LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 15. KAUPUNGINOSA KARHUVUORI KORTTELIN 8 TONTIT 2 JA 3 KAAVA NRO 0114 19.2.2014 KOTKA KAUPUNKISUUNNITTELU Vireille tulo 07.01.2014 1
kala 08.04.2014 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti... 4 1.2 Kaavan tarkoitus... 4 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset:... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireille tulo... 6 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt, OAS... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.2 Kaupungin asettamat tavoitteet... 7 4.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 7 4.4.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 8 4.4.5 Osallisten tavoitteet... 8 4.4.6 Asemakaavan laadulliset tavoitteet... 8 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 8 2
4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.1.1 Mitoitus... 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan... 9 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 10 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 5.7 Nimistö... 10 5.8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 10 5.10 Toteuttaminen ja ajoitus... 10 3
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Karhuvuoren kaupunginosassa Karhuvuorentien koillispuolella noin 5 km:n etäisyydellä Kotkan pääkeskuksesta Kotkansaarelta luoteeseen. Liite 1. 1.2 Kaavan tarkoitus Karhuvuoren koulu Tilapalvelu on valmistellut hankesuunnitelman Karhuvuoren nykyisen kosteus- ja sisäilmaongelmaisen koulun korvaamiseksi uudisrakennuksella. Hankesuunnitelman mukaisen koulun rakentaminen ei ole mahdollista voimassa olevan asemakaavan puitteissa, vaan hanke edellyttää asemakaavan muuttamista. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.sijaintikartta 2.asemakaavakartta 3.asemakaavamerkinnät ja -määräykset 4.osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää otteet Kymenlaakson taajamamaakuntakaavasta, Kotkan yleiskaavasta ja ajantasa-asemakaavakartasta sekä valokuvia nykyisestä koulusta ja sen ympäristöstä 5.asemakaavan seurantalomake 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kotkan tilapalvelun laatima Karhuvuoren koulun tarveselvitys, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 15.9.2008, 322. 2 TIIVISTELMÄ 2. Kotkan tilapalvelun laatima Karhuvuoren koulun hankesuunnitelma 2014, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 3.2.2014, 21. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty Kotkan kaupungin aloitteesta. -asemakaavan vireille tulo 07.01.2014 -osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 07.01.-31.01.2014 -kaavaluonnos nähtävillä 21.02.-24.03.2014 -kaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa 08.04.2014 -asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä huhti toukokuu 2014 -kaupunginhallitus toukokuu 2014 -kaupunginvaltuusto kesäkuu 2014 -asemakaava lainvoimainen heinäkuu 2014 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu kaksi vierekkäistä tonttia 2 ja 3 korttelissa 8. Pohjoisemmalla tontilla 3 sijaitsee Karhuvuoren urheilutalo ja tontilla 2 Karhuvuoren koulu. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tonttien käyttötarkoitukset ovat YUV1 =Urheilu- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (nro 3) ja YO1 =opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Molempien tonttien käyttötarkoitukseksi merkitään nyt Y = julkisten rakennusten korttelialue. 4
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Karhuvuoren koulun uudisrakennushanke pyritään toteuttamaan mahdollisimman pikaisesti, koska koulu on käyttökiellossa sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen rakennukset sijaitsevat mäntyisen lounaisrinteen reunalla. Edustalla avautuu avoin maisema hiekka- ja pelikenttineen. Uusi koulurakennus on tarkoitus sijoittaa maisemallisesti likimain nykyisen rakennuksen paikalle. 