3/200/2011 OPETUSHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011
1 Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 JOHDON KATSAUS... 3 1.2 VAIKUTTAVUUS... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 5 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 7 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 7 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 8 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 13 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 19 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 20 1.4.1 OPH vastaa koulutuksen kehittämistä ja edistää koulutuksen tuloksellisuutta... 20 1.4.2 OPH seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta... 26 1.4.3 Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät... 30 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 40 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 41 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 41 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 41 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 41 1.6.4 Tase... 42 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 43 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 43 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 43 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 44 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 50 4 TASE... 51 5 LIITETIEDOT... 53 6 ALLEKIRJOITUKSET... 65
TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET 2 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15: Velan muutokset Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot MUUT LIITTEET Liite 18: Henkilöstöä koskevat tunnusluvut Liite 19: Maksetut valtionavustukset
3 1 0B0BTOIMINTAKERTOMUS 1.1 6B6BJOHDON KATSAUS Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä seurata koulutuksen järjestämistä. Lisäksi Opetushallituksen tulee huolehtia niistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään, sekä suorittaa ne toimeksiannot, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö virastolle antaa. Opetushallitus suoriutui lakisääteisistä tehtävistään hyvin ja pystyi täyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Toimintavuonna oli tarkoitus käynnistää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden laadintaprosessin valmistelu. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska hallitus ei tehnyt päätöstä perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta. Vuonna 2010 hyväksyttyihin aamu- ja iltapäivätoiminnan uusiin perusteisiin pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavissa kunnissa. Ammatillisen koulutuksen osalta on toimintavuonna keskitytty sähköisen tutkintorakenteen valmisteluun, joka kytkeytyy Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) osana kehitettävään oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen. Tavoitteena on, että palvelurakenteeseen kytketään ammattikoulutuksen palvelukokonaisuus, josta suurin osa toteutuu tutkinnon perusteiden rakenteistamisen kautta. Opetushallitukselle kuuluvat opiskelijavalintoihin liittyvät tehtävät on hoidettu niin toisen kuin korkea-asteen koulutuksessa ja samalla on käynnistetty mittavat haku- ja valintajärjestelmien uudistamishankkeet. SADehankkeen rinnalla rakennetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Toimintavuonna Opetushallitus on laatinut lähes tuhat päätöstä tutkinnon tunnustamisesta tai lausuntoa suomalaisesta tai ulkomaisesta koulutuksesta. Vuoden 2011 aikana on saatu päätökseen ennakointiprosessi, jossa arvioitiin työvoiman kysyntää 2025 saakka sekä sen pohjalta koulutuksen aloittajatarpeita 2010-luvun loppupuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käyttänyt hankkeen laskelmia hallituskauden määrällisten koulutustavoitteiden suunnittelussa. Koulutuksen laadun kehittämiseksi on hallinnoitu ja ohjattu perusopetuksen laadun kehittämiseen liittyviä ohjelmia sekä tuotettu ammatillisen koulutuksen järjestäjille laadunhallinnan tukimateriaalia. Lisäksi on kehitetty tietoja viestintätekniikan opetuskäytön menetelmiä sekä tuettu vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tehostamiseksi on toteutettu laajennetun työssäoppimisen kokeilua ja koulutuksen läpäisyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä. Opetushallitus on toimintavuonna tuottanut tai valmistellut koulutuksen järjestämistä tarkastelevia seurantaraportteja ja toteuttanut valtakunnalliset oppimistulosten seuranta-arvioinnit taide- ja taitoaineissa sekä liikunnassa. Ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia on seurattu ja arvioitu kaikissa suunnitelluissa tutkinnoissa. Opetushallituksen toimintamenomomentin taloudellinen tilanne on saatu vakiintumaan viime vuosina siten, että vuosittaiset toimintamenot vastaavat varainhoitovuoden talousarviossa osoitettujen määrärahojen tasoa. Hyvää taloudellista kehitystä on olennaisesti tukenut tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteiden toteutuminen jopa hieman etupainotteisesti viime vuosina. Toinen taloudellisesti tärkeä tekijä on liiketaloudellisen maksullisen toiminnan käyttöjäämän ja kustannusvastaavuuden myönteinen kehitys. Opetushallituksen (virasto) henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 287. Viraston ikärakenne asettaa haasteista tulevien vuosien henkilöstöpolitiikalle. Suurin henkilöstöryhmä on 60 vuotta täyttäneet ja toiseksi suurin 55 59 - vuotiaat. Tosin edellisvuotta suuremman eläköitymisen ja uusien rekrytointien johdosta henkilöstön keski-ikä aleni 0,6 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli edelleen korkea, 64,2 vuotta. Henkilöstön työhyvinvointiin (virkistys ja liikunnan tukeminen) ja henkilöstökoulutukseen panostettiin edellisvuotta enemmän. Myös työterveyspalvelujen kustannukset henkilötyövuotta kohden lisääntyivät.
4 Toimintavuonna Opetushallituksen kirjanpitoyksikköön kuului vuonna 2011 kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu, yhteensä 1 474 oppilasta), seitsemän yleissivistävää erityiskoulua (Haukkarannan koulu, Jyväskylän näkövammaisten koulu, Mäntykankaan koulu, Ruskeasuon koulu, Tervaväylän koulu, Mikael-koulu ja Svenska skolan för synskadade, yhteensä 431 oppilasta), Helsingin eurooppalainen koulu (195 oppilasta) sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus (perusopetuksessa 140 oppilasta) ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus (Meriturva, koulutettavapäiviä 6 209 ). Lisäksi Opetushallituksen tulosohjauksessa oli kuusi valtion koulukodeissa toimivaa koulua (162 oppilasta). Valtion oppilaitosten henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 945.
