduttu myös mahdolliseen varikon laajentamiseen. Uuden katualuevarauksen pinta-ala on noin 1,4 ha. Lähivirkistysalueeksi (VL), erityisviheralueeksi (EV) ja leikkikentäksi (EK) jää yhteensä noin 6,9 ha ja yleisten rakennusten korttelialuetta noin 600 m 2. Virkistysalue Lähivirkistysalue (VL) on lähes kokonaan suojeltavaa liito-oravien elinympäristöä (s-1 ja eko-1). Alueella olevat pumppaamot (et) ja muuntamoalue (vm) säilyvät. Varikonalue Varikko laajennuksineen sijoittuu kortteliin 17088. Alueen rakennusoikeus on 10 000 k-m 2. Varikkorakennuksen muotoilu, julkisivut ja aidat tulee toteuttaa maisemaan sopivina. Rakennuksen julkisivuja tulee pituusvaikutelman vähentämiseksi jaksottaa eri materiaaleilla, eri väreillä tai sisäänvedoin. Rakennuksen kattopintojen suuntauksessa ja muotoilussa tulee pyrkiä huomioimaan aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet arkkitehtuuriin integroidulla järjestelmällä. Rakennuksen vesikaton korkeusasema on + 26,0 ja maanpinnan likimääräinen korkeusasema + 21,0. Alueelle varataan tila voimalinjalle (z). Alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä tulee neuvotella voimalinjan omistajan kanssa. Alueelle rakennettavat pylväät tulee sopeuttaa ympäristöön. Korttelialueelle on varattu alue maanalaisia johtoja varten, varikon alle jäävien johtojen siirrosta on sovittava johtojen omistajien kanssa. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon kaava-alueella olevat potentiaaliset happamat sulfaattimaaesiintymät. Yleisten rakennusten korttelialue Muutoksen alueen länsipuolella, korttelissa 17003, olevan päiväkodin leikkipihan alue liitetään muutoksella päiväkodin tonttiin. Leikkipuisto Kurkijoenpuistossa olevan leikkikentän alue on erotettu omaksi alueekseen (VK). Tällä mahdollistetaan kentän laajentaminen vaarantamatta liito-oravien elinaluetta. Liikenne Raide-Jokerin linjaus kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuisto nimiselle joukkoliikennekadulle, jolla on sallittu varikolle ja pumppaamolle ajo sekä jalankulku ja pyöräily. Raide-Jokeri jatkaa joukkoliikennekatua kohti Turunväylää, jonka Raide-Jokeri ylittää uudella sillalla. Myös bussiliikenne voi kulkea Kurkijoenpuiston joukkoliikennekatua ja Turunväylän ylittävällä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 84 / 98 sillalla Linnoitustielle. Raide-Jokerin pysäkki ja bussipysäkki sijaitsevat Kurkijoenpuiston eteläpäässä. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu pyöräpysäköintipaikkoja. Raide-Jokerin linjan länsipuolelle on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie. Olemassa oleva jalankulku- ja pyörätien linjausta, joka tulee sillalla Turunväylän yli, muutetaan varikon kohdalla. Myös itä-länsisuuntaisen jalankulku- ja pyörätien linjausta muutetaan varikon kohdalla. Jalankulkuja pyörätiereitin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava liitooravan pesäpuu, joka sijaitsee nykyisen luoteeseen suuntautuvan reitin varrella. Ajoneuvoliikenne varikolle kulkee Kurkijoenpuisto nimistä joukkoliikennekatua ja alittaa raidelinjan. Hankesuunnitelmassa varikolle on suunniteltu noin 40 autopaikkaa. Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkeille ja ajoyhteys Lumivaran pumppaamolle on Lumivaaranpolun kautta, kuten nykyisinkin. Varikon ja Turunväylän välissä olevalle pumppaamolle ajetaan Kurkijoenpuisto joukkoliikennekadun ja puistossa olevan ajoyhteyden kautta. Raide-Jokeri Keilanimestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalan ja pyörällä liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Melu, tärinä ja runkomelu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla ääni-tasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 85 / 98 Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Hankesuunnitelman melulaskentojen mukaa Laajalahdessa Raide-Jokerin ollessa liikenteessä keskiäänitasot ovat laskeneet noin 3 db, mikä johtuu Kehä I:n tasauksen laskusta ja tiesuunnitelman mukaisesti toteutetusta meluntorjunnasta, Kurkijoentien liikennemäärän laskusta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta. Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaa Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Riski runkomeluun syntyy silloin, kun sekä rata että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niiden keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Vaihteet aiheuttavat linjaosuuksia selvästi suuremman riskin runkomeluun, mutta Raide-Jokerissa käytetään myötävaihteita, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Runkomelua aiheuttavaa värähtelyä voidaan vähentää asentamalla ratapölkkyjen, kiskojen tai betonilaatan alle erityisiä eritysmattoja, joiden on todettu toimivan yli 20 30 Hz häiriötaajuuksilla. Eräiden tutkimusten mukaan vaimennus radan ympäristössä on ollut suuruusluokkaa 50 %. Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon raideliikenteen ympäristövaikutukset. Määräyksen mukaan pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Melu, tärinä tai runkomelu eivät saa rakennusten sisätiloissa ylittää annettuja melunohje tai tärinän ja runkomelun suositusarvoja. Raitioliikenteen aiheuttamat enimmäistasot eivät saa asuinrakennusten sisällä ylittää 45 db LAmax tasoa. Kaavataloudelliset vaikutukset Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 miljoonaa euroa. Kurkijoenpuiston kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa ja Laajalahden varikon noin euroa 17 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 86 / 98 Päätöshistoria Lisäksi Kurkijoenpuiston ja Turunväylän ylittävän sillan osuudella kustannuksiin on laskettu tekniset järjestelyt, rakentamiskustannukset, puistopolkujen muutokset ja 110 kv ilmajohdon siirtokustannus. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinkoonnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokeri hanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty luontoselvitys (14.10.2015 Enviro Oy) ja 25.5.2016 tehtiin Kurkijoenpuiston liito-orava pesäpuun tarkisti (Enviro Oy). Selvityksissä alueelta löydettiin kasi kolohaapaa, jotka satavat olla liito-oravan pesäpuita. Toinen kolohaapa ja sen lähistöltä löytynee papanapuut jäävät raidelinjan alle. Uudenmaa ELY keskus myönsi hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa lunninsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskielosta päätöksessä mainituin ehdoin. Lupa on voimassa 31.12.2022 asti. Liikennemeluselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty liikennemeluselvitys (Promethor 26.9.2016). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 198 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue120324, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.11.2016 päivätyn Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6988, alue 120324, 17. kaupunginosa Laajalahti,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 87 / 98 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa, 5 kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää kaupunkitekniikan keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ja liitteet, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Caruna Oy on pyytänyt MRA 94 :n 2 mon mukaan tiedon hyväksymisestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 88 / 98 2006/2017 10.02.03 106 Söderskoginaukea, vaihtoehtotarkastelut, alue 432300, 40. kaupunginosa, Espoon keskus, 41. kaupunginosa, Kaupunginkallio ja 46. kaupunginosa Latokaski Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 Davy Beilinson, puh. 050 461 6807 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi tehdyt vaihtoehtoiset tarkastelut, 2 päättää, että tehdyistä vaihtoehtotarkasteluista suunnittelua jatketaan Läntisen linjausvaihtoehdon pohjalta siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tuotava ehdotusvaiheen