Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 54. kaupunginosa, Kilo, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Katariina Peltola, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28 ). Keskustelun alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että: Päätösehdotuksen kohtaan 2.3. lisätään kappale, joka kuuluu seuraavasti: Alueen omaleimaista identiteettiä voidaan korostaa esimerkiksi kattomuodoilla ja -materiaaleilla siten, että eri aluekokonaisuuksien kattomaailmat muodostavat omat Keran identiteettiä ilmentävät kokonaisuutensa. Päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu seuraavasti: 2.8 Energiaratkaisun tavoitteet Alueen energiaratkaisuissa tutkitaan muun muassa aluelämpöä ja geoenergiaa. Alueen maankäytössä tulee huomioida omaehtoisen energiatuotannon mahdollisuus. Aluelämpöverkosto voi hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa sitä täydentäen. Kaupungin tavoitteena on, että alue toimii kestävää kehitystä edistävien energiaratkaisujen pilottialueena. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkulan ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Päätösehdotuksen kohdat 2.1 ja 2.2. muutetaan seuraaviksi: 2.1 Ydintavoite Tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen siten, että alueen suunnittelua ja toteutusta ohjaa tavoite olla kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkialue ja eurooppalainen kärkihanke, jonka suunnitteluun osallistuvat myös vahvat asiantuntijatoimijat kuten Nokia ja SITRA. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuuston hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. Tarkastelualueena tulee olla koko osayleiskaava-alue sekä yhteydet toiminnallisesti tärkeisiin alueisiin, kuten Otaniemi, Leppävaara ja Espoon keskus. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Tavoitteita tukemaan määritellään ja kuvataan koko alueen toiminnallinen visio sekä sitä tukevat osa-alueittaiset toiminnalliset tavoitteet. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. Keran tavoitteet korostavat asukkaiden ja alueella työssäkäyvien arkea: sujuva, elämyksellinen, terveellinen ja turvallinen arki sekä hyvä sosiaalinen ympäristö. Kera tarjoaa suuria mahdollisuuksia yrityksille kehittää uusia asumisen, elämisen ja liikkumisen palvelumalleja aina vientituotteeksi asti. Kattavasti pohditut, ennakoidut ja toteutetut ratkaisut joustavat ajassa muodostaen hyvän elinympäristön perustan ja tavoitellun brändin. - Lisätään uusi päätöskohta 3, jolloin alkuperäinen kohta 3 siirtyy kohdaksi 4: 3 Esittää kaupunginhallitukselle, että pikaisesti määritellään toiminnalliset menetelmät ja organisoituminen, jotta kaupungin eri toimijat sekä alueen maanomistajat ja muut sidosryhmät saadaan aktiivisesti yhteistyössä toteuttamaan em. tavoitteita, määrittelemään täsmällisemmät toiminnalliset sisältötavoitteet, edistämään asemakaavoitusta ja vaiheittaista toteuttamista siten, että alueen vahva positiivinen brändi toteutuu. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kappaleen 2.3 kohta: Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat vain maltillisesti muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti, että Keran asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Kai Lintunen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ensin esittelijän korjattu päätösehdotus lisättynä puheenjohtajan ehdottamilla täydennyksillä ja jäsen Kemppi-Virtasen ehdotuksella hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksesta oli äänestettävä, koska sitä oli myös vastustettu. Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen osalta hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka ovat sitä vastaan äänestävät EI.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Sitä vastaan (EI) äänesti jäsen Suvi Karhu eli yksi (1) jäsen. Jäsen Stefan Ahlman oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä yhtä (11/1) vastaan, yhden ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 Ydintavoite Tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen siten, että alueen suunnittelua ja toteutusta ohjaa tavoite olla kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkialue ja eurooppalainen kärkihanke, jonka suunnitteluun osallistuvat myös vahvat asiantuntijatoimijat kuten Nokia ja SITRA. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuuston hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. Tarkastelualueena tulee olla koko osayleiskaava-alue sekä yhteydet toiminnallisesti tärkeisiin alueisiin, kuten Otaniemi, Leppävaara ja Espoon keskus. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Tavoitteita tukemaan määritellään ja kuvataan koko alueen toiminnallinen visio sekä sitä tukevat osa-alueittaiset toiminnalliset tavoitteet. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. Keran tavoitteet korostavat asukkaiden ja alueella työssäkäyvien arkea: sujuva, elämyksellinen, terveellinen ja turvallinen arki sekä hyvä sosiaalinen ympäristö. Kera tarjoaa suuria mahdollisuuksia yrityksille kehittää uusia asumisen, elämisen ja liikkumisen palvelumalleja aina

