1 Selvitys valtuustolle varhaiskasvatuksesta 1. Pyydetyt selvitykset Kaupunginvaltuusto päätti 25.4.2016 45 pyytää tämän valtuustokauden viimeiseen kokoukseen selvityksen uuden käytännön vaikutuksista seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuinka suuriksi ryhmät ovat enimmillään ja keskimäärin kasvaneet? 2. Onko subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen aiheuttanut tilanteita, joissa vanhempi ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä siksi, ettei lasten päivähoito ole järjestynyt? Kuinka paljon näitä tilanteita on ollut? Talousarvion käsittelyn yhteydessä 28.11.2016 131 kaupunginvaltuusto päätti, että edellisen lisäksi selvitetään toukokuun loppuun mennessä: 3. Onko sellaisia tilanteita, joissa lapsen tarvitseman varhaiskasvatusajan tarve kasvaisi päiväkotiverkoston suunnitellun muutoksen vuoksi? 4. Minkä verran on sellaisia perheitä, joiden lapset eivät voi käyttää subjektiivista varhaiskasvatusoikeuttaan sen vuoksi, että huoltaja ei pysty kohtuudella kuljettamaan lastaan päiväkotiin osapäiväiseen varhaiskasvatukseen? 5. Perheiden kokemuksia päivähoidon rajaamisesta, kuinka se on vaikuttanut lapsen ja perheen hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen. Kaupunginvaltuusto päätti myös, että kevään aikana arvioidaan millaisin ratkaisuin ja kustannuksin mahdollinen pulma on ratkaistavissa. Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on pyytänyt 20.2.2017 selvitystä: 6. miten ryhmäkokojen kasvattaminen on vaikuttanut henkilökunnan jaksamiseen sekä päivähoidon ja esiopetuksen laatuun asiakkaiden näkökulmasta. 2. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen vaikuttaneet päätökset Lappeenrannassa tehtiin vuonna 2016 useita päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet sekä päiväkotien että perhepäiväkotien toimintaan 1.8.2016 lukien: a. varhaiskasvatuslain 11a myötä niille lapsille, joiden vanhemmat tai muut huoltajat eivät ole työssä, opiskele tai toimi yrittäjänä, järjestetään varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen vanhempien tai muiden
2 huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. b. varhaiskasvatuksen maksujärjestelmä muutettiin hoitoaikaperusteiseksi eli perheet tilaavat varhaiskasvatusaikaa kuukaudessa tarvitsemansa tuntimäärän ja maksu määräytyy varatun hoitoajan (5-portainen tuntivälys) mukaan c. kaupungin talouden tasapainottamisesta johtuvat tehostamis- ja menoleikkaustavoitteet Varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta kaksi ensimmäistä (a ja b) ovat vähentäneet lasten varhaiskasvatuksessa viettämää aikaa ja samalla heikentäneet käyttöastetta. Käyttöaste heikkenee, mikäli paikka on tyhjänä osan päivästä tai viikosta. Jos kaksi lasta voi käyttää samaa varhaiskasvatuspaikkaa, nousee päiväkodin täyttö- ja käyttöaste, mutta henkilömitoitus pysyy lain mukaisena, sillä lapset eivät kuitenkaan ole läsnä yhtä aikaa. Tehostamistoimilla (c) pyritään vähentämään kohtien a ja b vaikutuksia käyttöasteeseen sekä vähentämään yksikkökohtaisia kustannuksia. 3. Varhaiskasvatuksen kysynnästä Varhaiskasvatuksen piirissä oli helmikuussa 2017 yhteensä 3198 lasta, mikä oli 70 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2016. Näistä lapsista 364 oli sellaisia, joiden vanhemmat tai muut huoltajat eivät ole työssä, opiskele tai toimi yrittäjänä. Näille lapsille varhaiskasvatusta järjestetään 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta järjestetään lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Huoltajat ovat valinneet osapäiväisen varhaiskasvatuksen 200 lapselle ja osaviikkoisen 164 lapselle. Edellä mainituista lapsista 41 (9,6 %):lle on vuoden aikana haettu laajempaa varhaiskasvatusoikeutta. Perhetilanteesta johtuen (perheessä päihde- tai terveysongelmia tai heikkoutta vanhemmuudessa) laajempaa varhaiskasvatusoikeutta on haettu 34 lapselle. Näistä hakemuksista on hyväksytty 28 (82,3 %). Kuudessa tapauksissa katsottiin verkostopalaverin pohjalta perheelle suunnattujen muiden palvelujen tukevan perhettä riittävästi tai jopa kokopäiväistä varhaiskasvatusta paremmin. Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen ei nähty näissä tapauksissa olevan lapsen edun mukaista. Lapsen kehitykseen liittyvät syyt olivat perusteena laajemman oikeudelle seitsemässä tapauksessa. Viidessä tapauksessa kyse oli suomen kielen oppimisesta. Pelkästään Suomen kielen oppimisen ei ole katsottu olevan riittävä perusteltu syy laajemmalle varhaiskasvatusoikeudelle eikä lapsen edun mukaista. Myös mm. Kouvolassa noudatetaan samaa periaatetta. Perusopetukseen valmistava opetus viisi tuntia päivässä ja 900 tuntia vuodessa on katsottu riittäväksi ajaksi eikä se kuormita lasta liikaa. Myöskään kahdessa muussa tapauksessa kokopäiväisen varhaiskasvatuksen ei arvioitu olevan lapsen edun mukaista. Varhaiskasvatukseen ottamispäätökseen sekä varhaiskasvatuksen laajuudesta tehtyyn päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta. Kasvatus- ja opetuslautakunnalle on tehty yksi lapsen varhaiskasvatusta koskeva oikaisuvaatimus, jonka lautakunta hylkäsi, sillä lääkärin