5 1.2 7B7BVAIKUTTAVUUS 1.2.1 15B15BToiminnan vaikuttavuus Opetushallituksen toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden yhteydessä on ilmaistu myös toiminnan tuloksen vaikutustavoite, jolla Opetushallitus pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Jäljempänä tulostavoitteiden toteumatiedoissa on kuvattu mahdollisuuksien mukaan vaikutustavoitteen toteutuminen. 1.2.2 16B16BSiirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Valtionavustusten käsittely-, päätös- ja seurantaprosessit VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrällinen/laadullinen tavoite Kaikilla asiakkailla on Valtionavustushakemusten käsittely käytössään sähköinen on aloitettu SALAMA- palvelukanava. Avustushankkeiden järjestelmässä. Valtionavustuksis- toteutuminen ta 20 % käsitelty SALAMAjärjestelmässä. tehostuu. järjestelmässä. Jaettu valtionavustukset oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä lukioiden infrastruktuurin kehittämiseen Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen - työryhmän linjausten mukaisesti. Vuonna 2010 päättyneistä hankkeista koottu yhteenvedot rahoitustiedoista ja päätuloksista sekä tehty tarvittavat johtopäätökset. TOTEUMA Kaikkien vuoden 2011 valtionavustusten haut on toteutettu sähköisillä hakulomakkeilla. Syksyllä 2011 on otettu käyttöön myös sähköinen selvityslomake. Valtionavustusten käsittelyä ei ole aloitettu SALAMA- järjestelmässä. Oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä lukioiden infrastruktuurin kehittämiseen osoitetut valtionavustukset on myönnetty Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen -työryhmän linjausten mukaisesti. Vuonna 2011 loppuraportoitujen valtionavustusten yhteenvetoraportit on laadittu ja keskeiset tiedot on esitetty Taulukossa 1. POIKKEAMAN SYYT SALAMA -järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt OKM:n hankkeen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Opetustoimen henkilöstökoulutus tukee koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa oppilaitoksissa. Päätöksentekijät saavat seurantatietoa koulutuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta. Koulutus toteutuu koulutettavien kannalta mielekkäässä aikataulussa. ja työelämäläheisin menetelmin. Toteutettu oppilaitosjohtamisen osio osaava-ohjelmassa. Hyödynnetty Ope.fi taitotasokuvauksia valtion rahoittamassa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa Vuoden 2012 toteuttamisohjelma sekä vuoden 2012 oppilaitosjohdon toteuttamisohjelma on laadittu 10/2011. Ope.fi-taitotasojen ajanmukaistaminen siirtyi OKM:n vastuulle
Taulukossa 1 on esitetty Opetushallituksen toimintavuonna myöntämät valtionavustukset. Liitteeseen 19 on koottu kaikki vuonna 2011 maksetut valtionavustukset. Taulukko 1. Opetushallituksen myöntämät valtionavustukset vuonna 2011. 6 PÄÄTÖKSET 2011 MYÖNNETYT YHTEENSÄ HANKERYHMÄ Yleissivistävä koulutus Aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 52 225 000 Järjestöjen valtionapu 28 1 546 000 Kerhotoiminnan kehittäminen 386 10 119 490 Lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat 223 3 662 000 Romanikielen kielipesätoiminta 16 50 000 Romanivankien opetus vankiloissa 8 15 000 Romanilasten perusopetuksen kehittäminen 14 250 000 Saamen ja romanikielen opetus 15 42 893 Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen Saamelaiskäräjille 1 290 000 Taiteen perusopetuksen valtionavustukset 105 579 400 Taiteen perusopetus (harkinnanvarainen) 31 127 000 Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen (Kelpo) 281 15 000 000 Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustus 170 3 500 000 Vapaan sivistystyön opintosetelit 249 3 223 000 Vapaan sivistystyön ylimääräiset avustukset 30 550 000 Vieraskielisten oppilaiden su/ru toisena kielenä ja muu opetuksen tuki sekä oman äidinkielen opetus 212 8 490 068 Yleissivistävän koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen 194 5 638 000 Yleissivistävän koulutuksen kansainvälistyminen 139 800 000 Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen 24 1 024 500 Aamu- ja iltapäivätoiminta 15 396 400 YHTEENSÄ 2193 55 528 751 Ammatillinen koulutus Alkuperäiskarjan geenipankkitoiminta 2 96 000 Ammatillisen erityisopetuksen palvelu- ja kehittämistoiminta 26 250 000 Ammatillisen koulutuksen alakohtainen kehittäminen (Muovi- ja kumialan vetovoimaisuuden lisääminen) 2 100 000 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen 28 4 000 000 Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano 26 300 000 Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen (ml. FINECVET) 54 1 000 000 Ammattikoulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen 58 961 000 Ammattiosaajan työkykypassin toimeenpanon tuki 29 300 000 Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki 46 1 000 000 Laajennetun työssäoppimisen kokeilut 24 500 000 Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen 22 300 000 Moniammatillinen ohjaus ja opiskelija huolto 11 250 000 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys 4 100 000 Työnjohtokoulutuskokeilut 10 300 000 Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt 58 1 200 000 Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestämienne 11 300 000 Koordinering av funktioner och verksamhet inom dem svenskspråkiga utbildningen 3 200 000 Koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmien kehittäminen joustavien opintopolkujen edistämiseksi 14 500 00 Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 2 141 000 Laatustrategian toimeenpanon tuki 15 400 000 Oppisopimuskoulutuksen laadunkehittämisen toimeenpanon tuki 8 200 000 YHTEENSÄ 453 11 898 000 Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen 116 1 035 000 Maahanmuuttajien ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen 26 250 000 Näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalvelut 7 500 000 YHTEENSÄ 149 1 785 000 Opetustoimenhenkilöstökoulutus Ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 49 2 000 000 Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus (pl. Opettaja-TV) 32 1 456 475 Näyttötutkintomestarikoulutus 5 500 000 Oppilaistos- ja opetustoimen johdon täydennyskoulutus 60 1 487 730 Yleissivistävän koulutuksen liittyvä henkilöstökoulutus 148 4 782 700 YHTEENSÄ 294 10 226 905 KAIKKI YHTEENSÄ 3089 79 438 656
1.3 8B8BTOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 7 1.3.1 17B17BToiminnan tuottavuus KOKO TOIMINNAN TUOTTAVUUTEEN LIITTYVÄT TOIMEN- PITEET Sähköinen asianhallinta VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Valtionavustuksista 20 % on käsitelty SALAMA-järjestelmässä. TOTEUMA Valtionavustusten käsittelyä ei ole aloitettu SALAMAjärjestelmässä. SALAMAn käyttöönottosuunnitelma on laadittu. POIKKEAMAN SYYT Salaman käyttöönotto ei ole edennyt aikataulun mukaisesti, koska testaus- ja käyttöönottoaikataulut eivät ole toteutuneet toimittajasta ja projektista johtuvista syistä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönottoprojekti on käynnistetty 30.8.2011 mennessä. KIEKU:n käyttöönottoprojektia ei ole asetettu vuonna 2011. KIEKU -järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuodelle 2014 VK:n käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Säädösten edellyttämä arkistointi (tavoite saavutettu 11 vuodessa) Kouluhallituksen ja Ammattikasvatushallituksen asiakirjoja seulottu 75 hyllymetriä. Asiakirjoja on seulottu 30 hm ja seulontaa toteutetaan resurssien mukaan. Nykyiset henkilöstöresurssit ovat riittämättömät ja ollaan hankkimassa lisäresursseja. Asioiden käsittely Keskimääräiset käsittelyajat: - Valitukset ja kantelut: 2 kk - Lausunnot: 1 kk - Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten selvitykset: 5 kk - Valtionavustuspäätökset: 3 kk haun päättymisestä. - Valitukset ja kantelut: 1 kk - Lausunnot: 1 kk - Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen järjestämisedellytysten selvitykset: 3 kk - Valtionavustuspäätökset: 2 kk haun päättymisestä Tietoturvallisuus OKM:n hallinnonalan tietoturvallisuushankkeessa perustason tietoturvallisuuden toteuttaminen käynnistetty. Hallinnonalan tietoturvahanke OPH:n osalta käynnistettiin 11/2011.
