PIENTALON HUOLTOKONSEPTI

PIENTALON HUOLTOKONSEPTI Projektisuunnitelma 2010-2012 Suomen Omakotiliitto ry 24.6.2010

2 1. Hankkeen taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui vuonna 2000. Tässä yhteydessä lainsäädäntöön otettiin mukaan vaatimukset rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66 :n mukaan on käyttö- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävää rakennusta varten, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, ja soveltuvin osin korjaus- ja muutostyötä, joka muutoin edellyttää rakennuslupaa. Nämä säädökset koskevat ensisijaisesti uudistuotantoa. Olemassa olevaa vanhaa, aikaisemmin rakennettua rakennusta ne eivät sellaisenaan velvoita. Suurin huoltokirjan käyttöönottoon liittyvä ongelma on ollut se, että tähän mennessä ei ole ollut yhtenäistä ohjeistoa huoltokirjalle ja huoltokirjoja on useita erilaisia. Ympäristöministeriön toimenpiteet huoltokirja-ohjeen edistämisessä Ympäristöministeriö käynnisti tammikuussa 2005 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden laatu verrattuna viranomaisvaatimuksiin ja julkisissa tietolähteissä oleviin ohjeisiin. Suomen Omakotiliitto on ollut mukana ympäristöministeriön asettamassa Pientalon käyttö- ja huolto-ohje työryhmässä, jonka työn tuloksena syntyi 26.1.2007 Pientalon käyttö- ja huolto-ohje PIHU, ja joka perustuu vuonna 2006 käynnistyneeseen kehityshankkeeseen. Ympäristöministeriö on sittemmin laatinut vuonna 2008 Pientalon huoltokirjan mallitäyttö-ohjeen, joka antaa pientalon rakentajalle, omistajalle ja haltijalle tietoa huoltokirjan taustoista, tietosisällöstä, oikeasta täytöstä ja käytöstä. Suomessa on tuotettu lukuisia erilaisia omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon hoitoon ja huoltamiseen tarkoitettuja päivä- ja huoltokirjoja. Suuri ongelma on vain se, että tehdyn tutkimusten mukaan ne ovat hyvin erilaisia ja niiden käyttöaste on jäänyt hyvin alhaiseksi. Pientaloasukkaat eivät ole ymmärtäneet niiden käytön taloudellista merkitystä ja siksi motivaatio käyttää huoltokirjaa on ollut vielä varsin heikkoa. Huoltokirjan käyttöönotto ei tapahdu helposti. Siihen pitää panostaa ja huoltokirjalla pitää olla motivoitunut käyttäjä. Valtioneuvosto on vahvistanut Korjausrakentamisstrategian 2009-2017 (KORAK) jonka toteutusvastuu on ympäristöministeriöllä samoin kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden toteutusvastuu. Keskeisenä hankekokonaisuutena ja prosessina strategiassa on kiinteistönpidon välineiden kehittäminen, koska olemassa olevia kiinteistön elinkaaren hallintaan liittyviä välineitä ei ole riittävästi hyödynnetty.