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 vientituotteeksi asti. Kattavasti pohditut, ennakoidut ja toteutetut ratkaisut joustavat ajassa muodostaen hyvän elinympäristön perustan ja tavoitellun brändin. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä. Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat vain maltillisesti muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. Alueen omaleimaista identiteettiä voidaan korostaa esimerkiksi kattomuodoilla ja -materiaaleilla siten, että eri aluekokonaisuuksien kattomaailmat muodostavat omat Keran identiteettiä ilmentävät kokonaisuutensa. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa. 2.8 Energiaratkaisun tavoitteet Alueen energiaratkaisuissa tutkitaan muun muassa aluelämpöä ja geoenergiaa. Alueen maankäytössä tulee huomioida omaehtoisen energiatuotannon mahdollisuus. Aluelämpöverkosto voi hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa sitä täydentäen. Kaupungin tavoitteena on, että alue toimii kestävää kehitystä edistävien energiaratkaisujen pilottialueena. 3 Esittää kaupunginhallitukselle, että pikaisesti määritellään toiminnalliset menetelmät ja organisoituminen, jotta kaupungin eri toimijat sekä alueen maanomistajat ja muut sidosryhmät saadaan aktiivisesti yhteistyössä toteuttamaan em. tavoitteita, määrittelemään täsmällisemmät toiminnalliset sisältötavoitteet, edistämään asemakaavoitusta ja vaiheittaista toteuttamista siten, että alueen vahva positiivinen brändi toteutuu. 4 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi jäsen Kai Lintusen. Oheismateriaali Selostus - Kera, asemakaavarunko Alueelle on asemakaavarunkotyössä osoitettu asuinrakentamista noin k-m 2 ja liike-, palvelu- ja työpaikka rakentamista noin k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin k-m 2. Keran asemakaavarunkoalueesta laaditaan koko aluetta käsittävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen kaavaehdotusvaihe tehdään tarvittaessa useassa osassa. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite asemakaavarunkotyöstä on tullut Espoon kaupungilta. Osa alueen maanomistajista on hakenut kaavamuutosta. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2017 otsikolla Keran kaavat. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kerassa rantaradan molemmin puolin. Alue rajautuu etelässä Nihtimäen pientaloalueeseen ja lännessä Kilonväylään (Kehä II) ja pohjoisessa Nokian kampusalueeseen. Keran asemakaavarungon suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 79 hehtaaria. Keskellä asemakaavarunkoaluetta sijaitsee Keran asema, joka on lähestulkoon Leppävaaran ja Kilon asemien puolessavälissä. Etäisyys kumpaankin asemaan on noin puolitoista kilometriä. Alueella sijaitsee logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja, joista osa on jo siirtänyt tai siirtämässä toimintaa pois alueelta. Alueella toimii kuitenkin vielä kaksi suuronnettomuusvaarallista, direktiivin 2012/18/EU mukaista laitosta. Toimintojen loppumisen myötä alueella on useita rakennuksia jäänyt tyhjilleen. Tyhjilleen jääneet teollisuusrakennukset sekä yleisilmeeltään karu ja epäsiisti asemanseutu ovat kutsuneet ilkivallantekijöitä alueelle.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Keran rakennuskanta on pääasiassa luvuilta, jolta ajalta on peräisin muun muassa alueen suurin yksittäinen rakennus. Rakennuksen ala on noin m 2 ja käytetty rakennusoikeus noin k-m 2. Alueen vanhin rakennus on lukuisia muutoksia läpikäynyt Karamalmintien eteläpuolella sijaitseva Kera Oy:n teollisuusrakennus vuodelta Suunnittelualueen maisema on suurimmaksi osaksi verrattain alavaa ja tasaista. Korkein alue sijoittuu Karamalmintien ja Karaniityntien risteyksen länsipuolelle, jossa kallionyppylät nousevat noin 5-10 metriä ympäristöä korkeammalle. Alue on pitkälti rakennettua ja läpäisemätöntä pintaa. Maisemalliset arvot liittyvät puutarha-arkkitehti Jussi Jänneksen puutarhasuunnitelmasta säilyneisiin elementteihin sekä pohjoisosan metsäkumpareisiin ja avokallioalueisiin. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, lukuun ottamatta kahta alueen pohjoisosassa sijaitsevaa liito-oravan ydinaluetta ja alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa vanhan metsän aluetta, jossa on todettu olevan paitsi liito-oravan ydinalue, myös linnustollisia arvoja. Alueen palvelutarjonta on vähäistä. Kehä II:n varrella sijaitsee Kristillinen päiväkoti ja koulu ja sen vieressä Kehä II:n ja Karapellontien risteyksessä polttoaineen jakelupiste. Asemakaavarunkoalueen ulkopuolella noin kilometrin päässä Keran asemasta etelään sijaitsee väliaikatiloissa oleva Viherlaakson lukion ja radan pohjoispuolella Karamalmin ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu. Lähimmät päivittäistavarankaupat sijaitsevat niin ikään noin kilometrin etäisyydellä Keran asemasta. Nokian tiloissa sijaitsee lounasravintola ja kahvio. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena, jonka kautta kulkee päärata. Kehä II on osoitettu moottoriväylänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaava kuulutettiin voimaan MRL 201 :n nojalla kaupunginhallituksen ( ) päätöksen perusteella jo ennen kuin se oli saanut lainvoiman niiltä osin mihin valitukset KHO:lle eivät kohdistuneet. Lainvoimaiseksi tulon jälkeisellä kuulutuksella yleiskaava on tullut voimaan niiltäkin osin mihin valitukset kohdistuivat lukuun ottamatta KHO:n päätöksellä kumottuja osia. Valtuusto hyväksyi Keran osayleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alueen pääkäyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue sekä rautatie- ja teollisuusraidealue.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Viranomaisneuvottelu Keran aluetta on esitelty osayleiskaavoituksen aikana kahdessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kuukausikokouksessa ja Lisäksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Keran keskeisen alueen asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus kouluineen Keran aseman molemmin puolin - alue, jossa yhdistyy rautatien, pikaraitiotien, bussilinjojen, polkupyöräilyn ja kokoojakatujen liikenne keskustan kävelymittakaavan ympäristöön. Kera jäsentyy aseman ympärille kehitettävän keskustan ympärille kehissä. Ydinkeskustan korttelit sijoittuvat välittömästi aseman ympärille eri liikennemuotojen muodostamaan solmukohtaan. Alueen palvelut sijoitetaan siten, että niiden käyttäminen on houkuttelevaa ja palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kuitenkin siten, että palveluiden käytössä tuetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn etusijaa. Palvelut sijoitetaan pääasiassa keskustakortteleihin rakennusten alimpiin kerroksiin asuntojen sijoittuessa yläpuolisiin kerroksiin. Keskusta-alueen rakentamistapa poikkeaa muusta ympäristöstä tehokkaampana ja korkeampana. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa radan jakavaa vaikutusta ei synny, vaan rata liitetään osaksi alueen yleisilmettä muodostamalla hyvät yli- ja alikulkuyhteydet. Erityisen merkittävässä roolissa on alueen eteläpohjoissuuntaisen puiston alikulkuyhteys, jossa radanalituksesta muodostetaan osa puiston identiteettiä. Palvelukehän pohjois-, itä- ja eteläpuolen korttelit ovat asuinpainotteisia, kaupunkimaisesti jäsennettyjä kortteleita. Kortteleiden rakentamistapa on variaatio kantakaupunkimaisesta korttelista, jossa on selkeästi rakentamisella rajattu julkinen katu- ja puistopuoli ja yhtenäinen, vehreä yhteispiha. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala noin 79 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueelle osoitettaan noin k-m 2, josta asuinkerrosalaa on noin k-m 2. Suunnitelman arvioidaan mahdollistavan noin työpaikkaa laskennallisella suhteella 1 työpaikka 50 k-m 2 kohden ja tuottavan noin asukasta. Mitoitus mahdollistaa alueen päivittäisten ja sivistyspalveluiden omavaraisuuden.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Päätöshistoria Selvitykset Asemakaavarunkotyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: - Liikennesuunnitelma, Trafix Oy - Maisema analyysi ja suunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo - Hulevedet ja massatarkastelu, Vahanen Environment Oy - Kunnallistekniset verkostot, Infrakonsultointi Henry Lindgren - Energiatarkastelu, Skenariolabs Oy Suunnittelussa on huomioitu Keran osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset. Perittävät maksut Asemakaavoituksen korttelikohtaiset maksuluokat määritellään Keran osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus / valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä. Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa. 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä 89 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14