8 1.3.2 18B18BToiminnan taloudellisuus Opetushallituksen kirjanpitoyksikön kokonaismenot vuonna 2011 olivat 170,5 milj. euroa, mikä on 12 % enemmän kuin vuonna 2010. Opetushallituksen toimintamenomomentin menot vähenivät 2 %, mikä johtui vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintatuen toteutumisesta arvioitua huomattavasti pienempänä. Opetushallitukselle tulossopimuksen mukaisesti myönnettyjä erillismäärärahoja käytettiin vuonna 2011 4,9 milj. euroa, mikä on 49 % vähemmän kuin vuonna 2010. Merkittävin menotason lasku johtui siitä, että yleissivistävän koulutuksen kehittämismomentilta maksettiin vuonna 2010 3,3 milj. euroa valtionavustuksia, kun vuonna 2011 valtionavustuksia maksettiin ao. momentilta vain 0,6 milj. euroa. Muut kirjanpitoyksikön menot olivat 144,4 milj. euroa, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Menojen kasvu selittyy sillä, että valtionavustuksia myönnettiin 22,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjanpitoyksikön virallinen talousarvion toteutumalaskelma on esitetty sivulla 44 ja sitä vastaava analyysi kohdassa 1.6.2 (s. 41). Taulukko 2. Opetushallituksen (kirjanpitoyksikkö 660) talousarviomäärärahojen käyttö vuonna 2010 2011. Käyttö 2010 siirtynyt edelliseltä vuodelta TA 2011 käytettävissä %-osuus koko määrärahasta Käyttö 2011 %-osuus koko käytöstä Siirtyy vuodelle 2012 Opetushallituksen toimintamenot 19 934 154 3 418 350 20 066 000 23 484 350 20 099 734 3 384 616 Oppimateriaalin kehittäminen ja tuottaminen 751 645 689 355 746 000 1 435 355 856 326 579 029 Hintatuki 663 972 50 001 910 000 960 001-57 128 910 000 Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen 290 000 0 290 000 290 000 290 000 0 Opetushallituksen toimintamenomomentti yhteensä 21 639 771 4 157 706 22 012 000 26 169 706 13 % 21 188 932 12 % 4 873 645 Kansainvälinen yhteistyö 48 179 14 121 65 000 79 121 41 457 37 665 Liikkuva koulu -hanke 20 000 20 000 20 000 0 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 6 201 207 1 265 855 798 000 2 063 855 1 571 627 492 228 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 492 656 337 798 400 000 737 798 379 105 358 693 Työpaikalla tapahtuva oppiminen 1 710 438 1 566 416 1 750 000 3 316 416 1 994 340 1 322 076 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 485 104 280 000 210 000 490 000 297 546 192 454 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 732 464 119 332 1 160 000 1 279 332 622 135 657 197 Kehittämismäärärahat yhteensä 9 670 047 3 583 523 4 403 000 7 986 523 4 % 4 926 210 3 % 3 060 313 Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot 11 738 607 10 412 733 14 028 000 24 440 733 13 702 446 10 738 287 Valtionavustukset (arviomäärärahat) 51 910 868 0 72 758 000 72 758 000 68 855 966 0 Valtion oppilaitosten toimintamenot 51 761 348 10 638 024 54 618 000 65 256 024 53 023 213 12 232 811 EU/ESR yhteensä 4 922 123 0 8 282 240 8 282 240 8 282 240 0 Muiden pääluokkien määrärahat (ei alv) 299 802 310 074 1 557 253 1 867 327 501 926 1 365 401 Muu rahoitus yhteensä 120 632 749 21 360 830 151 243 493 172 604 323 83 % 144 365 791 85 % 24 336 498 KAIKKI YHTEENSÄ 151 942 567 29 102 059 177 658 493 206 760 552 100 % 170 480 933 100 % 32 270 457
9 Opetushallituksen kirjanpitoyksikön kustannus- ja henkilötyövuositiedot (taulukot 3-12) perustuvat toimintolaskentajärjestelmän tuottamaan tietoon. Henkilöstökustannusten kohdentamisperusteena on käytetty henkilötasoisia työajankohdennustietoja, jotka on kerätty toimintolaskentajärjestelmän työaikasovelluksella. Muut kuin henkilöstökustannukset on kohdennettu suoraan kirjanpidon mukaisten kirjausten perusteella tai toimintolaskennan vyörytyslaskennan kautta. Taulukoiden 3-7 bruttokustannuksiin sisältyvät kaikki Opetushallituksen ja valtion oppilaitosten toiminnasta aiheutuneet kustannukset (pl. siirtomenot ja alv-menot). Henkilötyövuosiin sisältyvät kaikki Opetushallituksen ja valtion oppilaitosten toimintaan kohdistuneet henkilötyövuodet, riippumatta rahoituslähteestä. Laskelmien tiedot on tuotettu päätoimintoketjuittain, jolloin kustannukset ja henkilötyövuodet sisältävät päätoiminnoille kohdistuneita henkilötyövuosia vastaavat osuudet tukitoimintojen kustannuksista ja henkilötyövuosista. Taulukoiden 8-12 kustannusvastaavuustiedot perustuvat suoritekohtaisiin tietoihin ja taustalla on suoritekohtainen vyörytys, missä päätoimintojen kustannukset on kohdistettu suoritteille joko suoraan lukumäärän suhteen tai toimintoajureita hyödyntäen.