3 Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa kehittämällä huoltokirjaa ja muita kiinteistönpidon työkaluja käyttäjälähtöiseksi kokonaisuudeksi sekä edistää asukas- ja käyttäjälähtöistä kiinteistöstrategista suunnittelua. Lähitulevaisuudessa keskitytään pitkälti kestävän kehityksen mukaiseen korjausrakentamiseen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Korjausrakentamisesta muodostuu lisääntyvää ja merkittävää liiketoimintaa. Samoin syntyy uutta palvelusten osto-, myynti- ja tuottamiskulttuuria. Korjausrakentaminen ohitti viime vuonna uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen volyymin kasvu 2,5 miljardia euroa, mikä kuvaa sen merkittävyyttä liiketoiminnassa ja uuden kulttuurin synnyssä. Muun muassa Omakotiliiton jäsenistö tekee kyselytutkimuksen mukaan lähivuosina hyvin paljon korjausrakentamista. Siksi palvelutuotannon kehittämiseen tarvitaan älykkäitä ja toimivia malliratkaisuja sekä työkaluja. Korjaushankkeen suunnittelu ja rahoittaminen sekä parhaat kumppanit tulee löytää ja saada tilattua helposti verkostosta. Tämä edellyttää käyttäjälähtöisen energiatehokkuuden ja pientalojen palveluiden tuotemallinnusta. Rakennetun ympäristön palvelukyky paranee, kun huomiota kiinnitetään entistä enemmän tietohuollon ja tilaajaosaamisen parantamiseen sekä palveluiden oston aktivoimiseen ja niiden saatavuuteen sekä joustavuuteen. 2. Hakija - Suomen Omakotiliitto ry Suomen Omakotiliitto ry on toiminut jo vuodesta 1947 ja on alan ainoa valtakunnallinen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Liitolla on vankka asema yhteiskunnallisena asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja siihen kuuluu 260 paikallisjärjestön kautta yli 70.000 henkilöjäsentä. Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen luotettavaa ja riippumatonta tietoa omakotiasumisesta, monipuoliset maksuttomat asiantuntijapalvelut, moderneja, kehittyneitä, järjestö- sekä jäsenpalveluja ja etuisuuksia. Omakotiliiton organisaatio on kolmiportainen. Liittovaltuuston puheenjohtaja on Jouko Elo, liittohallituksen puheenjohtaja on Mauri Harjula ja operatiivista toimintaa johtaa toiminnanjohtaja Juhani Nenonen.

4 3. Projektin tarve Korjausrakentaminen 2000-2010 (REMO 2000) -tutkimuksessa selvitettiin nykyisen korjausrakennustoiminnan arvo, kohdentuminen rakennuskantaan, korjaustoimenpiteet, korjausten toteuttajat ja korjausten syyt. Vuosien 2000-2010 uudisrakentaminen on arvioitu olevan 20 prosenttia kannan määrästä kymmenen vuoden kuluttua. Jo nyt olemassa olevat rakennukset muodostavat merkittävän osan tulevaisuuden rakennuskannasta. Siksi niiden potentiaali energian käytön tehostamisessa ja korjausrakentamisessa onkin syytä tiedostaa. Korjauspäätösten takana on usein rakentamisen suhteen ei-ammattilainen, olipa kyse sitten kotitaloudesta asuntohankkeessa tai kiinteistön omistajasta muissa hankkeissa. Tämän liiketoimintasuhteen hoitaminen on haaste rakennusalan ammattilaisille, joiden on osattava työpanoksen lisäksi myydä tilaajalle rakennusalan asiantuntemusta. Kiinteistönpidossa on edelleen tiedostamatta ennalta ehkäisevän huollon ja korjaamisen merkitys. Rakennusten omistajien pitkäjänteisen kiinteistönpidon tueksi kehitetyt työkalut (kuntoarviot, energiatodistukset ja kiinteistönpito-oppaat sekä huolto- ja päiväkirjat) on otettava mahdollisimman pian kokonaisvaltaisena huoltokonseptina tehokkaaseen käyttöön. Korjausrakentaminen on erittäin merkittävä rakentamisen sektori, jolla on vahva kansantaloudellinen merkitys. Korjausrakentamiseen sekä sen jatkuvaan tulosten seurantaan on esimerkiksi 10 vuoden välein tehtäviin poikkileikkaustutkimuksiin syytä osoittaa resursseja myös jatkossa. Suomessa on tuotettu lukuisia erilaisia omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon hoitoon ja huoltamiseen tarkoitettuja päivä- ja huoltokirjoja. Suuri ongelma on se, että tutkimusten mukaan niiden käyttöaste on jäänyt hyvin alhaiseksi. Pientaloasukkaat eivät ole vielä ymmärtäneet niiden käytön kiinteistönpidollista ja taloudellista merkitystä ja siksi käyttömotivaatio on vielä ollut varsin heikkoa. Huoltokirja, joko manuaalina tai sähköisenä on oikein käytettynä tärkeä osa hyvän talonpidon energiatehokkuutta ja energiansäästöä asumisympäristössä ja siksi onkin varsin tärkeää saada aikaan pientalon omistajissa asennemuutosta, motivoida ja aktivoida heitä sekä yksityisomaisuuden että kansallisvarallisuuden hyvään, taloudelliseen ja turvalliseen ylläpitoon. Huoltokirjan pitämisellä voidaan ennakoida muun muassa kiinteistöjen kosteus- ja homeongelmat ja puuttua hyvissä ajoin etukäteen niiden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin. Kiinteistön ylläpidon merkitys kasvaa ja korostuu jatkuvasti. Vanhenevat rakennukset ja aikaisempaa nopeammin toistuvat toiminnalliset muutokset lisäävät korjaus- ja muutosrakentamista. Samoin tiedon hallinnan merkitys käyttäjien hyvinvoinnissa lisääntyy.