3 lausunnon mukaan tavoitteellinen ryhmätoiminta esiopetuksen ja lapselle suunnattujen muiden palvelujen lisäksi olisi väsyttänyt lasta liikaa. Perhepäivähoidon asiakkaat eivät ole hakeneet laajempaa varhaiskasvatusta. Laajempaa varhaiskasvatusoikeutta haettaessa noudatetaan hakemuksen käsittelyssä Lappeenrannassa ns. yhteisen työn mallia, mikä tarkoittaa varhaiskasvatuksen ja muiden perhettä mahdollisesti tukevien palvelujen yhteistä verkostopalaveria perheen kanssa. Verkostopalaverissa sovitaan perheelle tarjottavista palveluista, myös perheen omat toimenpiteet kirjataan näkyviin. 4. Kuinka suuriksi ryhmät ovat enimmillään ja keskimäärin kasvaneet? Asiakastyytyväisyyskyselyssä ei tiedusteltu perheiden näkemyksiä päiväkotiryhmien koosta, sillä ryhmäkokotieto saadaan varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmästä päivä- ja ryhmäkohtaisesti. Yksi asiakasperhe on antanut varhaiskasvatusjohtajalle palautteen, jossa he toivovat lapselleen pientä lapsiryhmää ja varhaiskasvatusyksikköä. Lehtien lukijapalstoilla ja erilaissa keskustelufoorumeissa huoltajat toivovat aiempaa pienempiä lapsiryhmiä. Myös marraskuussa 2016 kuntalaisille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa nousi esille vanhempien huoli lapsiryhmien koosta. Tutkimustietoa ryhmäkoon vaikutuksesta on vähän, mutta mm. Seppälän (2000) tutkimuksen perusteella vanhemmat arvostavat pieniä hoitoryhmiä. Varhaiskasvatuslaki määrää, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä suhdeluvusta eli henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Säädetystä suhdeluvusta voidaan kuitenkin tilapäisesti poiketa. Lappeenrannassa henkilöstömitoituksessa noudatetaan suhdelukuja seuraavasti: - alle 3-vuotiaat 1:4-3-6-vuotiaat kokopäivähoidossa 1:7 ja vuorohoidossa 1:8-3-6-vuotiaat osapäivähoidossa ja esiopetusaikana 1:13
4 Esiopetuksen mitoitus on herättänyt keskustelua myös Lappeenrannassa. Lainsäädäntö tilanteissa, joissa lapsi on päiväkodissa sekä esiopetuksessa että esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa, ei ole selkeä. Tämän ovat todenneet sekä Kuntaliiton lakimies että opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja myös eri aluehallintovirastoissa on erilaisia tulkintoja asiasta. Lappeenranta on pyytänyt 14.2.2017 opetus- ja kulttuuriministeriöstä ohjetta asiaan. Ohjetta ei ole vielä saatu. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Lappeenrannassa on tällä hetkellä 37 avustajaa, joista kaksi on määräaikaisia. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujärjestelmän muutos on merkinnyt sitä, että lapset ovat varhaiskasvatuksessa lyhyemmän aikaa kuin aiemmin. Vain noin 30 prosenttia tarvitsee varhaiskasvatusta yli 150 tuntia kuukaudessa (n. 40 tuntia viikossa/ 8 tuntia päivässä). Vastaavasti noin 30 prosenttia enintään 84 tuntia kuukaudessa (n.20 tuntia viikossa/ 4 tuntia päivässä) (taulukko 1.). Esioppilaiden osalta pienin maksuvälys on osoittautunut liian suureksi. Maksuvälys tulee pienenemään kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä 1.8.2017 lukien 0-45 h/kk. Taulukko 1. Lasten sijoittuminen maksuvälyksiin Varattu varhaiskasvatusaika kpl % Varhaiskasvatusaika esiopetuksen lisänä kpl % 0-84h/kk 675 28,0 0-84h/kk 376 48,5 85-107h/kk 319 13,2 85-107h/kk 130 16,8 108-130h/kk 362 15,0 108-130h/kk 34 4,4 131-150h/kk 343 14,2 131-150h/kk 0 0,0 yli 150h/kk 714 29,6 yli 150h/kk 0 0,0 Yhteensä 2413 100 Ei varhaiskasvatusta 236 30,4 Yhteensä 776 100,0 Varhaiskasvatuksen käytössä olevan asiakastietojärjestelmän avulla ei ole mahdollista suunnitella, ohjata, johtaa ja raportoida toimintaa riittävällä tarkkuudella. Järjestelmää on kehitetty viime vuosina, mutta sitä ei ole saatu uudistettua tarpeen mukaiseksi. Kaupungin tietohallintotyöryhmä on antanut varhaiskasvatukselle luvan käynnistää uuden asiakastietojärjestelmän hankinnan. Seuraavassa kuviossa (Kuvio 1.) pyritään hahmottamaan lakiin kirjattujen suhdelukujen toteutumista päiväkodeissa Lappeenrannassa asiakastietojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Henkilöstön läsnäolo on saatu henkilöstöhallinnon toteutunutta työaikaa kuvaavasta raportista. Työajasta on vähennetty palkattomat ja palkalliset vapaapäivät, sairauslomat yms.. Lasten läsnäolotiedot on saatu Effica-tietojärjestelmästä. Laskelmassa on otettu huomioon eriikäisten lasten ja vuorohoidon mitoitusperusteet. Sen sijaan lasten päivittäistä läsnäoloaikaa ei ole laskelmassa voitu huomioida, koska yhteenvetotietoa ei ole tietojärjestelmästä saatavissa. Oranssi pylväs kuvaa kirjoilla olleiden lasten määrää ja sininen pylväs päivittäin läsnä olleiden lasten määrää. 1.8.2016 alkaen ei tilastossa ole havaittavissa selkeää muutosta. Lapsia on ollut
