Kausaatio - universumin sementti

Transkriptio

1 Kausaatio - universumin sementti Vaikutusten hallinta II -seminaari Matti Sintonen Teoreettisen filosofian professori Helsingin yliopisto Filosofian laitos

2 Vaikutustieto: preludi ja esimerkki Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on ennen muuta tuottaa tietoa siitä, minkälaisia eri toimenpiteiden vaikutukset ovat suhteessa erilaisiin tavoitteisiin. (Kevyen liikenteeen edistämisen arviointi - tausta-aineisto, Liikenne ja viestintäministeriö) Väylänpidon ohjaus (tavoitteiden asettelu ja painottaminen) ja: minkälaisilla toimenpiteiden yhdistelmillä parhaiten vastataan asetettuihin tavoitteisiin Toimenpiteiden suunnittelu: suunnitella teknisesti ja toiminnallisesti hyviä ratkaisuja tarpeisiin, joita yhteiskunta kohdistaa liikennejärjestelmään

3 Vaikutustieto - mitä se on? Rationaalinen kollektiivinen päätöksenteko ja vaikuttaminen: arvot, tavoitteet (päämäärät) ja keinot Päämäärärationaalisuus ja keinorationaalisuus Sunnittelutieteet ja tekniset normit Kausaatio: universumin sementti ja järjen tapa systematisoida maailmaa koskeva kokemus ja tieto Kausaation teoriat: säännönmukaisuus-, kontrafaktuaali-, ja manipulatioteoriat

4 Päämäärä- ja keinorationaalisuus Ero arvojen ja tosiasioiden välillä periaatteessa selvää (ns. Humen giljotiini: siitä kuinka asiat ovat, emme voi päätellä siihen, kuinka niiden pitäisi olla) Silti: koskeeko vaikutustieto tavoitteiden asettamista ja painotusta, vai ainoastaan keinoja (vaihtoehtoisia toimenpidekombinaaatioita)? Käytännössä vaikutusten tutkija istuu kahdella pallilla, koska arvoista ja päämääristä pitää johtaa detaljoituja vaihtoehtoja

5 Suunnittelutieteet ja tekniset normit Suunnittelutieteet perustuvat teknisiin normeihin: Jos haluat saada aikaan asiantilan X, tee Y. (von Wright, Hyvän muunnelmat) Moraali- ja oikeusnormit eivät oli tosia tai epätosia väitteitä Teknisillä normeilla on totuusarvo: valitsemalla Y:n saadaan aikaan (tai edistetään mahdollisuutta saada aikaan) X - tai sitten ei Vaihtoehtoisten teknisten normien arvottaminen: jos on useita keinoja (Y1, Y2..Yn) saavuttaa X, miten valitaan? Vaihtoehtoisten keinojen sivuvaikutusten arvottaminen

6 Hume, Enquiry, VII, osa II Mutta mitä ovat syyt ja vaikutukset... voimme määritellä syyn objektiksi, jota seuraa toinen, ja jossa edellisen kaltaiset objektit seuraavat jälkimmäisen kaltaisia. Toisin sanoen missä, jos ensimmäistä objektia ei olisi ollut, toinenkaan ei olisi koskan ollut olemassa. Syyn ilmaantuminen aina tuo mieleen, tavan siirtymisen kautta, seurauksen ajatuksen. Voimme siksi, tähän kokemukseen viitaten, antaaaa syylle toisen määritelmän; ja kutsua sitä objektiksi, jonka ilmantumien aina vie ajatuksen siihen toiseen.