5 Hankkeen tarpeellisuus Yhä harvempi pientaloasukas pystyy koulutuksensa ja työhistoriansa kautta hoitamaan ja ylläpitämään yksin monimutkaistuvaa ja teknistyvää omakotitaloa. Harvalla tuntuu enää olevan riittäviä ja tarvittavia taitoja, kun talot muuttuvat teknismoderneiksi. Siksi uusia konsepteja, järjestelmiä ja palvelumalleja yrityskenttään on kehitettävä sekä toisaalta myös valistusta ja neuvontaa on lisättävä. Toimenpiteet on kohdistettava väestörakenteen kaikkiin osiin myös ikääntyviin talonomistajiin. Huoltokirjan pitämisellä voidaan ennakoida kiinteistöissä olevat ongelmat sekä puuttua hyvissä ajoin etukäteen niiden niihin ja ryhtyä korjausrakentamiseen eri asiantuntijoiden kanssa. Juuri näihin tarpeisiin on ryhdytty kehittämään huoltokonsepti -hanketta, jonka avulla parhaimmillaan saadaan synnytettyä todellista ja aitoa kiinnostusta hyvään ja systemaattiseen talonpitoon. Pientalon huoltokonseptin tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet niin korjausrakentamispalveluiden ostajalle kuin palveluiden tuottajillekin ovat askel huoltokirjan käyttöön ja ylläpitämiseen. Valistaminen huoltokirjan käyttöönottamiseksi, neuvonta ja käyttöohjaus ovat hyvän talonpidon avainsanoja, joilla pyritään elinkaarikustannusten huomioimisen lisäksi energiatehokkuuteen ja energiasäästöihin, omaisuudesta huolehtimiseen sekä turvallisuuteen kodin ylläpidossa, siksi joka kodin talonpitojärjestelmä on vastaus näihin ongelmiin. Tämän projektin esiselvitysvaiheessa on saatu selville, että pientalokäyttöön ei ole olemassa viranomaistahojen vaatimukset täyttävää sähköistä huoltokirjaa eikä sellaista huolto- tai ylläpitokonseptia, joka kokonaisvaltaisesti ohjaisi ja motivoisi käyttäjää hyödyntämään huoltokirjan käytön kaikki mahdollisuudet. 4. Hankkeen lyhyt esittely Talonpidosta on tullut yhä monimutkaisempaa ja vaikeampaa. Talonpito teknistyy ja kotiosaaminen vähenee. Siksi tarvitaan uusia työkaluja, uusia palveluyrityksiä, palveluvalistusta, ohjeita ja neuvoja, jotta asumisesta tulevaisuudessa selviydytään. Hankkeen pyrkimyksenä on tuottaa pientaloasukkaille helppokäyttöinen, kiinnostava ja hyödyllinen talonpitojärjestelmä ohjeineen ja oppaineen, jotta pientalon asukas ryhtyisi käyttämään huoltokirjaa ja toimimaan käytännössä sen mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös siis herättää ihmiset ylläpitämään kiinteistön huoltokirjaa ja ymmärtämään asukkaan näkökulmasta huoltokirjan merkitys asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja asumisturvallisuuteen sekä energiatehokkuuden mukanaan tuomiin taloudellisiin säästöihin. Pientalon huoltokonseptilla haetaan rakenteellista muutosta hyvään talonpitoon.