5 kirjoilla 1.8.2016 alkaen kuukausittain vaihdellen keskimäärin 7,1 8,3 kasvatusvastuullista kohti. Päivittäin on ollut läsnä keskimäärin 4,3 5,4 lasta kasvatusvastuullista kohti. 1.7.2017 1.6.2017 1.5.2017 1.4.2017 1.3.2017 1.2.2017 1.1.2017 1.12.2016 1.11.2016 1.10.2016 1.9.2016 1.8.2016 1.6.2016 1.5.2016 1.4.2016 1.3.2016 1.2.2016 1.1.2016 1.12.2015 1.11.2015 1.10.2015 1.9.2015 1.8.2015 PK - Keskiarvo / Lasten määrän mukainen suhdeluku PK - Keskiarvo / Hoitopäivien mukainen suhdeluku 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kuvio 1. Lasten määrän ja henkilöstön työssäolon välinen suhdeluku päiväkodeissa Päivän aikana lapsia on paikalla eniten klo 8.30 13.00 välisenä aikana. Aamuisin ja iltapäivisin lapsia on paikalla vähemmän niin, että henkilöstöresurssin tehokkaan käytön näkökulmasta lapsiryhmiä on voitu yhdistää. Kaikissa päiväkodeissa toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä. Lapsilla on oikeus päivän aikana osallistua erilaisiin toiminta- ja pienryhmiin erilaisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsen näkökulmasta pienryhmätoiminta luo turvallisen toimintaympäristön, jossa lapsen on hyvä olla ja toimia mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen, mutta toisaalta myös lasten keskinäisen yhteistoiminnan lisää lasten vaikutusmahdollisuuksia ja vastuunottoa vahvistaa lasten neuvotteluasemaa suhteessa kasvattajiin myös valtauttaa ja sosiaalistaa heitä Lapsiryhmien rajat ylittävää toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus lisätä nimenomaan varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi. Toimintaryhmissä, kuten kerho- ja pajatoiminnassa, voidaan hyödyntää eri ryhmissä olevien lasten kiinnostuksen kohteita sekä henkilöstön erityisosaamista. Tällaisia toimintaryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset musiikki-, taide-, leikki- tai liikuntaryhmät. Myös suomi toisena kielenä -kerhot ovat tällaisia toimintaryhmiä. Ryhmien rajat ylittävää kerho- ja pajatoimintaa voidaan tulevaisuudessa järjestää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurinmuutos mm. edellä kerrotulla tavalla vaatii aikaa ja henkilöstön täydennyskoulutusta.
6 Käytännössä joissakin tilanteissa yhtä aikaa paikalla olevien lasten määrä on muutamissa lapsiryhmissä tilapäisesti ylittynyt. Tämän tilapäisen ylityksen varhaiskasvatuslaki sallii. Samaan aikaan on muissa lapsiryhmissä vajaata, eikä lasten kokonaismäärä päiväkodissa ole ylittänyt suhdelukujen mukaista paikkamäärää. Alle kolmevuotiaiden ryhmissä on kirjoilla 12 14 lasta, 3-5-vuotiaiden ryhmissä kirjoilla olevien lasten määrä vaihtelee 14 28 lapseen ja esiopetusryhmissä 11 27 lapseen. Laajennetussa hoidossa kirjoilla on enimmillään 14 alle kolmevuotiasta ja 26 yli kolmevuotiasta. Vuorohoidossa on alle kolmevuotiaiden ryhmissä 14 lasta ja 3-6-vuotiaiden ryhmissä enimmillään 26 lasta. Lapset eivät kuitenkaan ole paikalla yhtä aikaa. Täyttöaste tarkoittaa kirjoilla olevien lasten määrää suhteessa paikkamäärään. Taulukko 2. Päiväkotien täyttöaste maaliskuussa 2017 ja 2016 Täyttöaste maaliskuussa maaliskuussa muutos alueittain 2017 2016 Joutseno 119,5 104,3 15,1 Kesämäki 106,6 97,6 9,0 Kimpinen 108,0 100,7 7,2 Lauritsala 109,4 105,9 3,5 Sammonlahti 106,4 105,1 1,4 Vuorohoito 120,6 109,4 11,2 Ostopalvelut 111,6 105,3 6,3 Täyttöaste on noussut kaikissa päiväkodeissa, erityisesti Joutsenossa. Vuorohoidossa täyttöasteen muutos johtuu mitoituksen muutoksesta. Vuorohoidoissa noudatetaan päivähoitoasetuksen mukaista mitoitusta (yli 3-vuotiaat 1:8). Tehostustoimien toteuttamista haittaavat nykyisen asiakastietojärjestelmän heikkoudet. Käyttöaste kuvaa konkreettisesti hoidossa olevien lasten määrää ja sitä, kuinka paljon lapset käytännössä ovat paikalla. Käyttöaste lasketaan läsnäolopäivien perusteella. Talousarvion käyttösuunnitelmassa on varhaiskasvatuksen käyttöastetavoitteeksi asetettu 82 prosenttia vuodelle 2017 ja 85 prosenttia vuodelle 2018. Vuonna 2016 käyttöprosentti oli 66,9. Kuvion 1. perusteella on varhaiskasvatuksen käyttöaste vuoden 2017 alusta 70,7 prosenttia. Monet kunnat ovat asettaneet