kaavaratkaisu laaditaan perustuen Espoonväylän Läntiseen linjausvaihtoehtoon. Käsittely Käsittelyn kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Espoonväylän itäisen ja läntisen linjausvaihtoehdon rinnalle tuodaan kolmas vaihtoehto, jossa: 1) Uuden Espoonväylän toteuttaminen korvataan osittain tai kokonaan Finnoontien perusparannuksella 2) raideyhteyden (ml. runkobussilinjan) tai joukkoliikennekadun reitti linjauksineen ja kustannuksineen selvitetään ja tuodaan lautakunnalle päätettäväksi osana Söderskoginaukean kokonaisratkaisua, huomioiden luontoarvot, ekologiset yhteydet sekä mahdollisuudet Keskuspuisto I:n ja II:n virkistyskäyttöön. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 89 / 98 Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Louhelainen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä kolme (3) jäsentä. Sitä vastaan (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kolmea (10/3) vastaan hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Jäsen Risto Nevanlinna ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi tehdyt vaihtoehtoiset tarkastelut, 2 päättää, että tehdyistä vaihtoehtotarkasteluista suunnittelua jatketaan Läntisen linjausvaihtoehdon pohjalta siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tuotava ehdotusvaiheen kaavaratkaisu laaditaan perustuen Espoonväylän Läntiseen linjausvaihtoehtoon. Jäsen Risto Nevanlinna ilmoitti eriävänä mielipiteenä: Allekirjoittaneet eivät voi hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 9.5.2017 tehtyä päätöstä asiassa Söderskoginaukea ( 106). Uuden Espoonväylän edistäminen ilman vaihtoehtoa, jossa lähtökohtana on Finnoontien parantaminen sekä joukkoliikenneyhteyksien (raideyhteys tai runkobussilinja) kehittäminen, ei ole niiden kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, joihin olemme luottamushenkilöinä sitoutuneet mm. Espoo-tarinassa. Risto Nevanlinna Oheismateriaali Selostus - Söderskoginaukea, Espoonväylän linjausvaihtoehtojen vertailu - Söderskoginaukea, Espoonväylän vaihtoehdot kartalla Söderskoginaukean kaava-alueella on tutkittu useita Espoonväylän linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Eri vaihtoehtoja on jatkotyöstetty vertailemalla niiden vaikutuksia keskenään. Vuoden 2013 suunnitelmaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 90 / 98 perustuva Läntinen vaihtoehto ja vuoden 2016 suunnitelmaan perustuva Itäinen vaihtoehto ovat tutkituista ratkaisumalleista toteutuskelpoisimmat. Keskuspuiston luonto- ja virkistysarvojen arvioidaan säilyvän parhaiten läntisen linjausvaihtoehdon mukaisessa suunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.11.2013 asettamat Söderskoginaukean lähtökohdat ja tavoitteet on huomioitu suunnittelussa. Söderskoginaukean suunnittelu liittyy kiinteästi alueen eteläpuolella vireillä olevaan Bosmalmin asemakaavaan. Suunnittelualue ympäristöineen sekä Espoonväylän läntinen ja itäinen linjausvaihtoehto opaskarttapohjalla esitettynä (harmaat osat vaihtoehdoille yhteisiä): Söderskoginaukean tavoitteena on luoda asemakaavalliset toteuttamisedellytykset Espoonväylälle huomioiden erityisesti Keskuspuiston virkistys- ja luontoarvot. Suunnittelualue sijoittuu keskiosaan Espoonväylää, joka yhdistää Kehä III:n ja Länsiväylän. Espoonväylän suunnittelussa on tutkittu ja vertailtu useita linjausvaihtoehtoja sekä konsulttitöinä että kaupungin omana työnä. Suunnittelualueen maisema-, luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot, virkistyskäyttö sekä Espoonväylän liikenteen arvioidut vaikutukset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka ratkaisemiseksi laaditut suunnitteluvaihtoehdot painottavat kokonaisuuden eri osa-alueita. Toteutuskelpoisimmiksi on arvioitu FCG:n vuonna 2013 laatiman suunnitelman mukainen Läntinen linjausvaihtoehto sekä Siton vuonna 2016 laatiman suunnitelman mukainen Itäinen linjausvaihtoehto. Vuoden