6 Huoltokonsepti on mallisuunnitelma ja monipuolinen ohjausjärjestelmä suunnitellusti hyvään talonpitoon. Se tarjoaa apua talon PTS-korjauksiin, kunnossapidon seurantaan ja tiedon käsittelyyn. Pientalon huoltokonsepti on joka kodin talonpitojärjestelmä Projekti toteutetaan valtakunnallisena hankkeena Omakotiliiton organisaation toimesta ja välityksellä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa vuosien 2010-2012 aikana ja on vastaus sekä apu hyvän talonpidon vaatimusten ratkaisemiseksi. Se tukee myös kestävää kehitystä ja hyvinvointia sekä arvoketjuna uutta palvelukokonaisuutta. Pientalon kokonaisvaltainen huoltokonseptin keskeinen osa on Internetissä toimiva Pientalon huoltoportaali (esim. www.kodinkonsepti.fi) ja jonka ydin on kehittynyt sähköinen huoltokirja. Se tulee muodostamaan kiinteistöntieto-, tilahallinta- ja projektipankki- sekä kalenterijärjestelmien kanssa kokonaisuuden, jolla kodin ylläpitoprosessia voidaan hallita. Huoltokirjojen ajan tasalla pitäminen on kenties yksi suurista pientalojen huoltokirjoihin liittyvistä haasteista. Vaikeutena käyttäjillä on ollut käsitteiden ymmärtäminen, tiedon ja osaamisen puute, tiedon saaminen huoltoon ja kunnossapitoon liittyen, etenkin jos tietoa ryhdytään keräämään kuten usein, liian myöhään. Pientalon huoltokonseptista tulee muodostumaan kiinteistöntieto-, -hoito, -huolto ja tilahallinta- sekä projektipankki-järjestelmien kanssa kokonaisuus, jolla hyvän kodinpidon ylläpitoprosessia voidaan nyt ja tulevaisuudessa hallita. Huoltokonsepti on selvä systeemiparannus ja tuo kuluttajaystävällisen käytännön hyötytiedon ja matalan käyttökynnyksen apuvälineen kiinteistönpitoon. 5. Pientalon huoltokonsepti -projekti ja tavoitteet Kiinteistön ennakoivan ja suunnitelmallisen hoidon ja huollon tavoitteena on energiatehokas ja toimintaolosuhteiltaan terveellinen ja viihtyisä kiinteistö koko sen taloudellisen käyttöajan. Tärkeintä on, että jokainen kiinteistön kunnossapitoa, hoitoa ja huoltoa vaativa rakennuksen osa, järjestelmä tai laite tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan riittävän usein ja säännöllisesti, sillä kalleinta korjaamista on vikojen korjaaminen ja halvinta ennalta ehkäisevä hoito ja huolto. Tänä päivänä omakoti- ja pientalot sekä vapaa-ajan asunnot ovat muuttuneet vuosi vuodelta yhä mutkikkaammiksi, eivätkä ihmiset yleisesti ottaen hallitse käsitöitä niin kuin ennen. Sen vuoksi yhteiskunta on katsonut tarpeelliseksi vaatia taloihin käyttö- ja huoltokirjan.