3.1.2 Luonnonympäristö Korttelialueella on luonnonympäristöä vain urheilutalon tontin (tontti 3) koillisosassa. Alue on melko jyrkkä kuiva kangas-tyyppinen metsä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Suunnittelualueella on tällä hetkellä vuonna 1973 valmistunut Karhuvuoren koulu ja vuonna 1975 valmistunut urheilutalo, jotka ovat apulaiskaupunginarkkitehti Mikael Enegrenin suunnittelemia tiilipintaisia, tasakattoisia rakennuksia. Urheilutalo, koulu ja viereinen ostoskeskus muodostavat Karhuvuoren lähiön toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen keskuksen. Rakennusten edessä on avoin tilasarja, joka muodostuu pelikentistä, koulun pihasta ja liikerakennuksen edessä pysäköintialueesta. Väestö Palvelut Virkistys Liikenne Suunnittelualueella ei asuta. Karhuvuoren koulun yhteydessä on asunto, joka ei tällä hetkellä ole käytössä. Lähin asutus sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle rinteeseen sekä Karhuvuorentien lounaispuoleiselle alueelle. Suunnittelualueesta lähietäisyydellä; noin 50 m, ovat kaikki peruspalvelut, koska koulu, urheilutalo ja etelän puolella sijaitseva liikekeskus muodostavat Karhuvuoren asuinalueen toiminnallisen ja lähiökeskuksen. Karhuvuoren kaupunginosa on laajojen virkistysalueiden ympäröimä. Kevytliikenteen väylien ja puistokäytävien verkoston avulla nämä virkistysalueet, kunto-/hiihtorata ja luontopolku ovat helposti saavutettavissa. Koulun ja urheilutalon vieressä on kenttiä ulkopelejä varten. Suunnittelualueen lounaispuolella kulkeva pääkatu Karhuvuorentie on yksi kaupungin parhaimmista joukkoliikenteen vuorotiheyksillä varustetuista kaduista. Myös kevytliikenteen verkosto on hyvä. Tekninen huolto Suunnittelualueella on rakennettu teknisen huollon verkostot. 5
3.1.4 Maanomistus Kotkan kaupunki omistaa suunnittelualueen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset: -Kymenlaakson maakuntakaava, joka on vahvistettu 28.05.2008 ja 18.01.2010 -voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 20.08.1974 -voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty (kv) 14.11.2001 ja tullut voimaan 01.01.2002 -kaava-alue on kiinteistörekisterissä -pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 17.2.2014. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Karhuvuoren koulun hankesuunnitelman mukaisen uudisrakennuksen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Karhuvuoren koulun korjaamisesta aikanaan tehty selvitys osoitti, että rakennuksen korjausaste on yli 70%, minkä vuoksi hanke ei voi saada valtionapua. Tämä ja vakavat sisäilmaongelmat johtivat päätökseen, että koulu korvataan uudisrakennuksella. Hankkeen toteutumiselle asetetut aikataulutavoitteet ovat tiukat ja aikataulussa pysymiseksi kaavan muuttaminen aloitettiin ennen hankesuunnitelman hyväksymistä kaupunginhallituksessa 3.2.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maan- sekä rakennusten omistajat, asukkaat, naapurit ja alueella toimivat yritykset eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten opetustoimen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueet, nuorisotyön yksikkö ja liikuntayksikkö, kirjastotoimi, nuorisovaltuusto, lasten parlamentti, kaupunkikehityksen ja kulttuurin sekä tilapalvelun vastuualue, kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Osallisia ovat myös, Kotkan Energia Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, TeliaSonera ja Länsi-Kotkan asukasyhdistys. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Meri- Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja lehti-ilmoituksella Ankkuri-lehdessä 4.1.2014. Vireille tulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä kaupungin nettisivuilla. 6
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt, OAS Kaavahanke ei herättänyt yleisön mielenkiintoa. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoi Kaakkois-Suomen ELY- keskus ja kiinnitti huomion Kymenlaakson museon mahdollisuuteen tutkia purettava nykyinen koulurakennus, hulevesien hallintaan, luonnontilaisten alueiden luontoarvojen selvittämiseen sekä kaavojen valitusosoituksen muuttumiseen, joka 1.4.2014 alkaen on Itä-Suomen hallinto-oikeus. Kotkan kuntatekniikka esitti suunnittelualueen laajentamista koskemaan myös urheilutalon viereistä pysäköintialuetta, jotta pysäköintijärjestelyt voidaan hoitaa synergisesti. Kotkan ympäristöseura ry korostaa suunnittelun korkeaa tasoa estettäessä sisäilmaongelmien syntyä, edellyttää uudisrakennuksen rakentamisaikaista huputtamista ja sellaisen kaavaratkaisun aikaansaamista, johon liittyy mahdollisimman vähän kosteudesta johtuvia sisäilmauhkia. Kymen