7 Tapahtumakausaliteetti Humella syyt ja vaikutukset ovat tapahtumia: 1) syy x ja vaikutus y ovat ajallisesti ja paikallisesti yhteydessä (biljardipöytä!) 2) x ja y voidaan kuvitella tapahtuvan toisistaan riippumatta (siis: on luonnon tosiasia, vaan ei logiikan laki, että biljardipallo ei mene toisen läpi) 3) y (tarkemmin: y-mäinen tapahtuma) aina seuraa x:ää (x-tyypin tapahtumaa) Psykologinen odotus pikemminkin kuin looginen sitovuus

8 Yksittäiset kausaaliväittämät sekä kausaaliset yleistykset ja lait Mikä selittää yksittäisiä tapahtumisia (singulaarikausaatio) ja miten yleistykset saadaan? Syyn valinta: todennäköisin syy ei välttämättä ole oikea syy Syyn valinta voi riippua taustatiedosta ja intresseistä (R. G. Collingwood) John Mackie: kausaatio on universumin sementti, mutta the cause voi olla intressisidonnaista kausaalinen kenttä vs. syy: syy on se joka saa aikaan poikkeaman normaalista

9 John Mackie: Universumin sementti Syy ei ole aina vaikutuksen riittävä ehto (koska muita vaikuttavia tekijöitä yleensä tarvitaan, esim. sairastumiseen tarvitaan tartunta ja altistus ja...) Syy ei ole aina vaikutuksen välttämätön ehto, so. tekijä jota ilman tapahtuma ei olisi tapahtunut (koska tapahtuma vaikutus voi syntyä usean erilaisen syiden yhdistelmän tuloksena Syy ( the cause ) on INUS-ehto: ei-riittävä mutta välttämätön osa riittävää mutta ei-välttämätöntä yhdelmää

10 Syyt vaikutuksen INUS-ehtoina The Cause as INUS-condition sufficient but Necessary Part of an Unnecessary but Sufficient Condition eli: Ei-riittv mutta Vlttmtn osa ei-vlttmtnt mutta Riittv ehtoa Vaikutus e Osasyy A5 Osasyy B5 Osasyy C5 Osasyy A4 Osasyy B4 Osasyy C4 Osasyy A3 Osasyy B3 Osasyy C3 Osasyy A2 Osasyy B2 Osasyy C2 Osasyy A1 Osasyy B1 Osasyy C1 Kuviossa on kolme mahdollista tapaa, jolla vaikutus e syntyy. Kukin osasyiden joukko (esim. A1 & A2 & A3 & A4 & A5) on e:lle riittv, mutta ei vlttmtn. Kukin osa riittv ehtoa on vlttmtn. Syy on siis INUS-ehto

11 Onnettomuuden syy? Loimaan turman syy: liian suuri tilannenopeus, huono keli, auraamaton tie, heikko näkyvyys, kokematon ajaja (ajovirhe), huonot renkaat, alkoholi, väsymys, liian suuri takapaino? Vai kaikki yhdessä? Onko vain yksi oikea syy? Loogisesti kaikki nämä voivat olla syitä (osasyitä) tai syitä ( the cause ) INUS-analyysin merkityksessä Syy/syyllisyys tässä mielessä riippuu oikeudellisesta, moraalisesta tms intresseistä Etymologisesti syy on yhteydessä syyllisyyteen, kausaaliseen seikkaan tai inhimilliseen toimijaan, joka teki tai jonka olisi pitänyt tehdä jotain, ja joka oli vastuussa siitä että tapahtumien kulku poikkesi normaalista

12 Kausaation luonne ja suunta Kausaaliväittämät ovat yleistyksiin nähden ensisijaisia: kausaatio on ruohonjuuritason (fysikaalinen) prosessi Laatikkoleikissä vaikutusten suunta kulkee tasosta 5 tasoon 1: tason 5 tekijät ovat (esim.) liikenteellisen saavutettavuuden singulaarisia syitä, konkreettisissa oloissa Yksittäiset kausaaliväittämät: Jos urasyvyyttä tiellä (jollain nimenomaisella) tiellä x pienennettäisiin, koettu mukavuus ja turvallisuus lisääntyisivät, jne. (ns. kontrafaktuaalit; ks alla) Yleistykset: Aina kun talvinopeuksia mootteriteillä alennettaisiin, vakavat liikenneonnettomuudet vähenevät Vaikuttavuuden suunta päinvastainen: suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä jotka tuottavat tason 5 tekijöitä

13 Laatikkoleikki: Voidaanko vaikutusten analyysi ajatella humelaisena ketjuna: tapahtuma x 1 aiheuttaa x 2 :n, x 2 aiheuttaa x 3 :n, ja x 3 aiheuttaa y:n Ovatko (jotkut) siirtymät tasolta toiselle syyvaikutus -suhteita vai käsitteellisiä suhteita? Siis: tarkoittaako toimivuus sujuvuutta, ennustettavuutta ja teoreettista matka-aikaa (ym)? Jos tarkoittaa, osa laatikkoleikistä on käsiteanalyysia: muutos laatikossa ei ole toimivuuden muutoksen kausaalinen syy?