7 Pientaloissa asuminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin yleensä luullaan, sillä talosta pitää huolehtia, peruskorjata ja ylläpitää sitä, jotta se pysyisi hyvässä kunnossa vuosikymmenestä toiseen ja sen arvo sekä säilyisi että kasvaisi. Projektin päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä on synnyttää ja käynnistää kiinteistön rakennusosien, laitteiden sekä piha-alueiden suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukaisesti mitoitettu joka kodin ja kiinteistön hoito-, yllä- ja kunnossapitojärjestelmä, ja että sen avulla pystytään paremmin hallitsemaan kiinteistönpidossa tarvittavia tietoja ja taitoja. Lähtökohtana on myös se, että kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimintoja ylläpidetään jatkuvasti siten, että saavutetaan kiinteistön elinkaaren aikana ylläpidon tavoitteet taloudellisesti. Ja edistetään toimivien kiinteistöhoitopalveluiden ostamista ja saamista. Lähtötavoitteena on selkeyttää, kehittää ja systemoida kiinteistöhoidon, -huollon ja kunnossapidon vastuiden jakoa eri osapuolten kesken sekä yhdensuuntaistaa hyvää talonpitoa yhtenäisellä valtakunnallisella käytännöllä. Yleisenä tavoitteena on elinkaariajattelun lisääminen pientalojen omistajien keskuudessa. Kodin ja rakennuksen elinkaari alkaa tilaajan tarpeista, jatkuu suunnittelun ja rakentamisen kautta rakennuksen käyttöön ja päättyy lopulta rakennuksen purkamiseen. Elinkaarimallilla saadaan kodin ylläpitoon kokonaistaloudellisuutta ja toimintaan tuottavuutta. Projektissa on myös tärkeää tilaajatuottajamallin korostaminen, jolloin ymmärretään, että elinkaariedullisuus on hankinnan ominaisuuksien, laadun ja kokonaiskustannusten paras mahdollinen suhde toisiinsa tilaajan kannalta. VTT:n arvion mukaan kansalaiset ovat valmiit maksamaan suuria summia itse talosta, mutta eivät ajattele talonpitoa ja elinkaarikustannuksia, jotka saattavat olla jopa viisikertaiset hankintaan nähden. Yhtenä tavoitteena on uuden tilaaja-tuottajamallin ja voimistaminen pientalojen korjausrakentamisen ja ylläpidon arkipäivään siten, että rakentamisen lisäksi rakennuksen ylläpitopalveluita ja mahdollisesti myös käyttäjälle tarjottavia palveluita tuotetaan ja ostetaan. Uusien yhteistyörakenteiden kehittäminen yritysten ja muiden toimijoiden välille Pientalon huoltokonseptilla haetaan rakenteellista muutosta nyt olemassa olevaan markkinaan. Kun korjausrakentamisen arvioidaan käytettävän 40-60 miljoonaa euroa, niin on välttämätöntä kehittää alalle uutta yritystoimintaa Pientalon huoltokonseptin välityksellä. Se ei kuitenkaan lisää tarjontaa vaan kysyntää. Kun synnytetään kysyntää, niin tulee tarjontaa. Muuttuneet rakentamismääräykset ja rakennustuotteille asetettavat vaatimukset suuntaavat ostotoimenpiteet asiantuntijayrityksiin.

Projektin tavoitteena on tarpeen sanelema uuden markkinan synnyttäminen kodin ja pienkiinteistön hoidon, huollon, peruskorjauksen ja ylläpidon ohjauskonseptiksi tai järjestelmäksi. Pk-yritysten palvelu- ja tuoteverkoston muodostaminen Projektin tavoitteena on koota yhteen uudistushenkisiä palveluntuottajia, valmistajia ja toimintojen kehittämisestä vastaavia henkilöitä, herättää ja käydä avointa keskustelua uusista avauksista, keinoista ja kokeiluista, rakentaa uudenlaisista kokeiluista innostunut pk-yrittäjien uudisraivaajien verkosto ja ratkoa yhdessä pientalopalveluiden ja toimintamallien, palveluprosessien, kokonaisuuksien hallintaan, innovatiiviseen hankintaosaamiseen, uudistamiseen ja kehittämiseen liittyviä palvelu ja tuotekysymyksiä sekä ohjata omistajuutta tehokkaaseen varojen käyttämiseen. Mukaan tähän innovatiiviseen uuden liiketoimintasysteemin kehitystyöhön kutsutaan myös energia-, finanssi-, rakennus- ja materiaaliteollisuuden edustus. Omakotiliitto pystyy aktivoimaan suuren