Lappeenrantaa korkeampia käyttöastetavoitteita, mm. Jyväskylässä on käyttöastetavoitteeksi asetettu 90 %, Imatralla 82 87 %, Mikkelissä 95 %, Naantalissa 90 % ja Helsingissä 93 %. Kuten päiväkodeissa myös perhepäivähoidossa olevat lapset käyttävät palvelua vähemmän kuin ennen. Perhepäivähoitoon on lähtökohtaisesti sijoitettu 20 tuntiin rajatulla oikeudella varhaiskasvatuksessa oleva lapsi vain silloin, kun tätä paikkaa on jakamassa toinen lapsi. Aina ei kuitenkaan ole olemassa toista lasta jakamaan paikkaa. Perhepäivähoidossa olevilla lapsilla, joilla on 20 tuntiin viikossa rajattu varhaiskasvatusoikeus, on lähes kaikilla ollut laajempi varhaiskasvatusoikeus varhaiskasvatuksen alkaessa. Kun perheen varhaiskasvatuksen laajuus on muuttunut, on perhepäivähoitoryhmään jäänyt vajausta. Myös hoitoaikaperusteinen asiakasmaksujärjestelmä on vähentänyt perhepäivähoitolasten läsnäolotunteja, eikä näitä vajauksia ole pystytty täyttämään ryhmäkokosäädöksen vuoksi. Joissakin tilanteissa on hoitajalle maksettu palkkaa tekemättömästä työstä.
7 Myöskään perhepäivähoidossa lasten päivittäinen läsnäolo ei ole oleellisesti muuttunut 1.8.2016 jälkeen (kuvio 2.). 1.7.2017 1.6.2017 1.5.2017 1.4.2017 1.3.2017 1.2.2017 1.1.2017 1.12.2016 1.11.2016 1.10.2016 1.9.2016 1.8.2016 1.6.2016 1.5.2016 1.4.2016 1.3.2016 1.2.2016 1.1.2016 1.12.2015 1.11.2015 1.10.2015 1.9.2015 1.8.2015 PPH - Keskiarvo / Lasten määrän mukainen suhdeluku 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kuvio 2. Lasten määrän ja henkilöstön työssäolon välinen suhdeluku perhepäivähoidossa Päivähoitoasetuksen mukaisesti perhepäiväkodissa voi samanaikaisesti olla enintään neljä lasta ja lisäksi osapäiväisesti yksi esiopetusta saava tai perusopetuksen aloittanut lapsi. Käytännön syistä ei perhepäivähoitajalle yleensä sijoiteta esiopetusta- tai perusopetusikäistä lasta. Lasten lukumäärä perhepäiväkodissa ei saa edes tilapäisesti ylittää säädettyä määrää, mistä johtuen perhepäivähoidon käyttöaste niin hoitajan kodissa kuin ryhmäperhepäivähoidossakin jää alhaiseksi. Myös kustannukset ovat kalliimmat kuin päiväkodeissa keskimäärin. Hoitajan kodissa annettavassa perhepäivähoidossa on 23 lasta, joiden varhaiskasvatusoikeus on 20 tuntia viikossa. Taulukko 2. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevat lapset perhepäivähoidossa. Perhepäivähoito hoitajan kodissa maaliskuussa Lasten määrä vkoikeus 20 h/vko On tullut vk:een laajemmalla vk-oikeudella On tullut vk:een 20 h/vko vkoikeudella Ei jaa paikkaa toisen lapsen kanssa Jakaa paikan toisen lapsen kanssa Käyttää osaviikkoista varhaiskasva tusta Käyttää osapäiväistä varhaiskasva tusta Yhteensä 23 20 3 20 3 22 1
8 5. Onko subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen aiheuttanut tilanteita, joissa vanhempi ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä siksi, ettei lasten päivähoito ole järjestynyt? Kuinka paljon näitä tilanteita on ollut? Varhaiskasvatuksen asiakasperheille tammikuussa 2017 tehdyn kyselyn mukaan subjektiivisen oikeuden rajoittaminen on 16 asiakasperheessä aiheuttanut tilanteen, että huoltaja ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä siksi, ettei lapsen varhaiskasvatus ole järjestynyt. Kuvio3. Onko subjektiivisen oikeuden rajoittaminen aiheuttanut tilanteita, joissa huoltaja ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä. Varhaiskasvatuksen laajuutta on perheen työtilanteesta johtuen muutettu aina perheen toivomalla tavalla. Varhaiskasvatuksen esimiesten tiedossa ei ole tapauksia, jossa lapselle ei olisi voitu tarjota riittävää varhaiskasvatuksen laajuutta huoltajan työstä johtuen. Kaikille lapsille, joille paikkaa tai palvelun laajuuden muutosta on haettu, on se myös pystytty järjestämään lain edellyttämällä tavalla. Koska huoltajat ovat vastanneet asiakastyytyväisyyskyselyyn nimettömästi, ei asiaa näiden perheiden osalta tilannetta pysytä tarkemmin selvittämään; onko kyse ollut siitä, ettei lähipäiväkodissa ole ollut tarjolla laajennettua tai vuorohoitoa tai lapsen varhaiskasvatuspaikka olisi vaihtunut perhepäivähoidosta päiväkotiin, koska hoitajalle ei olisi päivähoitoasetuksesta johtuen mahtunut laajemman oikeuden lasta (ks. taulukko2.). Kaikki 16 perhettä ovat kuitenkin ottaneet vastaan osa-aikaisen varhaiskasvatuspaikan. Kuten aiemmin on mainittu varhaiskasvatukseen ottamispäätökseen sekä varhaiskasvatuksen laajuudesta tehtyyn päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta. Oikaisuvaatimuksia varhaiskasvatukseen ottamisesta tai varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta varhaiskasvatuslain 11a 2 momentin eli työssä käynnin perusteella ei ole tehty.