Taulukko 3. Opetushallituksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina 2009 2011. 10 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Toimintoketju Brutto Brutto Brutto % % % HTV % HTV (1000 ) (1000 ) (1000 ) % HTV % KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ NORMATIIVINEN OHJAUS 4 082 10 % 3 569 9 % 3 276 8 % 42,5 15 % 31,8 11 % 25,9 9 % KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ INFORMAATIO-OHJAUS 7 418 19 % 9 100 22 % 7 914 21 % 59,6 21 % 54,0 19 % 52,1 18 % KOULUTUKSEN STRATEGISEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIANTUNTEMUSPALVELUT 3 448 9 % 2 895 7 % 1 871 5 % 25,2 9 % 26,4 9 % 19,1 7 % SEURANTA JA TIETOPALVELUT 4 056 10 % 4 531 11 % 4 646 12 % 43,0 15 % 42,8 15 % 46,9 16 % ERIKSEEN SÄÄDETYT JA MÄÄRÄTYT TEHTÄVÄT 10 166 26 % 10 400 26 % 11 261 29 % 59,8 21 % 68,8 24 % 79,3 27 % VALTIONAVUSTUSPROSESSIT 2 472 6 % 2 081 5 % 2 205 6 % 17,1 6 % 23,3 8 % 25,4 9 % RAKENNERAHASTOPROSESSIT 1 255 3 % 1 404 3 % 1 133 3 % 6,5 2 % 6,4 2 % 8,0 3 % LIIKETALOUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA 2 366 6 % 2 186 5 % 2 421 6 % 18,4 6 % 15,6 5 % 16,0 6 % LIIKETALOUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA (hintatuettu) 1 518 4 % 1 877 5 % 1 522 4 % 8,0 3 % 9,6 3 % 7,7 3 % JULKISOIKEUDELLINEN MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA 2 318 6 % 2 538 6 % 2 344 6 % 8,8 3 % 8,3 3 % 9,4 3 % Yhteensä 39 099 100 % 40 581 100 % 38 593 100 % 288,9 100 % 287,0 100 % 289,8 100 % Vuonna 2011 Opetushallituksen bruttokustannuksiin sisältyy 9,6 milj. euroa (24 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 3,2 milj. euroa (8 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 74 henkilötyövuotta (17 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 45 henkilötyövuotta (10 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnoilta vyörytettyjä henkilötyövuosia.
Taulukko 4. Valtion yleissivistävien erityiskoulujen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV Muutos - % Opetus 16 730 17 488 19 042 9 % 270,9 271,7 280,6 3 % ESIOPETUS 1 211 965 976 1 % 22,0 16,0 17,2 8 % PERUSOPETUS 14 461 15 070 16 828 12 % 231,4 234,0 244,4 4 % LISÄOPETUS 1 058 1 159 1 003-13 % 17,5 18,0 16,2-10 % LUKION SUORITTAMISTA EDISTÄVÄ 294 235-20 % 3,7 2,8-24 % Asiantuntijapalvelut 3 347 3 404 3 726 9 % 40,3 45,0 44,1-2 % Opetusta ja ohjauspalveluita tukevat palvelut 20 409 20 259 22 415 11 % 335,5 306,3 321,1 5 % Erityisosaamisen palvelut 3 557 4 026 1 535-62 % 35,9 53,0 15,1-72 % Yhteensä 44 043 45 177 46 718 3 % 681,9 676,0 660,9-2 % 11 Vuonna 2011 yleissivistävien erityiskoulujen bruttokustannuksiin sisältyy 8,5 milj. euroa (19 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 4,5 milj. euroa (10 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 93 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 91 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia. Taulukko 5. Valtion kielikoulujen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina 2009 2011. Toimintoketju 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV Muutos - % Opetus 12215 13891 15606 12 % 167,5 177,9 181,9 2 % - Esiopetus 1433 1658 1786 8 % 22,8 23,5 25,0 6 % - Perusopetus 8203 9897 7789-21 % 108,0 123,0 95,6-22 % - Alakoulu 1414 11,6 - Yläkoulu 1878 16,7 - Aamu- ja iltapäivätoiminta 40 0 375 1,0 0,0 4,6 - Lisäopetus 135 122 27-78 % 2,0 2,0 0,4-80 % - Lukio-opetus 2404 2214 2337 6 % 34,4 29,5 27,9-5 % Asiantuntijapalvelut 35 0,4 Opetusta ja ohjauspalveluita tukevat palvelut 1120 1272 1117-12 % 10,2 10,7 11,3-96 % Erityisosaamisen palvelut 209 597 187-69 % 1,7 5,9 1,7-71 % Yhteensä 13544 15760 16945 8 % 179,4 194,4 195,3 0 % Vuonna 2011 kielikoulujen bruttokustannuksiin sisältyy 2,6 milj. euroa (15 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,7 milj. euroa (4 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 28 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 12 henkilötyövuotta (6 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia.
Taulukko 6. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Toimintoketju Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos -% HTV HTV HTV 12 Muutos - % Opetus 2852 2894 3148 9 % 32,8 36,1 35,9-1 % Aikuisten yleissivistävä koulutus 294 360 2,5 4,7 Ammatillinen peruskoulutus 2241 2150 2395 11 % 27,3 27,5 28,7 4 % Ammatillinen lisäkoulutus 181 215 306 42 % 1,7 2,3 2,8 22 % Saamen kieli ja kulttuuri, lukuvuosi 237 2,6 Saamen kieli ja kulttuuri, kurssitoiminta 210 1,8 Kulttuurikoulutus 135 169 1,3 1,6 Opetusta tukevat palvelut 1430 1054 1314 25 % 16,1 11,8 11,9 1 % Tutkimus -ja kehittämistoiminta 1094 1005 1517 51 % 11,6 13,0 18,6 43 % Erityisosaamisen palvelut 136 268 242-10 % 0,8 2,4 1,0-58 % Yhteensä 5512 5221 6221 19 % 61,3 63,2 67,4 7 % Vuonna 2011 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen bruttokustannuksiin sisältyy 1,1 milj. euroa (17 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,6 milj. euroa (10 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 14 henkilötyövuotta (20 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 10 henkilötyövuotta (10 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia. Taulukko 7. Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen bruttokustannukset ja henkilötyövuodet toiminnoittain vuosina 2009 2011. Toimintoketju 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Brutto (1000 ) Muutos - % HTV HTV HTV Muutos - % Koulutuksen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen 1104 735 528-28 % 7,9 5,6 4,5-20 % Myynti ja markkinointi 484 432 628 45 % 3,2 3,3 2,3-30 % Koulutuskaluston ylläpito 1182 1432 1 463 2 % 7,3 5,8 5,9 2 % Kouluttaminen 1064 936 849-9 % 6,4 6,6 6,2-6 % Muu palvelutoiminta 119 249 332 33 % 0,0 0,0 0,8 Erityisosaamisen palvelut 0 0 245 0,0 0,0 1,9 Yhteensä 3953 3784 4 045 7 % 24,7 21,3 21,6 1 % Vuonna 2011 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen bruttokustannuksiin sisältyy 1,3 milj. euroa (31 % kokonaiskustannuksista) tukitoiminnoilta ja 0,4 milj. euroa (8 % kokonaiskustannuksista) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä kustannuksia. Henkilötyövuosiin sisältyy 5 henkilötyövuotta (23 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) tukitoiminnoilta ja 3 henkilötyövuotta (14 % kokonaishenkilötyövuosimäärästä) poissaolotoiminnolta vyörytettyjä henkilötyövuosia.