14 Säännönmukaisuusteoria Humen I määritelmä kausaatiosta:... voimme määritellä syyn objektiksi, jota seuraa toinen, ja jossa edellisen kaltaiset objektit seuraavat jälkimmäisen kaltaisia... Mutta: poikkeuksettomia säännönmukaisuuksia on maailmassa vähän Säännönmukaisuus voi olla sattumaa ja pelkkää tilastollista korrelaatiota - ilman syy -vaikutus-suhdetta Päätöksenteossa kaivataan lainomaista yhteyttä, joka ei riipu satunnaisista oloista Aina kun ilmapuntari laskee, niveliä kolottaa... mutta viisarin heilunta ei ole kolotuksen syy - enkä voi hoitaa kolotusta manipuloimalla ilmapuntaria!

15 Kontrafaktuaaliteoria Humen toinen yritys: Toisin sanoen missä, jos ensimmäistä objektia ei olisi ollut, toinenkaan ei olisi koskan ollut olemassa... (Hume) Jos ilmapuntari ei olisi laskenut, niveliäni ei olisi kolottanut? Aidoilla kausaalisilla lainalaisuuksilla on kyky tukea tosiasioiden vastaisia Jos-Niin -väitteitä eli kontrafaktuaaleja Samoin tulevaisuuden jossittelua: Jos tätä magneettia kuumennettaisiin yli 770 celsius -asteen, se menettäisi magneettisuutensa.

16 Kausaation manipulaatioteoria von Wright (1971): C on E:n syy tarkoittaa, että tekemällä C:n voisimme saada aikaan E:n James Woodward: Entä maanjäristykset ja kosmiset räjähdykset: eivätkö ne ole syiden seurausta J.W: Kausaatio on periaatteellista manipuloitavuutta. Sitä arvioidaan kontrafaktuaalien avulla: jos olisin interventiolla I saanut aikaiseksi X:lle arvon x i, olisiko riippuva variaabeli Y saanut arvon y i? Kykymme ymmärtää ja manipuloida riippuu siitä, kuinka tarkkaa tietomme määrällisistä riippuvuussuhteista on: jos nopeus laskettaisiin x n sta x m aan, onnettomuuksien määrä laskisi x q stä x p aan.

17 Vaikutustiedon ongelmia Järjestelmien monimutkaisuus Kilpailevien tavoitteiden (ja arvojen) painottaminen Poikkeuksettomien kausaalilakien vähäisyys Vaihtoehtojen suoran testauksen (melkein) mahdottomuus Kokeiden kalleus ja moraalinen arveluttavuus Ei-aiottujen vaikutusten arvionti Toimenpiteellä ( interventiolla ) voi olla vastakkaisia (ja toisensa kumoavia) vaikutuksia Yhteisvaikutusten ongelma: kahdella sinänsä myönteisellä toimenpiteellä voi olla ei-toivottu lopputulos

18 Kontrafaktuaalien ongelmia Jossittelun (ja teknisen normin) totuusarvoa voi olla vaikea määrittää, koska emme tiedä mitä kuvitellun (suunnitellun) muutoksen vaikutuksett järjestelmän muihin tekijöihin olisivat kirurgisten täsmätoimenpiteiden ongelma Jos Sibelius ja Prokofjev olisivat olleet maanmiehiä, Sibelius olisi ollut venäläinen? Jos Attila olisi ollut USA:n presidentti Irakin kriisin aikaan, hän olisi jo käyttänyt atomipommia Jos Attila olisi ollut USA:n presidentti Irakin kriisin aikaan, hän olisi piirittänyt hevosineen Bagdadin