9 6. Onko sellaisia tilanteita, joissa lapsen tarvitseman varhaiskasvatusajan tarve kasvaisi päiväkotiverkoston suunnitellun muutoksen vuoksi? Tähän mennessä lapsen varhaiskasvatusaika ei ole lisääntynyt verkoston muutoksista johtuen. Muutokset päiväkotiverkossa toimeenpannaan 1.8.2017. Sen sijaa Joutsenon alueella varhaiskasvatuspaikat eivät ole riittäneet vastaamaan kysyntään ja 6 lapsen perheet on ohjattu Lauritsalaan. Kaikissa tapauksissa osoitettu varhaiskasvatuspaikka oli huoltajan työmatkan varrella. Yksi näistä perheistä ei ole ottanut paikkaa vastaan. Neljälle joutsenolaiselle lapselle on perhe hakenut paikkaa toiselta palvelualueelta ja neljä heistä yksityisestä päiväkodista. Joutsenon varhaiskasvatuspaikat tulevat 1.8.2017 lisääntymään 48, kun Joutsenon päiväkodin yhteyteen valmistuu lisää väliaikaistilaa. 7. Minkä verran on sellaisia perheitä, joiden lapset eivät voi käyttää subjektiivista varhaiskasvatusoikeuttaan sen vuoksi, että huoltaja ei pysty kohtuudella kuljettamaan lastaan päiväkotiin osapäiväiseen varhaiskasvatukseen? Asiakastyytyväisyyskyselyssä kolme vastaajaa nosti esiin lapsen kuljettamiseen liittyvät pulmat. Välillä hankalaa järjestää lapsen viemistä ja hakemista kun läsnäoloaika on sidottu klo 8.30 12.30. Lapsi ei aina "hyödy" päivähoidosta kun ei ehdi ajoissa tuomaan aamulla ja sitten pitääkin olla jo hakemassa pois. Päiväunille ei kuitenkaan ole tarvetta eli iltapäivän ei tarvitse olla pidempi. Olemme harkinneet jopa lapsen pois ottamista hoidosta kun tuntuu enemmän aiheuttavan uupumusta järjestää kuljetuksia eikä oikein tunnu olevan voimia hakea lisää oikeutta olla hoidossa ja miettiä miten perustella lapsen tarvetta olla hoidossa enemmän, kun enemmän kyse on aikatauluista. Vanha systeemi 10 päivää hoidossa omien tarpeiden mukaan palvelisi paremmin meidän perhetilannetta, jossa äiti on kotona hoitamassa vauvaa ja isä opiskelee. Varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevien perheiden näkemyksiä oli tarkoitus selvittää neuvolan kautta lähetettävällä kyselyllä. Neuvolat eivät kuitenkaan voineet kyselyä välittää, ei myöskään Kela. Sen vuoksi kaupungin kotisivuille ja Pedanetiin avattiin 14.3. 27.3.2017 kysely, johon kaikilla huoltajilla oli mahdollisuus vastata omalla nimellään. Kyselystä tiedotettiin mm. ilmaisjakelulehdissä. Kyselyyn vastasi 27.3.2017 mennessä 23 perhettä, heistä seitsemän on kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä ja kahdeksan kaupungin järjestämässä kerhotoiminnassa. Yksi perhe vastasi, ettei huoltaja ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä, koska lapsen varhaiskasvatus ei ole järjestynyt. Perhe ei kuitenkaan vastannut kyselyyn koko nimellään, jotta perheen mahdollisesti jättämä hakemus olisi voitu identifioida ja selvittää perheen tilannetta tarkemmin. Kahden perheen lapsi ei ole voinut käyttää subjektiivista oikeuttaan, koska huoltaja ei pysty kohtuudella kuljettamaan lastaan päiväkotiin osapäiväiseen varhaiskasvatukseen.