13 1.3.3 19B19BMaksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA VUOSI 2011 TOTEUMA POIKKEAMAN SYYT TAVOITTEET Liiketaloudelliset suoritteet: - tuotot 2 100 000 3 264 000 Tulokehitys oli arvioitua suurempaa, koska koulutuksia, myytyjä julkaisuja sekä myytyjä oppimistulosten seuranta-arviointeja oli suunniteltua enemmän. - kokonaiskustannukset 1 910 000 2 421 000 - kustannusvastaavuus 190 000 843 000 - kustannusvastaavuus % 110 135 Vähälevikkinen oppimateriaalituotanto: - tuotot 950 000 1 343 000 - kokonaiskustannukset 1 950 000 1 522 000 - kustannusvastaavuus -1 000 000-179 000 - kustannusvastaavuus % 49 88 - hintatuen jälkeen 100 100 Julkisoikeudelliset suoritteet: - tuotot 2 430 000 3 507 000 Suunniteltua suurempi tuotto johtui tutkintomaksujen korotuksesta. - kokonaiskustannukset 2 430 000 2 994 000 - kustannusvastaavuus 0 513 000 - kustannusvastaavuus % 100 117
Taulukko 8. Opetushallituksen, yleissivistävien erityiskoulujen ja Helsingin eurooppalaisen koulun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat/ julkisoikeudelliset suoritteet vuosina 2009 2011. TUOTOT 14 Opetushallitus Yleissivistävät erityiskoulut (* Helsingin eurooppalainen koulu 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010** 2011** 1000 (tot) 1000 (tot) 1000 (tot) - maksullisen toiminnan tuotot 2710 2 801 3 507 1775 1353 1353 49 79 128 - muut tuotot 4-2 164 176 Tuotot yhteensä 2710 2 805 3 505 1775 1517 1529 49 79 128 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 12 4 182 130 95 1 3 9 - henkilöstökustannukset 1090 1 429 1 275 2155 2466 1 558 - vuokrat 62 91 87 431 578 352 - palvelujen ostot 337 370 364 146 142 90 30 82 127 - muut erilliskustannukset 578 629 624 80 110 27 1 Erilliskustannukset yhteensä 2070 2 531 2 355 2994 3426 2122 31 85 137 Käyttöjäämä 640 274 1 150-1219 -1909-593 18 6-9 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 393 446 626 1233 1515 919 10 - poistot 15 16 13 47 39 47 - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 408 462 639 1280 1554 966 10 Kokonaiskustannukset 2478 2 992 2 994 4274 4980 3088 41 85 137 Ylijäämä / alijäämä 232-187 511-2499 -3463-1559 -8-6 -9 Kustannusvastaavuus% 109 % 94 % 117 % 42 % 30 % 50 % 120 % 93 % 93 % Käyttöjäämä% tuloista 24 % 10 % 33 % -69 % -125 % -39 % 37 % 7 % -7 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 9 % -7 % 15 % -141 % -228 % -102 % -16 % -7 % -7 % (* Opetusministeriön asetuksen 1041/2000 mukaan yleissivistävät erityiskoulut perivät perusopetuslain 39 :n mukaisista tukitehtävistä maksun, joka on 50 % valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaisesta julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävästä omakustannusarvon mukaisesta maksusta. **Helsingin eurooppalaisen koulun kustannusvastaavuuslaskelmassa ei ole esitetty opetuksesta perittyjen lukukausimaksujen kustannusvastaavuutta..
15 Taulukko 9a. Opetushallituksen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 1000 (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot 2726 2 818 3 264 - muut tuotot 7 Tuotot yhteensä 2726 2 825 3264 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 8 31 - henkilöstökustannukset 675 682 706 - vuokrat 151 253 315 - palvelujen ostot 849 627 878 - muut erilliskustannukset 95 124 78 Erilliskustannukset yhteensä 1782 1 694 2 007 Käyttöjäämä 944 1 131 1 257 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 570 482 406 - poistot 14 9 8 - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 584 491 414 Kokonaiskustannukset 2366 2 185 2421 Ylijäämä / alijäämä 360 640 843 Kustannusvastaavuus% 115 % 129 % 135 % Käyttöjäämä% tuloista 35 % 40 % 39 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 13 % 23 % 26 %
16 Taulukko 9b. Opetushallituksen hintatuetun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan (vähälevikkinen oppimateriaalituotanto) kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina 2009 2011. 2009 2010 2011 1000 (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot 1335 957 1 343 - muut tuotot 1 Tuotot yhteensä 1335 958 1 343 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 7-1 - henkilöstökustannukset 420 619 649 - vuokrat 39 42 39 - palvelujen ostot 798 882 635 - muut erilliskustannukset 13 30 16 Erilliskustannukset yhteensä 1277 1 572 1340 Käyttöjäämä 58-614 3 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 235 298 178 - poistot 6 6 4 - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 241 304 182 Kokonaiskustannukset 1518 1 876 1522 Ylijäämä / alijäämä -183-918 -179 Kustannusvastaavuus% 88 % 51 % 88 % Käyttöjäämä% tuloista 4 % 64 % 0 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista -13 % 96 % 13 % Käytetty MPL:n mukainen hintatuki 183 918 179 Ylijäämä / alijäämä hintatuen jälkeen 0 0 0 Kustannusvastaavuus% hintatuen jälkeen 100 % 100 % 100 % Käytettävissä ollut MPL:n mukainen hintatuki 950 950 910
Taulukko 10. Valtion ammatillisten oppilaitosten, kielikoulujen ja yleissivistävien erityiskoulujen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina 2009 2011. TUOTOT 17 Ammatilliset oppilaitokset Kielikoulut Yleissivistävät erityiskoulut 2009 (* 2010 (* 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 1000 (tot) 1000 (tot) 1000 (tot) - maksullisen toiminnan tuotot 883 964 925 279 282 215 1704 1715 2 048 - muut tuotot 2 24 17 64 74 108 Tuotot yhteensä 883 966 950 279 299 279 1704 1789 2 155 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 144 95 121 23 25 27 105 84 211 - henkilöstökustannukset 492 335 334 115 54 111 785 1199 1 907 - vuokrat 21 54 257 7 11 27 158 216 316 - palvelujen ostot 133 169 56 1 133 102 151 - muut erilliskustannukset 131 129 5 1 39 53 49 Erilliskustannukset yhteensä 922 782 773 145 91 166 1220 1654 2634 Käyttöjäämä -39 184 176 134 208 113 484 135-479 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 214 184 166 48 35 66 530 952 1590 - poistot 3 46 13 17 17 - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 214 187 212 48 35 66 543 969 1608 Kokonaiskustannukset 1136 969 985 193 126 231 1763 2623 4242 Ylijäämä / alijäämä 253-3 -35 86 173 47-59 -834-2087 Kustannusvastaavuus% 78 % 100 % 96% 145 % 237 % 120 % 97 % 68 % 51 % Käyttöjäämä% tuloista 4 % 19 % 19% 48 % 70 % 41 % 28 % 0 % -22 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 29 % 0 % -4% 30 % 58 % 17 % -4 % -46 % -97% (* Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen osalta vuosien 2009-2011 tiedot perustuvat oppilaitoksen toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin
18 Taulukko 11. Koko kirjanpitoyksikön liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosina 2009 2011 (pl. hintatuettu liiketaloudellinen maksullinen toiminta, ks. taulukko 9b.). 2009 2010* 2011 1000 (tot) TUOTOT - maksullisen toiminnan tuotot 10 491 5 779 6451 - muut tuotot 100 197 Tuotot yhteensä 10 491 5 879 6648 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 346 212 391 - henkilöstökustannukset 3 559 2 271 3057 - vuokrat 574 534 914 - palvelujen ostot 2 277 899 1085 - muut erilliskustannukset 629 306 133 Erilliskustannukset yhteensä 7 385 4 222 5580 Käyttöjäämä 3 106 1 657 1067 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 2 425 1 653 2228 - poistot 45 29 71 - korot 1 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 470 1 682 2300 Kokonaiskustannukset 9 856 5 904 7881 Ylijäämä / alijäämä 635-25 -1233 Kustannusvastaavuus% 106 % 100 % 84 % Käyttöjäämä% tuloista 30 % 28 % 16 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista 6 % 0 % -19 % (* Opetusalan koulutuskeskuksen tiedot sisältyvät vuoden 2009 lukuihin. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta siirtyi Educode Oy:lle 1.1.2010 lukien, mikä on vaikuttanut vuonna 2010 kirjanpitoyksikön liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulojen ja kustannusten vähentymiseen.