Vesi Oy esittää uudisrakennuksen kytkemistä olemassa olevien liittymien kautta Kymen Vesi Oy:n verkostoon. Mikko Partiainen / Karhuvuoren koulun vanhempainneuvosto pitää rakennuksen tontillesijoitusvaihtoehtoa 2 hyvänä sekä esittää erillisen käyntikongin toteuttamista koulun ja urheilutalon välille. Liikuntapalvelut ei näe synergiaetuja urheiluhallin kouluun liittämisellä ja on huolissaan liikuntatoiminnoista ulkona. Kymenlaakson Sähkö Oy esittää ET-merkittyä tonttia 6x6 m muuntamolle sekä varausta maanalaiselle kaapelille. Kymenlaakson pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämisen sekä kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä on huomioitu esitetyt lausunnot ja mielipiteet. Luonnosvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos nähtävillä 21.02. - 24.03.2014 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Uuden koulun rakentaminen hankesuunnitelman osoittamassa laajuudessa ei ole mahdollista voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Rakennusoikeutta tulee lisätä merkittävästi sekä tarkentaa rakennusalueen rajaa. Keskusteluissa esille noussut mahdollisuus urheilutalon kanssa yhteen rakentamisesta kannattaa huomioida kaavaa muutettaessa. Samalla tulee tarkistaa urheilutalon kehittämismahdollisuudet. 4.4.2 Kaupungin asettamat tavoitteet Kotkan tavoitteena on luoda rakennuspaikka hankesuunnitelman mukaiselle, kaikissa suhteissa korkeatasoisen koulun uudisrakennukselle. 4.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Koulun uudisrakennus sijoitetaan samalle julkisen rakennuksen tontille (Yo1) kuin nykyinen koulu. 7
4.4.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Nykyisen koulun purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksella johtuu rakennuksen sisäilmaongelmista, jotka osittain johtuvat suoraan vasten rinnettä olevasta sijoituksesta ja rakentamisajankohdan tapaan hoidetuista vesien johtamisratkaisuista. Ongelmien johdosta uudisrakennuksen sijoitukseen ja korkeusasemiin sekä hulevesien johtamiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota 4.4.5 Osallisten tavoitteet Tilapalvelun laatimassa hankesuunnitelmassa edellytetään Karhuvuoren nykyisen kosteusongelmaisen koulun korvaamista uudisrakennuksella. 4.4.6 Asemakaavan laadulliset tavoitteet Uudisrakennuksen tulee olla kokoava kaupunkikuvallinen elementti, joka ottaa aktiivisesti paikkansa kaupunginosan keskeisenä ja monipuolisena toimintatilana. Rakennuksen sijoituksen tulee olla luonteva ja arkkitehtuurin korkeatasoista ja ilmentää tätä päivää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä esitettiin neljä vaihtoehtoa koulun sijoittamiseksi. VE1: VE2: VE3: VE4: uusi koulu rakennetaan nykyisen koulun paikalle uusi koulu rakennetaan nykyiselle tontille, mutta lähemmäs Karhuvuorentietä uusi koulu rakennetaan osittain kiinni Karhuvuoren urheilu-taloon uusi koulu rakennetaan täysin kiinni Karhuvuoren urheilu-taloon ja urheilutalon tontille Kaupunginhallituksen hyväksymä koulun sijoitusvaihtoehto oli VE2. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Koulun suunnittelun yhteydessä koulun sijoituspaikkaa on tarkennettu ja todettu, että koulu on parasta rakentaa lähemmäs nykyistä sijaintiaan kuitenkin niin, että rakennuksen ja rinteen väliin jää tilaa huoltoliikenteelle ja pysäköinnille. Suunnittelussa huomioidaan myös erityisesti rakennuksen korkeusasema suhteessa maanpintaan ja perustamistapa. Ratkaisu säästää koulun edessä olevaa komeaa puustoa ja valmiita piharakenteita sekä suuntaa koulurakennuksen parempaan ilmansuuntaan. Sijoitus on myös kaupunkikuvallisesti eheämpi. Kaavaratkaisu tukee valittua vaihtoehtoa. Rakennusalueen rajaa on kuitenkin muutettu niin, että haluttaessa urheilutalo ja koulu on mahdollista rakentaa kiinni toisiinsa. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan nyt nähty ajankohtaiseksi. Kaavassa sekä urheilutalon että koulun rakennusoikeutta on lisätty; urheilutalon rakennusoikeuteen on lisätty 1000k-m² ja koulun 2000 k-m². Urheilutalon kerrosluku on ehdotettu korotettavaksi II:sta III:een. Urheilutalolle on aiemmin myönnetty poikkeamislupa kerrosluvusta, kun ilmanvaihtokonehuoneita on rakennettu kolmanteen kerrokseen. Molempien rakennuspaikkojen kaavamerkintä on vaihdettu Y:ksi eli yleisten rakennusten korttelialueeksi niin, että se mahdollistaa monipuolisen julkisen toiminnan. 8