10 8. Perheiden kokemuksia päivähoidon rajaamisesta, kuinka se on vaikuttanut lapsen ja perheen hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen. Varhaiskasvatuksen tulee: 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan perheet ovat varsin tyytyväisiä lapsensa saamaan varhaiskasvatuspalveluun. Varhaiskasvatus tukee lapsen hyvinvointia (4,61) hiukan paremmin niissä perheissä, joissa lapsen varhaiskasvatusaika on 20 tuntia viikossa kuin laajemman oikeuden piirissä olevien lasten (4,50). Samoin yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on ollut toimivampaa niiden perheiden kanssa, joissa lapsen varhaiskasvatusoikeus on 20 tuntia viikossa (4,69) kuin muiden (4,66). Samalla tavalla ne perheet, joiden lapsen varhaiskasvatusoikeus on 20 tuntia viikossa, kokevat saavansa hiukan enemmän tukea omaan vanhemmuuteensa (4,21) kuin muut perheet (4,10). Yhteenveto asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista on liitteenä 1. Lastenhaastattelun tulokset kertovat, että lapset (385 lasta) ovat pääosin hyvin tyytyväisiä toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä (94 %) on mukavaa tulla päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Tytöille varhaiskasvatuspaikkaan tuleminen on hieman poikia mieluisampaa. Tilanne on vuoteen 2015 verrattuna pysynyt ennallaan. Vuosi sitten tehdyn haastattelun pohjalta kehittämiskohteeksi nostetuista asioista kaksi on lasten mielestä nyt paremmin kuin vuosi sitten. Lapset ovat saaneet aiempaa enemmän osallistua leikkivälineiden hankintaan. Lasten osallistaminen leikkivälineiden hankintaan on itse
11 osallistamisen lisäksi merkityksellistä myös siksi, että siten voidaan herätellä lasten kestävän kehityksen ajattelua ja kuluttajatietoisuutta. Varhaiskasvatuksen aikuiset ovat lasten mielestä myös osallistuneet aiempaa enemmän lasten leikkeihin 9. Onko ryhmäkokojen kasvattaminen on vaikuttanut henkilökunnan jaksamiseen sekä päivähoidon ja esiopetuksen laatuun asiakkaiden näkökulmasta. Henkilökunnalle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tuloksissa ei tapahtunut oleellista muutosta. Vuonna 2015 oli vastausten keskiarvo 3,60, vuonna 2016 3,61 ja tänä vuonna 3,60. Sanallisissa palautteissa on vuosittain joissakin yksiköissä tullut esiin kuormittuneisuutta. Tämän vuoden kyselyssä henkilöstön vähentäminen ja säästöt on koettu kuormittavana. Tiedonkulku muutositilanteissa on koettu riittämättömäksi. Tietoa on välitetty koko henkilöstön tiedotustilaisuuksissa, varhaiskasvatuksen johtoryhmän sekä aluekokousten kautta sitä mukaa, kun sitä on ollut. Tiedonkulkua pyritään tulevaisuudessa parantamaan kokoamalla tiedotettavat asiat varhaiskasvatuksen johtoryhmän ja henkilökuntakokousten muistioihin. Kuormittuneisuuden kokemusta ovat lisänneet erikieliset sekä erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevat lapset. Tällä hetkellä tehostettua ja erityistä tukea saa 408 lasta (13,2 %). Vaikka tukea tarvitsevien lasten kokonaismäärä ei ole kasvanut, ovat lasten psykososiaaliset pulmat viime vuosina lisääntyneet. Varhaiskasvatuksen puheterapeutti puolestaan on tällä hetkellä huolestunut kokonaan puhumattomien lasten määrän kasvusta. Siksi onkin tarpeen vahvistaa varhaiskasvatushenkilöstön osaamista. Varhaiskasvatus on esittänyt hallinto- ja henkilöstöjaostolle viiden eritysopettajan toimen auki julistamista julkisella hakumenettelyllä ja täyttämistä toistaiseksi voimassa olevalla palvelussuhteella. Henkilöstön työhyvinvointia on pyritty parantamaan ammatillista osaamista lisäämällä. Varhaiskasvatuksessa on oma työhyvinvoinnin työkalupakki, joka on laadittu yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Varhaiskasvatuksessa on meneillään kehittämishanke opetushallituksen hankerahoituksella. Hankerahoituksella henkilöstölle on järjestetty ja tullaan järjestämään koulutusta mm. ratkaisukeskeisestä toimintatavasta, systeemisestä suunnittelusta, pedagogisesta johtamisesta, pedagogisesta sensitiivisyydestä. Kaikille halukkaille on järjestetty työnohjausta. Osana LAPE-hanketta käynnistyy syksyllä 2017 interventiotutkimus ja koulutusprosessi yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Hankeen tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön pedagogista sensitiivisyyttä. Pedagogisesti sensitiivisten aikuisten oletetaan havaitsevan milloin lasten käyttäytyminen alkaa muuttua reaktiiviseksi eli esimerkiksi rauhattomaksi, vetäytyväksi, pelokkaaksi, uhmakkaaksi tai aggressiiviseksi. Pedagogisesti sensitiivisen aikuisen oletetaan osaavan puuttua säätelemättömäksi muuttuvaan käyttäytymiseen tavalla, joka vahvistaa lasten kykyä sietää tunnetilojen vaihteluita ja joka auttaa heitä jatkamaan toimintaa erilaisten tunnetilojen vallitessa. Pedagoginen sensitiivisyys