19 1.3.4 20B20BYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kirjanpitoyksikön yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tiedot perustuvat toimintolaskentajärjestelmän tuottamaan tietoon. Laskelmaan sisältyy kaikkien niiden projektien tuotto- ja kustannustiedot, joille on kirjattu yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja. Taulukko 12. Koko kirjanpitoyksikön yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (laskelma omarahoitusosuudesta) vuosina 2009 2011. TUOTOT 2009 2010 2011 1000 (tot) - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 792 415 651 - muut tuotot 24 219 Tuotot yhteensä 792 439 870 KUSTANNUKSET Päätoimintojen erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 20 25 - henkilöstökustannukset 290 348 370 - vuokrat 39 40 53 - palvelujen ostot 219 256 358 - muut erilliskustannukset 156 110 205 Erilliskustannukset yhteensä 709 774 1 012 Käyttöjäämä 83-334 -142 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista: - tukitoimintojen kustannukset 246 297 230 - poistot 7 6 5 - korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 253 303 235 Kokonaiskustannukset 962 1 077 1 247 Ylijäämä / alijäämä -170-638 -377 Kustannusvastaavuus% 82 % 41 % 70 % Käyttöjäämä% tuloista 10 % 76 % -16 % Ylijäämä / alijäämä % tuloista -21 % 145 % -43 %
20 1.4 9B9BTUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 21B21BOPH vastaa koulutuksen kehittämistä ja edistää koulutuksen tuloksellisuutta A. Normatiivinen ohjaus Opetussuunnitelmien sekä tutkintojen perusteiden laadinta ja toimeenpano VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Yleissivistävän koulutuksen järjestätelman perusteiden valmistelu käynnis- Esi- ja perusopetuksen opetussuunnijät/oppilaitokset ovat tetty valtioneuvoston päätösten mukaisesti tietoisia kansallisista vaatimuksista kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista ja toimivat Aamu- ja iltapäivätoiminnan uusien uusittujen säädösten perusteiden toimeenpanoa tuettu koulutuksin. mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteita kehitetään ja yhteen sovitetaan siten, että ne muodostavat johdonmukaisesti etenevän jatkumon ja vahvan perustan elinikäiselle oppimiselle. TOTEUMA Opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessista on laadittu suunnitelma. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet on julkaistu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Perusteet on toimitettu aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille. Saamenkielinen versio valmistuu vuoden 2012 alussa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan uusien perusteiden toimeenpanoa on tuettu järjestämällä 10 maksutonta koulutustilaisuutta eri puolilla maata. Paikalliset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavissa kunnissa. POIKKEAMAN SYYT Perusteteiden valmistelua ei muilta osin käynnistetty, koska hallitus ei tehnyt päätöstä perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ovat tietoisia tutkintoja ja koulutusta koskevista kansallisista vaatimuksista, ja ne suunnittelevat tutkinto- ja koulutustarjonnan sekä laativat opetussuunnitelmat niiden pohjalta. Vuonna 2010 päättyneiden tutkinto- ja opetussuunnitelmakokeilujen pohjalta tehty yhteenveto. Uusien tutkinnon perusteiden toimeenpanon tuki: tukimateriaalia täydennetty perusteiden toimeenpanon seurannan pohjalta, koulutustilaisuudet toteutettu, toimeenpano-opas valmis (sis. HOPS ja osaamisen tunnustaminen). Tutkinnon perusteiden toimeenpanon. seurantaselvitys laadittu. TUTKE-hankkeesta seuraavat toimenpiteet. Vuonna 2010 päättyneiden tutkinto- ja opetussuunnitelmakokeilujen pohjalta on tehty yhteenveto ja jatkotoimenpiteet on raportoitu. Uusien tutkinnon perusteiden toimeenpanon tukimateriaalia on täydennetty toimeenpanon seurannan pohjalta ja koulutustilaisuudet on toteutettu. Opiskelijan arviointiopas ja toimeenpano-opas valmistuvat 01/2012 (sis. HOPS ja osaamisen tunnustaminen). Tutkinnon perusteiden toimeenpanon seurantaselvitys vuodelta 2010 on valmistunut. Esitys ammatillisten perustutkintojen tutkintorakenteeksi sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteeksi on laadittu 11/2011. TUTKE-linjausten mukaiset tutkintorakenteen kehittämistoimenpiteet on käynnistetty ja tehty esitys niistä tutkinnoista, joissa tutkintojen laajaalaistamista voidaan selvittää.