jäsenkuntansa jotka myös tulevaisuudessa ostavat talon- ja kunnossapitopalvelut ostopalveluina. Toiminnan muutos eli systeemiparannus Pientalon huoltokonseptin avulla muutetaan nykyistä talonpitokäytäntöä siten, että kiinteistön omistajat herätetään ymmärtämään kodin talonpitojärjestelmän suuri kiinteistönpidollinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Ohjataan, motivoidaan, aktivoidaan ja koulutetaan ihmiset huoltokirjan sekä ostopalveluiden käyttöön. Kun käyttäjät ja palvelutuottajat sisäistävät Pientalon huoltokonseptin ja hyödyntävät sen tarjoamat ja tuottamat mahdollisuudet sekä ovat mukana yhdessä asiantuntijoiden/sidosryhmien kanssa innovoimassa ja kehittämässä talonpitojärjestelmää niin konseptin palvelujen käytön sekä tuottamisen tueksi ja ytimeksi muodostuu itseohjautuva järjestelmä. 8 Konseptin ydin ja sitä tukeva innovaatiotoiminta Itseohjautuva järjestelmä 1. Omakotitalon huoltokirja 2. Pientalon huoltokalenteri 3. Tuote- ja palveluverkosto 1 21 1 3. 4 4. Sähköinen toiminta 5. Valistus/viestintä/neuvonta/koulutus 6. Innovaatiot 6 5

9 6. Projektin toteutus ja työpaketit Pientalon huoltokonsepti - joka kodin talonpitojärjestelmä -hanke on jaettu viiteen eri työpakettiin, jotka askel-askeleelta toteutettuina tukevat projektin päämäärän saavuttamista ja kokonaisuuden onnistumista. Jokaisen työpakettivaihe toimii myös projektin etenemisen tarkistuspisteenä, jonka avulla voidaan seurata projektin etenemistä ja joiden yhteydessä voidaan tehdä projektin jatkototeutukseen liittyviä päätöksiä. Työpaketit toimivat kokonaisvaltaisen huoltokonseptin erillisinä työkaluina. Kaikkien työpakettien toteutuksen perustana pidetään tutkimusta, asiakaslähtöisyyttä, innovatiivisuutta ja pyrkimystä uuden käyttökelpoisen systeemin luomiseksi niin käyttäjille kuin tuottajillekin. Työpaketti 1. - Omakotitalon huolto-ohjevihko 2010-2020 (painettu) Nykyisen painetun huoltokirjan 2000 päivitys ja uudistaminen. Huoltokirjan ylläpitämisen ja täyttämisen neuvonta sekä käyttöönoton ohjaus ja motivointi. Sähköisen versioon siirtymisen sisäänajovaihe. Painos 70.000 kpl. Jakelu jäsenetuna jokaiselle jäsenelle Omakoti-lehden 4/2010 välissä. Valmis 2010. Työpaketti 2. - Pientalon Huoltokalenteri 2011 (painettu) Uusi työkalu hyvän talon- ja huoltokirjan pidon aktivoimiseen ja asennemuutokseen. Oppaaksi oikea-aikaisten toimintojen ylläpitämiseksi. Painos 70.000 kpl. Jakelu jäsenetuna ja huoltokirja-oppaana jäsenille Omakotilehden välissä 5/2010. Sähköinen kalenteri myös Pientalon huoltoportaalissa. Kalenterin sisältö määritetään myöhemmin. Valmis painettuna 2010. Valmis sähköisenä 2011. Työpaketti 3. - Tuote- ja palveluverkosto (sähköinen) Palveluntarjoajat ketjuuntuvat ja verkostoituvat Elinkeinoelämän kannatusjäsenistä ja palvelun tuottajista muodostetaan sähköinen tuote- ja palveluverkosto Pientalon huoltoportaaliin, josta jäsenet voivat saada informaatiota, suorittaa hankintoja ja tilattua palveluita eri toimittajilta. Tavoitteena on saada vähintään seitsemänsataa vuotuista yhteistyökumppania Pientalon huoltoportaalissa ylläpidettävään verkostoon palvelu- kotiin myytävien palveluiden tuottajiksi. Valmis vuosittain 2011 2012. Työpaketti 4. - Pientalon huoltoportaali (sähköinen) Tuotetaan kolmannen sukupolven 3G Huoltokirja sähköisenä verkkoversiona Internetiin. Sisältö rakennetaan yhdessä asiantuntijoiden, konsortion, ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Arkkitehtuuri, visuaalinen ilme ja ohjelmat hankitaan pääosin ostopalveluina. Portaali sisältää hiilijalanjälkilaskurin ja se integroidaan ja linkitetään nykyisiin olemassa oleviin sivustoihin sekä pyritään tekemään käyttäjälähtöiseksi, innostavaksi, yksinkertaiseksi ja mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Valmis asteittain 2011 2012.

