Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa kysymykseen: miksi pitäisi uskoa että p? selittävä tekijä: explanas selitettävä: explanandum (monikko explananda) Selittäminen ja ennustaminen: samoja lakeja käytetään molemmissa, mutta: joitain asioita emme voi ennustaa, mutta voimme selittää jälkikäteen ennusteen mahdollistama tieto ei välttämättä selitä selittäminen voi olla tilastollista ennustaminen voi perustua todennäköisyyksiin 2 Selittämisen pragmatiikkaa Selityskysymyksen on oltava mielekäs kysymykseen on oltava mielekäs tapa vastata kysymyksen taustaoletusten on oltava hyväksyttäviä ( Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi? ) Ehtoja onnistuneelle selitykselle vastaa selityskysymykseen kertoo jotain uutta ei sisällä turhaa informaatiota selittää sen, mitä halutaan selittää (kriteerit selittävyydelle => filosofiset teoriat selittämisestä) Selittämisen pragmatiikkaa Selityskysymyksen tarkempi rajaaminen selityskysymykseen voi olla useita mielekkäitä tapoja vastata esim. Miksi Sokrates kuoli? hän sai sydänkohtauksen hän joi myrkkyä hän kieltäytyi pakenemasta hänet tuomittiin kuolemaan nuorison turmelemisesta ateenalaiset pelkäsivät hänen aiheuttavan anarkiaa Mitkä tekijät selityksessä tulisi mainita? kuinka täydellinen kuvaus tapahtumasta halutaan? kuinka paljon yksityiskohtia kuvaukseen tarvitaan? millaisella kuvauksen tasolla (psykologinen, sosiologinen jne.) kuvaus esitetään? Erilaiset selitykset eivät aina tosiasiassa kilpailevia 3 4 1
Kausaalinen selittäminen Kausaliteetti vs. kausaalinen selittäminen kausaliteetti on maailmassa oleva riippuvuussuhde kausaalinen selittäminen on asian tai selittämistä kausaalisella suhteella kaikkia tilanteeseen liittyviä lainalaisuuksia ja yksityiskohtia ei tarvitse tuntea, kausaalisuhteen luotettava poiminta riittää: esim. tekojen psykologinen selittäminen Kaikki selittäminen ei ole kausaalista konstitutiiviset selitykset: asian selittäminen sen koostumuksella ja osien vuorovaikutuksella matemaattiset ja formaalit selitykset? filosofiset selitykset? merkityksiin liittyvät selitykset? Lait Lait kuvaavat asioiden, ominaisuuksien ja tapahtumien välisiä säännönmukaisia yhteyksiä ja riippuvuuksia kaksi puhetapaa laeista: säännönmukaisuuksia maailmassa vs. kuvauksia säännönmukaisuuksista esim. kausaaliset suhteet selitys- ja ennustusvoimaisia Lainomaiset vs. satunnaiset yleistykset: lainomaisuus edellyttää kontrafaktuaalista voimaa (jos A ei olisi tapahtunut, myöskään B ei olisi tapahtunut) lait voivat olla probabilistisia ts. liittyvät todennäköisyyksiin (jos A, niin todennäköisyydellä r tapahtuu B) 5 6 Lait Ehdottomat vs. ehdolliset lait ehdottomat lait (strict laws) pätevät kaikissa olosuhteissa; aidot luonnonlait ehdolliset lait (ceteris paribus -lait) pätevät vain tietyissä olosuhteissa; useimmat lainalaisuudet ovatko viime kädessä vain fysiikan lait aitoja luonnonlakeja? Lakien ontologia: kuvaavatko lait todellisuutta? realismi: lait ilmaisevat ihmisestä riippumattomia luonnonvälttämättömyyksiä instrumentalismi: käytännöllinen tapa järjestää havaittavaa säännönmukaisuutta kysymykseen realismista palataan myöhemmin Peittävän n lain malli Deduktiivis-nomologinen teoria Carl Hempel (1905 1997) Perusajatus: selittäessä asiat asetetaan maailman lainomaiseen järjestykseen selitettävät seikat upotetaan peittäviin lakeihin Selitykset ovat muodoltaan argumentteja, jotka vastaavat miksi? -kysymyksiin argumentin premisseinä on yksi tai useampi laki (=> nomologisuus) sekä joukko selittäviä asiaintiloja selitettävä seikka voidaan päätellä perusteista (=> deduktiivisuus) 7 8 2