21 VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen Opetussuunnitelman ja tutkinnon petotoimikunnat järjestäjät ja tutkinrusteisiin ja muihin määräyksiin sekä ovat kv-liitteisiin tehty EQF:n ja tutkintojen ja tietoisia tutkintoja ja muun osaamisen viitekehyksen edellyttämät koulutusta koskevista muutokset. Tutkinnon perustei- kansallisista vaatimuksista, siin ja muihin määräyksiin tehty muuvat ja ne suunnitteletokset, jotka mahdollistavat ECVETin tutkinto- ja koulutustarjonnan käyttöönoton ja toimeenpanon amma- sekä laativat tillisissa tutkinnoissa sekä opetussuunnitelmat koulutuksessa vuodesta 2012 eteenpäin. niiden pohjalta. SORA-lainsäädännön edellyttämät muutokset tutkinnon perusteisiin ja muut täytäntöönpanoon liittyvät toimet toteutettu. TOTEUMA Suunnitelmia NQF:n ja ECVET:n toimeenpanoon liittyvistä toimenpiteistä on täsmennetty. EQF:n ja tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen ja ECVET:n edellyttämien muutosten valmistelu on aloitettu. SORA-lainsäädännön edellyttämät muutokset tutkinnon perusteisiin ja muut täytäntöönpanoon liittyvät on toimet toteutettu. POIKKEAMAN SYYT EQF:n ja ECVET:n edellyttämiä muutoksia tutkinnon perusteisiin ei ole tehty, koska tarvittavat säädösmuutokset puuttuvat vielä. Näyttötutkinnon ja koulutuksen järjestäjillä on käytettävissä ajantasaiset tutkinnon perusteet ja muu tuki työelämässä tarvittavan osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen. Näyttötutkintoon hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen mahdollistuu kunkin tutkinnon suorittajan omista lähtökohdista henkilökohtaistetusti. 40 työelämän osaamistarpeita vastaavaa näyttötutkinnon perustetta ja todistusmääräyksen päivitys. Näyttötutkintomestarikoulutuksen perusteet uudistettu 31 työelämän osaamistarpeita vastaavaa näyttötutkinnon perustetta ja todistusmääräyksen päivitys valmistuivat. 31 uutta perusteprojektia on käynnistetty ja todistusmääräykset päivitetty. Näyttötutkintomestarikoulutuksen perusteet on uudistettu. Tutkintojen perusteiden määrä jäi tavoitteesta, koska usealla alalla odotellaan uusia TUTKEesityksen mukaisia linjauksia tutkintorakenteisiin. Koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjät saava valtakunnalliset opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet käyttöönsä sähköisesti rakenteistetussa muodossa, jota voi hyödyntää koulutuksen järjestäjän opsien laatimisessa sekä henkilökohtaistamisessa. Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden rakenteistamismalli laadittu ja osa tutkinnon perusteista rakenteistettu. Sähköisen julkaisujärjestelmän määrittely on valmis. Tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden rakenteistamisesta ja sähköistämisestä on laadittu esiselvitys ja luonnos toteuttamissuunnitelmasta kevätkaudelle. Tutkinnon perusteiden rakenteistamisen tietotekniset ratkaisut ovat vielä valmisteltavana. Erillistä kilpailutusta ei ole tehty, koska kokonaisarkkitehtuuri, johon Osaan.fi liittyy, on vielä valmisteltavana.
22 B. Informaatio-ohjaus Yleissivistävän koulutuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset Perusopetuksen laadun kehittämi- saavat seen liittyviä ohjelmia hallinnoitu ja käyttöönsä uusia toimintamalleja ohjattu sisällöllisesti, toteutettu ja hyviä käy- koulutukset ja raportoitu osa- tänteitä sekä tuki- ja alueittain. opetusmateriaalia oppimisen Levitetty ja kehitetty tieto- ja viestin- ja hyvinvoinnin tätekniikan opetuskäytön menetel- kehittämistä varten. miä ja oppimisympäristöjä valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämisen ja toimeenpanon ohjaus. Lahjakkuutta edistävän opetuksen tukimateriaalia tuotettu verkkoon sekä koordinoitu kehittämisverkoston toimintaa. European School Network tiedonvaihtoa toteutettu. ETwinning-hankkeen opettajien yhteistyöverkostoa laajennettu ja opas uudistettu. Laadittu opas opetusteknologian käytön vaatimuksista oppilaitosrakentamista ja korjausrakentamista varten. Laadittu esiselvitys "Paperiton koulu" -kokeilun käynnistämiseksi. Maahanmuuttajaopetuksen verkostojen seminaarit toteutettu. Laadittu esite eri oppiaineiden opetuksesta ja arvioinnista. Ruotsinkielisten koulujen kaksikielisten oppilaiden opetukseen tuotettu 4 erilaista opetusmallia opettajia varten. Tuettu vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta valtionavustuksin ja koulutuksin. TOTEUMA Perusopetuksen laadun kehittämiseen liittyviä ohjelmia on hallinnoitu ja ohjattu sisällöllisesti sekä koulutukset on toteutettu. Tvt-opetuskäytön menetelmiä on levitetty laajamittaisesti. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämistä on ohjattu. Lahjakkuutta edistävää tukimateriaalia on tuotettu sekä koordinoitu kehittämisverkoston toimintaa. EUN tiedonvaihto on ollut suunnitellun aktiivista. etwinning verkosto on laajentunut suunnitellusti ja opas uudistettu. Korjausrakentamisopas valmistuu 06/2012. Paperiton koulu - esiselvitys on laadittu. Maahanmuuttajaopetuksen verkostojen seminaarit on toteutettu sekä tuotettu maahanmuuttaja opetusryhmässäni - esite. Flerspråkiga barn i skolan-hankkeessa valmistui tutkimus moni- ja kaksikielisistä lapsista ruotsinkielisissä kouluissa ja osahankkeessa Skolspråk valmistui 4 pilottikoulujen raporttia ja nettisivusto. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toteutusta on tuettu valtionavustuksin ja koulutuksin. POIKKEAMAN SYYT Korjausrakentamisoppaan valmistuminen viivästyy yhteistyökumppanin resurssipulan vuoksi.