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan perusrakenne säilyy ennallaan. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 35 010 m2. Palvelut Kaava-alueella olleet liikunta- ja koulutuspalvelut säilyvät. Uusina palveluina suunnittelualueelle koulun uudisrakennukseen tulevat kirjasto ja nuorisotila. Rakennus on tarkoitus suunnitella niin, että se mahdollistaa monipuolisesti erilaisia toimintoja myös varsinaisen koulutoiminnan lisäksi ja kouluajan jälkeen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Koulun rakentaminen lähes entiselle paikalleen tukee Karhuvuoren koulun keskeistä asemaa alueen keskeisenä toimintapaikkana. Ratkaisu säästää ympäristön nykyisiä hyviä ominaispiirteitä ja valmista ulkoympäristöä. Ratkaisu on myös taloudellinen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alue on merkitty Y = julkisten rakennusten korttelialue. Korttelin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15000 k-m2 ja enimmäiskerrosluku on III. Nykyisessä asemakaavassa kummankin tontin rakennusoikeus on 6000k-m2. Koulun tontille on myönnetty poikkeamisluvalla lisää rakennusoikeutta 360k-m2 koulun laajentamista varten. Laajennusta ei kuitenkaan ole toteutettu. Autopaikkoja on tontille 2 (koulu) osoitettava 45 kpl. Urheilutalon autopaikat sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella LP-merkityllä alueella 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Olemassa olevan koulurakennuksen korvaaminen uudella muuttaa Karhuvuoren keskustan kokonaisuutta jonkin verran. Rakennuksen sijoitus likimain entiselle paikalleen tukee kaupunkikuvan sekä koulun urheilutalon ja kauppakeskuksen muodostaman kokonaisuuden säilymistä. Sijoitus säästää myös Karhuvuorentien varren avoimuuden. Uusi koulurakennus on tarkoitus rakentaa nykyistä kauemmas viereisestä asuinkerrostalosta. Karhuvuorentien suunnasta suunnitteilla oleva uudisrakennus erottuu etenkin pimeällä nykyistä rakennusta voimakkaammin. Rakennuksen sisääntuloa ja keskeistilaa sekä kirjastoa tullee korostamaan lasiset julkisivuosuudet, jotka etenkin valaistuina viestivät rakennuksen aktiivisesta roolista alueen keskeisenä toimintapaikkana ja sydämenä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uuden koulun sijoitus likimain nykyisen koulun paikalle säästää suurimman osan istutuksia ja koulun edustan puustoa ja luonnonkiviä. Sijoitus mahdollistaa myös koulun edustalla olevan koululaisten puistotoimen kanssa yhdessä tekemän taideteoksen säilyttämisen. Koulun taakse jäävää rinnettä joudutaan pengertämään ja käsittelemään. Luonnontilaiseen ympäristöön kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Muutokset kohdistuvat pääosin rakennettuun luonnonympäristöön. 9
Muut vaikutukset Kaavassa on varauduttu jossain määrin koulun ja urheilutalon mahdolliseen laajentamiseen sekä rakennusten rakentamiseen yhteen niin haluttaessa. Kaavassa otetaan kantaa koulun aitaamiseen niin, että mopoilla ja mopoautoilla tapahtuva liikenne koulun pihalla voidaan estää. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä, joihin asemakaavalla olisi vaikutusta. Itse koulurakennuksen suunnitteluratkaisuilla on tarkoitus vaikuttaa koulun pihan turvallisuuteen suuntaamalla nykyinen pihan läpiajoliikenne sille tarkoitetuille reiteille. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat tämän selostuksen liitteessä numero 3. 5.7 Nimistö Kaava-alueen nimistö ei muutu. 5.8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Koulurakennuksesta laaditaan kaavamuutoksen kanssa samanaikaisesti luonnossuunnitelmia. Kaavoittaja tekee koulusuunnittelijoiden ja tilapalvelun kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä niin, että koulusuunnittelun vaatimukset tulevat huomioiduksi kaavamuutoksessa. Suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi koulusuunnitelmien julkaiseminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. 5.10 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Karhuvuoren koulun hankesuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu, että rakentaminen alkaa syksyllä 2014 ja koulu on valmis käyttöön otettavaksi vuodenvaihteessa 2015-2016. 10