Esim.: Peittävän n lain malli suola liukenee veteen (laki) ja tämä aine on suolaa (selittävä asiaintila), siis tämä aine liukenee veteen (selitettävä seikka) Singulaariset selitykset ovat epätäydellisiä esim. Titanic upposi, koska se osui jäävuoreen mainitsee vain selittävän asiantilan (törmäyksen) täydellinen selitys vaatii kaikkien niiden tilannetta ohjaavien lainalaisuuksien mainitsemisen, joista selitettävä seikka voidaan päätellä Peittävän n lain mallin ongelmia Selityksistä tulee symmetrisiä esim. kepin pituuden ja sen varjon pituuden suhde: kumpikin voidaan päätellä toisesta, jos tiedetään auringon valon tulokulma Selitykset voivat perustua epäolennaisiin säännönmukaisuuksiin esim. Matti ottaa e-pillerin e-pillereiden ottaminen estää raskauksia, siis Matti ei tule raskaaksi Miten karsia merkityksettömät seikat selityksestä? esim. suola on noiduttu liukenemaan veteen 9 10 Peittävän n lain mallin ongelmia Vaikeudet tilastollisessa selittämisessä tilastollinen selittäminen peittävän lain mallissa: todennäköisyyttä koskevia lakeja, jotka tekevät selitettävästä odotettavan entä jos selitettävällä on alhainen todennäköisyys? esim. tupakointi aiheuttaa syöpää Täydelliset selitykset olisivat epäkäytännöllisiä ja ovat yleensä tarpeettomia asian selittäminen vs. selitettävän asian täydellinen ymmärtäminen Kaksi mahdollista ratkaisusuuntaa: tarkentaa, millaiset lait ovat selittäviä pitää selittävinä tekijöinä maailmassa olevia suhteita ja lakeja niiden kuvauksina Unifikaatiomalli Michael Friedman 70-luvulla, Philip Kitcher Selitysten tehtävä on yhdistää (unifioida) asioita osaksi yhtenäistä maailmanjärjestystä selitettävä seikka johdetaan edelleen laeista pyrkimys minimoida lakien määrä ja laeista tehtävien päättelyaskelten määrä: teoreettinen ekonomisuus selittäviä tekijöitä ovat ne lait, joihin lopulta päädytään Mallina fysiikan kehitys kohti yleisempiä teorioita Taustalla myös ajatus tieteen yhtenäisyydestä samalla teoria tieteen edistyksestä 11 12 3
Unifikaatiomallin ongelmia Epäintuitiivisuus: selittäviä seikkoja tavat jäsentää maailmaa, eivät asiat maailmassa? selittävä tekijä ei ole löydetty lainalaisuus, vaan mahdollisimman yksinkertainen lainalaisuus Yleisyys ja yksinkertaisuus teorian hyveitä, mutta ovatko ne myös selittämisen hyveitä? epäkäytännöllisyys Instrumentalismi kausaalisten väitteiden suhteen syyn nimeäminen vaikutukselle ei selitä, vaan vasta löydetty säännönmukaisuus Voittaja korjaa potin : tarkkaan ottaen vasta lopulliset teoriat selittävät Kausaaliset selittämisteoriat Teorioita kausaliteetista selittäviä tekijöitä ovat riippuvuussuhteet maailmassa, joten teoria riippuvuussuhteista on teoria selittämisestä oletus, että kaikki selittäminen on viimekädessä kausaalista yksipuolinen näkemys selittämisestä? Teoria 1: tilastollisen relevanssin malli Wesley Salomon (1925 2001) 1970-luvulla perusidea: A selittää B:n, jos se tekee siitä tilastollisesti todennäköisemmän (huom. ei välttämättä todennäköisen) perusongelma: olettaa kausaalisen relevanssin selviävän tilastollisista yhteyksistä (ks. edellinen luento) 13 14 Kausaaliset selittämisteoriat Teoria 2: kausaalisen prosessin malli Wesley Salomon 1980-luvulta lähtien, Philip Dowe huomio yleisistä yksittäisiin kausaalisuhteisiin perusidea: a selittää b:n, jos a:sta b:hen on yhtenäinen kausaalinen prosessi (käytännössä jokin fysikaalinen prosessi) perusongelma: tekee kaikista selityksistä fysikaalisia Kausaaliset mekanismit selittämisessä: empiirinen tieto yksittäisistä kausaalisuhteista mekanismin löytäminen kertoo, miten selittävä ja selitettävä tapahtuma liittyvät toisiinsa ei edellytä kausaalisen prosessin täydellistä tuntemista, mutta ei nojaa vain tilastolliseen tietoon James Woodward esim. Making Things Happen 2003 Pyrkimys selventää selittämiseen liittyvää metodologiaa käytännössä ei filosofinen teoria selittämisen luonteesta lähtökohtana selittämisen käytännöt, ei filosofinen teoria Lähtökohtaoletus: selitysten tehtävä on jäljittää maailmassa vallitsevia aitoja riippuvuussuhteita perusesimerkkinä kausaaliset suhteet, mutta pätee myös toisenlaisiin riippuvuussuhteisiin ei oleta mitään tiettyä teoriaa kausaliteetista 15 16 4
Perusidea: selityskysymys asettaa vastakkain kaksi tai useamman yhteen sopimatonta asiaintilaa, joista toinen on toteutunut miksi A eikä B, C tai D? (kontrastiluokka) esim. miksi pallon osuminen ikkunaan rikkoi sen, eikä tehnyt siihen lommoa? valittu kontrastiluokka määrää, millainen selittävän tekijän tulisi olla Selitys etsii eron, joka oli ratkaiseva jos selittävä seikka olisi ollut toisin, myös selitettävä seikka olisi ollut toisin myös selittävä tekijä identifioidaan kontrastilla esim. pallon heiton suuri voima vs. hiljainen heitto Mielekkään kontrastin valinta: pragmaattiset tekijät: mitä ollaan kiinnostuttu selittämään? mitkä seikat lisäisivät tietoa? edellyttää riittävää samankaltaisuutta tai pitkälti yhtenevää kausaalista historiaa: etsitään pienin erottava tekijä kontrastin täsmentäminen auttaa pitämään vertailtavat tapaukset riittävän samankaltaisina, jotta mahdollisia eroja on riittävän rajattu joukko usein tarve selittää liittyy poikkeuksiin, jolloin kontrasti on ideaalinen, teoreettisen mallin mukainen tai muuten odotettu tilanne perustutkimus on kiinnostunut myös tavallisista tapauksista 17 18 Selittävä tekijä: se, mikä aiheuttaa eron vertailtavien tapausten välillä kaikki erot eivät ole selittäviä: tarvitaan teoria riippuvuudesta (tieteellinen, tapauskohtainen kysymys) kausaalisessa selittämisessä ajatus vaikuttavasta mekanismista Kaikkia seikkoja selittävän tekijän ja selitettävän tekijän vuorovaikutuksesta ei tarvitse tuntea esim. kausaalisen mekanismin löytäminen riittää, mekanismin yksityiskohtia ei tarvitse tuntea tieto mekanismeista lisää ymmärrystä ja todistaa kausaalisuhteen olemassaolon Teorian ongelma (vai vahvuus?): vaatimattomuus tekee selittämisestä näkökulma- ja tilannesidonnaista (mutta ei selitettävistä seikoista!) selitykset eivät koske kokonaisia ilmiöitä, vaan niiden osia: yksittäiset selitykset eivät kerro olemuksia tai sano tyhjentävästi, mistä ilmiössä on kyse ainoa kriteeri selittävyydelle on aito riippuvuussuhde, joka tekee eron selitettävän seikan ja sen kontrastin välille riippuvuussuhteiden löytyminen on empiirinen kysymys 19 20 5