23 B. Informaatio-ohjaus Ammattikoulutuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Kansainvälisiä ja kansallisia Laadunvarmistuksen ja -hallinnan laadunhallinnan hyviä tukimateriaalia käytettävissä koulutuksen käytäntöjä hyödynnetään järjestäjillä paikallisen laatutyön koulutuksen järjestäjien tueksi. Opas vertaisarviointien vaikuttavuuden laadunhallinnassa. Koulutuksen lisäämiseksi laadittu (Peer järjestäjille on tarjolla Review Impact hanke). ja ne käyttävät erilai- sia laadunhallinnan ja kehittämisen työvälineitä. Päivitetty e-oppimateriaalien laatukriteeristö Koulutuksen järjestäjät saavat kilpailujen avuilla vertailutietoa laadunhallintatilasta Ammatillisen koulutuksen laatustrate- oman toimintansa gian toimeenpanon tehtävät hoidettu. laadunhallinnan kehittämiseen. Laatukilpailut toteutettu. Palaute hankittu ja prosessit hoidettu tehokkaasti. Laatukilpailun hyvät käytännöt - julkaisu päivitetty. Oppisopimuksen laadunkehittämishankkeet toteutettu ja oppisopimuksen laatukäsikirja laadittu. EQAVET:n (EU:n ammatillisen koulutuksen laatuverkosto) ja laadunhallinnan yhteyspisteen tehtävistä huolehdittu TOTEUMA Koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tukimateriaalit (opas vertaisarviointien vaikuttavuuden lisäämiseksi) on tuotettu tavoitteen mukaisesti. E-oppimateriaalien laatukriteeristö on päivitetty. Ammatillisen koulutuksen laatustrategian ja oppisopimuskoulutuksen strategian toimenpanon tehtävät on hoidettu. Toimintaa tukemaan myönnettiin ylimääräinen valtionavustus 11/2011. Laatukilpailut on toteutettu ja tuotettu julkaisu hyvistä käytännöistä. Oppisopimuksen laadun kehittämishankkeet ovat toteutuneet. Laatukäsikirja valmistuu 02/2012. EQAVET:n (EU:n ammatillisen koulutuksen laatuverkosto) ja laadunhallinnan yhteyspisteen tehtävistä on huolehdittu. POIKKEAMAN SYYT Ammatillisen koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset toteuttavat ammattiosaamisen näyttöjä ensisijaisena osaamisen arviointimenetelmänä. Ammattiosaajilla on käytössään toimiva väline seurata ja huolehtia työ- ja toimintakyvystään. 50 % koulutuksen järjestäjää mukana ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmassa. 50 % työpaikkaohjaajista koulutettuja. 10 % opettajista osallistuu työelämäosaamisen opintoihin ja kehittämishankkeisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmista laadittu tilannekatsaukset/yhteenvedot ja kehittämisehdotukset. Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönoton ja toimivuuden seurantaraportti ml. ammattiosaajan työkykypassin kehittämisehdotukset. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tukiohjelmassa on ollut mukana 33 % koulutuksen järjestäjää. Työpaikkaohjaajista 38 % on koulutettuja. Opettajista 18 % on osallistunut työelämäjaksoille. Loppuseminaarin sijaan on järjestetty verkosto- ja yhteistyöseminaari 01/2011 ja 11/2011. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tilannekatsaus yhteenvetoineen ja kehittämisehdotuksineen on valmistunut (Raportit ja selvitykset 2011:15). TYKY-passin käyttöönottoa on tuettu valtionavustuksin.
24 VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa hyödyntävät kokeilussa on mukana 25 koulutuksen järjestä- hyväksi havaittuja toimintamalleja jää. Väliraportti ml. kehittämisehdotuk- työpaikoilla set laadittu. tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Työnjohtokoulutuskokeiluun mukaan Koulutuksen järjestäjät 100 uutta opiskelijaa. 200 opiskelijaa hyödyntävät alakohtaisille valmistunut koulutuskokeilusta. Kooste työnjohtokoulutuksille väliraporteista sekä selvitys kokeilun tuotettuja perusteita ja vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismalleista. järjestämismalleja. TOTEUMA Laajennetun työssäoppimisen kokeilu on edennyt suunnitelman mukaisesti ja kokeilusta on laadittu väliraportti. Työnjohtokoulutuskokeilussa on ollut mukana 12 koulutuksen järjestäjää. Kokeiluun tuli mukaan 97 uutta opiskelijaa ja kokeilusta valmistui 197. Työnjohtokoulutuskokeilun väliraporttien vuoden 2010 yhteenveto valmistui 03/2011. Selvitys työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistamisedellytyksistä ja järjestämismalleista valmistui 09/2011. POIKKEAMAN SYYT Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vakiintuu ja sen tarjonta laajenee. Koulutuksen järjestäjät / oppilaitokset saavat käyttöönsä uusia toimintamalleja ja hyviä käytänteitä sekä tuki- ja ohjausmateriaalia oppimisen ja hyvinvoinnin kehittämistä varten. 2. vuoden väliraportti valmis. Koulutuksen järjestäjiä tuettu ja ohjattu koulutuksin ja materiaalein. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen seurantaselvitys valmis. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallit ja ohjeet sisällytetty osaksi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano-opasta. Tuettu valtionavuin ja koulutuksin ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteutusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen kokeilun loppuraportti valmistui keväällä 2011. Koonti kokeilun tuloksista on viety edu.fin sivuille, samoin kuin verkostotapaamisten aineistot ja muiden järjestäjien toimintamalleja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallit ja ohjeet on sisällytetty osaksi perusteiden toimeenpano-opasta. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseen liittyvät toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti.
25 B. Informaatio-ohjaus Koulumuotojen yhteinen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen VAIKUTUSTAVOITE VUOSI 2011 Määrälliset/laadulliset tavoitteet Koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset saavat edistämistä koskevaan periaatepäätök- Toteutettu valtioneuvoston demokratian käyttöönsä uusia toimintamalleja ja hyviä käytänteitä vatuksen toteutumisesta sekä laadittu seen perustuva selvitys demokratiakas- sekä tuki- ja opetusmateriaalia oppimisen ja hyvin- kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma. osallistumista tukeva mediakasvatuksen voinnin kehittämistä varten. Laadittu toimintasuunnitelma oppilaitosten nopeiden verkkoyhteyksien varmistamiseksi. Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta käynnistetty Pohjoismainen ilmastopäivä-hanke Suomen pj.kauden tapahtumana toteutettu. Tuettu pohjoismaista kieliyhteistyötä. Laadittu sosiaalisen median käyttötapoihin (ml. tietoturva, tietosuoja ja eettiset kysymykset) liittyvät kansalliset suositukset. Romanipoliittisen ohjelman (2010-2017) mukaiset toimenpiteet, mm. romanikielen kielipesätoiminnan käytännöt vakiinnutettu. Tietosuojan opas laadittu. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva suositus ja opas toisen asteen koulutukseen valmis. TOTEUMA Laadittu selvitys demokratiakasvatuksen toteutumisesta sekä laadittu osallistumista tukeva mediakasvatuksen kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma. Määritelty oppilaitos-infran tavoitetaso opetuksen järjestäjien tueksi. Pohjoismainen ilmastoseminaari on toteutettu. Sosiaalisen median käyttötapoihin liittyvä opas valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Romanipoliittisen ohjelman toimenpiteitä on toteutettu ja romanikielen kielipesätoiminta on vakiintunut 14 paikkakunnalla. Tietosuojaoppaan päivittäminen on edennyt perusopetuksen ja SORAlainsäädännön edellyttämällä aikataululla. Tietosuojaopas valmistuu vuoden 2012 alussa. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskeva opas toisen asteen koulutukseen valmistuu 12/2012 aikana. POIKKEAMAN SYYT Opas otettiin jatkokäsittelyyn tarkennusta varten, ja siksi oppaan valmistuminen siirtyi vuoden 2012 alkupuolelle. Esteetöntä opiskelijavalintamenettelyä koskevan oppaan valmistelu siirtyi vuodelle 2012 tehtävien priorisointien vuoksi.