10 Työpaketti 5.- Käyttöönoton neuvonta, ohjaus ja koulutus (sähköinen ja painettu) Pientalon huoltoportaalin käyttöönotto vaatii alkuvaiheessa käyttäjien aktivointia, motivointia, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta. Portaalin etusivulle tulee käyttöohjeistus. Neuvontaa, ohjausta ja koulutusta hyvään talonpitoon, energiatehokkuuteen, korjaus-rakentamiseen ja asiantuntijapalveluiden käyttöön. Lisäksi kirjallinen ohje ja digitaalisia välineitä tiedotukseen ja koulutukseen. Työkalulla ohjataan kiinteistön ylläpitäjiä hyvään talonpitoon. Valmis toteutukseen 2010 2012. 7. Projektin aikataulu 2010-2012 Aikataulu Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi ja käynnistyy 1.7.2010 ja päättyy 31.12.2012. Hankkeen kesto on mitoitettu asetettujen tavoitteiden, voimavarojen ja toteutussuunnitelman pohjalta. Hankkeen etenemistä valvotaan myöhemmin määriteltävien tarkistuspisteiden mukaisesti. Raportoinnit niin rahoittajille kuin yhteistyökumppaneillekin määritellään konsortiossa. Pientalon Huoltokonsepti -projektia johdetaan, hallinnoidaan ja seurataan Suomen Omakotiliiton toimistosta Helsingistä, jossa hankkeen fyysinen toimintapiste sijaitsee. Omakotiliiton järjestö-organisaatio on kaikilta osin hankkeen käytössä. Hankkeelle nimetään vastuuhenkilö ja muodostetaan asiantuntijoista, rahoittajista ja yhteistyökumppaneista ohjausryhmä, joka seuraa ja valvoo hankkeen edistymistä sekä määrittelee aikataululliset yksityiskohdat rahoituspäätösten myötä. 8. Projektin voimavarat Projektin keskeinen voimavara on Omakotiliiton 70.000 jäsentä ja sen yli 260 jäsenyhdistystä, jotka muodostavat loistavan pohjan ja potentiaalin hankkeelle. Lisäksi liiton energia-, laki- ja rakennusneuvojaverkosto sekä laaja sidosryhmäja yhteistyöverkosto toimii hankkeen voimavarana. Lisäksi Omakotiliiton hallinto, huoltokirjatiimi, hanketoimikunta, sekä projektin ohjausryhmä, joka tulee muodostumaan asiantuntijoista, sidosryhmistä, rahoittajista, yhteistyötahoista ja palvelujen tuottajista sekä käyttäjistä. (konsortio) Henkilövoimavarana Omakotiliitto pystyy osoittamaan hankkeelle vastuullisen projektipäällikön, joka on ollut projektin esivalmistelusta alkaen hankkeessa mukana. syventävät hanketta ja lisäävät substanssia. Taloudellinen voimavara perustuu laadittuun budjettiin ja sen tulorahoitukseen toteutumiseen.

11 9. Vaikuttavuuden arviointi ja tuotokset Edunvalvojana Suomen Omakotiliitto pitää tärkeänä sitä, että sekä sen laajassa jäsenkunnassa että muutoinkin pientalo- ja vapaa-ajanasumisessa yleensä kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuden, asumisviihtyvyyden ja asumisturvallisuuden lisäämiseen asukkaan näkökulmasta. Kun asukas ymmärtää Pientalon huoltokonseptin merkityksen, hän ryhtyy käyttämään sen mahdollisuuksia säännöllisesti jolloin siitä saatava tieto hyödyttää sekä sen käyttäjää ja palvelujen tarjoajaa että yhteiskuntaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pientalon huoltokonsepti - joka kodin talonpitojärjestelmän käyttö lisää kaikenpuolista palvelukysyntää kun talonpito paranee tilaajaosaaminen kasvaa ja sitä parannetaan, jolloin alan pk-yritykset voivat paremmin osaamisen myötä asiakas teettää tarvittavat korjaus ja huoltotyöt ajoissa ja ammattityövoimalla korjausrakentamistoimialan pk-yritysten liikevaihdon