12 määritellään aikuisen kyvyksi säädellä ryhmän ilmapiiriä myönteiseksi huomaamalla lasten aloitteet ja viestit sekä vastaamalla niihin mielekkäällä tavalla. Koko lapsiryhmään kohdistuvan sensitiivisyyden oletetaan tukevan lapsia stressivasteiden aktivoitumiseen kytkeytyvän käyttäytymisen säätelyssä ja sitä kautta lisäävän heidän sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta, hyvinvointia ja oppimista. Samalla oletamme, että interventio lisää aikuisten työhyvinvointia tuomalla työhön lisää merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia. 10. Kustannuksista Valtuusto on edellyttänyt varhaiskasvatuksesta 3.690.000 euron kustannusten vähentämistä vuosien 2017 2018 aikana. Kaupungin talouden tasapainotuksen perusteena on ollut tulorahoituksen nostaminen tasolle, jolla mm. mittavat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit voidaan kattaa ilman liiallista lisävelkaantumista. Varhaiskasvatus aloitti tehostamisen jo vuonna 2016 ja tästä syntyneellä menovähennyksellä voidaan lieventää vaikutuksia vuosina 2017 2018. Valtuusto on edellyttänyt, että toiminta Snellmanin päiväkodin ns. päätalossa jatkuu, kunnes uusi keskusta-alueen päiväkoti on valmistunut. Menoleikkausvelvoite voidaan toteuttaa rajaamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus varhaiskasvatuslain mukaisella tavalla ja nostamalla päiväkotien käyttöastetta 66,9, prosentista 85 prosenttiin vuosina 2017 2018. Syksystä 2016 alkaen varhaiskasvatuksen henkilöstö on vähentynyt 23 henkilötyövuodella, mikä tuo 1,6 Me kustannusvähennyksen vuosina 2017 2018. Liesharjun, Kasarmikadun ja Kivikkokadun toimipaikoista luopuminen 1.8.2017 lukien tuo 0,3 Me vuokrasäästön vuosina 2017 2018. Talouden tasapainotusvelvoitetta jää 1,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi henkilöstön osalta 35 henkilön vähentämistä elokuusta 2017 lukien. Vuoden 2016 talousarvioalitus on esitetty käytettäväksi henkilöstön vähennystarpeen lieventämiseen 1,3 miljoonalla eurolla. Näin ollen vuonna 2017 toteutettavaksi menoleikkaustarpeeksi on jäämässä 500 000 euroa. Erityisopettajien palkkaamisesta aiheutuva noin 250 000 euron lisäkustannukset on mahdollista kattaa muista henkilöstömenoista mahdollistamalla osalle henkilöstöstä osaaikatyö. Vuosille 2017 2018 vielä jäljellä oleva kustannusten menoleikkaustarve toteutetaan ryhmäperhepäivähoitoa vähentämällä, sillä perhepäivähoidossa on hoitajaa kohti ollut keskimäärin 2 2,3 lasta. Ryhmäperhepäiväkotien paikat, yhteensä 44 paikkaa, sijoitetaan olemassa oleviin ryhmiin. Muita toiminnan tehostamistarpeita ei näyttäisi enää olevan tarpeen tehdä vuoden 2019 alkuun mennessä. Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö tulkitsee, että esiopetuksessa ja sitä täydentävässä varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa varhaiskasvatuksen kokopäivämitoitusta osapäiväisen sijaan, aiheutuu siitä lisäkustannusta tai lisää talouden tasapainotustoimia. Snellmanin päiväkodin ns. päätalon toiminta saadaan ylläpidettyä vuoden 2018 loppuun vuodelta 2016 säästyneillä varoilla. Vuoden 2019 talousarviossa on varattava määräraha uuden Snellmanin päiväkodin toimintaan.
13 Mikäli kaupunginvaltuusto päättäisi lisätä palvelun joustavuutta niin, että perheet itse voisivat päättää lapsen päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta, tarkoittaisi se käytännössä subjektiivisen oikeuden rajaamisen purkamista. Tehostamistoimia ei voitaisi jatkaa, koska varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus määräävät yhtä aikaa paikalla olevien lasten ja henkilöstön suhdeluvusta. Jos perheet voisivat tuoda lapsensa varhaiskasvatukseen haluamanaan aikana, ei samalle paikalle voitaisi ottaa useampaa lasta, vaan päiväkotiin jäisi nykyistä enemmän väljyyttä, joten käyttöasteen nostamistavoitteesta olisi luovuttava. Osa paikoista olisi nykyistä useammin vapaana. Joustavuuden lisääminen tarkoittaisi todellisuudessa säästötavoitteiden purkamista ja yhteensä 3,7 miljoonan euron palauttamista varhaiskasvatuksen budjettiin vuosille 2017 2018. Samalla on investointiohjelmaan lisättävä kahden yli 100 paikkaisen päiväkodin rakentaminen tai vastaavien ostopalveluiden hankinta. Uusien päiväkotien investointikustannukset olisivat noin 6 miljoonaa euroa, sillä 240 paikkaa vaille jäävää lasta ei voitaisi sijoittaa nykyisiin ja suunnitteilla oleviin päiväkotirakennuksiin. 11. Yhteenveto Vuonna 2016 päätetyt varhaiskasvatuksen muutokset ovat olleet nyt voimassa kahdeksan kuukautta. Varhaiskasvatuksessa on 3198 lasta. Muutosten vaikutuksista on koottu tietoa asiakastietojärjestelmästä (ryhmäkoko, täyttöaste, käyttöaste), palvelujen piirissä oleville huoltajille tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä (865 vastausta), avoimella kaupungin verkkosivuilla julkaistulla kyselyllä (23 perheen vastaus), henkilöstön työhyvinvointikyselyllä, laajempaa varhaiskasvatusoikeutta hakeneiden hakemuksista (41 hakemusta), oikaisuvaatimuksesta (1 kappale), kuntalaisten kaupungin kirjaamoon toimittamista suorista palautteista (1), varhaiskasvatuksen esimiesten näkemyksistä sekä lasten kyselyllä (385 vastausta). Saatujen vastausten perusteella 16 perhettä on kokenut, ettei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä, kahdeksan lapsen osalta perhe ei ole saanut hakemaansa laajennettua varhaiskasvatusta, mutta näistä kuuden lapsen osalta perheelle osoitettiin muuta asiantuntijatukea, kahden perheen lapset eivät ole voineet käyttää subjektiivista oikeuttaan kuljetusongelmien vuoksi ja yksi perhe on hakenut oikaisua varhaiskasvatusta koskevaan päätökseen. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat edelleen erittäin hyvät (asteikko 1-5, keskiarvo 4,31). Lasten määrä suhteessa henkilöstön määrään on käytettävissä olevan asiakastietojärjestelmän tietojen perusteella kasvanut vain hieman ja on päiväkodeissa keskimäärin 4,3-5,4 lasta kasvatusvastuullista henkilöä kohti. Henkilöstön työhyvinvointikyselyn kokonaistuloksessa ei ole muutosta edellisiin vuosiin. Henkilöstö kokee kuormittuneisuutta erikielisten sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden vuoksi. Myös perheiden käyttämän hoitoajan vaihtelevuus lisää ryhmien kokoonpanon muutoksia ja näyttää kuormittavan henkilöstöä. Näihin pulmiin pyritään vastaamaan lisäämällä erityisopettajia päiväkoteihin sekä kohdentamalla
14 henkilöstön täydennyskoulutusta siten, että se lisää osaamista pulmiksi koetuissa asioissa. Työyhteisöjä kannustetaan myös itse luomaan toimivia malleja toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden. Varhaiskasvatuksen käytössä oleva tietojärjestelmä ei palvele hoitoaikojen varauksia, käytetyn hoitoajan toteutumista ja henkilöstön työvuorosuunnittelua riittävän hyvin. Mikäli tietojärjestelmä olisi toimiva, se saattaisi antaa mahdollisuuksia sovittaa päiväkodin toiminta-aikoja nykyistä joustavammin perheiden tarpeisiin. Mikäli henkilöstön työaikaa voitaisiin paikallisella sopimuksella tasoittaa nykyistä pidemmällä aikavälillä, parantaisi se henkilöstön työaikojen tarkoituksenmukaista sijoittamista ja saattaisi vähentää kuormittavuuden kokemuksia. Kasvatus- ja opetustoimi on saanut luvan tietohallintotyöryhmältä käynnistää uuden varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan. Järjestelmän tulee sisältää mm. hoitoaikojen sähköisen varaamisen ja poissaolosta ilmoittamisen, käyttöasteen ja kuormitustilanteen seurannan, henkilökunnan työaikojen suunnittelun sekä työajan seurannan. Vuodelle 2017 vielä jäljellä oleva kustannusten menoleikkaus toteutetaan perhepäivähoitoa tehostamalla luopumalla ryhmäperhepäivähoitotoiminnasta. Perhepäivähoidon käytön kustannustehokkuuden lisäämiseksi olisi tarkoituksenmukaista olla sijoittamatta 20 tuntiin rajoitetulla oikeudella varhaiskasvatuksessa olevia lapsia perhepäivähoitoon. Edellä olevan selvityksen pohjalta kasvatus- ja opetustoimi toteaa, että perheiltä saatujen palautteiden perusteella varhaiskasvatuksessa tehdyt muutokset ovat estäneet tai heikentäneet joidenkin perheiden mahdollisuutta saada lapselleen varhaiskasvatusta (noin 1 %). Varhaiskasvatuksen toimintaa ja joustavuutta pyritään kehittämään edellä kuvatuilla keinoilla. Vuosille 2017-2018 vielä jäljellä oleva kustannusten menoleikkaustarve toteutetaan ryhmäperhepäivähoitoa vähentämällä, sillä perhepäivähoidossa on hoitajaa kohti ollut keskimäärin 2-2,3 lasta. Ryhmäperhepäiväkotien paikat, yhteensä 44 paikkaa, sijoitetaan olemassa oleviin ryhmiin, mutta muita toiminnan tehostamistarpeita ei näyttäisi enää olevan tarpeen tehdä vuoden 2019 alkuun mennessä. Mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö tulkitsee, että esiopetuksessa ja sitä täydentävässä varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa kokopäivämitoitusta osapäiväisen sijaan, aiheutuu siitä lisäkustannusta tai lisää talouden tasapainotustoimia. Snellmanin päiväkodin ns. päätalon toiminta saadaan ylläpidettyä vuoden 2018 loppuun vuodelta 2016 säästyneillä varoilla. Vuoden 2019 talousarviossa on varattava määrärahat uuden Snellmanin päiväkodin toimintaan. Mikäli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen halutaan poistaa, palataan entiseen tilanteeseen, jolloin perheet voivat päättää lapsen varhaiskasvatuksen laajuuden. Tehdyt toiminnan tehostamis- ja käyttöasteen nostamistoimet tulee purkaa, samaa varhaiskasvatuspaikkaa ei voi käyttää useampi lapsi ja ryhmissä olevien lasten määrä suhteessa henkilöstöön laskee alle 4,3-5,4. Myöskään nykyiset päiväkotipaikat eivät riitä, vaan kaupungin tulee investoida lisää noin 200 päivähoitopaikkaa. Kustannusvaikutuksista
15 on mahdotonta tehdä tässä vaiheessa tarkempaa laskelmaa. Mikäli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan, tulee varhaiskasvatukselle antaa oikeus ylittää talousarvio vuosille 2017 2018 aikana leikattavaksi määrättyjen kustannusten eli enintään 3,7 miljoonan euron verran. Lisäksi on käynnistettävä investointiohjelman ulkopuolella kahden uuden päiväkodin rakentaminen tai vastaavien paikkojen hankinta ostopalveluina.
Liite 1. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteenveto 2017 16