kasvavaa kun syntyy uusia markkinoita verkosto- ja palvelukokonaisuus kehittyy ja uusia pienhuoltoyhtiöitä syntyy ja perustetaan koulutetaan kyläisännöitsijöitä, jotka perustavat omakotitalo-isännöintiyrityksiä syntyy uusia yrityksiä, tuotteita ja palveluita sekä uutta osaamista pientalopuolelle rakennus- ja materiaaliteollisuuteen sekä talotekniikkaan liiketoiminta lisääntyy kun sille syntyy uusien verkostojen ja tilaajaosaamisen paranemisen kautta uusia asiakkaita ja tuotteita suomalaisen omakotitalollisen hyvän talonpidon kulttuuri kehittyy, kasvaa ja voimistuu mahdollistaa kansallisen huoltokirjastandardin syntymisen Pientalon huoltokonsepti täyttää puuttuvan asiakas- ja markkinatarpeen, sillä vastaavaa kokonaisvaltaista hanketta ei ole. Huoltokonseptin käytöllä on suuri vaikutus myös yksityis- ja kansallisvarallisuuteen. Omakotilehden 1/2010 lukijatutkimuksen mukaan 70% liiton 70.000:sta jäsenistä käyttää seuraavan 3 vuoden aikana vähintään 7.000 euroa korjausrakentamiseen. Tämä volyymi osittaa hankeen suurat kansantaloudellistakin merkitystä.

12 10. Tulosten hyödyntäminen Pientalon huoltokonsepti on joka kodin kartta oikeisiin valintoihin. - Road Map kolmannen sukupolven pientalon sähköiseen huoltokirjaan, mikä on kodin suunnitelmallisen huollon, hoidon ja ylläpidon käyttäjälähtöinen, helppokäyttöinen työkalu ja jonka avulla varmistetaan, että omakotitalosta tulee pitkäaikainen, terveellinen, viihtyisä, virikkeellinen, turvallinen ja energiatehokas ympäristö asukkaille elää omassa kodissa mahdollisimman pitkään. se auttaa ymmärtämään kestävää kehitystä ja käyttäjän omaa hiilijalanjälkeä. Se synnyttää interaktiiviset digitaaliset palvelut nettiin ja mahdollistaa oman huoltoportaalin käytön sekä hyödyntää sosiaalisen median monipuoliset mahdollisuudet voimistamalla yhteistyötä. Huoltokonsepti ohjaa ja neuvoo omakotitalon omistajaa siitä, miten oikeanlaisella talon käytöllä, huollolla ja hoidolla hallita riskejä sekä yksityis- että kansallisomaisuuden arvon säilymiseksi. Se on myös hyvä apuvälinen vahinkojen torjuntaan, riitaisuuksien ehkäisyyn ja oikeusturvaan. Asumisen muutosvoimat Nykyaikana käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä. Sähköinen käyttäytyminen, verkostot niin kaupalliset kuin sosiaalisetkin muuttavat asumiskäyttäytymistä. Palveluista tulee olennainen osa asumisen elinkaarta, jolloin uudenlaisille toimintatavoille ja palveluille syntyy tarvetta. Muutos markkinoilla lähtee liikkeelle asukkaista ja yhteistoiminnasta syntyvästä voimasta sekä muuttuvan kysynnän kautta. Pientalon omistajalta edellytetään osaamista, tietoa ja halua sekä motivaatiota korjausrakentamisessa ja talon ylläpidossa. Tämän vuoksi tilaaja-tuottajamallin sisään ajaminen pientaloväelle on siirtymistä enemmän palveluyhteiskuntaan. Kun Pientalon huoltokonseptin kautta saadaan käyttäjäkohderyhmä toimimaan uudella toivotulla tavalla niin syntyy uusia palveluita, ilmaantuu halukkuutta uusien asumispalveluiden tuottamiseen ja silloin syntyy alalle myös uusia pkyrityksiä. Pientalon huoltokonsepti parantaa siis tilaajan osaamista, lisää kysyntää ja tarve synnyttää markkinoille uutta korjausrakentamisen liiketoimintaa. PIENTALON HUOLTOKONSEPTILLE - joka kodin talonpitojärjestelmälle on todellinen tarve, se on kuin verifiointi alalle laadullinen hyppäys!